Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977528 kpl
Share |

Puhe Hyrylän päiväkodin 40-vuotisjuhlassa 11.10.2012: tavoitteena laadukas päivähoito ja valintamahdollisuudet eri hoitomuotojen välillä

 

Arvoisat juhlavieraat! Tänään juhlistamme Hyrylän päiväkodin 40-vuotista taipaletta. Itsellänikin on ollut ilo olla pienen pieni osa tämän päiväkodin historiaa, sillä vietin täällä vuoden ennen oman koulutieni alkua osapäiväryhmän hyvässä hoidossa. Omasta hoitoajastani minulle onkin jäänyt muistoja, joita nyt vanhempana on ilo muistella.

Lasten ja perheiden hyvinvoinnista rakentuu koko yhteiskunnan kivijalka, jota ei saa millään ehdoilla murentaa. Yksi tärkeä osa lasten ja perheiden hyvinvoinnista koostuu toimivasta päivähoidosta.

Päivähoidosta puhuttaessa on mielestäni hyvä kiinnittää huomiota kahteen tärkeään osa-alueeseen: hyvään ja laadukkaaseen hoitoon, sekä päivähoidon eri vaihtoehtoihin.

Ensimmäinen osa-alue on siis hyvä hoito. Laadun tulee olla ensisijainen tavoite kaikessa lasten päivähoidossa. Emme voi keskittyä vain siihen, että päivähoito mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin, mikä sinänsä on yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeää. On kiinnitettävä huomiota myös siihen, mitä päivähoito tarjoaa lapselle, viettäähän lapsi siellä suuren osan päivästään. Lapsille tulisi mahdollistaa ruoan ja levon kaltaisten perustarpeiden täyttämisen lisäksi muutakin ohjelmaa, kuten ohjattuja leikkejä, askartelua, musisointia ja tarinatuokioita. Vaikka hoitajien määrät lapsiryhmiä kohden ovat määritelty asetuksissa, ja ryhmäkoko on yksi tärkeä laadun kriteeri, ei se kuitenkaan ratkaise kaikkia pulmia. Aikuisten lisääminen ei aina paranna laatua eikä ryhmien pienentäminen tee kaikista taitavia.

Aivan kuten vanhusten hoidon kohdalla, ei hyvää hoitoa voida määritellä tarpeeksi hyvin vain hoitajien määrällä. Mutta selvää on, että henkilökuntaa pitää olla riittävästi, eivätkä ryhmät saa paisua liian suuriksi.

Yksi hyvä lähtökohta päivähoidon laatua arvioitaessa on tarkastella sitä lapsen näkökulmasta. Vanhemmat näkevät laadukkaan päivähoidon usein sellaisena, joka valmistaa lasta tulevaisuutta varten -  tärkeää on uuden oppiminen ja kehittyminen. Lapset sen sijaan elävät tässä hetkessä. Heidän omia kokemuksiaan hoitotilanteista voitaisiin huomioida enemmän päivähoitoa arvioitaessa. Lasten tyytyväisyys on kuitenkin pääasia niin vanhemmille kuin hoitohenkilökunnallekin, joten tässä voisi olla yksi keino sen lisäämiseksi. Positiiviset kokemukset niin päivähoidosta kuin koulusta kantavat pitkään, ja niillä voi olla suuri syrjäytymistä ennalta ehkäisevä vaikutus tulevaisuudessa. Laadukkaaseen hoitoon on siis syytä pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin. Päiväkodissa on mahdollisuus oppia toimintaa ryhmässä, ja muiden huomioon ottamista. Ne ovat kullanarvoisia taitoja koko elämäntaipaleelle.

Toinen tärkeä osa-alue päivähoitoa arvioitaessa on erilaiset vaihtoehdot - perheiden ja vanhempien valinnanvapaus erilaisten hoitomuotojen suhteen. Kuntien on lasten päivähoidosta annetun lain mukaan huolehdittava siitä, että päivähoitoa on saatavilla siinä laajuudessa, kun tarvetta on. Sitä on myös tarjottava mahdollisuuksien mukaan niissä muodoissa, kun vanhemmat sitä toivovat. Jokaisella yksilöllä ja perheellä on oikeus tehdä valintoja itse omista lähtökohdistaan. Ja kun perheitä on monenlaisia, ei yksi malli kaikille -ajattelu sovellu arjen asioiden ratkaisuun.

Lastenhoidon järjestämisessä on oltava todellinen mahdollisuus tehdä valintoja. Yksi haluaa hoitaa lastaan kotona. Toinen palaa töihin jo varhaisessa vaiheessa joko omasta halustaan tai taloudellisten ehtojen sanelemana. Kolmas haluaa tehdä osa-aikatyötä. Joissakin perheissä päivähoidon tarvetta on siis enemmän, joissain vähemmän. Myös tarvittavan hoidon muodot vaihtelevat. Joillekin lapsille päiväkoti tuntuu mieluisalta vaihtoehdolta useine leikkikavereineen, toiset viihtyvät paremmin pienemmässä yhteisössä perhepäivähoitajan parissa. On siis tärkeää, että vaihtoehtoja on olemassa, ei vain paperilla, vaan myös todellisuudessa. Niitä ei kuitenkaan voi eikä pidä arvottaa paremmuusjärjestykseen, vaan hoidon tarvetta on aina tarkasteltava kunkin tilanteen ja perheen mukaan yksittäistapauksina.  

