Puolustusministeri Antti Kaikkosen tervehdys 232. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 20.1.2020

20.01.2020 - Puheita ja kirjoituksia

Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat.
Ärade åhörare, mina damer och herrar.

Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus turvataan ylläpitämällä riittävää puolustuskykyä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että varmistamme puolustusvoimien sotilaallisten suorituskykyjen ajanmukaisuuden – tänään ja tulevaisuudessa. Tämän lisäksi kehitämme kansallista viranomaisyhteistyötä ja kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä.

Viime vuosina erityisesti niin sanotut strategiset suorituskykyhankkeet ovat olleet laajasti julkisuudessa. Ja ihan hyvästä syystä. Olemmehan tulevan vuosikymmenen kuluessa sijoittamassa miljardeja euroja Ilmavoimien vanhenevan hävittäjäsuorituskyvyn uusimiseen ja Merivoimien Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettien hankintaan.

Puolustusvoimien sotilaallisen suorituskyvyn jatkuva – voisiko sanoa ”normaali” – kehittäminen jää usein näiden strategisten hankkeiden varjoon. On hyvä muistaa, että puolustuksemme kehittäminen on paljon muutakin, kuin Hornetin seuraajasta päättämistä ja uusien korvettien hankintaa. Uudistamme jatkuvasti viimeisen noin 30-40 vuoden aikana karttunutta puolustuskykyä – vähitellen.

Materiaalihankkeiden lisäksi sotilaallisen suorituskyvyn keskeinen tekijä on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Maantieteellinen sijaintimme ja maamme suuri koko edellyttävät varsin suurta kriisiajan kokoonpanoa. Puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanoon kuuluukin 280 000 sotilasta. Näistä yli 95% on reserviläisiä. Varusmiespalvelus ja reservin kertausharjoitukset ovat tärkeä osa Suomen puolustuskykyä. Näiden lisäksi vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta tukee sekä puolustuskyvyn ylläpitoa että maamme varautumista erilaisiin kriisitilanteisiin. Myös sellaisiin, jotka ovat luonteeltaan muita kuin sotilaallisia.

Suomen perustuslain mukaan jokaisella kansalaisella on velvollisuus osallistua isänmaan puolustukseen tai avustaa sitä. Jokainen suomalainen on maanpuolustaja. Asevelvollisuus koskee puolestaan 18–60-vuotiaita miehiä. Asevelvollisuusjärjestelmän ensisijaisena tehtävänä on kouluttaa asevelvollisille tiedot ja taidot puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien täyttämiseksi. Suomen sotilaallinen puolustaminen on puolustusvoimien ykköstehtävä.

Kenraali Kivinen nosti esille puheenvuorossaan sotilaallisen kriisinhallinnan. On hyvä huomata, että suomalainen asevelvollisuusmalli tukee myös tätä puolustusvoimien niin sanottua ”nelostehtävää”. Laaja reservimme mahdollistaa monipuolisen osaamisen hyödyntämisen kriisinhallintajoukkoja koulutettaessa ja myös silloin, kun lähetämme niitä tehtäviin. Jokainen reservistä kriisinhallintatehtävään lähtevä sotilaamme omaa sotilaallisen ammattitaitonsa lisäksi myös siviilissä hankittua osaamista.

Hyvät naiset ja herrat,
Olemme parhaillaan asettamassa parlamentaarista komiteaa selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Lähtökohtana hallituksella on se, että yleistä asevelvollisuutta ylläpidetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Asevelvollisuus tukee yhteiskunnallista koheesiota ja luo perustaa maanpuolustustahdolle. Tavoitteenamme on korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen.

Maanpuolustustahdon näkökulmasta Suomi on poikkeuksellinen maa Euroopassa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittain tehtävässä mielipidetiedustelussa noin 70% suomalaisista on viime vuosina vastannut myöntävästi kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta”. Vastaavasti yli 80% suomalaisista on vastannut ”kyllä” kysymykseen: ”jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?”

Tulokset samanlaisista kyselyistä muualla Euroopassa ovat selkeästi matalammalla tasolla. Esimerkiksi vuonna 2015 tehdyssä Gallupin kansainvälisessä mielipidetiedustelussa Länsi-Euroopassa keskimäärin vain noin neljännes kansalaisista oli valmis osallistumaan maansa sotilaalliseen puolustamiseen. Tässä samassa kyselyssä kolme neljästä (74%) suomalaisista vastasi ”kyllä” kysymykseen ”Would you fight for your country – olisitko valmis taistelemaan maasi puolesta?”. Tämä ero on huomattava – jopa poikkeuksellinen.

Maanpuolustustahdon merkitys – tai ”sisältö” – muuttuu yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Käsityksemme turvallisuusympäristöstä ja sodasta sekä maanpuolustuksesta kehittyvät. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kansainvälistyminen ja yksilökeskeisyyden korostuminen.  Maanpuolustustahto myös merkitsee eri ihmisille eri asioita. Mahdollisuudet toimia maanpuolustuksen eteen vaihtelevat ja muuttuvat. Tästä muutoksesta huolimatta suomalainen yhteiskunta hyötyy kansalaistemme korkeasta maanpuolustustahdosta. Kriisinkestävyytemme on parempi, kun merkittävä osa suomalaisista on valmis – tarvittaessa – antamaan panoksensa yhteisen turvallisuuden puolesta. Kriisinkestävyyttämme lisäävät myös yleisen asevelvollisuuden ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyötyinä saatu osaaminen siitä, miten kriisitilanteiden aikana tulee toimia.

On ilmiselvää, että yksi keskeinen korkeaa maanpuolustustahtoamme selittävä tekijä liittyy yleiseen asevelvollisuuteemme. Meillä Suomessa puolustusvoimien suhde suomalaiseen yhteiskuntaan on luonnollinen ja ”normaali”. Lähes jokaisessa kodissa tai perheessä on yksi – tai useampi – asevelvollinen. Tai vaihtoehtoisesti lähes jokaisessa kodissa tai perheessä tunnetaan yksi – tai useampi – varusmies tai puolustusvoimien reserviin kuuluva kansalaissotilas. Tämä on yksi voimanlähteemme.

Merkittävä osa eurooppalaisista maista on siirtynyt asevelvollisuudesta ammattiasevoimiin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Näin on käynyt yli kahdessa kymmenessä eurooppalaisessa valtiossa. On merkillepantavaa, että suuressa osassa ammattiarmeijaan siirtyneistä maista kansalaisten maanpuolustustahtoa mittaavat tunnusluvut ovat laskeneet. Näissä kaikissa maissa nämä tunnusluvut ovat Suomen tasoa alhaisemmalla tasolla.

Nyt kun yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittävä parlamentaarinen komitea on aloittamassa työnsä, on tärkeää, että käymme julkista keskustelua yhteiskuntamme turvaamisesta tulevaisuudessa. Toivon, että voimme tulevien kuukausien aikana keskustella mm. kutsuntojen kehittämismahdollisuuksista, varusmiespalveluksen ja reservin kertausharjoitusten toimeenpanosta ja siviilipalveluksen kehittämisestä. Todettiinhan Risto Siilasmaan johtaman selvitysryhmän raportissa jo vuonna 2010, että ”varusmiespalvelus tarvitsee toimiakseen rinnalle toimivan siviilipalveluksen”. Raportissa todettiin myös, että ”siviilipalvelusta pitäisi kehittää myös yhteiskunnan kriisivalmiuksia tukevaan suuntaan.” On myös tärkeä pohtia sitä, miten voisimme tulevina vuosina lisätä vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten määrää. Tällä olisi varmasti myönteinen vaikutus myös maanpuolustustahtoon.

Viime vuosina hakijoita naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen on ollut yli 1000 vuodessa – vuonna 2018 jopa yli 1500. Reserviin olemme kouluttaneet vuodesta 1995 lähtien lähes 9000 naista. Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavat naiset ovat hyvin motivoituneita ja usea suorittaa myös johtajakoulutuksen. Voi olla, että vielä omalla puolustusministerikaudellani en pääse todistamaan ensimmäistä naisupseeria kenraalikunnassa, mutta kovin kaukana ei tämäkään tilanne ole.

Näiden edellä mainittujen tekijöiden lisäksi pidän tärkeänä, että selvitämme niin sanotun kansalaispalvelusmallin toteuttamismahdollisuudet. Kansalaispalvelusta on syytä tarkastella asepalvelusta täydentävänä mallina. Hallitusohjelman kirjausta noudattaen, yleistä asevelvollisuutta ylläpidetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Tältä osin tulevan parlamentaarisen komitean työn – samoin kuin peräänkuuluttamani kansalaiskeskustelun – on hyvä perustua realistiselle pohjalle. Jos lisäämme yhteiskuntamme turvaamiseksi uusia toimintatapoja keinovalikoimaamme, tulee meidän kyetä päättämään samassa yhteydessä selkeät viranomaisvastuut sekä resurssitarpeet. Suomen turvallisuuden takaaminen – ja maamme puolustuskyvyn varmistaminen – ovat liian tärkeitä tavoitteita jätettäväksi haihattelun varaan. Tarvitsemme laajaa ja asiallista keskustelua eri vaihtoehdoista mielekkäiden johtopäätösten vetämiseksi.

Itse uskon vakaasti siihen, että tuleva keskustelu suomalaisesta asevelvollisuudesta ja maanpuolustusvelvollisuudesta hyödyttävät meitä kaikkia – ja maamme turvallisuutta. Ottakaa osaa tähän keskusteluun – osaamisenne on meille kaikille tärkeää!

Den uppkommande parlamentariska kommitténs arbete liksom den eftersträvade medborgardiskussionen måste gärna basera på realistiska utgångspunkter. Om vi väljer att addera nya mekanismer för tryggandet av vårt samhälle måste vi kunna samtidigt fatta klara beslut över myndighetsansvar och resurser. Tryggandet av Finlands säkerhet samt försäkrandet av vår försvarsförmåga är allt för viktiga frågor för att lämnas för flum och orealistisk svärmeri. Själv tror jag bestämt att den kommande diskussionen över den finska värnplikten och försvarsplikten gynnar oss alla och även vår säkerhet.

