Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977527 kpl
Share |

Keskustan ryhmäpuhe ti 2.12.2009 valtioneuvoston tiedonannosta Kööpenhaminan ilmastokokouksesta 

kansanedustaja Antti Kaikkonen

 

Arvoisa Puhemies,

Valtioneuvoston tiedonanto Kööpenhaminan ilmastokokouksesta osoittaa, että hallitus on realistisen kunnianhimoinen tavoitteissaan. Pessimismiin ei ole syytä, vaikka Kööpenhaminassa ei saada oikeudellisesti sitovaa lopputulosta.  Valtioiden päämiesten ja –naisten sitoutuminen yhteisiin poliittisiin tavoitteisiin on tärkeää ja välttämätöntä. Poliittisen sopimuksen pohjalta on sitova sopimus neuvoteltava vuoden sisällä, jotta se voidaan hyväksyä viimeistään joulukuussa 2010 pidettävässä Meksikon COP-kokouksessa.

Kioton pöytäkirja oli vasta vaatimaton alkusoitto päästövähennysvelvoitteille. Kioton pöytäkirja kattaa vain noin 28 % maailman päästöistä.  Siinä jaotettiin maat kahteen ryhmään, teollisuusmaihin ja kehitysmaihin. Teollisuusmaille asetettiin vain 5,2 %:n vähennystavoite vuoden 1990 tasosta velvoitekaudella 2008-2012.  Nyt neuvoteltavan sopimuksen piiriin on saatava kaikki maat, jotta pääsisimme vuoteen 2050 mennessä maailmanlaajuisesti  50 %:n päästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta.

Yhdysvaltain tarjous vähentää päästöjä vuoteen 2020 mennessä vain runsaalla 3 prosentilla vuoden 1990 tasosta oli pettymys.  On kuitenkin pidettävä myönteisenä sitä, jos USA sitoutuisi päästöjen vuosittaiseen raportointiin ja toimintaohjelmansa mukaisiin kansallisiin toimiin.  Myös Kiinan ilmoitus, että se vähentää taloutensa hiili-intensiteettiä merkittävästi vuoteen 2020 on osoitus siitä, että lyhyen ajan sisällä ilmastoprosessi in liikkunut oikeaan suuntaan.

Venäjälle, Ukrainalle ja joillekin uusille EU-maille vertailu vuoteen 1990 on erittäin edullinen. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen teollinen tuotanto väheni näissä maissa merkittävällä tavalla. Venäläisasiantuntijoiden mukaan Venäjän päästöt ovat tänä vuonna noin 40 prosenttia vuoden 1990 tason alapuolella. Venäjän tarjoama 22 - 25  prosentin leikkaustavoite  vuoden 1990 tasosta sallisi tosiasiassa päästöjen kasvattamisen.     

Venäjälle ja muille siirtymätaloudessa eläneille maille on syntynyt päästöreservi, jota kutsutaan ”kuumaksi ilmaksi”. Jos nämä maat saavat siirtää ”kuuman ilman” tulevalle sopimuskaudelle, päästökauppamarkkinoilla hiilitonnin hinta romahtaisi ja koko järjestelmän toimivuus olisi uhattuna.

Arvoisa puhemies!

Ilmastotalkoissa suurin vastuu kuuluu niille, jotka ovat ilmastomuutoksen pahimpia syyllisiä. Nyt punnitaan kansainvälinen solidaarisuus. Kysymys on köyhien ja rikkaiden välisestä taakanjaosta sekä nykyisen ja tulevien sukupolvien elämän edellytyksistä.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat toimet eivät merkitse elintason romahtamista. Päinvastoin. Ympäristöteknologiasta ja biotaloudesta on syntymässä uusi taloudellinen veturi maailmantalouteen. Suomen kannattaa ottaa oma siivunsa avautuvilla markkinoilla. Meillä on mahdollisuus rakentaa tästä uusi kivijalka kansantaloudellemme.

