Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977527 kpl
Share |

7.6.2010

EN:n 2010 toimintakertomuksen lähetekeskustelu

 

            Arvoisa puhemies!

 

-         Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan vuoden 2010 vuosikertomus osoittaa että paljon on tehty, mutta että paljon on kuitenkin vielä tehtävä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseksi Euroopassa. Kertomuksessa käsitellään parlamentaarisen yleiskokouksen viime vuonna hyväksyttyjä raportteja järjestön toimintaan liittyvistä aiheista.

 

-         Euroopan neuvosto jää usein EU:n varjoon, ja joskus käsitteet menevät sekaisinkin, varsinkin Eurooppa-neuvoston kanssa. Siitä huolimatta Euroopan Neuvosto on tehnyt hyvää ja tärkeää tehtäväänsä ja pysynyt ajan hermolla. EN:n vuonna 2010 käsittelemissä raporteissa pohditaan laajalti yhteiskunnan asenteiden kovenemista ja ääriliikkeiden nousua Euroopassa, ihmisten eriarvoistumista yhä globalisoituneemmassa maailmassa ja sananvapauden toteutumista tietoyhteiskunnan mullistuksen seurauksena. Kertomuksessa todetaankin, että Eurooppa elää murrosvaihetta, jonka myötä perinteisiä arvoja koetellaan. Perinteisten demokratiatoimijoiden rinnalle on esimerkiksi tullut erilaisia lobbausjärjestöjä, joiden toimintaa ei välttämättä ole rajoitettu lainsäädännössä. Tämä saattaa vaarantaa demokratiaperiaatteen toteutumista.

 

-         Viime vuonna etenkin romanien oikeudet olivat vahvasti esillä keskusteluissa sekä EN:ssä että myös Suomessa – ja keskustelu jatkuu. Lokakuussa EN:n pääsihteeri Thorbjørn Jagland järjesti korkean tason kokouksen romanien asemasta. Myös yleiskokous pohti aihetta useassa raportissa. On kuitenkin todettava, että kahdenkymmenen vuoden ponnistelun tuloksena romanien asema ei ole oleellisesti parantunut Euroopassa, ja romanien kokema syrjintä on jopa lisääntynyt äärimielisten asenteiden tiukentuessa. Suomen valtuuskunta on aktiivisesti seurannut EN:ssä käytyä keskustelua ja Suomen valtio on tukenut romanien asemaa parantavia erityishankkeita. Vuoden 2010 kesäkuussa yleiskokous hyväksyi romanien asemaa koskevan raportin, jonka päätöslauselmassa todetaan kaikilla jäsenmailla olevan moraalinen ja oikeudellinen velvollisuus parantaa romanien asemaa ja varmistaa heidän oikeuksiensa toteutuminen. Romanien heikko asema konkretisoituu Suomessakin, jonne kerjäämisilmiö on rantautunut. Ihmiset eivät voi Skandinaviassakaan sulkea silmiään tämän kansanosan kohtalolta. Romanien asemaa on parannettava aivan erityisesti heidän lähtömaissaan. On pyrittävä siihen, että he käyvät peruskoulunsa loppuun ja hakeutuvat jatkokoulutukseen tai työhön.

-         Romanien koulutusta ja työllisyyttä edistävät projektit ovat tärkeimpiä keinoja romanien tilanteen kohentamiseksi. On myös kitkettävä ihmiskauppaa, jota esiintyy romanien kerjäämisilmiön taustalla.

 

