Maitosotaa ja mediamaksua

Torstai 11.3.2010 klo 21:30 - Antti Kaikkonen

Maitosota eteni kuluttajan kannalta hyvään suuntaan. Valion tuotteita saa edelleen Prismoista ja S-Marketteja sekä Alepoita selvitetään. Vetosin itsekin HOK-Elannon johtoon edustajiston jäsenen roolissa. Uskon, että pienempiinkin kauppohin mahtuu hyvin erilaisia maitotuotteita hyllyyn. Moni haluaa suosia kotimaista, ja nimenomaan Valion tuotteita. Annettakoon kuluttajille jatkossakin valinnan vapaus.

Eilen eduskunta käsitteli Itämeri-selontekoa. Käytin itsekin pari puheenvuoroa, joista pidempi löytyykin näiltä sivuilta. Siinä lyhyemmässä hoputin ministereitä pesuaineiden fosfaattikiellon toteuttamiseksi. Se ei olisi mistään pois, sillä korvaavia aineita on jo olemassa. Järvet, joet ja Itämeri siitä kyllä hyötyisivät.

Tänään oli muuten vilkas uutispäivä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko sai vaalissa uuden arkkipiispan, kun Kari Mäkinen voitti täpärästi Miikka Ruokasen. Onnittelut valitulle. Myös nykyistä arkkipiispaa Jukka Paarmaa voi kiittää hyvin hoidetusta työstä. Tutustuin Paarmaan 2000-luvun alussa, ja olen oppinut arvostamaan häntä. Mielestäni hän hoiti tehtävänsä kaikin puolin hyvin.

Ministeri Suvi Linden ilmoitti tänään, ettei tuo esitystä Yleisradion rahoittamiseksi tarkoitetusta mediamaksusta eduskuntaan. Tämä oli yllätys, sillä esitystä oli valmistellut yksimielinen parlamentaarinen työryhmä, ja esitys on ollut ministerin pöydällä sen jälkeen vuoden verran. Nyt Ylen rahoitus on jälleen levällään.

Yleä tarvitaan, urheilulähetyksineen ja maakuntaradioineen päivineen. Rahoitus on kuitenkin haastava kysymys. Vanha tv-lupamaksu tarkastajineen alkaa olla aikansa elänyt. Uusi teknologia saa sen näyttämään lähinnä keskiaikaiselta.

Mediamaksuesityksessä oli ongelmansa. Olisi ollut vaikea perustella pakollista maksua niille, jotka eivät kerta kaikkiaan pätkän vertaa koskaan käytä Ylen palveluita. Tai niille, joilla ei kerta kaikkiaan ole rahaa.

Ehkä tässä tilanteessa olisi paras harkita sittenkin Ylen rahoitusta valtion budjetista. Rahoitus pitäisi sitoa sopivaan indeksiin, jotta saataisiin riittävä ennustettavuus tulevaisuudelle. Ongelma tosin on se, että valtio on muutenkin pahuksen velkainen. Rahat pitää aina jostain kerätä. Käytännössä budjettirahoitus tarkoittaisi jonkun muun veron korotusta. Ei ongelmatonta siis sekään, mutta ehkä sittenkin tässä tilanteessa olevista vaihtoehdoista vähiten huono.