Jag önskar er en angenäm försvarskurs.

Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia.

Kaikkonen Uutisextrassa 18.1.

17.01.2020 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen vierailee MTV:n Uutisextrassa 18.1. Haastattelussa käsitellään mm. parlamentaarista komiteaa asevelvollisuuden kehittämiseksi ja Koulutus2020-ohjelmaa. Uutisextra-lähetys alkaa lauantaina 18.1. klo 19:10.

Pohjoismaisten puolustusministerien kuuma linja käyttöön: ministerit keskustelivat Irakin tilanteesta

15.01.2020 - Uutiset

Puolustusministeriön tiedote 15.1.2019 klo 17.30

Pohjoismaisten puolustusministerien kuuma linja käyttöön: ministerit keskustelivat Irakin tilanteesta

Pohjoismaiset puolustusministerit keskustelivat tänään Irakin tilanteesta. Keskustelut käytiin syksyllä 2019 käyttöön otetun kriisikonsultaatiomekanismin puitteissa. Suojattua kuva- ja ääniyhteyttä  hyödynnettiin nyt ensimmäistä kertaa ministeritasolla.


Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan on luontevaa vaihtaa tietoa Pohjoismaiden kesken. ”Keskustelimme turvallisuuspoliittisesta tilanteesta Irakissa ja ISIS:in vastaisen koalition toimintaedellytyksistä. Yhteinen tahto on, että yhteistyö terrorismia vastaan voisi jatkua alueella, yhteistyössä Irakin hallinnon kanssa. Luonnollisesti haluamme varmistaa, että pohjoismaiset joukot voivat toimia alueella turvallisesti.”

”Jatkamme tilanteen seuraamista ja arviointia yhdessä muiden operaatioon osallistuvien maiden kanssa”, toteaa ministeri Kaikkonen.

Uuden konsultaatiomekanismin avulla on tarkoitus saavuttaa yhteinen tilannekuva mahdollisten kriisien ja konfliktien aikana. Pohjoismaiden puolustushallinnot voivat konsultoida toisiaan, mikäli alueellinen vakaus, koskemattomuus tai turvallisuus ovat uhattuna. Kriisikonsultaatiomekanismia voidaan hyödyntää myös näkemysten vaihtamiseen kansainvälisistä tapahtumista, joilla on vaikutusta Pohjolan turvallisuustilanteeseen, tai joiden osalta Pohjoismailla on yhteinen turvallisuusintressi.

Lisätietoa aiheesta antaa puolustusministeriössä erityisasiantuntija Erkki Aalto, puh. 0295 140 312 ja erityisavustaja Janne Torvinen puh. 0295 514 0433

Puolustusministeri Antti Kaikkosen joulutervehdys rauhanturvaajille

25.12.2019 - Puheita ja kirjoituksia

Hyvät suomalaiset rauhanturvaajat – Bästa finländska fredsbevarare
 
Tänä vuonna on kulunut 80 vuotta talvisodan syttymisestä. 80 vuotta sitten kansakuntamme kamppaili ankarasti selviytymisensä puolesta. Yhtenäisenä Suomi kuitenkin kesti ja selviytyi. Suomen kansa jatkoi eteenpäin. 
 
Maamme raskaat kokemukset itsenäisyyden saavuttamiseksi, sen säilyttämiseksi ja tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseksi ovat keskeinen osa nykyisen Suomen kasvutarinaa. Suomi on myös vuosikymmenten saatossa asemoitunut aktiiviseksi toimijaksi kansainvälisen yhteisön rauhan ja vakauden vaalimisessa. Te arvoisat rauhanturvaajat muodostatte tärkeän luvun tässä tarinassa. 
 
Suomalaiset rauhanturvaajat ovat turvanneet rauhaa maailman kriisialueilla jo yli kuuden vuosikymmenen ajan. Se on merkittävä vaihe itsenäisen Suomen ja sen Puolustusvoimien historiassa. 
 
Teidän työtänne arvostetaan ja sillä on suomalaisten laaja tuki. Panoksenne kriisialueiden rauhan rakentamisessa on merkityksellistä ja työllänne on vaikutusta lukemattomien ihmisten päivittäiseen elämään. Vaikuttamalla kriiseihin niiden syntyalueilla on mahdollista vähentää paikallisen väestön turvattomuuden tunnetta ja parantaa heidän elinolosuhteitaan – luoda uskoa tulevaan. Työnne kautta Suomi ja suomalaiset kantavat vastuutansa kansainvälisestä kriisinhallinnasta, samalla muistaen, että osallistumalla operaatioihin saamme myös kokemuksia ja tietoa, jotka hyödyttävät kansallisen puolustuksemme rakentamista. Tämäkin on tärkeää.  
 
Hyvät rauhanturvaajat
 
Tänä jouluna noin 400 suomalaista rauhanturvaajaa viettää joulua poissa kotoaan, poissa läheistensä luota. Rauhoittuessamme täällä koti-Suomessa joulun viettoon, toivon, että myös teille löytyy hetki aikaa rauhoittua palvelustehtävienne lomassa.
 
Toivotan kaikille rauhanturvatehtävissä palveleville suomalaisille rauhallista joulua sekä turvallista uutta vuotta 2020. Kiitos arvokkaasta panoksestanne ja hyvin tehdystä työstänne. 
 
Pyydän, että välitätte kiitokseni ja joulutervehdykseni myös läheisillenne, jotka joutuvat viettämään joulunsa ilman läsnäoloanne.  
 
Jag önskar alla finländska fredsbevarare en fridfull jul och ett säkert och tryggt nytt år 2020. Tack för det värdefulla och goda arbete ni gör.

Antti Kaikkonen

Puolustusministeri – Försvarsminister

Blogi 16.12.: Loppuvuoden kuulumisia

16.12.2019 - Blogi

Loppuvuoden kuulumisia

Ajattelin kirjoitella vielä kuulumisia näin joulun alla. 

Tässä ollut vähän kaikenlaista.

Palasin viime viikon keskiviikkoiltana Yhdysvalloista, jonne tein ensimmäisen työmatkani ministerinä. Ohjelmaan kuului osallistuminen Reagan National Defence Forum -konferenssiin ja Yhdysvaltain ja Ruotsin puolustusministereiden tapaaminen. Voisi todeta, että olipa reissu! Aikataulu oli erittäin tiivis ja hukkaminuutteja ei kalenterissa pahemmin ollut. Reagan National Defence Forum -konferenssissa oli lukuisia paneeleita ja kahdenvälisiä tapaamisia. Konferenssi itsessään on merkittävä puolustusasioiden keskustelufoorumi, joka kokoaa yhteen puolustusalan asiantuntijoita ja päättäjiä.

Washingtonissa tapasin kollegani, Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esperin ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin. Keskustelimme maidemme välisen puolustusyhteistyön ajankohtaisista asioista sekä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta Euroopassa ja globaalisti. Toki myös Itämeren seudun tilanne puhututti. Kävimme omista näkökulmistamme läpi alueen tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi ehdimme tapaamisemme aikana keskustella mm. kriisinhallintaoperaatioista, Nato-suhteista, Afganistanin tilanteesta ja aserajoitussopimuksista. Täytyy sanoa, että tapaaminen oli kyllä harvinaisen antoisa ja tehokas, sillä niin laajalla skaalalla ehdimme asioita käydä läpi. 

Yhdysvaltain työmatkan vuoksi minulta jäi väliin tämän vuoden Linnan juhlat, mikä tietysti oli harmillista. Onneksi itsenäisyyspäivä tulee joka vuosi, kiitos sotiemme veteraanien.

Ehtipä reissuni aikana vaihtua myös hallitus. Sanna Marinista tuli pääministeri tiistaina 10.12. Hallituskokoonpanoon tuli jonkin verran henkilömuutoksia, mutta hallitusohjelma pysyy samana. Itse saan kunnian jatkaa puolustusministerinä. Olen tähän tehtävään erittäin motivoitunut. 

Viimeiset vaiheet Suomen politiikassa ovat olleet suorastaan hengästyttäviä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei todellakaan ole puuttunut. Tällä hetkellä keskiössä on myös al-Holin leirin tilanne.

Mitään helppoa ratkaisua tähän ei ole ja asia on erittäin tunteita herättävä – eikä ihme. Vaakakupissa ovat lasten oikeudet ja oikeus elämään, ja toisaalta kansalaisten turvallisuus. Keskusta on linjannut tavoitteeksi, että lapset tulee hakea leiriltä, mutta naisia ei. Naiset ovat itse tiensä valinneet ja he ovat samalla vaarantaneet lastensa hyvinvoinnin viemällä heidät sotaa käyvälle alueelle. Lapset ovat osaansa syyttömiä.

Vaikea asia tämä on ratkaistavaksi, toimettomanakaan ei voi olla. Hallitus vastaa opposition esittämään välikysymykseen tiistaina 17.12.

Mutta vielä muutamia muita ministeriarjen asioita. Ennen Yhdysvaltain reissua ja hallituksen kaatumisvaiheita, on ollut ns. normiarkea eli eduskuntaryhmän kokouksia, ministeriryhmän kokouksia, ministeriön sisäisiä palavereja, sidosryhmien tapaamisia, median haastatteluja jne. 

Marraskuussa kävin pohjoismaisten puolustusministereiden kokouksessa Tukholmassa. Kokouksen yhteydessä oli myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden sekä Pohjoisen ryhmän (Northern Group) puolustusministereiden työistunnot. Käsittelimme pohjoismaisen puolustusyhteistyön ajankohtaisia asioita kuten sotilastason yhteistyötä ja kokonaismaanpuolustukseen liittyviä asiakokonaisuuksia. 

Marraskuun 21. päivä on jäänyt erityisesti mieleeni. Tuolloin minulle luovutettiin Rintamaveteraaniliiton kunniaristi, jonka luovuttivat hallituksen puheenjohtaja, ministeri, Matti Louekoski ja toiminnanjohtaja Heikki Karhu. Olen tästä kunnianosoituksesta erittäin otettu. Rintamaveteraaniliiton edustajat perustelivat kunniamerkkiä erityisesti toimilla sotiemme veteraanien aseman parantamiseksi. Tällä viitattiin 1.11.2019 voimaan tulleeseen lakiin, joka merkittävästi parantaa veteraanien oikeuksia ja mahdollisuuksia kotipalveluihin. Sain itse kunnian olla vetämässä neuvotteluita viime vaalikaudella eri eduskuntaryhmien välillä ja onneksi pääsimme hyvään lopputulokseen asiassa.

