Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977528 kpl
Share |

Puhe eduskunnassa 20.9.2012 vuoden 2013 budjettiesityksestä

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoitteena on kääntää valtionvelka selkeään laskuun. Mutta kuinka ollakaan, ensi vuonna velkaa kasvatetaan jälleen viime vuoden tapaan 7 miljardilla eurolla. Kun valtion budjetti on 54 miljardia euroa, ei tässä ihan nappikaupasta tai pikavipistä ole kyse. Vaikka tämän hetken tilanteessa velkaantumisaste pitäisi saada selkeästi taittumaan, eikä lisääntymään, lykkää hallitus kipeät päätökset kuntavaalien ylitse ensi kevääseen. Eihän se niin voi mennä, että jos hallituspuolueet eivät omien ristiriitojensa takia pysty sopimaan verojen korotuksista tai menojen leikkaamisista, että sitten voidaan ikään kuin sivuuttaa koko ongelma haalimalla lisää lainarahaa.

Hallitus sopi erimielisyytensä velkarahalla, kun ei vastuuntuntoa vaativiin päätöksiin tohdittu riittävällä tavalla ryhtyä. Ikävintä tässä tilanteessa on se, että koko keskustelu lisävelasta on yritetty hukuttaa desimaaleilla pelailun ja muiden yksityiskohtien alle. Nyt on kuitenkin kyse niin tärkeistä asioista, tulevien sukupolvien mahdollisuuksista, ettei tätä asiaa voi lakaista maton alle.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä hallitus siis lisää valtionvelan määrää ensi vuonna joka päivä vajaalla 20 miljoonalla eurolla. Millä tällainen velkapotti sitten maksetaan? Työllä tietysti, tarvitsemme lisää työtunteja kansatalouteen. Hallituksen olisi pitänyt keskittyä poistamaan esteitä työnteolta ja yrittäjyydeltä. Jokainen meistä, niin täällä salissa kuin sen ulkopuolellakin ymmärtää, että jos velkaa otetaan aina vain lisää, eikä työtä ole, on edessä konkurssi. Esimerkkejä löytyy parhaillaan Euroopastakin.

Hallitus esittää muutamia toimia yritysten kannustamiseksi, mutta ne eivät ole riittäviä näin suuren velkakierteen pysäyttämiseksi. Kysyä sopii, missä ovat uudet kannustimet investointeihin ja innovaatioihin? Missä ovat kannustimet työntekijöiden palkkaamiseen? Suomessa on lukuisia yhden hengen yrityksiä. Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen tällaisiin yrityksiin nostaisi työllisyysastettamme huomattavasti.

Arvoisa puhemies! Yksi tärkeä ja myönteinen osa-alue tätä budjettiesitystä on nuorten yhteiskuntatakuu.  Tässä taustalla vaikuttavat hyvät ajatukset nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Lasten ja nuorten hyvinvointi on yksi yhteiskunnan avainkysymyksiä, heissä on tulevaisuus ja siihen on suorastaan välttämätöntä panostaa. Esitetyssä yhteiskuntatakuussa on kuitenkin puutteita. Resurssit ovat rajalliset, se ymmärretään, mutta tässä esityksessä keskitytään peruskoulunsa päättäneisiin, ja unohdetaan jo syrjäytyneet nuoret. Yhteiskuntatakuuseen sisältyy ajatus siitä, että nuoren on itse oltava tietoinen oikeuksistaan ja osattava vaatia niitä. Näin ei kuitenkaan monen syrjäytyneen kohdalla ole, he eivät välttämättä osaa tai halua lunastaa takuun lupauksia. Lisäksi on muistettava, etteivät syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ole mikään yhtenäinen joukko, vaan he ovat yksilöitä ja erilaisia. Siksi syrjäytymistä ehkäiseviä toimiakin on oltava monenlaisia. Työtä ja opiskelumahdollisuuksia tulisi tarjota nuorille kaikkialla Suomessa.

Arvoisa puhemies! Myös uusia työllisyyden muotoja on etsittävä ja tuettava. Niitä löytyy esimerkiksi biotaloudesta. Suomi on uhkaavasti menettämässä biotalouden maailmanlaajuista etsikkoaikaa, ellei kohta ryhdytä toimiin. Panostukset tällä sektorilla voisivat luoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja! Samalla voitaisiin vähentää tuontienergian määrää, sekä parantaa maan vaihtotasetta. Siinä todella kaikki voittaisivat, kun sekä maan työllisyys että talous kohentuisivat samalla kertaa!

Arvoisa puhemies! Paljon on kiistelty vanhustenhoidossa desimaaliluvuista, mutta muistettava on, että vanhuspalvelulaki on kokonaisuus. 10 miljoonan euron lisäys vanhuspalveluihin ja toisen samanlaisen lisääminen omaishoitoon ei yksinkertaisesti ole riittävää, varsinkin, kun kuntapalveluista yleisesti leikataan samalla satoja miljoonia euroja.

Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heikentyessä hallituksen pitäisi työllisyyteen panostamisen lisäksi tehdä päätöksiä, joilla ennalta ehkäistään laitoshoitoon joutumista! Ihmisten on halutessaan saatava asua kotona mahdollisimman pitkään hyvää ja turvallista arkea eläen. Tätä silmällä pitäen myös omaishoitajien asemaa on ehdottomasti parannettava! Heidän saamansa tuen tulee olla verotonta ja se on siirrettävä Kelan maksettavaksi.

Arvoisa puhemies, lopuksi muutama huomio kunta-asioista. Hallituksen leikkaukset kuntien valtionosuuksista ovat ennätyssuuria. Kahdessa vuodessa hallitus leikkaa kunnilta 806 miljoonaa euroa! Kuntapalveluiden rahoituspohjaa murennetaan, ja ne tällä menolla myös romahtavat. Budjetissa olevat automaatiokorotukset eivät tuo euroakaan lisää käyttörahaa kuntien kassaan, vaan todellisuudessa kunnilta vähennetään kaikkien toimien yhteisvaikutuksena 193 miljoonaa euroa! Kauhulla odotamme, jatkuuko sama trendi myös tulevaisuudessa, ja näillä näkymin jatkuu, sillä hallitus on maaliskuun kehysriihen päätösten myötä päättänyt leikata kuluvan vaalikauden aikana kunnilta jopa 3,4 miljardia euroa. Tämä heikentää yhteiskunnassamme heikommassa asemassa olevia, lasten, vanhusten, sairaiden ja työttömien palveluja. Tästä on oikeudenmukaisuus kaukana. Leikkaukset voikin nähdä jälleen yhtenä, ja varsin epäreiluna keinona vääntää vielä toistaiseksi itsenäisten kuntien kättä hallituksen suurkuntahankkeen puolelle.

Arvoisa puhemies! Koko Suomen hyvinvointi on meidän kaikkien etu, ja sitä on pidettävä lähtökohtana ja periaatteena kaikessa päätöksenteossa. Siksi eduskunnan on korjattava tätä budjettiesitystä oikeudenmukaisempaan ja vastuuntuntoisempaan suuntaan.