Uutispalsta

14.1.2019Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle seksuaalirikosten takiaLue lisää »9.1.2019Kaikkonen Radion Ykkösaamussa torstainaLue lisää »7.1.2019Kaikkonen tiistaina Huomenta SuomessaLue lisää »

Pikakysely

Kannatatko uutta tiedustelulakia?

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:977528 kpl
Share |

Vappu-puhe 1.5.2010

 

Vappupuhe 1.5.2010 Hyvinkään Hitsaajat -patsaalla, kansanedustaja Antti Kaikkonen:

Nuorisotyöttömyys kuntoon ja kesätyöpaikkoja jakoon!

 

Vappu on perinteisesti ajateltuna työväen juhlapäivä. Suomessa vapun vieton historia linkittyy 1800-luvun loppupuolelle ja työläisten kävelyretkiin, josta ne vähitellen kehittyivät vappumarsseiksi ja siitä edelleen opiskelijoiden ja lopulta koko kansan juhlaksi. Liputuspäivä vappu on ollut Suomessa vuodesta 1978 lähtien.

Mielestäni on hienoa, että työn kunniaksi vähän juhlitaankin. Työnteko on taloutemme perusta ja hyvinvointivaltion edellytys. Se on järjestelmää ohjaava käsi, se on elämänperusta, vaikka elämää suuremmaksi sen ei sovi tulla. Työt on tehtävä hyvin, oli ala sitten mikä tahansa. Kohtuus on silti muistettava. Monella alalla puristetaan tällä hetkellä ihmisistä mehut loppuun, eivätkä kaikki tässä oravanpyörässä jaksa. Loppuun palaminen vie ihmisiä työelämästä, eikä silloin voittajia löydy mistään. Toivon työelämään kehitystä, joka kannustaa työn tekemiseen hyvin, mutta ottaa huomioon ihmisen erilaiset elämäntilanteet. Kaikkien työikäisten pitää voida osallistua työelämään omien mahdollisuuksiensa mukaan.

 

Valitettavasti kaikilla ei ole mahdollisuutta tehdä töitä sairauden tai muun seikan vuoksi. On paljon myös niitä, joille työnteko olisi mahdollista, mutta he ovat työttöminä, koska töitä ei yksinkertaisesti tahdo löytyä. Taloudellisen laskusuhdanteen aikana – juuri nyt - työttömyys koettelee etenkin nuoria.

 

Nuorisotyöttömyys on parin viime vuoden aikana suorastaan räjähtänyt käsiin. Vuonna 2008 työttömiä nuoria eli alle 25-vuotiaita työttömiä oli 22 000, vuonna 2009 reilusti yli 30 000 ja tällä hetkellä jo yli 35 000. Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut erittäin nopeaa myös täällä Hyvinkäällä ja naapurikunnissa, kuten kotikunnassani Tuusulassa.

 

Nuorisotyöttömyydellä on myös vakavia vaikutuksia nuorten mielenterveyteen. Vaikutukset ovat niin välittömiä kuin pitkäaikaisiakin. Vaikea elämän alkuun pääseminen saattaa horjuttaa uskoa tulevaisuuteen. Moni kysyy: miksi olen opiskellut, jos joudun tyhjän pantiksi?

 

Nuorisotyöttömyyden taloudellisten seurausten lisäksi se poikii myös muun muassa masennusta. Mielenterveyden ongelmia ei kannata vähätellä. Meillä ei ole kerta kaikkiaan missään muodossa varaa menettää yhtäkään nuorta työttömyyden aiheuttamiin toivottomuuden syövereihin.

 

On hyvä, että hallitus ja eduskunta ovat viime viikkojen aikana saaneet aikaan päätökset vahvasta lisäpanostuksesta nuorisotyöttömyyden hoitoon. Lisätalousarvioesityksessä kohdennetaan kaikkiaan noin 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Lisäyksen seurauksena arviolta 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin.

 

Suomessa on työttömille nuorille "Nuorten yhteiskuntatakuu", joka kattaa palveluita kuten koulutusneuvontaa, ohjaavaa työvoimakoulutusta, ammatillista työvoimakoulutusta, työnhakuvalmennuksen ja niin edelleen. Nyt tätä yhteiskuntatakuuta vahvistetaan ja nuorille suunnattua neuvontapalvelua parannetaan. Starttirahaa, yrittäjyyskoulutusta ja palkkatukea lisätään. Nuorille ja vastavalmistuneille otetaan käyttöön työllistämisseteli. Myös ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen paikkoja lisätään. Nämä ovat kaikki sellaisia toimenpiteitä, joita juuri nyt tarvitaan. Olen tyytyväinen siitä, että hallitus ei nosta käsiään pystyyn nuorisotyöttömyyden edessä. Mutta työtä pitää jatkaa. Muutoksia tarvitaan niin opinahjojen aloituspaikkojen jakautumiseen kuin elvyttävien työllistämistoimien ratkaisuihin. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä, tarvitaan lisää resursseja, tarvitaan tahtoa!

 

 

Lopuksi vielä, hyvät kuulijat: Mielestäni kesätyöpaikkojen tarjontaan pitäisi panostaa erityisesti. Monet aloittavat tunnustelunsa työelämään jo teini-iässä. On ensiarvoisen tärkeää saada kontaktipintaa työntekoon jo nuorella iällä.

 

Kesätyöt luovat usein monivuotisia työsuhteita ja antavat arvokasta työkokemusta nuorten tulevaisuuden työpaikkoihin. Valitettavasti tänäkin vuonna myös kesätöiden saaminen on ollut kiven takana – töitä ei meinaa löytyä tehtailta, toimistoista kuin mäkkäreistäkään. Mielestäni kaupunkien ja kuntien pitäisi tulla nuoria enemmän vastaan tässä asiassa. Tukirahoja nuorten kesätyöllistämiselle tulisi nostaa. Sen lisäksi, että se olisi satsaus nykyhetkeen, olisi se vielä suurempi satsaus tulevaisuuteen. Vetoan myös yrityksiin, jotta jokainen yritys miettisi nyt vielä kerran, voisiko ottaa nuoria kesäksi töihin.

 

Näillä sanoilla haluan päättää puheeni. Jotta voimme viettää työn päivää, pitää olla jotain, mitä juhlia – eli töitä kaikille sitä tarvitseville. Hyvää vappua kaikille tasapuolisesti!

 

Lisätietoja: Antti Kaikkonen, puh. 050 511 3160