Reilu pari viikkoa sitten oli Keskustan jalkautumistilaisuuksia ympäri Suomea. Itse jalkauduin Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Väkeä oli niin kahviloissa kuin markkinoillakin oikein hyvin liikkeellä. Kansalaisten kysymykset vaihtelivat laidasta laitaan aina liikenneasioista perheiden aseman parantamiseen. Hyviä kohtaamisia ja keskusteluita. 

Viime lauantaina esiinnyin Ylen Ykkösaamussa ja julkaisin Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin kanssa yhteiskirjoituksen maidemme välisen puolustusyhteistyön jatkamisesta ja tiivistämisestä. Mikään ihan uusi asia tämä maidemme välinen yhteistyö ei ole, sillä yhteistyön syventämisen suuntaviivat esiteltiin laajalle yleisölle vuonna 2015. Olennaista yhteistyössä ovat mm. yhteiset harjoitukset ja ennakkovalmistelut. 

Olin luvannut palata Suomi-Ruotsi –puolustusyhteistyön kuvioista, kun lumi saadaan maahan. Moni taho tarttuikin tähän lausahdukseeni hanakasti. No, ihan kaikkialla lunta ei vieläkään ole ehtinyt tulla, mutta ehkäpä sanomamme kuitenkin saavutti kaikki kiinnostuneet. 

Ennen joulua eduskunnassa käsitellään vielä budjettiasioita. Niiden puitteissa meneekin tämä viikko vielä kokonaisuudessaan.

Mukavaa joulun odotusta kaikille!

Kaikkosen ja Hultqvistin yhteiskirjoitus 14.12.: Suomi ja Ruotsi tiivistävät entisestään puolustusyhteistyötä – määritämme yhteiset askeleet myös kriisiolojen varalle

14.12.2019 - Uutiset

Kirjoitus on julkaistu Lännen median lehdissä 14.12.

Suomi ja Ruotsi jatkavat rauhanajan ylittävän puolustusyhteistyönsä syventämistä. Kriiseihin ja sodanaikaan liittyvä kahdenvälinen operatiivinen suunnittelu sekä koordinoidut ja yhteiset toimet korostavat pyrkimyksiä. Yhdessä olemme vahvempia, kirjoittavat puolustusministerit Antti Kaikkonen (kesk.) ja Peter Hultqvist (sd.).

Suomen ja Ruotsin kahdenvälisellä puolustusyhteistyöllä on erityinen asema maidemme turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on muuttunut ajan mittaan haastavammaksi, mikä edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä kahden- ja monenkeskisesti.

Toteutimme 27.11. ministeritasolla table top -harjoituksen. Skenaariopohjainen harjoitus perustui kuvitteelliseen konfliktiin Itämeren alueella. Tavoitteena oli harjoitella poliittisia päätöksentekoprosesseja konfliktitilanteessa. Paransimme käsitystämme yhteisiin sotilaallisiin operaatioihin liittyvistä mahdollisuuksista, menettelyistä ja haasteista.

Puolustusyhteistyömme lujittaminen palvelee monia tarkoituksia. Suomella ja Ruotsilla on yhteisiä geostrategisia intressejä ja näkemyksiä Itämeren alueen turvallisuushaasteista. Molempien harjoittama turvallisuuspolitiikka perustuu vahvaan kansalliseen sotilaalliseen suorituskykyyn sekä periaatteeseen, jonka mukaan turvallisuutta rakennetaan yhteistyössä muiden maiden ja järjestöjen kanssa.

Sekä Suomen että Ruotsin turvallisuuspolitiikka liittyy selkeästi maidemme EU-jäsenyyteen ja tiiviiseen kumppanuuteen Naton kanssa. Lisäksi edistämme yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, vahvaa transatlanttista yhteyttä ja pohjoismaista yhteistyötä.

Olemme edistyneet merkittävästi

Suomen ja Ruotsin yhteistyön syventämisen suuntaviivat esiteltiin laajalle yleisölle vuoden 2015 alussa. Sen jälkeen on tehty paljon työtä, ja olemme edistyneet merkittävästi. Sotilaallinen kykymme toimia yhdessä on kehittynyt nopeasti viimeisten viiden vuoden aikana.

Harjoitukset ja ennakkovalmistelut ovat olennaisia, jotta kriisien tai konfliktien aikana voidaan tehdä yhteistyötä. Suuret harjoitukset, joissa on mukana suomalaisia ja ruotsalaisia yksiköitä – kuten Aurora, Northern Wind, Trident Juncture, Arctic Challenge Exercise ja Northern Coasts – ovat osoittaneet, että pystymme ja olemme valmiita toimimaan yhdessä. Lisäksi kahdenvälisiä suomalais-ruotsalaisia harjoituksia toteutetaan säännöllisesti.

Vuonna 2016 Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien tehtäväksi annettiin kehittää valmius suunnitella ja toteuttaa yhteisiä sotilaallisia operaatioita rauhan, kriisien ja sodan aikana. Olemme viime vuosina edistyneet merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamisessa. Nyt voimme toimia sotilaallisesti yhdessä, jos tätä koskevat poliittiset päätökset tehdään molemmissa maissa.

Useita konkreettisia toimia yhteistyön tiivistämiseksi on toteutettu. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon, ja työ jatkuu.

Isäntämaatuesta keskustelut käynnissä

Viime vuonna hallituksemme hyväksyivät puolustusyhteistyötä koskevan kahdenvälisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa todetaan muun muassa, että yhteistyön tavoitteena on vahvistaa maidemme puolustuskykyä ja luoda edellytyksiä yhteisille kaikkien puolustushaarojen sotilaallisille toimille ja operaatioille kaikissa tilanteissa. Maidemme puolustusministeriöt ovat nyt yhdessä määritelleet seuraavat painopistealueet yhteistyön syventämisessä.

Jatkamme skenaariopohjaisia harjoituksia sekä virkamies- että ministeritasolla. Arvioimme oikeudellisesti, millaisille uusille kahdenvälisille järjestelyille tai kansallisille lainsäädäntömuutoksille voi olla tarvetta. Keskeinen osa jatkotyötä ovat myös kahdenväliset isäntämaatuen järjestelyt, jotka mahdollistavat koordinoitujen tai yhdistettyjen operaatioiden toteuttamisen joko Suomen tai Ruotsin alueella. Tarvittavien järjestelyjen luomisesta käydään parhaillaan keskusteluja.

Pyrimme parantamaan yhteistä tilannekuvaa koskevia järjestelyjä. Lisäksi pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä puolustusvoimiemme operatiivista vaikuttavuutta. Siksi selvitämme myös, miten alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen liittyvää yhteistyötä voitaisiin syventää.

Yhdessä myös kriisejä päin

Hedelmällinen yhteistyömme ulottuu myös välittömän turvallisuusympäristömme ulkopuolelle. Käymme läpi, miten voisimme paremmin koordinoida osallistumistamme kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Maamme haluavat kantaa yhdessä vastuuta rauhan, kriisin ja sodan aikana. Sillä on vakauttava vaikutus, ja se nostaa sotilaallisten välikohtausten kynnystä lähialueillamme. Yhteistyömme antaa vahvan signaalin mahdollisille vastustajille siitä, että olemme sekä halukkaita että kykeneviä toimimaan yhdessä kaikissa olosuhteissa. Suomen ja Ruotsin tiiviimpi puolustusyhteistyö on edelleen keskeinen tekijä nykyisten ja tulevien turvallisuushaasteiden hallinnassa. Olemme sitoutuneet viemään yhteistyötä eteenpäin ja siten edistämään vakautta.

Suomi ja Ruotsi yhdessä ovat turvallisuuden tuottajia Itämeren alueella.

Kaikkonen Ylen Ykkösaamussa 14.12.

13.12.2019 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen vierailee Ylen Ykkösaamussa lauantaina 14.12. Ohjelma alkaa klo 10.05 TV1:llä.

Haastattelun teemana on mm. Suomi-Ruotsi -puolustusyhteistyö. Kaikkosta haastattelee toimittaja Sakari Sirkkanen.

Kaikkonen Washingtoniin

05.12.2019 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen tekee työvierailun Washingtoniin Yhdysvaltoihin 6. – 10.12.

Työvierailullaan Kaikkonen osallistuu Reagan National Defence Forum -konferenssiin. Lisäksi hän tapaa matkansa aikana Yhdysvaltojen puolustusministeri Mark Esperin ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin. Ministerit tulevat keskustelemaan maiden välisen puolustusyhteistyön ajankohtaisista asioista.

Lisäksi Kaikkosella on työvierailunsa aikana kahdenvälisiä tapaamisia Yhdysvaltain puolustushallinnon edustajien kanssa.

Lisätietoa työvierailun sisällöstä antaa ministerin erityisavustaja Jirka Hakala, puh. +358 295 140 005

Kaikkoselle Rintamaveteraaniliiton kunniaristi

21.11.2019 - Uutiset

Rintamaveteraaniliiton hallitus on myöntänyt puolustusministeri Antti Kaikkoselle Rintamaveteraaniliiton kunniaristin. Kunniaristin luovuttivat ministerille 21.11.2019 järjestetyssä tilaisuudessa Rintamaveteraaniliiton hallituksen puheenjohtaja Matti Louekoski ja toiminnanjohtaja Heikki Karhu.

Rintamaveteraaniliitto on vuosien 1939 -1945 sotiin osallistuneiden rintamaveteraanien ja heidän perheenjäsentensä etujärjestö, jonka tarkoituksena on veteraanien edunvalvonta.

Kaikkonen puolustusministerikokoukseen Tukholmaan

18.11.2019 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu 19.-20. marraskuuta 2019 Tukholmassa järjestettävään Pohjoismaiden puolustusministerien kokoukseen, jonka yhteydessä järjestetään lisäksi Pohjoismaiden ja Baltian maiden sekä Pohjoisen ryhmän (Northern Group) puolustusministerien työistunnot.