-         Myös naisten ja miesten välinen tasa-arvo, lasten ja nuorten oikeudet, vähemmistökielten asema ja talouskriisin vaikutukset yhteiskuntaan olivat esillä yleiskokouksessa. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja sen toteutuminen on joka vuosi yksi yleiskokouksen puhutuimmista aiheista. Eurooppa ei kaikista toimenpiteistä huolimatta ole lähelläkään tasa-arvotavoitteitaan ja eri maiden välillä on edelleen suuria eroja. Vastuu asenteiden, käytäntöjen ja lainsäädännön muuttamisesta kuuluu kansallisille parlamenteille. Yleiskokouksen mielestä jäsenmaiden tulisi hyödyntää edistyksellisimpiä tasa-arvonormeja liittyen naisiin kohdistuvan väkivallan, ihmiskaupan ja seksististen stereotypioiden kitkemiseen sekä naisten politiikkaan osallistumisen edistämiseen. Yleiskokous tulee myös laatimaan kansanedustajille tarkoitetun käsikirjan, jolla on tarkoitus edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Ed. Kiurun raportti naisten roolista konfliktien ennaltaehkäisyssä ja jälkihoidossa hyväksyttiin kesäkuussa. Naisten asema konflikteissa on raportin mukaan erityisen heikko muun muassa heidän kohtaamansa seksuaalisen väkivallan vuoksi. Naisilla on miehiä suurempi riski joutua konfliktien yhteydessä myös pakotetun prostituution ja ihmiskaupan uhreiksi. Naisia ei kuitenkaan tulisi nähdä vain uhreina vaan myös aktiivisina toimijoina niin rauhanneuvotteluissa kuin yhteiskuntien jälleenrakentamisessa konfliktien jälkeen. Haluan tässä kohtaa nostaa esille sen, että naiset ovat olleet poikkeuksellisen näkyvästi esillä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän menneiden kuukausien poliittisissa myrskyissä, etenkin Egyptissä. Naiset toimivat yhteiskuntaluokistaan riippumatta muun muassa Tahririn aukion mielenosoitusten yhteydessä. Monille naisille aukesi uusi maailma mielenosoitusten myötä. He tulivat tietoisiksi oikeuksistaan omiin mielipiteisiinsä ja oikeuteensa äänestää.

 

Arvoisa puhemies!

 

-         Suomen valtuuskunta on yksi yleiskokouksen aktiivisimmista ja osallistuu järjestön työhön monella eri tasolla. Vuoden alussa valtuuskunnan puheenjohtaja Sinikka Hurskainen valittiin yleiskokouksen varapresidentiksi kahden vuoden toimikaudelle ja hän toimi myös Valko-Venäjän tilapäiskomitean puheenjohtajana. Myös muut valtuuskunnan jäsenet olivat vahvasti mukana toiminnassa, ja ovat toimineet esim. raportoijina.

 

-         Oma raporttini Itämeren sosioekonomisesta potentiaalista käsiteltiin lokakuussa, ed. Sasin raportit Bosnia-Hertsegovinasta ja oikeusjärjestelmän korruptiosta tammikuussa, ed. Kiurun raportti kesäkuussa ja ed. Laakson raportti Albaniasta tammikuussa. Valtuuskunnan jäsenet osallistuivat myös aktiivisesti komiteatyöskentelyyn ja vaalitarkkailuun.

 

-         Vuoden aikana ed. Hurskainen valmisteli Valko-Venäjä-raporttia, joka hyväksyttiin tämän vuoden ensimmäisessä istunnossa. Valko-Venäjä on Kosovon lisäksi ainoa Euroopan neuvoston alueella oleva maa, joka ei ole EN:n jäsen ja jossa kuolemantuomio on vielä voimassa. Maassa tapahtuneen ajoittain myönteisen kehityksen myötä EN on viime vuosina lähestynyt maata erityisvieraan aseman myöntämisen toivossa, mutta 2010 tapahtuneiden teloitusten jälkeen Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne on taas huonontunut, eikä erityisvieraan asema ole tällä hetkellä ajankohtaista. Viimevuotisten presidentinvaalien jälkeen Valko-Venäjällä pidätettiin ihmisoikeusaktivisteja ja journalisteja ja Lukashenkon vastustajia pahoinpideltiin. Media on täysin maan hallituksen kontrollissa. On tärkeää, että Euroopan neuvoston jäsenmaat pitävät suhteita yllä erityisesti Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan kanssa.

