Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977203 kpl
Share |

Kirjallinen kysymys 12.9.2014:

Huoltovarmuustavoitteiden arviointi Ukrainan kriisin valossa

Suomessa huoltovarmuuden yleisten tavoitteiden määrittelystä vastaa valtioneuvosto. Edellisen kerran valtioneuvosto päätti uusista huoltovarmuustavoitteista 5.12.2013, jolloin päätettiin keskittyä jatkossa aiempaa enemmän tietojärjestelmien ja energiansaannin turvaamiseen. Tämä on yhteiskunnan toimivuuden kannalta varmasti erittäin perusteltu suuntaus.

Samassa päätöksessä todetaan, ettei perinteinen tapa toteuttaa huoltovarmuutta varastoimalla raaka-aineita riitä enää yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi. Suomen kriisitilanteiden varalle säilömää viljavarastoa aiotaan päätöksen mukaisesti yllättäen pienentää muutaman vuoden kuluessa vastaamaan väestön kuuden kuukauden tarvetta nykyisen vuoden tarpeen sijasta. Myös öljyn varmuusvarastointia pienennetään aiemmasta, sitä varastoidaan jatkossa viiden kuukauden tarpeeseen.

Valtioneuvoston päätöksien taustoja selvitetään huoltovarmuustavoitteiden perustelumuistiossa. Esimerkiksi viljan osalta varastomäärän vähentämistä perustellaan sillä, että aiemmin sopivaa määrää arvioitaessa ei ole huomioitu koko elintarvikeketjun energia-, kuljetus-, tietotekniikka- ja muut verkostot toimivuutta. Kun nyt edellä mainittujen verkostojen toimivuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, ei varsinaista vilja-ainesta tarvita hallituksen mielestä yhtä paljon kuin aiemmin.

Tämän hetkinen kansainvälinen ulkopoliittinen tilanne herättää kuitenkin kysymyksiä valtioneuvoston päätösten taustalla olevien perusteiden pitävyydestä. Huoltovarmuustavoitteiden perustelumuistiossa todetaan se, että vakavimpana ulkoisena uhkana huoltovarmuudelle tulee edelleen pitää kriisitilannetta, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tavaroita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut. Kun tarkastelemme edellistä toteamusta esimerkiksi Ukrainan kriisin seurausten valossa, voi hyvin todeta tällaisen tilanteen olevan jo nyt mahdollinen.

EU:n talouspakotteet Venäjää kohtaan ja Venäjän asettamat vastapakotteet häiritsevät jo nyt etenkin suomalaista maataloussektoria. Kun maatalouden kannattavuus on laskenut jatkuvasti jo ennen pakotteita, voi Venäjän viennin tyrehtyminen vaarantaa joidenkin maatilojen toimintaedellytykset. Kotimaisen ruoantuotannon jatkuminen niin viljan kuin muidenkin tuotteiden osalta on edellytys huoltovarmuuden toteutumiselle.

Samasta syystä myös öljyn varmuusvarastojen pieneneminen aiheuttaa huolta. Perustelumuistiossa todetaan suoraan se, kuinka suuri merkitys Venäjällä on Suomen huoltovarmuudelle öljyn ja maakaasun toimittajana. Suomi on erittäin riippuvainen venäläisestä energiantuonnista, sillä noin kaksi kolmasosaa Suomessa käytettävästä energiasta tuodaan ulkomailta, ja kaksi kolmasosaa tuonnista tulee nimenomaan Venäjältä.

Valtioneuvoston päätös huoltovarmuusvarastojen supistamisesta on tehty viime vuoden tietojen valossa. Perustelumuistiossa Venäjän kerrotaan olevan Suomelle luotettava energian toimittaja, eikä tilanteeseen nähty olevan tulossa merkittäviä muutoksia. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin toinen kuin joulukuussa 2013. Tuskin kukaan osasi vielä silloin ennustaa niitä tapahtumia, joita olemme tämän vuoden kuluessa ja varsinkin viime viikkojen aikana saaneet todistaa Krimin niemimaalla ja Itä-Ukrainassa. Vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu uhkaa esimerkiksi energiatoimitusten osalta, ei sitäkään riskiä voida valitettavasti tässä tilanteessa kokonaan poissulkea.

Elintarvikkeiden ja energian saatavuudessa kyse on yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömistä asioista. Siksi valtioneuvoston on mielestäni syytä arvioida uudelleen, onko huoltovarmuusvarastoja todellakaan järkevää supistaa tällaisessa kansainvälisessä tilanteessa, jonka etenemissuunnasta ja -nopeudesta ei kenelläkään ole varmuutta.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta muuttunut kansainvälinen tilanne otetaan huomioon huoltovarmuusvarastoinnissa?

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta joulukuussa 2013 voimaan tulleet uudet huoltovarmuustavoitteet eivät vaaranna suomalaisen yhteiskunnan toimivuutta kriisitilanteessa?

Helsingissä 12. päivänä syyskuuta 2014

Antti Kaikkonen /kesk