Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977199 kpl
Share |

Kirjallinen kysymys 5.9.2014:

Helsinki-Malmin lentokentän toiminnan turvaaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Hallitus päätti keväällä 2014 Helsinki-Malmin lentokentän sulkemisesta osana valtiontalouden kehyksiä sekä vahvisti päätöksen syksyn budjettiriihessään. Kentän alasajon mahdollistamiseksi valtio aikoo vetää toimintonsa pois lentoasemalta siten, että alue voidaan muuttaa asuntokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. Valtion toimilla tarkoitetaan esimerkiksi Rajavartiolaitoksen toimintaa. Rajavartiolaitoksen lisäksi kenttää käyttävät ahkerasti siviili-ilmailijat niin yritystoimintaan, lennonopetukseen kuin harrastelentoihin.

Päätöstä on perusteltu ennen kaikkea pääkaupunkiseudun asuntopulalla. Pula on todellinen, mutta Malmin lentokentän alue ei todellakaan ole Helsingin ainoa mahdollinen alue asuntotuotantoon. Esimerkkinä voi todeta, että vastikään Helsinki sai huomattavat maa-alueet Sipoosta asuntotuotantoa varten. Pelkästään Östersundomin, Kalasataman, Jätkäsaaren ja Pasilan alueille on suunnitteilla asuntoja yli 100 000 uudelle asukkaalle. Helsingillä on näiden lisäksi myös muita asuntokäyttöön sopivia maa-alueita, pääkaupunkiseudun muista kunnista puhumattakaan. Vaihtoehtoja kyllä riittää.

Ylipäätään on tuhlausta purkaa olemassa olevaa ja toimivaa infrastruktuuria asuntojen tieltä tilanteessa, jossa Helsingissä ja sen lähiseuduilla on paljonkin rakentamatonta maata tarjolla. Uuden lähiön rakentaminen Malmin alueelle ei ole niin suuri etu, jonka vuoksi ilmailulle tärkeä ja kulttuurihistoriallisestikin arvokas kohde tulisi purkaa.

Vaikka Malmin lentokentän alue ei ole korvaamattoman tärkeä tonttimaana, on se kuitenkin sitä lentokenttänä.  Malmi on ainoa vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen lentoasema 150 km säteellä pääkaupungista. Lähin vastaavanlainen kenttä löytyy Turusta. Helsinki-Vantaan kenttä ei palvele tätä tarkoitusta, vaan sen toiminta on tarkoitettu raskaalle kalustolle ja se on tarkasti aikataulutettu. Nykyistä Malmin liikennettä ei käytännössä voi siirtää Helsinki-Vantaalle, koska se aiheuttaisi merkittäviä aikataulu-ongelmia kaikelle lentoliikenteelle.

Parhaillaan odotetaan LVM:n tilaamaa selvitystä Malmin lentokentän vaihtoehdoista. Todettakoon, että samalta konsulttifirmalta saatiin vuonna 2011 selvitys, jonka mukaan Malmin lentoasemaa ei kannata siirtää nykyiseltä paikaltaan.

Kehysriihen yhteydessä hallitus perusteli lakkautuspäätöstään myös sillä, että kentän siviili-ilmailutoiminta voitaisiin siirtää Nummelan tai Hyvinkään lentokentille. Valitettavasti näiden kenttien ympäristöluvat tai kapasiteetti eivät ainakaan toistaiseksi sitä kuitenkaan mahdollista ja täten siviili-ilmailu pääkaupunkiseudulla hankaloituisi huomattavasti.

Malmin lentokentän lakkauttamisesta on odotettavissa myös taloudellisia seuraamuksia alueelle. Se heikentäisi pääkaupungin kansainvälistä saavutettavuutta ja elinkeinoelämälle korvaamattomia liikenneyhteyksiä, jotka ovat olennaisen tärkeä kilpailuvaltti. Lisäksi kentällä on paljon yritystoimintaa lennonopetuksesta polttarilentoihin ja laskuvarjohyppyihin. Malmin lentoaseman jatkamisella on myös alueen ihmisten hyvä tuki. Adressin Malmin lentoaseman säilyttämiseksi on allekirjoittanut jo yli 65 000 ihmistä.

Järkevintä ja parasta on, että maan hallitus pyörtää päätöksensä, ja Malmin lentokenttä jatkaa nykyisellä paikallaan.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Malmin lentokenttä voisi jatkaa nykyisellä paikallaan?

Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2014

Antti Kaikkonen /kesk

Kimmo Tiilikainen /kesk