KIRJALLINEN KYSYMYS

Evankelis-luterilaisen kirkon vaalikäytännöt

Eduskunnan puhemiehelle

Kirkkolain mukaan tuomiokapitulin ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle tilalle asettamat ehdokkaat kirkkoherranvaalissa ovat huomattavasti paremmassa asemassa kuin ylimääräinen ehdokas. Ylimääräisen ehdokkaan täytyy saada kymmenen prosenttia koko äänioikeutettujen määrästä ja sen lisäksi yli puolet annetuista äänistä. Tämä johtaa varsin epäoikeudenmukaiseen ehdokasasetelmaan ja lopputulokseen. Konkreettisena esimerkkinä tästä on maaliskuussa 2010 Keravalla käyty kirkkoherranvaali. Kirkkoherraksi valittiin ehdokas, joka sai 174 ääntä. Ääniä eniten eli 1736 saanut ehdokas jäi valitsematta.

Vaalitapa on eittämättä vanhentunut ja sen tuomat lopputulokset sotivat seurakuntalaisten oikeustajua vastaan. Ihmisiä tulee kannustaa äänestämään erilaisissa vaaleissa. Nyt heillä on ollut siihen mahdollisuus, ja he ovat ääntään käyttäneet. Yli kymmenkertaisen äänimäärän saaneen ehdokkaan valitsematta jättäminen osoittaa kuitenkin erittäin vakavaa ongelmaa demokratian toteutumisessa. Vaalitapaa tulisi tässä suhteessa uudistaa.

Myös arkkipiispanvaalissa äänioikeus on jakautunut tavalla, joka istuu huonosti yleiseen demokratiakäsitykseen.

Asia on ensisijaisesti kirkon sisäinen, mutta ottaen huomioon evankelis-luterilaisen kirkon ison merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa, aihetta on syytä pohtia myös valtion näkökulmasta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kirkkoherranvaalien ja muiden kirkon virkoja koskevien vaalien vaalikäytännöt saadaan demokraattisesti oikeudenmukaisemmiksi?

Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2010

Antti Kaikkonen /kesk