Keskustajohtoinen hallitus on ryhtynyt ripeästi moniin toimiin. Suomi on sitoutunut EU:n ilmasto- ja energiapaketissa meille annettuihin velvoitteisiin. Päästökaupan ulkopuolella, asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä, päästöjä vähennetään 16 prosentilla. Uusiutuvan energiaan osuus nostetaan 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Biopolttoaineiden osalta Suomi on sitoutunut 10 prosenttiin liikenteen polttoaineista vuoteen 2020 mennessä. Tältä osin tahtia kiristetään. Ministeri Pekkarinen on linjannut hallituksen antavan ensi keväänä lakiesityksen, jolla Suomi sitoutuu nostamaan biopolttoaineen osuuden liikennepolttoaineissa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Vanhasen II hallitus tulee esittämään ensi vuoden aikana käyttöönotettavaksi markkinaehtoisen takuuhintajärjestelmän koskien tuulivoimalla ja biokaasulla tuotettua sähköä.

TEKESin energia- ja ympäristöteknologian eri tuet olivat jo vuonna 2008 yli 200 miljoonaa euroa. Tässä vain muutamia esimerkkejä konkreettisista toimenpiteistä päästövähennysten tueksi.

Uusiutuvalla energiantuotannolla on alueellisesti ja paikallisesti merkittävä vaikutus työllisyyteen, väestön hyvinvointiin sekä asutusrakenteen pysyvyyteen. Alueelliset tuotantomallit vähentävät luonnonvarojen kuljetuksen tarvetta, kasvattavat huoltovarmuutta ja omavaraisuutta sekä turvaavat paikallista hyvinvointia.

Panostamalla ympäristöosaamiseen ja painottamalla energiapolitiikkaa uusiutuviin energiamuotoihin voimme luoda Suomeen jopa satatuhatta uutta työpaikkaa lähivuosien aikana. Tähän mahdollisuuteen kannattaa tarttua.

Energiatehokkuus ja energiansäästö ovat kustannustehokkain tapa torjua ilmastonmuutosta. Yritysten ja yhteisöjen, ja myös kotitalouksien kannalta energiatehokkuuden parantaminen on järkevää, koska se tuo taloudellista hyötyä samalla kun päästöt ympäristöön vähenevät. Voi sanoa, että nämä kaikki ovat askelia tiellä kohti vihreää vallankumousta.

Arvoisa Puhemies

Maailman autokanta kasvaa tuoreimpienkin arvioiden valossa erittäin rajulla tahdilla lähivuodet ja lähivuosikymmenet. Tämä aiheuttaa kasvavan haasteen ilmastopolitiikalle. Jo nyt liikenne aiheuttaa lähes viidenneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. On välttämätöntä kehittää ratkaisuja, jotka ovat nykyistä autokantaa ympäristöystävällisempiä. Erityinen mahdollisuus on sähköautoissa, mikä avaa myös Suomelle loistavia kehitysmahdollisuuksia.
 
Valtion tutkimus- ja kehitysmäärärahat sähköautoteknologiaan ovat tällä hetkellä noin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Tätä tasoa on lähivuosina tuntuvasti nostettava. Vahva panostus sähköautoihin voisi tehdä Suomesta yhden johtavista sähköautoteknologian osaajista. Sektorin kehitys on maailmalla nopeaa. Jos emme toimi nyt, vaarana on jäädä sähköauto-osaamisessa jälkijunaan.
 
Sähköautokannan edistämiseksi tarvitaan verotuksellisia ratkaisuja ja muita vähäpäästöisiä autoja, kuten hybridejä, suosivia päätöksiä. Myös kunnat ja kaupungit voisivat tarjota porkkanoita ympäristöystävällisille autoille, esimerkiksi pysäköintietuisuuksia. Keskustan mielestä hallituksen on syytä asettaa selkeät tavoitteet sähköautokannan kasvattamiseksi Suomessa. Sähköautojen ohella on kehitystyötä edelleen tehtävä biopolttoaineiden ja tulevaisuudessa myös vedyn käytön tehostamiseksi erityisesti raskaan kaluston polttoainelähteenä.