Puolustusministereiden keskusteluaiheina ovat pohjoismaisen puolustusyhteistyön ajankohtaiset asiat kuten maiden välinen materiaaliyhteistyö, sotilasyhteistyö sekä kokonaismaanpuolustukseen liittyvät asiakokonaisuudet. Kokouksessa on myös tarkoitus vahvistaa Nordefcon uuden Visio 2025 tavoitteiden mukaisesti laaditun kriisikonsultaatiomekanismin perustaminen.

Kaikkonen käynnisti selvitystyön

- Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on päättänyt selvitystyön aloittamisesta paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn lisäämisestä puolustusministeriön hallinnon alalla, eli Puolustusvoimissa, Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ja puolustusministeriössä.

Puolustushallinnossa paikkariippumattomattoman työskentelyn mahdollistavat etätyö, hajautettu työ ja liikkuvaa työskentelyä tukevat ratkaisut. Selvitys koskee yhteensä 13 000 puolustushallinnon alaista työpaikkaa.

Toimeksianto perustuu pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan, jossa alueellistaminen ja paikasta riippumaton työnteko nousevat esille.

Lisätiedot: erityisavustaja Jirka Hakala, p. 0295 140 005

Marraskuun kuulumisia

12.11.2019 - Blogi
Kaikkonen tapaamassa suomalaisia rauhanturvaajia Libanonissa lokakuussa 2019

Blogi 12.11. 

Marraskuun kuulumisia

Tässä on viimeisten viikkojen aikana ollut taas monenlaista. Lupasin alkusyksystä kirjoittaa aika ajoin kuulumisia blogin muodossa ja nyt tuli sopiva hetki luoda taas katsausta siihen, mitä kaikkea on tapahtunut. 

Viimeksi kirjoitin mm. siitä, että Suomi ei myönnä uusia asevientilupia Turkkiin sen Pohjois-Syyriaan kohdistamien iskujen vuoksi. Päätös on edelleen voimassa. 

Kuluneen kuukauden aikana on ollut monenlaista reissua ja tapahtumaa. Yksi mielenkiintoisimmista oli matka Libanoniin tutustumaan suomalaisten rauhanturvaajien toimintaan UNIFIL-operaatiossa. Suomalaisia rauhanturvaajia on ollut kyseisessä operaatiossa jo peräti neljällä eri vuosikymmenellä. Tapasin reissun aikana myös Libanonin puolustusministeri Elias Bou Saabin. Matka oli hyvin informatiivinen ja avartava. Suomalaiset rauhanturvaajat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä alueen vakauden ja rauhan eteen. Suomi on ylipäätään haluttu ja arvostettu rauhanturvakumppani. Saamme olla tästä erittäin ylpeitä. 

Lokakuun loppupuolella osallistuin Naton puolustusministerikokouksen työillalliselle Brysselissä. Työillallisen teemana olivat hybridiuhkien torjuminen ja kriisinsietokyvyn parantaminen. Illalliselle osallistui myös Ruotsin ja muiden EU-maiden kollegoita. Tapaamisen aikana käytiin hyviä keskusteluita mainitsemistani teemoista. Ihan pienistä asioista ei muuten ole kyse ja kumppanimaiden on hyvä pitää näistä toisiaan kartalla puolin sun toisin.

Aivan lokakuun lopussa sain tutustua Merivoimien toimintaan miinalaiva Hämeenmaalla. Neljän tunnin vierailu piti sisällään niin briifausta Merivoimien toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista kuin itse miinalaivan tiloihin ja ihmisiin tutustumista. Ei voi muuta sanoa kuin että meillä on huikeaa osaamista tässäkin suhteessa ja merellinen puolustuskykymme on luotettavissa käsissä. Mieltäni lämmitti erityisesti myös paikalla olleiden varusmiesten tapaaminen. Näillä nuorilla miehillä ja naisilla oli motivaatio huipussaan! Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin. 

Muuten viikot koostuvat lukuisista eri briiffauksista, sidosryhmien tapaamisista ja median haastatteluista. Briiffauksia on laidasta laitaan ja tietoa pitää omaksua paljon ja monesti nopealla aikataululla. Suurten tietomäärien omaksuminen kuuluu olennaisena osana tähän hommaan. Täytyy antaa kiitos oman ministeriöni virkamiehille ja avustajilleni selkeistä ja napakoista briifeistä. Asiat tapahtuvat sotilaallisen jämptisti ja mallikkaasti.

HX-hankkeen osalta haluan mainita tarkennettujen tarjouspyyntöjen lähettämisen viidelle eri tarjoajalle lokakuun viimeisenä päivänä. Tarkennettu tarjouspyyntö lähetettiin seuraaville tarjoajille: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafaele (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi). Vastauksia tarkennettuun tarjouspyyntöön odotetaan 31.1.2020 mennessä. Hintakatto tarjouspyynnöissä on 10 miljardia euroa ja hintakaton puitteissa on rakennettava suorituskyvyn kokonaisuus, joka sisältää paitsi koneet ja niiden asejärjestelmät, myös muut HX-järjestelmän vaatimat osat. Summa on suuri, mutta samalla on hyvä muistaa, että hankinnoilla on vaikutus puolustuskykyymme aina jopa 2060-luvulle saakka. Ihan joka vuosi tai vuosikymmen näitä ei tehdä. Lopullinen ja sitova tarjouspyyntö lähetetään 2021 syksyllä.

Eilen pidin puheen Maanpuolustuskurssi 231:n avajaisissa. Puheessani nostin esille erityisesti kyberturvallisuusasiat. Puheeni on luettavissa puolustusministeriön nettisivuilla www.defmin.fi

Tänään olin Brysselissä EU:n ulkoasianneuvoston puolustusministereiden kokouksessa. Kävimme keskustelua etenkin pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä ja puolustusaloitteiden välisistä yhteyksistä. Kävimme myös läpi EU:n kuutta sotilaallista kriisinhallintaoperaatiota. Suomi on niistä mukana kolmessa. Hyvä päivä taas niin asioiden kuin kohtaamisten puolesta. 

Loppusyksyn terveisin,

Antti

Kaikkonen Brysseliin

11.11.2019 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu tiistaina 12.11. EU:n ulkoasiain neuvoston puolustusministeri kokoukseen Brysselissä. Kokousta johtaa EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini.

Kokouksen ensimmäisessä työistunnossa keskustellaan mm. pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (PRY) ja puolustusaloitteiden välisistä yhteyksistä. Kokouksessa päätetään myös uusista PRY-projekteista.

Toisessa työistunnossa luodaan katsaus EU:n sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Tämänhetkisistä kuudesta kriisinhallinta operaatiosta Suomi on mukana kolmessa.

Päivän päätteeksi on lounas, jossa keskustellaan EU:n ja Naton välisestä yhteistyöstä. Lounaalle osallistuu myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Kaikkonen vieraili miinalaiva Hämeenmaalla

29.10.2019 - Uutiset



Puolustusministeri Antti Kaikkonen vieraili miinalaiva Hämeenmaalla 29.10. Vierailulla Kaikkoselle esiteltiin Merivoimien esikunnan toimintaa, merivalvontaa, Merivoimien ajankohtaisia hankkeita ja Merivoimien kansainvälistä yhteistoimintaa.

Kaikkosen vierailua isännöi Merivoimien komentaja, lippueamiraali Jori Harju.



Kaikkonen vierailulle Libanoniin

14.10.2019 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen vierailee Libanonissa 14.-17.10.

Vierailun aikana Kaikkonen tapaa YK:n monikansalliseen Unifil-operaatioon osallistuvia suomalaisia rauhanturvaajia ja tutustuu heidän toimintaansa ja palvelusolosuhteisiinsa.

Kaikkosen vierailuun kuuluu myös Libanonin puolustusministeri Elias Bou Saabin ja Unifil-operaation komentajan, kenraalimajuri Stefano G Del Golin tapaaminen.

Suomi on osallistunut Unifil-operaatioon neljällä eri vuosikymmenellä vuodesta 1982 lähtien ja tällä hetkellä operaatiossa työskentelee Libanonissa 200 suomalaista.

Lokakuun kuulumisia

11.10.2019 - Blogi

Tässä on taas kulunut pari viikkoa edellisestä blogikirjoituksesta. Olen ajatellut, että kirjoitan aika ajoin ministeriarjestani. Minulle on esitetty kovasti toiveita siitä, että kertoisin, mitä kaikkea tämä ministerihomma pitää sisällään. No, kaikenlaista.

Täytyy sanoa, että hektisiä nämä kuluneet kaksi viikkoa ovat taas olleet, ja itse asiassa eilinen ja keskiviikko taisivat olla ministeriurani tähänastisista päivistä haastavimmista päästä.

Ennen näitä päiviä ehdin mm. toissa maanantaina käydä Ranskan entisen presidentin Jacques Chiracin hautajaisissa Pariisissa. Sain tehtäväkseni edustaa Suomea. Merkittävä mies sai arvoisensa hautajaiset. Hautajaisista poistuttaessa sain kunnian vaihtaa muutaman sanan Yhdysvaltain entisen presidentin Bill Clintonin kanssa. Hän mainitsi minulle Ahvenanmaan vierailustaan. Muuten viime viikolla oli ministeriarjen rutiineja kuten ministeriryhmää, täysistuntoja, kyselytunti ja sidosryhmien tapaamisia.

Mutta tosiaan tämä viikko onkin ollut melkoinen. Turkin sotilaallinen operaatio Pohjois-Syyriaan on erittäin vakava ja tuomittava teko. Suomi on myöntänyt puolustustarvikkeille vientilupia Turkkiin, mutta uusia lupia ei tällä hetkellä myönnetä Syyriaan kohdistuneen hyökkäyksen vuoksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi ei vie aseita sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia polkeviin maihin.

