Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977528 kpl
Share |

Vappupuhe Savonlinnassa ja Mikkelissä1.5.2009

Kansanedustaja, eurovaaliehdokas Antti Kaikkonen Mikkelissä ja Savonlinnassa Keskustan vapputapahtumissa 1.5.2009: Euroopan unionin keskityttävä olennaiseen

Tätä vappua vietetään melkoisessa epävarmuuden ajassa. Kansainvälinen talouskriisi lyö aaltojaan myös Suomeen, eikä lomautuksilta ja irtisanomisiltakaan ole vältytty. Tästä vuodesta tulee taloudellisesti
vaikea monelle suomalaiselle, ja sitä myötä koko kansantaloudelle. Viime päivinä olemme kuulleet myös huolestuttavia uutisia uudesta uhasta - sikainfluenssasta. Riskinä on, että taudista kehittyy pandemia, jolloin tämä vaarallinen tauti leviää nopeasti ympäri maapalloa.

On selvää, että tällaiset uutiset huolestuttavat monia meistä. Mitä sitten tulisi tehdä? Nyt tarvitaan toimia sekä kansainvälisesti, kansallisesti, että paikallisesti.

Pandemian torjunnassa on tärkeää, että viranomaiset saavat nopeasti ajantasaisen tiedon, jonka myötä osataan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, kuten matkustusrajoituksiin, hygienian parantamiseen ja
lääketieteelliseen varautumiseen tautia vastaan. Tämä ei onnistu ilman tehokasta kansainvälistä yhteistyötä. Juuri tällaisessa tilanteessa EU on käyttökelpoinen väline, jonka puitteissa voidaan sopia yhteisistä toimenpiteistä taudin pysäyttämiseksi. Onkin tärkeää, että EU:n terveysministerit sopivat ripeästi yhteisistä toimenpiteistä taudin etenemisen pysäyttämiseksi. Myös kansallinen varautuminen on tärkeää, ja onneksi Suomessa on jo kokemusta tällaisiin tilanteisiin varautumisesta. Meillä on mahdollisuudet selvitä pandemiasta varsin pienin vaurioin, jos toimimme viisaasti.

Myös talouskriisin purkaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. EU:n puitteissa on jo sovittu yhteisistä toimenpiteistä, joilla taloutta ryhdytään elvyttämään. Samoin talouden sääntelyä lisätään, jotta vastaavaa kriisiä ei jatkossa samalla tavalla voisi päästä syntymään. Kansallisesti olemme jo sopineet elvyttävistä toimenpiteistä, joilla mm. laitetaan useita liikennehankkeita nopeasti vireille eri puolilla Suomea.

Mutta näitten poliitikkojen päätösten ohella on jotakin, ehkä vieläkin tärkeämpää. Se on lähiyhteisön toiminta. Tarkoitan sillä sitä turvaa, jota lähiyhteisö, kuten perhe, suku tai vaikkapa saman kylän tai kaupunginosan asukkaat voivat luoda toisilleen. Kyse on siitä, että emme pidä huolta vain omista asioistamme, vaan aidosti välitämme siitä, miten muilla menee. Pienikin apu tai ystävällinen ele tuttavalle tai vaikkapa naapurille voi luoda uskomattoman paljon hyvää mieltä ja samalla turvallisuuden tunnetta.

Tällaista välittämistä ei voi eduskunnan päätöksillä taata - se syntyy vain ihmisten omasta sydämestä. Kyse on yhteisvastuusta, jota yhteiskunnassamme ei ehkä sittenkään ole viime aikoina ollut tarpeeksi. Yhteisvastuun ja yhteisöllisyyden voima on arvaamattoman suuri, jos tiukka paikka tulee eteen.

Hyvät naiset ja miehet,

Mutta voipa olla, että yhteisvastuun tunnetta on rapauttanut eriarvoisuuden kasvu, josta on merkkejä nähtävissä yhteiskunnassamme. Mitä ajattelee tavallinen duunari tai vaikkapa pienituloinen eläkeläinen siitä, että joillakin on oikeuksia optiomiljooniin ja jopa kymmenien tuhansien eurojen suuruisiin eläkkeisiin? Varmasti samaa kuin minäkin: On menty kohtuuden rajan yli. Ei joidenkin harvojen kohtuuton palkitseminen kerta kaikkiaan mahdu ihmisten oikeudentajuun, eikä sen tarvitse mahtuakaan.

Suomessa voitaisiin mielestäni aivan hyvin ottaa käyttöön katto jättisuurille eläkkeille, samaan tapaan kuin monessa muussakin EU-maassa on tehty. Sopiva katto voisi olla vaikkapa 5000 euroa kuukaudessa, joka sekin on vielä erittäin korkea eläkkeen taso. Ei sillä ehkä kansantalouden
ongelmia ratkaistaisi, mutta ihmisten oikeustajun kannalta tällä olisi merkitystä. Ja mielestäni nyt tarvitaan ylipäätänsäkin ratkaisuita, joilla myös yhteiskunnan kaikista hyvätuloisimmat saadaan osallistumaan lamatalkoisiin.