Lentoliikenteessä tulee tavoitella globaalia sopimusta päästöjen vähentämiseksi. EU on jo sopinut EU:n alueella sovellettavasta päästömaksusta. Lentoliikenteen päästökauppadirektiivin lähtökohtana oleva vertailumenettely ns. RTK eli Revenue Tonne Kilometers on epäedullinen Suomen kaltaiselle pitkien etäisyyksien maalle, jossa koneiden täyttöaste jää alhaiseksi. Suomesta Keski-Eurooppaan matkustettaessa  raideliike ei ole samalla tavalla realistinen vaihtoehto kuin Keski-Euroopan sisällä.

Arvoisa Puhemies

Köyhiä kehitysmaita on autettava toteuttamaan ilmastomuutoksen vaatimat toimet. EU:n arvion mukaan kehitysmaat tarvitsevat noin 100 mrd euroa vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Tiedonannon mukaan Suomen tulee varautua 15 - 32 miljoonan euron lisärahoitukseen lähivuosina.  Se merkitsee jokaista suomalaista kohti kolmesta runsaaseen kuuteen euroon vuodessa. Tähän meillä on kyllä varaa syvimmän lamankin aikana.

Kansallisen kehitysyhteistyöpolitiikan on oltava linjassa ilmastopolitiikan kanssa. Raha on yleisen budjettiavun sijaan kohdistettava konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka ovat yhteensopivia myös ilmastopolitiikan kanssa.

Kehitysmaiden naisten elämässä ilmastonmuutos näkyy selkeästi. He viljelevät maata ja hankkivat veden. Ilmastomuutoksen seurauksena tulva voi viedä pellon tai juomaveden lähteenä oleva joki voi kuivua. Lisääntyvä työmäärä merkitsee usein sitä, että tytöt joutuvat jäämään pois koulusta. Ilmastonmuutosta on arvioitava sukupuolinäkökulmasta myös siksi, että väestökasvua voidaan tehokkaimmin rajoittaa huolehtimalla naisten hyvinvoinnista.  

Tiedonannon mukaan lähes 20 % maailmanlaajuisista päästöistä johtuu kehitysmaiden metsien hävittämisestä. Suomen on kehityspolitiikassaan keskityttävä siihen, mitä me osaamme eli meidän on autettava kehitysmaita hoitamaan metsävarojaan kestävällä tavalla. Suomalaisella metsäteollisuudella on velvollisuus toimia eettisesti joka puolella maailmaa.

Suomen ja muiden metsävaltaisten maiden kannalta on tärkeää, ettei luonnollista hiilinielua muuteta laskennalliseksi päästöksi.  Tiedonannossa on korostettu, ettei Suomi etsi nieluista taloudellista hyötyä. Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Metsistään huolehtiva maa ei voi olla epäedullisemmassa asemassa kuin maa, joka on hävittänyt metsänsä.

Arvoisa Puhemies

Tiedonannossa todetaan osuvasti, että toimettomuus maksaa eniten. Ilmastosopimus syntyy askel kerrallaan. Euroopan Unioni on näyttänyt esimerkkiä muulle maailmalle. EU on valmis nostamaan oman päätöstavoitteensa 30 %:iin, jos toimista päästään laajaan sopimukseen.

Onnistuessaan Kööpenhaminan kokous antaa toivoa kansakuntien kyvystä toimia yhteisen päämäärän eteen. Jos maailman kansat ja poliittiset johtajat vihdoin ymmärtävät, että me olemme kohtalokkaalla tavalla sidoksissa toinen toistemme päätöksiin, ilmastosopimuksella tulee olemaan myös rauhaa edistävä vaikutus.

Keskustan eduskuntaryhmä antaa hallitukselle täyden tukensa uuden sopimuksen solmimiseksi.

Hiilenmustan energiapolitiikan aika on ohi. Nyt on vihreän vallankumouksen aika.