Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977527 kpl
Share |

Seitsemän miljardia ihmistä

Kansallisen väestötutkimuksen instituutti INED arvioi elokuussa, että seitsemän miljardin (7 000 000 000) ihmisen raja menee rikki vielä tämän vuoden puolella. YK:n arvion mukaan tuo rajapyykki saavutetaan tarkalleen ottaen 31. lokakuuta 2011. Vuosisadan lopulla meitä on jo 9-10 miljardia.

 

Kuuden miljardin raja saavutettiin vuonna 1999, joten väestö on kasvanut miljardilla vain 12 vuodessa. Kasvutahti on ollut siis huikean nopeaa. On kuitenkin huomioitava, että kasvu ei ole ollut tasaista joka puolella, vaan se on keskittynyt tiettyihin maihin ja maanosiin. Seitsemän väkirikkainta maata kattaa puolet maapallon väestöstä. Nämä maat ovat Kiina, Intia, Yhdysvallat, Pakistan, Brasilia, Indonesia ja Nigeria. Väestönkasvu räjähti todenteolla 1900-luvulla. Sitä ennen kukaan ei ollut voinut todistaa elinaikanaan väestön kaksinkertaistumista, tai jopa kolminkertaistumista. Nykypäivänä se on mahdollista.

 

Maapallon kasvu jatkuu vielä vuosikymmenten ajan. Vaikka ns. räjähdysmäinen kasvu on hieman hidastunut, se ei tarkoita sen olevan vielä ohi. Kehittyneen ja yhä kehittyvän lääketieteen ansiosta ihmiset elävät pidempään. Huikea määrä naisia on lapsentekoiässä, joten väestö tulee kasvamaan, vaikka lapsiluvut ovat pienempiä.

 

Väestön kasvaessa kohtaamme monenlaisia haasteita ja kysymyksiä kuten miten ratkaista esimerkiksi ruokariisi, veden saatavuus, konfliktit, maankäyttökysymykset, ilmastonmuutoskysymykset ja siirtolaisuusasiat. Kestääkö planeettamme sille kohdistuvat paineet? Kuinka paljon ja millaista ruokaa tulisi tuottaa, jotta kaikki maailman ihmiset pysyisivät ravittuina? Tällä hetkellä maapallon kulutus vastaa jopa neljän maapallon kestokykyä. Kulutamme itsekkäästi luonnonvaroja moninkertaisesti yli luonnon kestokyvyn.

 

On olemassa monenlaisia skenaariota maapallon tulevaisuudesta ja ruoan riittävyydestä. Jotkut kannattavat geenimuuntelun käyttöä satokasvituotannossa ravintovarantojen riittämiseksi, toiset pitävät mahdollisimman luonnonmukaista tuotantoa parempana vaihtoehtona. Yhtenä vaihtoehtona ruokapulan varalta nähdään se vilja, jota käytetään rehuna. Worldwatch Instituten mukaan viljavarastot ovat painuneet pieneksi ja suurin osa viljelykelpoisesta maasta on jo käytössä. Instituten perustajan Lester R. Brownin mukaan edellä mainittu osoittaa osaltaan, että rikkaiden tulisi syödä vähemmän lihaa. Lihantuotanto vaatii kymmenkertaisen määrän maatalousmaata verrattuna kasviravintoon tarvittavaan määrään verrattuna. Siirtyminen esimerkiksi soijapitoisempaan ruokavalioon supistaisi lihantuotannon tarvetta, mutta ei ole sinänsä kuitenkaan ongelmaton. Maapallon toiselta puolelta Pohjoismaihin rahdattava soija jättää ilmakehään melkoisen hiilijalanjäljen. Yksi keino maailman elintarvikehuollon kehittämiseksi ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi on ruoan tuottaminen maiden omiin tarpeisiin ja mahdollisimman lähellä sen kuluttajaa.

 

 

Väestön kasvaessa luonnonvaroja on käytettävissä yhä vähemmän. Elintarviketuotannon lisäämisen problematiikkaa ei ratkaise enää tehokkaat viljelymenetelmät tai viljelyalan lisääminen. Ratkaisuja täytyy etsiä pikemminkin tuotantoketjun loppupäästä eli siitä, millaista ruokaa tulevaisuudessa kulutamme. Oman haasteensa kasvavan väestön aiheuttamiin ilmastohaasteisiin tuo juuri kehitys- ja kehittyvien maiden kasvava lihankulutus, joka on kasvanut huomattavasti maiden taloudellisten olojen kohentuessa.

 

YK kampanjoi seitsemän miljardin ihmisen rajapyykin tiimoilta teemalla 'seitsemän miljardia tekoa'. YK:n pääsihteeri Bank Ki-Moonin mukaan maailman seitsemäs miljardis ihminen syntyy ristiriitojen maailmaan, jossa on yllin kyllin ruokaa, mutta jossa osa elää silti täydellisessä köyhyydessä. Banin mukaan investoimalla ihmisiin, saadaan osingot jaettua tasaisemmin.

 

Seitsemän miljardia ihmistä on niin suuri luku, että sitä on edes vaikea käsittää. Hyvinvoivassa Pohjolassa monet väestönkasvuun liittyvät haasteet tuntuvat kaukaisilta. Meillä on kuitenkin myös peiliin katsomista. Jokainen voi miettiä tahollaan, millä tavalla itse voisi muuttaa esimerkiksi kulutustottumuksiaan ilmaston ja luonnon kannalta kestävämpään suuntaan tai osaltaan toimia ristiriitojen maailman kuilujen kaventamiseksi.