Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977205 kpl
Share |

Kirjallinen kysymys 26.2.2013:

Vesihuoltolaitosten pakkoliittymät

Eduskunnan puhemiehelle

Hallitus on uudistamassa vesihuoltolakia. Se onkin tarpeen, koska haja-asutusalueiden kiinteistöjä on pakkoliitetty vesihuoltolaitoksiin vaikka kiinteistöllä on lainmukaiset ja toimivat talousvesi- ja jätevesijärjestelmät. Vesihuoltolain tarkoituksena on kohtuullisilla kustannuksilla turvata moitteettoman talousveden saanti sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti.

Vesihuoltolain tarkoitus on unohtunut ja pakkojäsenyyttä on alettu käyttää vesihuoltolaitosten talouden paikkaamiseen. Esimerkiksi Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta kumosi asukkaan vapautushakemuksen sillä perusteella, että vapautuksen myöntäminen merkitsisi osuuskunnan talouden vaarantumisen, koska liittymismaksuilla rahoitetaan osuuskunnan lainaa. Kyseisellä kiinteistöllä oli oma porakaivo. Käymälä-, pesukone-, keittiö- ja tiskivedet johdetaan umpisäiliöön ja pesuvedet kolmiosaiseen imeytyskenttään. Kiinteistöllä ei näin ollen ole mitään terveyden tai ympäristön kannalta tarpeellista syytä liittyä paikalliseen vesiosuuskuntaan. Liitos vaatisi kallion louhintaa ja putkitöitä kymmenien tuhansien eurojen edestä. Lisäksi liittymä maksaisi 12 000 euroa. Kiinteistön omistaja joutuisi maksamaan yli 50 000 euroa ja hänen lain mukaisesti teettämät kaivo ja jätevesijärjestelmä osoittautuisivat hukkainvestoinneiksi. Tämä on kunnan tulkinnan mukaan kohtuullista. Samankaltaisia esimerkkejä löytyy eri puolilta maata.

Hallituksen tulisi ohjeistaa kuntia, jotta ne ymmärtäisivät vapauttaa vesihuoltolaitosten pakkoasiakkuudesta sellaiset kiinteistöt, jotka ovat hoitaneet vesi- ja jätevesiasiansa kuntoon.

Maa- ja metsätalousministerin 11.2.2013 antaman tiedotteen mukaan lakia tullaan uudistamaan siten, että ”taajamien ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä ei tarvitsisi liittää vesihuoltolaitoksen verkostoon, jos sillä on ollut asianmukainen vesihuolto ennen kiinteistön saattamista laitoksen toiminta-alueen piiriin”.  Tämä ei vielä turvaa kiinteistön omistajaa. Heidän kanssaan ei tapaus tapaukselta neuvotella ennen toiminta-alueen vahvistamista. Kiinteistön omistaja voi uudistaa talousvesi- ja jätevesijärjestelmänsä lain vaatimusten mukaisesti ja silti joutua pakkoliitoksen kohteeksi.

Kiinteistön omistajalla ei ole myöskään minkäänlaista neuvotteluasemaa liittymishinnan suhteen. Hänen osakseen jäisi vain maksaa ilmoitettu hinta. Pahimmassa tapauksessa hän joutuu maksamaan huonosti hoidetun vesihuoltolaitoksen vanhoja velkoja. Vanhat osakkaat ovat joissakin tapauksissa perustaneet vapaaehtoisen vesiosuuskunnan johon he ovat voineet liittyä edullisesti. Talousvaikeuksien yllättäessä kunta on osuuskunnan toiminnan pelastamiseksi vahvistanut laajennetun toiminta-alueen ja pakkojäsenet on laitettu maksamaan vanhojen osakkaiden kustannukset.

Mielestämme vesihuoltolaitosten pakkoasiakkuudesta olisi luovuttava. Tällöin toteutettaisiin vain sellaiset hankkeet, jotka ovat taloudellisesti järkeviä. Nykyinen järjestelmä on nurinkurinen. Asiansa ripeästi hoitaneet kiinteistönomistajat joutuvat maksamaan kaksinkertaisista investoinneista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ohjeistaa kuntia soveltamaan voimassa olevaa vesihuoltolakia siten, että asiansa hoitaneet kiinteistöt vapautettaisiin pakkoliitoksista vesihuoltolaitoksiin ja aikooko hallitus uudistaa vesihuoltolakia siten, että vesihuoltolaitosten pakkoasiakkuudesta luovuttaisiin?

 

Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2013

Eeva-Maria Maijala /kesk

Mirja Vehkaperä/kesk

Antti Kaikkonen/kesk