Paljon on ollut keskustelua siitä, että miksi Turkkiin on ylipäätään viety puolustustarvikkeita aikojen saatossa ja miksi esimerkiksi vielä syyskuussa valtioneuvosto myönsi uuden luvan. Tämä kyseinen vientilupa koskee miehittämättömien ilma-alusten lähetysalustojen (2 kpl) ja niihin liittyvien varaosien, adaptereiden, dokumentaation ja teknisen tuen vientiä Turkkiin. Tuotteiden loppukäyttö on maalilennokkitoiminta, jolla harjoitellaan ilmapuolustusjärjestelmien käyttöä.

Jokaisen vientiluvan ulko- ja turvallisuuspoliittinen arviointi perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan, jossa on keskeistä arvioida sekä hakijaa ja loppukäyttäjää että määrämaata ja lähialuetta. Vientilupaa koskevan tuotteen ominaisuudet ja niille esitetty käyttötarkoitus ovat myös olennainen osa harkintaa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen harkinnan suorittaa ulkoministeriö. Kokonaisharkinnan pohjalta katsottiin, että tälle tuotteelle vientilupa voidaan myöntää.

Korostan, että ihan herkästi näitä lupia ei myönnellä ja mitä tahansa ei viedä minne tahansa. Turkkiinkaan ei ole varsinaista raskasta aseistusta viety. Viime vuosien merkittävimmät viennit Turkkiin ovat olleet suojausterästä.

Tällä viikolla on käsitelty valtion talousarvioesitystä ensi vuodelle. Eilen kyselytunnin jälkeen oli puolustusministeriön pääluokan käsittely täysistunnossa. Kyselytunnista muuten sen verran, että minulle esitettiin vasta nyt ensimmäistä kertaa kysymys ministerinä ollessani. Olinkin hieman aavistellut, että Turkin tilanne ja asevienti herättää kysymyksiä.

Mutta tosiaan kyselytunnin jälkeen oli puolustusministeriön pääluokan käsittely. Viiden minuutin puheeni jälkeen alkoi debatti. Kansanedustajat esittivät kymmeniä kysymyksiä laidasta laitaan aina puolustuskiinteistöistä Raaseporin tapaturmaan. Tulitus oli melkoinen, mutta taisin selvitä aivan kunnialla.

Huomenna onkin kotikonnuillani Tuusulassa vielä pari tilaisuutta, joissa minulla on puheenvuorot. Sitten viikko taitaakin olla paketissa.

Kaikkonen presidentti Chiracin hautajaisiin

30.09.2019 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu EU-puheenjohtajamaana toimivan Suomen edustajana Ranskan entisen presidentin Jacques Chiracin hautajaisiin Pariisissa 30.9.

Chirac toimi neljä vuosikymmentä kestäneen poliitikon uransa aikana Ranskan presidenttinä ja pääministerinä.

Ministeriarkea

27.09.2019 - Blogi

Blogi 27.9.19

Ministeriarkea

Keskustan Kouvolassa järjestetystä ylimääräisestä puoluekokouksesta on kulunut nyt lähes kolme viikkoa. Ministeriarki palautti elämän uomiinsa hyvin nopeasti. Tekemistä ja vauhtia näissä hommissa riittää.

Vaikka puheenjohtajavaalin lopputulos ei ollut se, mitä toivoin, annoin ja annan kaiken tukeni kilpakumppanilleni Katri Kulmunille. Toivon tätä myös muilta. Ajat ovat Keskustan kannalta äärimmäisen haastavat ja puheenjohtajan tehtävä ei todellakaan ole helpoimmasta päästä. Näen kuitenkin samalla myös toivoa. Keskikentän äänelle ja ratkaisuille on tilaa tässä polarisoituneen keskustelukulttuurin maailmassa. Keskusta on ratkaisukeskeinen puolue ja meidän sanomallemme on kysyntää, mutta sanomaa tulee terävöittää ja selkeyttää. Ajan kanssa se onnistuu.

Mutta siihen ministeriarkeen. Puoluekokouksen jälkeen ei ollut aikaa jäädä ihmettelemään. Arki alkoi heti seuraavana maanantaina puheella Puolustusvoimien ylemmän johdon kurssilla. Viikko piti sisällään myös ministerin johtoryhmän kokouksen, iltatilaisuuksia, puoluehallitusta, tasavallan presidentin tapaamisen, mediahaastatteluita ym.

Viimeisten kahden viikon aikana merkittävä tapahtuma oli päätöksen saaminen Laivue2020-hankkeesta. Valtioneuvoston yleisistunto päätti 19.9., että Puolustusvoimat hankkii neljä monitoimikorvettia Rauma Marine Constructions -telakalta. Hankkeen kustannusarvio on 1,3 miljardia euroa.  Laivat rakennetaan Raumalla ja taistelujärjestelmien päätoimittaja on ruotsalainen Saab.  Hankinta on merkittävä huoltovarmuuden ja työllisyyden kannalta ja varmistaa merellistä turvallisuuttamme aina 2050-luvulle saakka. Kaikkine kerrannaisvaikutuksineen työllistävä vaikutus on jopa 6000 henkilötyövuotta. Olen tyytyväinen tähän päätökseen.

On tässä tullut oltua myös reissun päällä melko ahkerasti. Viime viikon perjantaina kävin Alankomaiden Hilversumissa E12-maiden puolustusministerikokouksessa.

Allekirjoitimme siellä kollegoideni kanssa interventioaloitetta koskevan asiakirjan ja keskustelimme maaryhmän yhteistyön edistymisestä, laajentumisesta ja viestinnästä. Suomi on aktiivisesti mukana eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä- ja verkostoissa. Tarkoitukseni on avata puolustusyhteistyötä ja siihen kytkeytyviä verkostoja myöhemmin erillisessä blogikirjoituksessa. On hyvä avata tarkemmin, mitä ne tarkoittavat käytännössä.

Tämän viikon maanantaina pidin puheen Maanpuolustuskurssin avajaisissa. Puheessani nostin esille sen, että meidän tulee huolehtia uskottavasta kansallisesta puolustuksesta ja sen riittävästä resursoinnista. Tulevinakin vuosina Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.

Viikkooni mahtui myös tutustuminen Rauman telakkaan ja vierailu Maavoimien esikuntaan Mikkeliin. Raumalla tapasin RMC:n johtoa ja median edustajia. Puitteet työn aloittamiselle ovat hyvät. Maavoimien vierailulla taas sain tutustua maavoimien toimintaan, valmiuteen liittyviin asiakokonaisuuksiin sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiin. Lisäksi tapasin henkilöstöryhmiä. Molemmat vierailut olivat antoisia ja on hyvä nähdä toimintaa paikan päällä. Ensi viikolla suuntana onkin sitten Merivoimat.

Vierailuiden ja kokousten lisäksi olin keskiviikkona A-Studiossa keskustelemassa hävittäjähankinnasta Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen ja kokoomuksen Sofia Vikmanin kanssa. Kyse on siitä, että nykyiset Hornet-hävittäjät vanhenevat 2020-luvulla, ja niiden korvaajan valinta on työn alla. Keskustelua käytiin ihan rakentavassa hengessä. Hävittäjähankinta on Suomen historian merkittävimpiä ja se pitää hoitaa vastuullisella  ja pitkäjänteisellä tavalla. Lopullinen hankintapäätös tehdään vuonna 2021. Palataan tähänkin aiheeseen.

Kaikkonen vieraili Maavoimissa

25.09.2019 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen vieraili 25.9. Maavoimien esikunnassa Mikkelissä.

Vierailullaan Kaikkonen tutustui maavoimien toimintaan, valmiuteen liittyviin asiakokonaisuuksiin ja tulevaisuuden kehitysnäkymiin. Lisäksi hän tapasi vierailun aikana henkilöstöryhmiä.

Kaikkonen vierailee Rauman telakalla

24.09.2019 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen vierailee Rauma Marine Constructions -telakalla 24.9. Vierailu sisältää tutustumiskierroksen telakalla ja keskustelut telakan johdon kanssa.

Rauma Marine Constructions Oy ja Puolustusvoimat ovat päässeet sopimukseen merivoimien uuden laivueen toimittamisesta. Valtioneuvosto hyväksyi hankintasopimuksen solmimisen 19.9. ja sopimus osapuolten välillä allekirjoitetaan 26.9.2019.

Telakkavierailun jälkeen Kaikkonen on tavattavissa Kontion kahvilassa Raumalla yhdessä kansanedustaja Eeva Kallin kanssa noin klo 15.30-16.30.

Kaikkonen E12-maiden puolustusministereiden kokouksessa Hollannissa

20.09.2019 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistui 20.9. E12-maiden puolustusministerikokoukseen Hollannin Hilversumissa. Kokouksessa allekirjoitettiin Euroopan interventioaloitetta (E12) koskeva yhteistyöasiakirja ja keskuteltiin E12-maatyöryhmän työn edistymisestä, viestinnästä ja laajentumisesta.

Hallitus vahvisti sotalaivatilaukset RMC:ltä ja Saabilta

19.09.2019 - Uutiset

Hallitus on vahvistanut 19.9 järjestetyssä yleisistunnossaan neljän monitoimikorvetin hankkimisen Rauma Marine Constructions -telakalta (RMC) Raumalta. Korvetien taistelujärjestelmät hankitaan ruotsalaiselta Saabilta. Monitoimikorveteilla turvataan merellistä puolustuskykyä 30 vuodeksi eteenpäin.

Hankinnan arvo on yhteensä 1,3 miljardia euroa ja rakentaminen tapahtuu vuosina 2022-2025. Hankkeella on erittäin merkittäviä työllisyysvaikutuksia Rauman alueelle ja koko Satakunnalle.

Lapsiin ja nuoriin panostetaan

17.09.2019 - Blogi

Uuden punamultahallituksen ensimmäinen budjetti on valmis. Paketissa huomioidaan etenkin lapset ja vähävaraiset vanhukset. Moni lapsiperhe ja moni ikäihminen on tiukoilla arjessaan.

Samalla kylvetään kasvun siemeniä, kun satsataan koulutukseen, liikenneverkon kuntoon ja työllisyystoimiin.