Hyvät kuulijat,

Suomen metsätalouden ja -teollisuuden on päästävä irti negatiivisesta kierteestä ja miltei maailmanlopun tunnelmista. On hyvä muistaa, että lähtökohtaisesti metsäsektorilla on kaikki menestyksen edellytykset. Valtio tukee metsäntutkimusta ja metsänhoitoa. Nykyinen hallitus on panostanut voimakkaasti puuhuollon kannalta tärkeisiin tie- ja ratayhteyksiin. Teollisuudessa kehitetään uusia innovaatioita ja niistä tulee syntymään varmasti uusia kansainvälisiä menestystuotteita.

Metsäalan toimintaympäristössä tarvitaan kolme perusratkaisua, joista on kaikille alan toimijoille ja kansantaloudelle hyötyä, mutta kenellekään ei mitään haittaa:

1. Hallituksen on jatkettava ponnisteluja Venäjän puutullikysymyksen pysyvän ratkaisun saamiseksi. Vaikka tällä hetkellä puun käyttö on vähentynyt, pitää tulevaisuudessa puun voida liikkua vapaasti. Se on sekä Suomen että Venäjän etu.

2. Metsäteollisuutta on tuettava vaikean ajan yli ja panoksia siirrettävä entistä ponnekkaammin uusien menestystuotteiden tuotekehittelyyn.

3. Puumarkkinoiden tilanne on voitava vakauttaa luotettavaksi pitkällä aikavälillä. Nykyinen markkinatilanne ei saa pysäyttää Ahon työryhmän esitysten toimeenpanoa, sillä alan toimintakyky on ratkaiseva myös uusiutuvan energian tavoitteiden ja monien Suomen maakuntien aluetalouden ja työllisyyden kannalta.

Etenkin Itä-Suomeen on vuosisadan aikana kehittynyt monialainen metsään nojaavien arvoketjujen virta. Se ei saa katketa tähänkään taantumaan. Metsä on Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara, jonka vaalimista ja viisasta hyödyntämistä on kansantaloudellisesti mahdotonta korvata millään muulla. Metsä on Suomen vihreää kultaa, ja sen arvo meidän on syytä aina muistaa.

Hyvät vapun viettäjät,

Puhuin alussa hieman Euroopan unionista. Sehän on sellainen konklaavi, josta osa meistä tykkää ja osa taas ei. Fakta on kuitenkin se, että jäseniä ollaan, ja nähtävästi pysytäänkin, koska sen kaikki eduskuntapuolueet hyväksyvät. Nyt on pohdittava, miten
Suomi parhaiten pärjää pienenä pohjoisena osana Euroopan unionia.

Mutta myös Euroopan unionin pitää muuttaa toimintaansa. Emme kaipaa nippelidirektiivejä asioista, jotka voimme aivan hyvin päättää itse kansallisella tasolla. Haluamme pitää kiinni kansallisista
erityispiirteistämme, Sibeliuksesta saunaan ja tervaan, suomalaisesta sisusta puhumattakaan.

Mutta EU:ta kyllä tarvitaan suurten kysymysten ratkaisuun. EU:ta tarvitaan työllisyyden ja talouden vahvistamiseen, sitä tarvitaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja Itämeren tilan parantamiseen. Sitä tarvitaan rauhan ja turvallisuuden takaamiseen ja rikollisuuden ja kulkutautien torjuntaan. Sellaisiin kysymyksiin, joissa yksittäisen valtion toimet eivät riitä.

Olen eduskuntatyössäni nähnyt, kuinka iso merkitys yhteisellä EU-päätöksenteolla nykyisin on. Voi sanoa, että yli puolet kaikesta eduskunnankin päätöksenteosta liittyy nykyisin tavalla tai toisella Euroopan unioniin. Euroopan parlamentin valta on kasvanut kasvaa edelleenkin. Ei siis ole aivan sama, minkälainen porukka meitä edustaa Brysselin kokoussaleissa.

Siellä tarvitaan kielitaitoa. Siellä tarvitaan poliittista osaamista ja kokemusta. Siellä tarvitaan neuvottelutaitoja. Mutta ei sinne Suomesta varmaan kaikista taipuisampia poliitikkoja kannata lähettää. Vaalit ovat tärkeät, käyttäkää siis äänioikeutta ja äänestäkää europarlamenttiin naisia ja miehiä, asiat tuntevia ja jämäköitä päättäjiä.

Hyvää vappua teille kaikille!


Lisätietoja: Antti Kaikkonen, puh. 050 511 3160