Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977206 kpl
Share |

Nettikolumni Kepan sivuille 30.1.2009

Euroopan Neuvosto - 60 vuotta ihmisoikeuksia, ja työ jatkuu

Terveisiä Euroopan Neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istuntoviikolta Strasbourgista (oh, mikä termihirvitys). Olen ollut nyt viitisen vuotta yleiskokouksen jäsen, yhtenä kymmenestä suomalaisesta kansanedustajasta. Euroopan Neuvosto sekoitetaan varsin usein EU:n Eurooppa-neuvostoon, vaikka EN on kyllä ihan kokonaan oma järjestönsä.

Ja varsin merkittävä järjestö onkin. Erityisenä tehtävänä Euroopan Neuvostolla on edistää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion toteutumista Euroopassa ja maailmassa. Jäsenvaltioita järjestössä 47, itse asiassa kaikki laajan Euroopan maat Valko-Venäjää lukuun ottamatta. Valko-Venäjää ei ole huolittu jäseneksi kelvottoman ihmisoikeustilanteen takia, mutta voi olla että yhteistyötä senkin kanssa tullaan lähitulevaisuudessa tiivistämään.

Euroopan Neuvosto täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Suomen jäsenyys täyttää myös tasavuosia, sillä liityimme jäseneksi (vasta) 1989. Tasavuosien kunniaksi suunnitteilla on järjestää juhlaseminaari eduskunnassa toukokuun puolivälissä. Ministerit pitävät sitten omat hippalonsa Madridissa.

Euroopan Neuvoston parlamentaarinen yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Viime vuosilta varmasti monella on muistissa kohu CIA:n salaisista vankiloista ja vankilennoista Euroopassa. Asia nousi esiin Euroopan Neuvoston työn johdosta.

Kuluneella istuntoviikolla esillä ovat olleet mm. Georgian ja Venäjän kriisi, Gazan tilanne ja kansainvälisen rahoituskriisin seuraukset.

Georgian ja Venäjän konflikti on ollut melkoinen järkytys, sillä toiveena luonnollisesti meillä kaikilla on ollut, että Euroopan rajoilla ei enää sodittaisi. Edelleen selvitystyö jatkuu siitä, miten sodan tapahtumat saivat alkunsa, ja miksi. Oleellista kuitenkin viime viikkoina on ollut tilanteen vakauttaminen ja riittävän humanitäärisen avun saaminen perille. Kysymys Etelä-Ossetian ja Abhasian tulevasta statuksesta kuitenkin muhii pinnan alla. Tilannetta ei helpota se, että vastaavantapaisia jäätyneitä konflikteja on Euroopassa useita muitakin, jotka saattavat kärjistyessään johtaa levottomuuksiin.

Gazassa tilanne on vielä enemmän päällä. Israelin ja Hamasin tulitauko rakoilee, ja humanitaarisen avun tarve on huutava. Taistelun seuraukset näkyvät vielä pitkään. Euroopan Neuvosto on edellyttänyt kaikkien sotatoimien välitöntä lopettamista ja humanitääristä apua alueelle. On surullista, että tilanne Lähi-idässä pysyy vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen jännitteisenä. Toivottavasti YK:n avulla voitaisiin viimein vakauttaa tilanne, ja löytää ratkaisu, jolla eri osapuolet voisivat elää alueella rauhassa. Tarvitaanko hätiin Martti Ahtisaarta?

Käsittelin kansainvälisen rahoituskriisin mahdollisia seurauksia jonkun verran jo viime kolumnissani. Nyt on käynyt selväksi, että maailmantalouden syöksykierre on vielä vakavammalla tolalla, kuin vielä syksyllä arvioitiin.

Sinänsä se nyt ei olisi onnetonta, jos talouskriisi johtaisi turhan kulutuksen vähenemiseen. Varsinkin länsimaissa käytämme rahaa roinaan, jota emme tarvitse. Maapallo ei kestä sitä tahtia, jolla ihminen on hakenut onneansa tavaroista viime vuosina. Toivottavasti talouskriisi voisi olla johtamassa uuteen ajatteluun hyvinvoinnin tavoittelussa.

Talouskriisistä ei silti voi riemuita, sillä se saattaa miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa työttömyyteen ja taloudelliseen ahdinkoon. Voi vain toivoa, että Barack Obaman aloittaminen presidenttinä Yhdysvalloissa loisi myönteisen käänteen, joka loisi jälleen uskoa tulevaisuuteen. Jos myönteistä käännettä ei tapahdu, saattaa lähikuukausina rysähdellä arvaamattomalla tavalla eri puolilla maailmaa. Talouskriisi voi koetella myös uskoa demokratiaan, myös joissakin Euroopan valtioissa. Esimerkiksi Islanti ja Latvia ovat jo aika lailla helisemässä.

Euroopan Neuvostolla tulee siis varmasti töitä riittämään ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion turvaamisessa tämän kuluneen 60 vuoden jälkeenkin. Sen roolia ei kannata vähätellä. Kun YK:n hallinto on valitettavan usein näissä kysymyksissä syystä tai toisesta halvaantunut, pystyy EN toimimaan ketterämmin. Aika monen mielestä Euroopan Neuvosto on maapallon merkittävin ihmisoikeusjärjestö. Ainakin työsarkaa vielä riittää kaikilla, joita nämä kysymykset yhtään liikuttavat.