Lapsiin ja nuoriin panostetaan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun parantamiseksi tehdään tuntuvia taloudellisia lisäyksiä. Kovasti tarpeellisia ratkaisuja ovat myös esimerkiksi yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisän korotus (10€/kk) sekä opiskelijoiden huoltajakorotuksen nosto (25€/kk). Lapsiperheköyhyys on todellinen ongelma ja näissä kodeissa jokaisella eurolla on merkitystä. Samasta syystä pienimpien eläkkeiden viidenkympin korotus kuukaudessa on iso juttu.

Puolustusministerinä pidän myös hyvänä, että ensi vuonna kertaamassa käy 1200 reserviläistä enemmän kuin tänä vuonna. Turvallisuutta pönkitetään myös palkkaamalla lisää poliiseja kenttätyöhön. Ja lisää aiotaan palkata myös jatkossa, kunhan Poliisiammattikorkeakoulusta konstaapeleita valmistuu.

Paljon muutakin myönteistä kokonaisuudesta löytyy myös mm. yrittäjyyden, maatalouden ja koulutuksen kannalta. Hyviä uutisia ja uusia panostuksia tarvitaan myös jatkossa. Se on mahdollista, jos punamultahallitus onnistuu siinä missä viime hallituskin: yrittämisen pitää olla kannattavaa ja yhä useammalle pitää saada töitä. Samoin jokainen suomalainen ja koko maa on pidettävä mukana.

Kaikkonen tapaa Ruotsin puolustusministeri Hultqvistin

12.09.2019 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen tapaa 12.9. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin Santahaminassa. Ministereiden tapaamisen asialistalla on mm. puolustusyhteistyö ja kriisinhallintaoperaatiot.

Ministerit osallistuvat perjantaina 13.9. Turvallisuuskonferenssiin Kouvolassa. Konferenssin teemana on puolustuskyky ja tulevaisuuden sodankäynti.

Yhdessä eteenpäin

09.09.2019 - Blogi

Hyvät ystävät ja rakkaat keskustalaiset,

kansanvalta on puhunut, pulinat pois. Täytyy tunnustaa, että keskustan puheenjohtajavaali ei mennyt, kuten toivoin. Mutta niin on hyvä kuin käy.

Tärkeintä on, että Keskusta menee eteenpäin. Minulle on ollut kunnia saada kisata minulle rakkaan Keskustan johtotehtävistä. Tilaisuudet ympäri maata ovat olleet huikeita. Tuvat ovat olleet täpötäynnä, kun väki on lähtenyt liikkeelle Keskustan ja Suomen asia mielessä. Tällaista ei ole hetkeen nähty. Keskustan sanoma kiinnostaa. Kierroksella näkemäni lupaa Keskustalle hyvää.

Katri, sinulle vilpittömät ja lämpimät onnittelut. Oli hienoa käydä kisaa kanssasi. Olet tämän voiton ansainnut, onneksi olkoon!

Haluan todella lämpimästi kiittää kaikkia kampanjassa mukana olleita, minua tukeneita ja muutoin hengessä mukana olleita. Teimme hienon tuloksen! Olen todella kiitollinen kaikesta saamastani tuesta, en tule koskaan unohtamaan tätä. Erityiskiitos kampanjapäällikölleni Hanna Markkaselle upeasta työstä, jonka teit kampanjan eteen. Kiitos.

Nyt meidän keskustalaisten on mentävä eteenpäin yhtenäisenä joukkueena. Ei enää kahta porukkaa, vaan yksi porukka, yksi entistä vahvempi Keskusta.

Keskustaa tarvitaan. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun miettii, millaisia ratkaisemattomia ongelmia tässä maassa on, ja mitä kaikkea tulevaisuus eteemme tuo.

Keskustaa tarvitaan myös sillanrakentajana. Yhdistämään ihmisiä, ja tuomaan ihmisten ääni ja arjen kaiku päätöspöytiin. Ratkaisujen lisäksi meidän tehtävämme on tuoda myös sydämen sivistystä ja malttia yhteiskunnalliseen keskusteluun, sitä nimittäin tarvitaan. Keskustalaisille ratkaisuille on kipeä tarve tämän päivän polarisoituneessa keskusteluympäristössä.

Annan Katri Kulmunille täyden tukeni. Keskusta nousee yhdessä tekemällä, ja lupaan tehdä kovaa työtä keskustalaisten puolesta omalta paikaltani. Näytetään yhdessä, että täältä kyllä pesee!

Kaikkosen puhe Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa 7.9.2019

08.09.2019 - Puheenjohtajakampanja

Keskustalaiset!

Taidan olla sellainen aika tavallinen suomalainen mies.

Kyllä minä kuuntelen, puhun ja tarvittaessa pussaankin, mutta tunteiden avaaminen ei aina ole ihan helppoa. Joskus tuntuu, että on helpompaa kaivaa ojaa, kuin alkaa miettimään, miltä minusta tuntuu.

Mutta kun tässä nyt on tällainen sopivan intiimi joukko koolla, eikä sana tästä varmaan kierrä, niin ajattelin rohkaistua vähän avautumaan. Haluaisin kertoa teille hiukan siitä, kuka minä olen.

Miksi? Siksi, että valitsette johtoonne ihmisen. Vähintä, mitä voitte vaatia, on se, että tiedätte kuka hän on. Mitä ja miten minä ajattelen. Mistä ja miksi olen tähän eteenne tullut.

Mitä nyt tunnen?

No, kyllähän tässä pientä jännitystä on. Tunnen yhteenkuuluvuutta. Kiitollisuutta. Vastuuta.

Muistoja.

Pakkanen kipristelee. Talvi-ilta. 80-luku. Isä käynnisti diesel-Pösön. Vaalit lähestyvät. Julisteet on liimattu ja viety paikoilleen. Pitkä rivi naamoja vihreällä taustalla. Keskustalaisia. Vain muutaman naaman tunnistin, uutisista tai kampanjan varrelta.

Lähdettiin taas jakamaan vaalimainoksia, luukuttamaan. Rivitalot ovat ehkä parhaita. Niissä voi olla pitkä rivi postilaatikoita vierekkäin. Maaseudullekin tietysti jaetaan, mutta siellä talot ovat harvemmassa. Lunta satelee hiljakseen. Käyn viemässä vielä tuon tien päähän. Isä jäi autoon katsomaan perään. Olikohan katseessa vähän ylpeyttäkin?

Vaalityössä tuntui siltä, että saan olla osa jotain, jota on ollut ennen minua ja joka jatkuu minun jälkeeni. Olen yksi lenkki ketjussa.

Ensimmäisiä kokemuksia reppuni täytteeksi.

On loppukesä. Pimenevä ilta on lämmin. Istun Nuoren Keskustan Liiton järjestöväen kanssa Korpilahdella Alkio-opiston nuotiopaikalla. Katselemme järvelle, joku kajauttaa alkuun Nälkämaan laulun. Muut yhtyvät lauluun. Toimin nuorisojärjestön puheenjohtajana ja olen pakahtua ylpeydestä, joukkueestamme. Olemme saaneet tehtyä valmiiksi uuden poliittisen ohjelman.

Politiikkaa mahtavampaa asiaa ei ole olemassa, ajattelen. Iloista yhdessä tekemistä laajalla joukolla, epäkohtien korjaamista, väittelyä ja kompromisseja. Maailmanparannusta yötä myöten. Vaikuttamista. Hauskanpitoa. Ihmisiä, tuttavuuksia, elämän mittaisia ystävyyksiä. Onhan teitä aikalaisia täälläkin tänään.

Silloin sain vahvan ajatuksen siitä, millaista kansanliikettä meidän pitäisi olla tekemässä. Ymmärsin, että pitää enemmän kuunnella kuin puhua itse.

Se oli hyvä laittaa reppuun. Mutta matkaa oli vielä jäljellä.

On kevät, mutta minun sisässäni on marraskuun räntä ja harmaus. Eihän niitä lööppejä voinut olla kauppareissulla vilkaisematta. ”Lue keskustan kultapojan kaatuminen.” Vahingoniloa kirkuva otsikko sattuu syvälle ja enemmän kuin mikään muu politiikassa koskaan ennen. Syytän itseäni, ruoskin itseäni, eikä minun ole helppoa antaa itselleni anteeksi. Olen tehnyt virheen, näin ei olisi saanut tapahtua.

Menen kotiin. Äiti soittaa. Äidille kelpaan. Se helpottaa.

Itsesäälissä ja rikkinäisenä kaivan suuria suomalaisia urheiluhetkiä. Katson kiekkokultaa Mertarannan selostamana. Keihäskultaa tietenkin monta kertaa ja kuinka ollakaan päädyn Lasse Virenin kultajuoksuun. Uskalsin ajatella, että suomalainen voi kaatua, mutta hän voi myös nousta.

Päätän, että palaan vielä.

Puolueemme puheenjohtaja Juha Sipilä opetti joskus, että kasvaakseen johtajaksi, pitää tulla vedetyksi pari kolme kertaa kunnolla kölin alta.

Täytän tämän mitan. Ehkä reppuun tämäkin tarvittiin.

Kesä 2016. Valitsivat minut eduskuntaryhmän johtoon. Ryhmä on suurin, mutta tehtävä ei ole helppo. Taas tilanne, joka pitää ratkaista. Ryhmäkokous. Paljon erilaisia näkemyksiä. Mutta yhteen tämä piti vetää. Ratkaisu tarvittiin. Ei sitä voinut siirtää.

Moni tuntee työssään saman tunteen.

Hoitajan on hoidettava, kun vieressä on sairas. Yrittäjän on paiskittava, silloin kun hommia on. Maamiehen on puitava, kun on puimakelit. Homma on hoidettava. Ehdotus ja päätös. Kokous ohi. Media oven takana. 10 askelta aikaa miettiä, mitä sanoa. Vastaus on oltava. Tehtäväkin opetti tekijäänsä. Puolustan ryhmää ja sen jokaista jäsentä. Kuuntelen ja olen käytettävissä, oli tilanne mikä tahansa. Olen sen porukan puolella, joka minut on vetäjäkseen valinnut.

Hyvä ystävät,

Se nuori Antti pakkasessa ei voinut arvata, miten reppu täyttyisi. Keskustan juuret ovat syvällä maassa, eikä sitä pidä koskaan unohtaa. Keskustaa tarvitaan paremman Suomen rakentamiseen.