Yksi tärkeä ja osittain unohduksiin jäänyt osa-alue päivähoidon osalta on kotona tapahtuvan hoidon tukeminen. Kotihoidon edellytyksiä on parannettava samalla missä muitakin päivähoidon osa-alueita, ja siitä on tehtävä todellinen vaihtoehto muiden päivähoidon muotojen rinnalle. Siksi haluan puolustaa Tuusulassakin erilaisia päivähoidon vaihtoehtoja, myös lasten kotihoidon Tuusula-lisää. Ainakin aivan pienimmille lapsille kotihoito on useimmiten paras vaihtoehto, ja siihen on vanhempiakin hyvä kannustaa.

Moni vanhempi haluaisi hoitaa lasta kotonaan itse, varsinkin varhaisessa vaiheessa, mutta se ei taloudellisten realiteettien perusteella ole kaikille mahdollista. Kotihoidontuen tehtävänä on alun perin ollut tarkoitus mahdollistaa lapselle kulloisenkin kehitysvaiheen mukainen paras hoitomalli. Perheillä on oltava aito valinnan mahdollisuus myös tähän hoitomuotoon, ja siksi kotihoidontuen määrää pitäisi tarkistaa ylöspäin, vastaamaan tämän päivän elinkustannuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita päivähoidon muiden mallien arvostelemista ja vähättelemistä, vaan kyse on mahdollisuuksien ja valinnanvapauden tarjoamisesta! Ei ole kenenkään etu, jos keskustellaan vain kotihoidon ja päivähoidon välisestä paremmuuserosta, vaan huomio tulisi kiinnittää siihen, miten kaikkea hoitoa voitaisiin kehittää paremmaksi. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda hyviä vaihtoehtoja lasten päivähoitoon ja antaa perheiden tehdä itselleen kussakin elämäntilanteessa sopivimmat valinnat.

Hyvät kuulijat! Päivähoidolla on yhteiskunnassamme kaksijakoinen rooli. Ensinnäkin siinä on kyse perheiden peruspalvelusta, mutta toisena roolina päivähoidolla on tärkeä tehtävä osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmäämme. Peruspalvelussa on kyse siitä, että vanhemmilla on oikeus saada hoitopaikka lapselleen vanhempainrahakauden jälkeen siihen saakka kunnes lapsi aloittaa oppivelvollisena koulun. Tällä oikeudella halutaan varmistaa, että vanhemmat voivat saada tukea kasvatustyössään, eivätkä jää yksin.

Päivähoito ei kuitenkaan ole pelkästään vanhempia varten, vaan sitä voidaan pitää osana suomalaista koulutusjärjestelmää. Yhtä paljon kuin päivähoito on vanhempien oikeus saada tukea, on se myös lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Hyrylän päiväkoti onkin panostanut jälkimmäiseen oikeuteen kiitettävästi. Päiväkoti kuvailee kasvatusnäkemystään jokaisen ihmisen kunnioittamisena omana itsenään. Vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä on tarkoitus huolehtia niin lasten turvallisuudesta, yksilöllisestä kasvusta kuin kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Tästä ohjenuora onkin hyvä lähtökohta kasvatustyölle, ja siitä voisivat muutkin ottaa oppia. Yksilöllinen ote hoitotyöhön on ensiarvoisen tärkeää, sillä lapsia ei ole kahta samanlaista. Siinä missä toinen kokee yhteisen lukuhetken ja paikallaan kuuntelemisen rauhoittavana ja rentouttavana, voi toinen ahdistua ja tylsistyä paikallaan olosta. Samanlaisia, eli siis erilaisia, olemme myös aikuisten maailmassa, ja hyvä niin. Ei siis ole tarpeen laittaa kaikkia lapsiakaan samaan muottiin.

Tarkasteltaessa päivähoidon roolia yhteiskunnassa, on otettava esiin myös sen yhteiskunnallista tasa-arvoa lisäävä vaikutus. Koska pienten lasten äidit vastaavat useimmiten lapsen kotihoidosta, voidaan päivähoito-oikeutta pitää yhtenä suomalaisen naisliikkeen suurimmista saavutuksista. Sen myötä kaikille naisille tarjotaan tasavertaiset mahdollisuudet käydä töissä. Ei tule unohtaa myöskään päiväkodin merkitystä maahanmuuttajataustaisille perheille. Hoitopaikka on tärkeä lapsen kielen kehityksen kannalta, mutta se on myös hyvä tapa kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Hyvät juhlavieraat! Sivistyksemme mittana voidaan pitää lasten ja muiden suojattomien hyvinvointia. Suomi tarvitsee terveesti kasvavia ihmisiä kannattelemaan koko yhteiskuntamme tulevaisuutta. Lasten ja nuorten elinolosuhteiden parantaminen on yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta parasta politiikkaa. Hyvinvoivista lapsista ja nuorista tulee aikuisia, jotka työelämään siirtyessään voivat antaa panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen. Näin hyvinvointiyhteiskunta voi tulevaisuudessa vahvistua.