Puheenjohtajakisa alkoi

Torstai 21.1.2010 klo 21:51 - Antti Kaikkonen

Hesari teki alkuviikosta aika räyhäkkään jutun myös puoluesihteerikysymykseen liittyen. Omat kommenttini siinä olivat aika maltillisia. Totesin jotakin siihen tapaan, että puolueen puheenjohtajan ja puoluesihteerin hyvä yhteistyö on yksi avainasioista puolueessa. Siksi he eivät voi olla kuin kissa ja koira. Pari kollegaa oli sitten antanut vähän räyhäkämpiäkin kommentteja, ja aiheesta on ollut viikon varrella hieman revittelyä. Ehkä on jo parasta laittaa sille aiheelle taas vaihteeksi jäitä hattuun.

Sen sijaan jäitä hattuun ei laittanut Paavo Väyrynen ilmoittautuessaan puheenjohtajakisaan mukaan. Hän totesi, että hänellä ei ole perusteita kieltäytyä ehdokkuudesta. Samalla logiikalla kai itsenikin pitäisi jo olla mukana. Hatussani on kuitenkin sen verran jäitä, että en kyllä vielä tältä istumalta lähde, kiitos vain aiheessa kannustaneille. Katsotaan, sulaako jää keväämmällä.

Väyrynen avasi pelin ja sillä hyvä. En juuri yllättynyt hänen ratkaisustaan. Paavohan yritti paluuta puoluejohtoon myös 2002, mutta silloin ei noste riittänyt loppuun saakka. Katsotaan, miten nyt käy.

Merkit ovat sellaiset, että huomenna kisaan lähtee kuntaministeri Mari Kiviniemi. Jos näin käy, on meillä tarjolla kaksi hyvin erilaista ehdokasta. Paavo ja Mari edustavat eri sukupolvia, ja käsitykseni mukaan myös ainakin osin erilaista ajattelua. Kevään mittaan erot tullevat esille. Mutta kahden kisa ei mielestäni vielä riitä. Enkä usko, että tämä tähän jääkään. Lisää ehdokkaita tulee vielä.

Viime blogissani kerroin Brysselin keikastani ja ennakoin vaikeuksia Bulgarian komissaariehdokas Jelevalle, jonka tenttausta olin kuuntelemassa. Veikkaus osui oikeaan, ja Jeleva joutui luopumaan, ilmeisesti ainoana komissaarina. Näyttää siltä, että muut saavat pitää pallinsa, kun Euroopan parlamentti äänestää komissiosta helmikuun alussa.

Euroasiat työllistävät lähipäivinä muutenkin. Huomispäiväksi suhautan Lontooseen Euroopan Neuvoston talouskomitean kokoukseen. Lentoyhteydet sinne ovat onneksi hyvät. Aamuvarhain sinne ja illaksi kotiin. Ei tarvitse ottaa matkalaukkujakaan mukaan, mikä näin aikoina taitaa olla aika hyvä juttu...

Ensi viikolla onkin sitten taas Strasbourgin istunto. Tässä osuu nyt monta työmatkaa melkein peräjälkeen. Strassin keikan jälkeen saakin onneksi olla taas hyvän aikaa kotimaassa, ja hyvä niin.