Sellaisen Suomen, jossa työntekijää, yrittäjää ja itsensä kehittäjää arvostetaan. 

Sellaisen Suomen, jossa elämisen edellytyksiä on niin maalla kuin kaupungissa, etelässä kuin pohjoisessa, idässä kuin lännessä.

Sellaisen Suomen, jossa muistetaan myös yhteiskunnan heikompiosaisia: lapsia, vanhuksia, vammaisia, sairaita.

Tämä on hyvä liike. Rosoinen, elämänmakuinen, mutta paras. Puolue, joka helpottaa tavallisten suomalaisten arkea.

Teen kaikkeni, jotta tämä on yhteinen Keskustamme.

Teen kaikkeni, että hän, joka käänsi meille selkänsä, palaa kotiin.

Teen kaikkeni, että Keskustaa äänestää myös hän, joka ei ole sitä ennen tehnyt.

Olen valmis keskustan puheenjohtajaksi.

Valmiina laittamaan itseni likoon.

Valmiina taistelemaan tämän kansanliikkeen eteen.

Valmiina palauttamaan Keskustan itseluottamuksen.

Takaisin isoksi puolueeksi, takaisin luottamuksen arvoiseksi – oikeudenmukaisen Suomen rakentajaksi.

Keskusta on valmis nousemaan kuin Lasse Viren.

Reppu selkään. Reissu alkakoon. Tulkaa mukaan

Puhe on katsottavissa YouTubessa osoitteessa
https://www.youtube.com/watch?v=s82oxJ3xtB8&fbclid=IwAR2VlQBQ23OmTaG0Yp1bYY9vvJkXua4yrR_327abAOeLvSS5inD7y-IhvcY

Kaikkoselle tukea Pohjois-Savon vaikuttajanaisilta

06.09.2019 - Puheenjohtajakampanja

Keskustan johtajaa valittaessa valta ja vastuu on puoluekokousedustajilla. Jokainen äänioikeutettu päättää itse, ja saa ratkaisunsa myös kertoa. Me olemme päättäneet antaa tukemme Keskustan puheenjohtajavaalissa Antti Kaikkoselle. 

Olemme seuranneet aktiivisesti puheenjohtajaehdokkaiden kampanjoita, kampanjan viestejä sekä ehdokkaiden näkemyksiä meidän keskustalaisten johtamiseen. Olemme tulleet lopputulokseen, jossa koemme, että Keskusta tarvitsee nyt ensisijaisesti ihmisten johtajaa: tähän haasteeseen Antti on valmis antamaan itsensä ja osaamisensa. 

Antti nauttii ihmisten kohtaamisesta, hänellä on aina aikaa katsoa silmiin, kuunnella ja antaa arvo ihmiselle – myös erimieliselle ja vähemmän tutulle. Sitä sydämensivistystä me arvostamme valtavasti. 

Antti tuo politiikkaan hyvää. Hyviä ajatuksia ja syvällistä näkemystä, sekä hyvän tavan toimia. Hän on reilu, avoin, ja rakentaa luottamusta yli sukupolvi- ja puoluerajojen. Antti osaa luoda hyvää henkeä ja yhdistää ihmisiä tekemään hyvää. Hän vastuuttaa myös muita. Näitä ominaisuuksia Keskusta tarvitsee.

Keskusta tarvitsee johtajan, joka yhdistää erilaisia keskustalaisia ja kuuntelee enemmän kuin julistaa. Julistaa pitää kuitenkin osata, selkeästi ja puhuttelevasti. Keskusta kun ei ole harmaa keskiarvo, vaan vahvan vihreä liike. On löydettävä vastaukset tämän päivän politiikan kysymyksiin. Johtaa edestä mutta keskeltä. Kaikissa tilanteissa hermojen pitää pitää ja muistaa olla nöyrä. Kun pitäisi valita, itkeäkö vai nauraa, on aina parempi nauraa. Antti tämän kaiken tunnetusti osaa.

Valittiin lauantaina kumpi tahansa, tuemme uutta puheenjohtajaamme. Yhteinen Keskusta nousee vain yhdessä tekemällä. Lauantaina aiomme tehdä kuten sydän sanoo. Kannustamme kaikkia keskustalaisia samaan, puoluekokouksessa ja myös sen jälkeen.

Tunnemme molemmat hyvin ja valitseepa kenttä mitä tahansa, meille käy hyvin. Muistettava on, että koko kentän oltava hänen takanaan ehdoitta! Lisäksi toivomme kaikkien muistavan Annika Saarikon ääneen lausuman viisauden: ollakseen jonkun puolella, ei tarkoita että on toista vastaan.

Sallamaarit Markkanen, Siilinjärvi
Auli Piiparinen, Leppävirta

Helsingin keskustavaikuttajilta tukea Kaikkoselle

05.09.2019 - Puheenjohtajakampanja

Kes­kus­tal­la on nyt tar­ve pu­heen­joh­ta­jal­le, jol­la on ko­e­tel­tu kyky joh­taa, malt­tia kuun­nel­la ja en­nak­ko­luu­lot­to­muut­ta vi­si­oi­da.

Tar­vit­sem­me roh­kai­se­van ja tu­le­vai­suu­teen kat­so­van val­men­ta­jan, joka ryh­tyy mää­rä­tie­toi­seen työ­hön puo­lu­een si­säi­sen it­se­luot­ta­muk­sen nos­ta­mi­sek­si, kan­sa­lais­ten luot­ta­muk­sen pa­laut­ta­mi­sek­si kes­kus­taan ja vi­si­oi­maan kes­kus­ta­lais­ta tie­tä kau­pun­ki­lai­si­a­kin kos­ket­ta­viin suu­riin ky­sy­myk­siin, ku­ten il­mas­ton­muu­tok­seen.

Me hel­sin­ki­läi­set kes­kus­ta­vai­kut­ta­jat tu­em­me Ant­ti Kaik­ko­sen va­lin­taa puo­lu­een pu­heen­joh­ta­jak­si. 

Ar­vos­tam­me An­tin yh­teis­työ­ky­kyis­tä ja so­vit­te­le­vaa po­li­tii­kan te­ke­mi­sen ta­paa.

Ny­kyi­ses­sä kär­jek­kyyk­siä ko­ros­ta­vas­sa il­ma­pii­ris­sä noi­ta omi­nai­suuk­sia tar­vi­taan enem­män kuin kos­kaan.

An­nam­me ar­von myös An­tin joh­ta­juus­ko­ke­muk­sel­le, jota hän on ker­ryt­tä­nyt mo­nis­sa eri luot­ta­mus­toi­mis­sa.

Lä­hes­tyt­tä­vyys ja kons­tai­le­ma­ton kan­sa­no­mai­suus ovat myös tä­män­kal­tai­sen liik­keen joh­ta­jal­le tär­kei­tä tai­to­ja.

Keskustasta ei voi tul­la enää kos­kaan suur­ta puo­lu­et­ta, jos sen sa­no­ma ei pu­hut­te­le kaik­ki­al­la Suo­mes­sa.

An­tin me­nes­ty­mi­nen edus­kun­ta­vaa­leis­sa puo­lu­eel­le vai­ke­as­sa vaa­li­pii­ris­sä ker­too An­tin luon­tai­ses­ta tai­dos­ta pu­hu­tel­la ih­mi­siä myös kau­pun­ki­seu­duil­la. Täl­lä on iso mer­ki­tys muun mu­as­sa ko­ti­kau­pun­gis­sam­me Hel­sin­gis­sä.

Me hel­sin­ki­läi­set kes­kus­ta­lai­set us­kom­me sii­hen, et­tä työ tuot­taa lo­pul­ta tu­los­ta. Tä­hän työ­hön tar­vi­taan koko kan­san­liik­keen ja sen yh­des­sä va­li­tun pu­heen­joh­ta­jan myö­tä­e­lä­vä tuki.  

Vil­le Ala­nen

An­te­ro Al­ku

Eli­na Havu

Ma­ri­an­ne Hei­no­nen

Sami Hel­le

Eli­na Hel­ma­nen

Han­na-Mai­ja Kau­se

Timo La­tik­ka

Tii­na Loik­ka­nen

Kir­si Mart­ti­nen

Tuo­mas Me­ri­nie­mi

Mik­ko Myl­ly­mä­ki

Mari Mäki

Anil Ram­pal

An­na Ran­ki

Vil­le-Veik­ko Ran­ta­mau­la

Ol­li Ran­ta­kan­gas

San­na Rau­han­sa­lo

Juha Riek­ki­nen

Juha Sar­lund

Ant­ti Sii­ka-aho

Lii­na Tiu­sa­nen

Anu Tuo­vi­nen

Juha Val­ta

Keski-Pohjanmaan keskustavaikuttajilta tukea Kaikkoselle

04.09.2019 - Puheenjohtajakampanja

Keskustan Kaikkonen on valintamme puheenjohtajaksi

Tuemme Antti Kaikkosen valintaa Keskustan puheenjohtajaksi. Hän on tässä ajassa vahvin, puhuttelevin ja varmin valinta puolueemme johtajaksi.

Kaikkosen kyky johtaa, kestää paineita ja yhdistää on testattu perusteellisesti. Kansanliikkeen kasvattina hän ymmärtää ja innostaa keskustahenkisiä suomalaisia kautta maan.

Valitaan kuka tahansa, joutuu Keskustan uusi johtaja kestämään ankaria paineita, ryöpytystä ja stressiä. Kaikkosen paineensietokyky on läpikotaisesti testattu. Mies ei murru kovimmissakaan paikoissa. Päinvastoin, hänellä on osoitettu kyky kerätä itsensä sekä joukkonsa liikkeelle ankarinakin aikoina. Siksikin hän on nyt oikea valinta.

Kaikkosen johtamiskyky on vahva. Kokousten johtamisen lisäksi Kaikkonen on tehnyt johtajan kovaa arkista työtä mm. Nuoren Keskustan Liiton, Keskustan Uudenmaan piirin ja Keskustan eduskuntaryhmän johtajana. Johtajana hän on kuunteleva, kokoava ja innostava. Kunnon johtajuusnäytöt ovat välttämättömiä henkilöltä, joka valitaan Keskustan puheenjohtajaksi.

