Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977528 kpl
Share |

Kaikkonen pohti ilmastopolitiikkaa

Antti Kaikkosen eduskuntapuhe 21.10.2009:

Tulevaisuusselonteko askel oikeaan suuntaan

Käsiteltävänä oleva selonteko on tervetullut linjaus oikeaan aikaan. Selonteko kokoaa yhteen tutkimustietoa ja tyypittelee joitakin skenaarioita, joiden kautta tulevaisuutta voi pohtia. Kööpenhaminan ilmastokokous on nurkan takana ja tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista lisääntyy päivä päivältä. Selonteon tavoitetta vuoden 1990 tasosta 80 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä on jo ehditty luonnehtimaan vaatimattomaksikin, mutta mikään ei estä tavoitteiden kiristämistä matkan varrella. Todennäköisesti niitä joudutaankin kiristämään.

Vähennysten aikataulu tarkentunee osaltaan ilmastoneuvotteluiden tuloksena, jolloin selviää myös se, vähennetäänkö päästöjä etu- vai takapainotteisesti. Riskinä takapainotteisessa vähentämisessä on, että emme voi tietää ylittyykö joku herkkä ja kenties peruuttamaton kynnys, jos toimia lykätään. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti olisi parempi toimia mieluummin heti kuin myöhemmin. Toisaalta teknologian kehittymiseen liittyvät päästövähennykset eivät välttämättä ole edes vielä mahdollisia. Kööpenhaminassa onnistuminen on kuitenkin täydellisen välttämätön asia, jotta päästään lähtemään oikeaan suuntaan.

Kun puhutaan mittavista toimista, kyse on väistämättä myös rahasta. Ilmastonmuutosta voi lähestyä myös kylmän rationaalisesti miettimällä kuinka paljon mitään tekemättömyys maksaisi. Vaikka laskun loppusummasta voidaan kiistellä loputtomiin, on selvää, että torjuntatoimet tulevat olennaisesti halvemmiksi kuin pelkkä odottaminen. Tämä käy myös selonteossa ilmi.

Maapallon liiallisen lämpenemisen estämiseen suunnattavia varoja voi ajatella myös velanmaksuna. Jälkikäteen tarkasteltuna suhteellisen halvoilla fossiilisilla polttoaineilla vaurastuneet maat ovat ottaneet ekologista velkaa, joka lankeaa maksuun nyt, kun ilmastonmuutos voimistuu ja polttoaineiden käytön negatiiviset puolet tulevat yhä selvemmin esiin. Velanmaksuun joutuvat myös maat, jotka eivät ole sitä ottaneet. Kehitysmaita on siis tuettava. Oikeudenmukaisen vähennystavoitteen neuvotteleminen jokaiselle maalle on valtava diplomaattinen haaste, jossa rikkailla teollisuusmailla on suurin vastuu.

Selontekoa lukiessani huomio kiinnittyi ydinvoiman osuuteen päästövähennyksissä. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi, että ydinvoiman osuus sähköntuotannosta voisi kasvaa vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 16 prosentista 18 prosenttiin. Pelkästään ydinvoiman varaan ei siis tämän mukaan voi vähähiilistä yhteiskuntaa rakentaa. Fuusiovoima puolestaan tuntuu olevan edelleen 50 vuoden päässä kaupallisesta käyttökelpoisuudesta. Aika näyttää, että liukuuko ajankohta kuten aiemmissakin ennustuksissa. Mutta siltä näyttää, että ratkaisun avaimet tähän hätään ovat muualla kuin ydinvoimassa, saati fuusiovoimassa.

Selonteko on kokonaisuutena ansiokas ja sen pohjalta on hyvä jatkaa. Tarvitaan sekä tutkimustietoa että myös käytännön toimia. Esimerkiksi ruuan ilmastovaikutuksista kaivataan tarkempaa tutkimusta sekä ohjeita kuluttajille. Jokainen osaa valita energiatehokkaimman pesukoneen ja kohta myös asunnon, mutta jokapäiväisen ravinnon osalta valistunut kuluttaminen on vaikeampaa.

Valinta kotimaisen omenan tai ulkomaisen päärynän välillä jää kuitenkin näpertelyksi, mikäli Kööpenhaminan ilmastokokous epäonnistuu ja maailmanlaajuisia sekä riittävän tiukkoja päästövähennystavoitteita ei saada sovittua. Vaikka ilmastonmuutoksen torjuntaan tai ainakin lievittämiseen tarvittaisiin valtavia rahasummia, on finanssikriisi osoittanut, että kyse on pääsääntöisesti tahdosta. On esitetty arvio, että maailman suurimmissa talouksissa talouskriisin torjuntaan on käytetty maailmanlaajuisesti 7, 4 biljoonaa eli tuhatta miljardia euroa eli noin 6800 euroa näiden maiden jokaista asukasta kohden. Olemmeko valmiit samaan ilmastokysymyksessä?

Lähes päästötön yhteiskunta kuulostaa vielä utooppiselta, mutta todennäköisesti yhtä epätodennäköisiltä ovat aikanaan kuulostaneet konevoimin liikkuvat laivat, lentokoneet tai langaton viestintä. Mielikuvitus on merkittävä osa innovaatioprosessia. Nyt kaivataan sekä mielikuvitusta, rohkeutta ja ennen kaikkea päätöksiä.