 

-         Yksi Euroopan neuvoston tärkeimmistä tehtävistä on jäsenmaiden demokratiatilanteen monitorointi. 10 jäsenmaata (Albania, Armenia, Azerbaidzhan, Bosnia-Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Serbia, Ukraina ja Venäjä) on edelleen monitorointikomitean listalla ja näistä maista raportoidaan säännöllisin väliajoin. On huolestuttavaa, että osa näistä maista on ollut monitoroinnin kohteena yli kymmenen vuotta, ja EN:ssä pohditaankin miten jäsensitoumusten ja -velvoitteiden täyttymistä voisi parantaa. EN:n peruskirjaan ja ihmisoikeussopimukseen on kirjattu maiden jäsenvelvoitteet ja -sitoumukset. Näin ollen monitoroitavien maiden puutteet liittyvät näihin sitoumusten noudattamiseen. Suurimpia puutteita näissä maissa löytyy mm. riippumattoman oikeusjärjestelmän toimivuudessa, vaalilainsäädännössä- ja toimituksissa sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamisessa.

 

-         Haluaisin kuitenkin korostaa, että EN edistää ihmisoikeuksia ja demokratiaa Euroopassa tarkkailemalla kaikkia jäsenmaitaan. Uusia jäsenmaita autetaan ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen kannalta tärkeiden uudistusten implementoinnissa. Euroopan valtiot kohtaavat globalisaation myötä uusia ilmiöitä esimerkiksi maailmanlaajuisen talouskriisin ja ääriliikkeiden suosion kasvun muodossa. Valtiot ovat enenevissä määrin riippuvaisia toisistaan. Uusiin haasteisiin valmistautuessa ja vastatessa valtioiden täytyy kuitenkin kunnioittaa ihmisoikeussitoumuksiaan ja oikeusvaltioperiaatetta. Täytyy myös muistaa, että EN:n eri toimielinten raportit auttavat myös Suomea kehittämään omaa lainsäädäntöään tarjoamalla ulkopuolisen näkemystä käytäntöihin ja muistuttamalla kansainvälisistä sitoumuksista.

 

-         2010 oli poikkeuksellinen vuosi siinä mielessä, että Suomessa vieraili sekä Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jagland että EN:n parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Mevlüt Cavusoglu. Jagland kävi Suomessa keskustelemassa etenkin EN:ssa vaadittavista uudistuksista. Reformien tavoitteena on järkeistää järjestön toimintaa sen perusarvojen ympärille sekä lisätä EN:n poliittista painoarvoa. Kahden viikon päästä pidettävässä täysistunnossa yleiskokous käsittelee EN:n uudistamista pohtivan raportin. Cavusoglu puhui UPI:n seminaarissa Euroopan neuvoston roolista ihmisoikeuksien puolustajana.

 

-         Haluaisin vielä tässä erikseen mainita, että 2010 oli merkittävä vuosi myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannalta kun Venäjän duuma tammikuussa vihdoinkin ratifioi EIT:n työtä ja oikeustapaustaakkaa helpottavan 14. pöytäkirjan. Venäjän pitkään odotettu sitoumus lähetti tärkeän viestin myös ihmisoikeustuomioistuimen tulevaisuutta pohtivalle Interlakenin kokoukselle, joka järjestettiin kuukautta myöhemmin. EIT on pitkään kärsinyt tehottomuudesta ja liiallisesta työtaakasta, mikä on vahingoittanut sen mainetta ihmisoikeuksien toteutumisen takaajana. EIT:n uudistamisprosessia jatketaan myös tänä vuonna.

 

-         EIT:n viimevuotisten tilastojen mukaan myös Suomella olisi peiliin katsomisen paikka sillä esimerkiksi pohjoismaisessa vertailussa Suomi on tällä hetkellä EIT-valitusten kärkimaa. Suurin osa Suomen langettavista tuomioista on koskenut oikeudenkäynnin kohtuutonta kestoa, mutta myös sananvapauden toteutumisen puutteet olivat esillä viime vuonna. Eurooppalaisella tai kansainvälisellä tasolla vertaillen, olemme varmasti parhaasta päästä monessa asiassa. Mutta ei pidä kuvitella, että yhteiskuntamme olisi tästäkään, ihmisoikeuksien, demokratian tai oikeusvaltion näkökulmasta täydellinen.

 

-         Vaikka paljon on tehty, on paljon vielä tehtävää; opittavaa ja parannettavaa.