Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977528 kpl
Share |

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 9.3.2016: Suomen kannattaa vastata avunpyyntöihin jatkamalla koulutusyhteistyötä Irakissa

Kansanedustaja Antti Kaikkonen piti Keskustan eduskuntaryhmän puheenvuoron lähetetekustelussa selonteosta Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteiössä Irakissa.

Arvoisa puhemies,

Suomi on jatkamassa ja vahvistamassa osallistumistaan koulutusoperaatioon Pohjois-Irakissa Erbilissä. Kyseessä on kriisinhallinnan operaatio, jolla vahvistetaan Irakin kykyä toimia ISIL:iä vastaan. Osallistumisen lisääminen on Suomelta konkreettinen vastaus Ranskan EU:n jäsenvaltioille esittämään avunpyyntöön terrorismia vastaan. Samalla ratkaisulla on tarkoitus vastata myös Yhdysvaltojen esittämään pyyntöön lisätuesta terrorismin ja ISIL:in vastaisessa toiminnassa. 

Pariisissa tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen Ranska esitti avunpyynnön puolustusministerikokouksessa 17. marraskuuta, jossa se vetosi Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen. Pyyntö sai välittömästi jäsenvaltioiden poliittisen tuen ja vakuutuksen solidaarisuudesta.

Arvoisa puhemies,

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun keskinäisen avunannon lauseketta sovelletaan käytännössä. Ennakkotapauksena voimme todeta prosessin käynnistyneen sujuvasti ottaen erityisesti huomioon, että Lissabonin sopimus ei ota kantaa siihen, miten avunpyyntöä tulisi koordinoida. Tiedämme jo nyt, että tukipyyntö on laajentanut ja vahvistanut jäsenvaltioiden käsitystä keskinäisen avunannon lausekkeen soveltamisesta. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, miten lausekkeen soveltaminen vaikuttaa laajemmin EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tai puolustusulottuvuuden kehittymiseen.

Kyseessä oleva artikla 42 sitoo jäsenmaita suoraan ja korostaa niiden keskinäistä solidaarisuutta. Yhteisen toiminnan tehokkuuden kannalta järkevä unionin tasolla tehtävä koordinaatio on kuitenkin tarpeen. Lienee perusteltua jättää soveltamisvaraa siihen, mikä taho kussakin tilanteessa kantaa vastuun koordinoinnista ja yhteisen toiminnan johtamisesta. Useimmiten apua pyytänyt maa tulee olemaan tuo koordinaattori. Mikään ei Keskustan eduskuntaryhmän mielestä estä unionia halutessaan tekemään myös omia yhteisiä päätöksiä vastatakseen avunpyyntöön yhteisesti.

Kuten selonteossa todetaan, Suomi on johdonmukaisesti korostanut avunantolausekkeen poliittista ja periaatteellista merkitystä niin Lissabonin sopimuksen hyväksymisen yhteydessä kuin sen jälkeenkin.

Suomi ottaa avunantovelvoitteen vakavasti. Olemme valmiita antamaan tarvittaessa muille jäsenvaltioille apua ja myös odotamme tarvittaessa saavamme apua muilta jäsenvaltioilta velvoitteen tarkoittamissa tilanteissa. Tästäkin näkökulmasta arvioiden Ranskan aloite on merkittävä ja on hyvä, että saamme kokemusta lausekkeen soveltamisesta. EU-maiden keskinäistä solidaarisuutta testataan näinä aikoina monella tavalla.

Hallituksen arvioitavana on parhaillaan, mistä muista toimista Ranskalle antamamme apu koostuu. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä luonteva tapa olisi vahvistaa hyvin toimivaa kriisinhallintaoperaatiotamme Libanonissa. Tämä voisi vapauttaa Ranskan joukkoja muihin tehtäviin. Näistä operaatioista omat joukkomme saavat myös arvokasta kenttäkokemusta.

Lissabonin sopimuksen toimeenpanoon liittyvät olennaisesti myös käynnissä olevat lainsäädäntöhankkeet, joiden on tarkoitus mahdollistaa Suomelle kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen myös muissa kuin kriisinhallinnan operaatioissa. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että lainsäädännöllisiä lukkoja puretaan harkiten niin, että Suomella on tarkoituksenmukainen päätöksentekovalmius avun antamiseen ja vastaanottamiseen.

Uudistuksissakin on syytä pitää riittävä maltti ja järki päässä sekä muistaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja. Näistä asioista on syytä käydä erikseen perustavanlaatuinen keskustelu huhti-toukokuussa, kun lakiesitykset saapuvat eduskuntaan.

Arvoisa puhemies,

Suomi on antanut koulutustukea Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukoille yli puolen vuoden ajan noin 50 sotilaskouluttajan vahvuudella. Meillä on kokemusta koulutustuesta ja neuvonannosta myös monissa muissa kriisinhallintaoperaatioissa.

Edellistä lähettämispäätöstä tehtäessä eduskunta arvioi perusteellisesti operaation turvallisuustilannetta, riskejä ja merkitystä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että eduskunta perehtyy huolellisesti ajantasaiseen tietoon mandaatin sisällöstä ja operaation turvallisuudesta. Myös vaikutuksia sisäiseen turvallisuutemme on syytä arvioida. Erbilin operaatioon liittyy riskinsä, se on syytä tunnistaa ja tunnustaa.

 

Arvoisa puhemies,

ISIL:in äärimmäisen julma toiminta Syyriassa ja Irakissa sekä sen aktiivinen rekrytointi ja yllyttäminen terrori-iskuihin eri puolilla Eurooppaa, Lähi-itää ja Afrikkaa edellyttävät kansainväliseltä yhteisöltä laaja-alaista yhteistyötä. ISIL hallitsee edelleen laajoja alueita Irakissa ja Syyriassa. Järjestön leviämistä etenkin Libyaan on pidettävä todellisena uhkana.

Kuten esimerkiksi Pariisin terroristi-iskut hirveällä tavalla osoittivat, uhkaavat ISIL:in kaltaiset liikkeet myös meidän ja lähialueidemme turvallisuutta. Myös YK:n turvallisuusneuvosto on esittänyt avunpyynnön ISIL:in toimintaa vastaan. Suomenkin on omien voimavarojensa ja kykyjensä puitteissa syytä kantaa vastuuta terrorismin vastaisessa kamppailussa.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää Suomen edun mukaisena vastata avunpyyntöihin ja jatkaa koulutusyhteistyötä Irakissa edellyttäen turvallisuuskysymysten asianmukaista ratkaisemista niin joukkojemme toiminta-alueella Irakissa kuin koti-Suomessakin. Turvallisuus on Keskustalle sydämen asia.