Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977528 kpl
Share |

23.6. puhe täysistunnossa

Arvoisa puhemies!

Tämän päivän lasten ja nuorten etu on, että valtion velkaantuminen otetaan nyt hallintaan. Emme voi jättää kohtuutonta velkataakkaa tulevien sukupolvien murheeksi. Hallituksen tavoitteet talouden vakauden, kestävän kasvun ja yhteiskunnallisen eheytyksen edistämisestä tulee laittaa käytäntöön mahdollisimman pian. Julkisen talouden tasapainottaminen tulee aloittaa tänä vuonna ja sitä on jatkettava ensi vaalikaudella määrätietoisesti. Aikaa ei ole hukattavana tässä asiassa. Suomen kilpailukyvyn vahvistaminen ja vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentaminen eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita, päinvastoin.

Kiviniemen hallituksen työ ei ala helpossa tai tasapainoisessa taloudellisessa tilanteessa. Maailmanlaajuisen finanssikriisin jäljet ovat vielä näkyvissä. Tie parempaan on pitkä ja karikkoinen, mutta ei mahdoton. Uudella hallituksella on hyvät edellytykset saavuttaa tavoitteensa.

Suomen selviytymisen rakennuspuiksi on määritelty kasvun rakentaminen, tuottavuuden nostaminen, työurien pidentäminen, verotuksen rakenteellinen uudistaminen ja menokuuri, muiden muassa. Hallitus pyrkii luomaan puitteet ennusteita nopeammalle talouskasvulle ja korkeammalle työllisyysasteelle. Haluan nostaa tässä kohtaa esille sanan inhimillisyys. Tavoitteet ovat saavutettavissa, mutta niiden toteuttamisessa täytyy ottaa huomioon ihmisten henkiset ja fyysiset voimavarat. Työurien pidentämisessä eivät riitä pelkät hallinnolliset päätökset. On panostettava työelämän laatuun ja sisältöön – sekä työpaikkojen hyvään johtamiseen. Vain niiden avulla voidaan lisätä työssä jaksamista ja halua pysyä työelämässä. Viisailla ja ihmisten tarpeet huomioivilla ratkaisuilla työuria voidaan pidentää sekä alku- että loppupäästä.

On huolehdittava oppilaitosten riittävästä opinto-ohjauksesta ja ylipäätään siitä, että nuori saa tarvitsemaansa tietoa niin opinto- kuin urasuunnitteluunsakin. Nuorisotyöttömyys on saatava kuntoon ja siksi arvostan hallituksen tavoitetta varmistaa koulutuspaikka jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle. Haluan kuitenkin korostaa, että koulutuslaitosten aloituspaikkojen jakautumiseen tulisi kiinnittää huomiota. Ei ole syytä lisätä tai pitää ennallaan aloituspaikkojen määrää sellaisilla aloilla, joilta työllistyminen on vaikeaa. Ei riitä, että on koulutuspaikka, on löydyttävä myös töitä – ja luonnollisesti mielellään alaa vastaavaa. Työttömyys ja turhautuminen saattavat johtaa nuoren syrjäytymiseen, johon ei kerta kaikkiaan ole varaa. Ei henkilön henkisen hyvinvoinnin tai yhteiskunnan resurssien kannalta.

 

On hyvä, että on alettu kiinnittää huomiota varhaisen työkyvyttömyyden ja eläköitymisen syihin. Usein taustalla on masennus ja burn out, jotka johtuvat työelämän liian kovista vaatimuksista. On syytä panostaa entistä enemmän työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Eläkeikää lähestyvät tai sen jo ohittaneet henkilöt muodostavat ison mahdollisuuden työmarkkinoilla. Monet eläkeläiset pystyisivät ja haluaisivat tehdä vielä osa-aikaista työtä. Useille heistä se voi olla jopa elämänhalua ja virkeyttä lisäävä tekijä. Siksi verotusta tulisi muuttaa kannustavammaksi eläkkeellä olevien tai lievästi sairaiden henkilöiden kohdalla. Työnteosta ei saisi rangaista ja sen tulisi olla kannustavaa – ja tietenkin kaikissa ikäluokissa!

Arvoisa puhemies!

Hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa voinee jossain määrin hyödyntää Hetemäen ryhmän työtä. Se ei kuitenkaan kelpaa sellaisenaan toteutettavaksi. On tärkeää pitää raskaan teollisuutemme lisäksi huolta myös pienten ja keskisuurten yrityksiemme toimintaedellytyksistä. Ne muodostavat Suomen talouselämän perustan. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistivät 2000-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä keskimäärin 61,9 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä ja muodostivat liikevaihdosta 48,9 prosenttia. Näihin lukuihin peilaten niihin on kiinnitetty poliittisessa päätöksenteossa liian vähän huomiota.

Pidän oikeana suuntana sitä, että verotuksen painopistettä siirretään työtulon verotuksesta kulutuksen suuntaan. Ihmisille käteen jäävä summa on entistä suurempi, mutta on tärkeää pohtia miten sen käyttää. Kulutusvalinnoilla voidaan samalla ainakin jossakin määrin ohjata eettisesti ja ekologisesti kestävämpään kehitykseen.

Päätäntävalta on viime kädessä kuluttajalla itsellään, mutta ohjaavalla verotuksella sitä voidaan kannustaa käyttämään ympäristön kannalta parempiin ratkaisuihin. Niillä on vaikutusta myös ihmisten itsensä hyvinvointiin. Energiaverojen muuttaminen ympäristöperusteisiksi on osa hallituksen ekologista verouudistusta, jolla kannustetaan mm. vähäpäästöisten autojen käyttöönottoon ja uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöön. Sama periaate koskee tulevaisuudessa varmasti yhä vahvemmin myös kiinteistöjen lämmitysratkaisuja.

Edellä mainitut asiat ovat mielestäni äärimmäisen käytännöllisiä, konkreettisia ja kannustavia toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa ihmisten arjen tekoihin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ympäristöteot koostuvat pienistä puroista, joilla vähitellen päästään asetettuihin tavoitteisiin. Ekologinen verouudistus ei saa jäädä sanahelinäksi, se pitää toteuttaa ja se pitää toteuttaa oikeasti konkreettisilla ja ekologiseen toimintaan kannustavilla verouudistuksilla!

Arvoisa puhemies!

Talouden kasvun, ympäristön kestävyyden ja hyvinvoinnin tulee kulkea käsi kädessä. Toivon, että jatkossa yhä enemmän myös erilaisia menestyksemme mittareita määriteltäessä kiinnitetään huomiota ihmisten henkiseen hyvinvointiin ja ympäristön tilaan.