Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977528 kpl
Share |

Puhe Atlantti-Seuran Nato-seminaarissa Vanhalla ylioppilastalolla 14.4.2010

 

Referaatti

Puhe Atlantti-Seuran Nato-seminaarissa Vanhalla ylioppilastalolla 14.4.2010

Kansanedustaja Antti Kaikkonen: Nato –kansanäänestys presidentinvaalien yhteyteen 2012

 

Mikä oikeastaan on NATO? Sana esiintyy joka paikassa. Miltei joka päivä, meidän kaikkien huulilla. Ehkä ensimmäisenä mieleen tulee sotilaallinen yhteistyö, ja kenties Yhdysvaltain keskeinen rooli järjestössä. Mielipiteitä löytyy joka lähtöön: puolesta ja vastaan, kanta vielä avoin. Nato-optio. Eurooppalainen turvallisuusyhteistyö.

 

Mitä kaiken sanahelinän takaa löytyy? Niissä puhutaan 28 maan allianssista, johon kuuluu maita niin Pohjois-Amerikasta kuin Euroopasta. Päällimmäisenä periaatteena on rauhan saavuttaminen ja edistäminen. Se tuntuu monesti puheissa unohtuvan. Monelle kansalaiselle lienee kuitenkin hämärää mikä NATO ylipäätään on ja miksi Suomen Nato-jäsenyyttä tulisi kannattaa tai miksi ei. Laajentunut Nato merkitsee enemmän turvaa myös eurooppalaisille. Toisaalta suuressa organisaatiossa päätöksiä on vaikeampi saavuttaa. Suomen hallituksen linjaus on, että Suomella on jatkossakin vahvoja perusteita harkita NATO-jäsenyyttä.

 

Millä argumenteilla NATOa sitten puolustetaan? Suojeleeko se todella ulkoisia uhkia vastaan? Kollektiivinen puolustus on perustavaa laatua olevaa eurooppalaiselle ja transatlanttiselle turvallisuudelle. Neuvostokommunismin ja Neuvostoliiton romahtaminen sekä Varsovan sopimuksen purkautuminen ovat vähentäneet niitä uhkia, joiden vuoksi NATO perustettiin. Myös ponnistelut ydinaseiden vähentämiseksi ovat tuottaneet hedelmää. Silti on olemassa iso riski siitä, että ydinaseita joutuu vastuuttomiin käsiin. Myös muita uusia uhkia nousee koko ajan, mikä on nähtävissä esimerkiksi Afganistanin tilanteessa. Heti nurkan takana odottaa riski siitä, että ydinasevaltio Pakistan on seuraava kriisikohde. Samoin muut uudet uhat, kuten ilmastonmuutos ja kansainväliset ympäristöongelmat ovat luonteeltaan sellaisia, että Natolla ei niihin ole riittäviä vastauksia.

 Suomen Nato-jäsenyys on kotimaisen politiikan kestokädenvääntöaihe. Pitäisin mielekkäänä, että tässä isossa kysymyksessä kysyttäisiin välillä kansan mielipidettä. Hyvä paikka tähän olisi vuoden 2012 presidentinvaalit, joiden yhteydessä olisi luontevaa järjestää kansanäänestys Suomen Nato-jäsenyydestä. Tämä toisi myös presidentinvaalien asialistalle tärkeimmän, eli ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset. Esitän, että hallitus aloittaa välittömän valmistelun kansanäänestyksen toteuttamiseksi tuossa yhteydessä.

 Pidän YK:ta parhaana kansainvälisen kriisinhallinnan organisaationa ja rauhan rakentajana maailmassa. Mutta YK:kaan ei ole täydellinen. Esimerkiksi muutamien suurten jäsenmaiden Veto-oikeus ja muu hallinnon kankeus ovat tekijöitä, joita on lähitulevaisuudessa purettava. Natolla on käyttöä kriisinhallinnassa jatkossakin, toivottavasti mahdollisimman hyvässä yhteistyössä YK:n kanssa.

 Lisätietoja:      Antti Kaikkonen, puh. 050 511 3160