Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977199 kpl
Share |

Kirjallinen kysymys 25.10.2012:

Biokaasun käytön edistäminen joukkoliikenteessä

Eduskunnan puhemiehelle

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja osuutta energian kulutuksesta. Uusiutuvan energian käyttö on yksi merkittävimmistä keinoista saavuttaa Suomen ilmastotavoitteet. Kansallisesti ja kansainvälisesti on todettu, että kustannustehokkain tapa leikata kasvihuonekaasupäästöjä liikenteessä on biokaasun käytön edistäminen.

Biokaasu on uusiutuva polttoaine, sillä sitä syntyy luonnossa jatkuvasti mm. ihmisen ja eläinten ruoansulatusjärjestelmässä sekä biomassan hajotessa. Biokaasu on hapettomissa olosuhteissa tapahtuvan mikrobien elintoiminnan jätteenä syntyvää kaasua, josta suurin osa on metaania ja hiilidioksidia. Sen käyttö ei kuitenkaan aiheuta hiilidioksidien nettopäästöjä ilmakehään, toisin kuin toinen polttoaineena käytettävä kaasu, maakaasu, joka on fossiilinen polttoaine. Tällä hetkellä käytössä olevat maakaasulla toimivat kulkuneuvot voisivat käyttää polttoaineena myös raa’asta biokaasusta puhdistettua ja paineistettua liikennebiokaasua.

Ympäristötavoitteiden lisäksi toinen liikennebiokaasun käytön tuoma huomattava etu on sen aiheuttamat säästöt polttoainekuluissa. Ruotsin ja Suomen kaupallisilla asemilla biokaasu maksaa 30 – 60 % vähemmän kuin bensiini ja 20 – 40 % vähemmän kuin dieselöljy energiasisältöön suhteutettuna. Raakaöljyn hinnan noustessa hintaero liikennebiokaasun eduksi kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Raakaöljypohjaista energiaa ei tarvita liikennebiokaasun valmistuksessa eli biokaasun tuotanto on raakaöljyn maailmanmarkkinoista riippumatonta. Liikennebiokaasun käytön myötä myös huoltovarmuus liikenteen energian käytössä lisääntyy. Liikenne on erittäin haavoittuvainen kriisitilanteissa, sillä polttoaine on Suomessa nykyään lähes 100 %:sti ulkomaista. Biokaasu on sen sijaan kotimainen polttoaine. Se sopii hyvin suomalaisiin olosuhteisiin, sillä sitä voidaan käyttää polttoaineena myös talvisin. Liikennebiokaasun pääkomponentin metaanin jäätymispiste on vasta -182 C asteessa.

Liikennebiokaasun käytöstä aiheutuvien huomattavien etujen vuoksi sen laajempaa käyttöä liikenteessä on edistettävä kaikin mahdollisin tavoin siellä, missä sillä on mahdollisuus kasvaa kannattavaksi liiketoiminnaksi. Pelkkä tuotannon tukeminen ei kuitenkaan riitä siihen, että biokaasun tuottaminen polttoaineeksi nähtäisiin kannattavana liiketoimintana. Myös tuotteen kysynnällä on tässä tärkeä rooli. Edellä mainitun myötä erityisesti joukkoliikenteessä on siirryttävä biokaasun käyttöön, sillä sen polttoaineen kulutus tiedetään tarkkaan ennakolta. Näin tarvittavan infrastruktuurin luominen jakelu- ja kuljetusverkkoja varten helpottuisi. Joukkoliikenteen jatkuvan ja tasaisen kysynnän tarjoaman peruskulutuksen myötä biokaasun tarjonta myös pienempiin yksiköihin helpottuisi. Tämä olisi suuri helpotus ammattiliikenteelle, joka tarvitsee kipeästi edullista ja tasahintaista polttoainetta. Jakeluverkoston rakentaminen ei edes vaatisi suuria investointeja pääkaupunkiseudulla, sillä Gasumin runkoputkea käytetään tällä hetkellä nykyisten noin 100 käytössä olevan kaasubussin tankkaamiseen. Tällä hetkellä vain Turussa liikennebiokaasun käytön mahdollistamat edut on huomioitu paremmin, ja suunnitelmia biokaasubussien käyttöön joukkoliikenteessä on tehty. Pääkaupunkiseudulla näin ei kuitenkaan ole.

Suurimmat esteet kaasubussien käytölle löytyvät alkuinvestointien kustannuksista sekä lähes koko pääkaupunkiseutuun vaikuttavasta Kampin bussiterminaalin asettamasta kiellosta kaasubusseille. Maakaasun veronkorotus on nostanut maakaasukäyttöisten bussien kustannuksia sadoilla tuhansilla euroilla, eikä niiden liikennöintiä nähdä enää kannattavana. Kuten edellä mainittiin, maakaasubussit toimisivat myös biokaasulla, mutta tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla ei kuitenkaan tuoteta liikennebiokaasua polttoaineeksi tarpeeksi, jotta pääkaupunkiseudun joukkoliikenne voisi siihen turvautua. Joukkoliikenteen hiukkaspäästöt ovat taas nousussa, sillä maakaasukäyttöisiä busseja on korvattu dieselkäyttöisillä kulkuneuvoilla. Täten valtion on tuettava joukkoliikennettä sekä kalustoinvestoinneissa että jakeluverkoston laajentamisessa, jotta biokaasua tuotettaisiin myös polttoainekäyttöön liikennebiokaasuna.

Toinen ongelma on helpommin ratkaistavissa. Lähi- ja kaukobussiliikenteen keskeinen solmukohta, Kampin bussiterminaali, on turvallisuussyihin vedoten suljettu kaasubusseilta, vaikka ne ovat paloturvallisempia kuin diesel- ja bensiinikäyttöiset bussit. Kaasubussien turvallisuuden takaavat asennustyöt jäivät terminaalin rakennusvaiheessa tuntemattomasta syystä rakentamatta. Asiaan löydettiin kuitenkin ratkaisu jo vuonna 2008, joka vaikutti olevan Helsingin pelastusviranomaisten hyväksymä, mutta kielto on silti edelleen voimassa. Sen purkamiseen tarvitaan nyt poliittista tahtoa.  Ellei Kampin linja-autoterminaalia avata kaasubusseille, Helsingin julkisen liikenteen siirtyminen luotettavaan, edulliseen energialähteeseen ei ole mahdollista.

Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut vuoden 2008 energia- ja ilmastopoliittisen strategian päivitystyön, jonka on määrä valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä. Strategian tarkoituksena on varmistaa, että Suomi saavuttaa sille asetetut vuotta 2020 koskevat tavoitteensa energia- ja ilmastopolitiikassa. Hallitusohjelman mukaisesti uuteen strategiaan yhdistetään ohjelma öljyriippuvuuden vähentämiseksi. Liikennebiokaasun käytön edistäminen joukkoliikenteen kautta sekä kaluston hankintaa että tarjonnan varmistamista konkreettisesti edistävin keinoin olisi syytä ottaa huomioon strategiaa laadittaessa. Tällä hetkellä käytössä olevat HSL:n voimavarat ympäristöystävällisen joukkoliikenteen tukemiseksi kaluston hankintaan eivät yksinkertaisesti riitä liikennebiokaasutuotannon lisäämiseksi. Siksi tukea tarvitaan myös valtiolta.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mihin käytännön toimiin hallitus aikoo ryhtyä liikennebiokaasun käytön lisäämiseksi joukkoliikenteessä?

 

Helsingissä 25.  päivänä lokakuuta 2012

Antti Kaikkonen /kesk