Ennen kaikkea Antti Kaikkonen on innostava ja aito. Hän puhuu selkosuomea ja vastaa reilusti esitettyihin kysymyksiin. Esimerkiksi perheiden asiat, alue- ja kaupunkipolitiikka, yrittäjyys, ympäristö ja liikenne ovat hänellä hyvin hallussa, merkitystään koko ajan nostavan puolustuspolitiikan lisäksi. Näissäkin asioissa Keskustan linjan pitää olla puhutteleva ja selkeä.

Keskusta kykenee parhaiten puolustamaan kotiseutuamme, kun puolue on vahva niin maaseudulla kuin kasvukeskuksissakin, etelää myöten. Uusmaalaiset ovat valinneet Kaikkosen eduskuntaan viidesti, vuoden 2019 tappiovaaleissa hän sai suuremman luottamuksen kuin koskaan aiemmin. Kaikkonen voi kasvattaa Keskustan kannatusta myös alueilla, joissa valtaosa suomalaisista asuu.

Keskustan joukot pitää koota ja kerätä suomalaisten luottamus ihmisläheisellä keskustapolitiikalla, yhteistyössä. Katse pitää kääntää tulevaan, ja tehdä 2020-luvusta Keskustan vuosikymmen. Siksi kannatamme Keskustan Kaikkosta.

Maarit Hotakainen, Halsua
Timo Pärkkä, Halsua
Piia Rautiola, Kannus
Tapio Pajunpää, Kokkola
Erkki Hänninen, Kokkola
Oliver Pietilä, Kälviä

Kaikkoselle tukea Keskustan naisvaikuttajilta

- Puheenjohtajakampanja

Kaikkosesta Keskustalle kokenut ja yhteistyökykyinen puheenjohtaja

Keskusta valitsee lauantaina Kouvolassa uuden puheenjohtajan. Sillä on kaksi hyvää ehdokasta, joista molemmilla on omat vahvuutensa. Allekirjoittaneet tukevat Antti Kaikkosta.

Keskustan puheenjohtajan tehtävä on vaativa, painava vastuun paikka. Näemme, että nyt vaikeassa tilanteessa puolue tarvitsee kokeneen, keskustelevan puheenjohtajan, jolla on laaja käsitys suomalaisten erilaisista elämänpiireistä. Keskustan ja sen puheenjohtajan on tunnettava puolueen juuret ja perusarvot, mutta hänen on pystyttävä kurkottamaan myös tulevaisuuteen ja nähtävä Keskustan nykyistä kannattajakuntaa laajemmalle. Antista saamme puheenjohtajan, jonka johdolla kykenemme terävöittämään keskustan ydintehtäviä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Antti Kaikkonen on koeteltu monenlaisissa tehtävissä ja elämäntilanteissa. Hän on osoittanut pystyvänsä puhuttelemaan erilaisia ihmisiä niin maaseudulla kuin kaupungeissa ja kykenevänsä käymään vuoropuhelua yli puoluerajojen. Suomessakin elämme erilaisten kuplien ja kärjistyvien puheiden ilmapiirissä. Keskustan on kannettava yhteistyön ja ratkaisujen lippua, mikä rooli sillä on usein ollut historiansa aikana. Tätä toimintatapaa tulevan puheenjohtajan tulee vahvistaa. Luotamme, että Antilla on sekä kykyä johtaa politiikan polarisoituneita keskusteluita ilmastonmuutoksesta maahanmuuttokysymyksiin että kykyä innostaa ja sitouttaa ihmisiä mukaan kansalaistoimintaan ja sen uusiin muotoihin.

Meille Keskusta on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolue, joka puolustaa kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, olivat he sitten lapsia, nuoria, eläkeläisiä tai työelämän murroksen kourissa. Keskustan on pysyttävä ihmisten arjen pulssilla koko Suomessa. Antissa näemme luontevan puolestapuhujan keskustalaiselle arvomaailmalle.

Antti on uuden ajan joukkuepelaaja. Hän on valmis tekemään maaleja, mutta meitä kaikkia keskustalaisia tarvitaan antamaan hyviä syöttöjä. Tuemme Antti Kaikkosta Keskustan puheenjohtajaksi.

Liisa Hyssälä
Marisanna Jarva
Anneli Jäätteenmäki
Elsi Katainen
Hilkka Kemppi
Eeva Kuuskoski
Mirja Ryynänen
Anu Vehviläinen

Pohjois-Pohjanmaan keskustavaikuttajilta tukea Kaikkoselle

03.09.2019 - Puheenjohtajakampanja

Kaikkonen johtoon kokemuksella, aatteella ja asenteella

Suomen Keskusta hakee uutta johtoa. Millainen johtaja nyt tarvitaan? Mielestämme kokenut, johtamiskykynsä todistanut, oikealla asenteella ja aatteella varustettu puheenjohtaja. Tämä henkilö on puolustusministeri Antti Kaikkonen.

Kaikkonen on tullut tutuksi meille keskustalaisille, ja me keskustalaiset hänelle. Antin kokemus johtajana toki tunnetaan, mutta pitää muistaa että hän tuntee aidosti kenttätyön ja järjestömme. Tästä kertoo hänen kokemuksensa johtotehtävistä Keskustanuorissa, Uudenmaan Keskusta-piirissä sekä ulkoasiainvaliokunnassa ja eduskuntaryhmässä. Kokemus näkyy ja kuuluu.

Vaativia tehtäviä hoitaessaan Kaikkonen on osoittanut kykynsä johtaa. Hän on ratkaisukeskeinen ja uskaltaa tehdä päätöksiä, eikä myöskään karttele keskustelua. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana Antti teki vakuuttavaa työtä vaikeissakin tilanteissa ja kiersi ahkerasti kenttää koko Suomen taajuudella.

Asenteellakin on väliä. Kaikkonen tunnetaan yhteistyön rakentajana, joka ei turhia kiukuttele. Hommat hoidetaan, huumoriakin riittää. Tällaista asennetta tarvitsemme.

Kokemuksen ja asenteen lisäksi Antilta löytyy juurevuutta ja aatteellisuutta. Hän on kansanliikkeen kasvatti, joka on aina omien puolella. Antti puolustaa heikompia, ymmärtää sivistyksen, osaamisen, aluepolitiikan ja perinteiden päälle. Ennen kaikkea hänellä on sydämen sivistystä ja herkkyyttä pienen ihmisen murheille. Sellaisen puheenjohtajan ja Keskustan me haluamme, ja siksi kannatamme Antti Kaikkosta Keskustan johtoon. 

Katja Koivukoski, Oulu
Taneli Kastikainen, Oulu
Valtteri Paakki, Ii
Esa Kojo, Liminka
Jaakko Ruokola, Oulu
Hanna Markkanen, Kempele
Pasi Jarva, Kempele
Viljo Långström, Siikalatva
Jarmo Vuolteenaho, Nivala
Liisa Ojantakanen, Siikalatva
Anne Syrjälä, Ylivieska
Mirja Kaartinen, Oulu
Leena Siiri, Haapavesi
Merja Paloniemi, Oulu
Maija Tahkola, Kempele
Anna-Kaisa Markkanen, Kempele
Kaisu Juvani, Kempele
Ahti Tahkola, Kempele
Eija Tahkola, Kempele
Mika Härkönen, Oulu
Jouni Pitkänen, Oulu
Raili Myllylä, Kalajoki
Teuvo Siikaluoma, Oulu
Mikko Tahkola, Pyhäntä
Matias Ojalehto, Oulu

Kivijalka kuntoon – Keskustan menestys alkaa järjestötyöstä

- Puheenjohtajakampanja

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Keskustan on oltava priimakunnossa, täydessä iskussa. Matkaa sinne on vajaat neljä vuotta. Kyseessä on maraton, ei 100 metrin pikamatka. Kuntoa on lähdettävä kohottavaan määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti.

Samalla, kun voitamme kevään 2023 vaalit, olemme myös uudistaneet järjestötyömme. Keskusta on keväällä 2023 puolue, johon on ilo kuulua, jonka toiminnasta saa merkitystä elämään ja jonka kautta pääsee aidosti vaikuttamaan.

Kun kilpailemme tavallisten ihmisten luottamuksesta, kilpailemme samalla myös heidän ajastaan. Keskustan on oltava puolue, johon voi luottaa, ja johon ihmiset haluavat käyttää kallisarvoista aikaansa.

On itsestään selvää, että meidän on pystyttävä vastaamaan siihen, miksi Keskustaan kannattaa luottaa ja käyttää ainoa kallisarvoinen äänensä meihin. Sen lisäksi on kuitenkin pystyttävä kertomaan, miksi keskiviikkoiltaa kannattaa viettää Keskustan tapahtumassa. Tavallisena keskiviikkoiltana kilpailemme ajasta esimerkiksi perheen, liikunnan, työn tai kulttuurin parissa. Meidän on oltava sen arvoinen järjestö, että ihmiset haluavat antaa meille aikaansa.

Puoluesihteeri ja puoluetoimiston työntekijät sekä piirien ja sisarjärjestöjen työntekijät ovat kumppaneita koko matkalla. Samalla on aika tuoda puolueen jäsenet rakentamaan yhdessä uutta Keskustaa ja uuden vuosikymmenen puoluetoimintaa.

Olen laatinut suuntaviivoja Keskustan järjestötyön kohentamiselle seuraaville kolmelle vuodelle. Keskiössä niissä on yhdessä tekeminen. Yhdessä me nostamme Keskustan täyteen iskuun.

Vuosi 2019

Keskustan nousu lähtee peruskuntokaudella. Olemme eduskuntavaaleihin valmistelleet erinomaisia ohjelmia, joita valmistelemassa oli satoja keskustalaisia. Työryhmät tekivät hienoa työtä. Näiden ohjelmien kannattelemana on syytä ensiksi pysähtyä sen äärelle, mikä Keskusta on nyt ja miten sanoitamme sen tulevalle vuosikymmenelle.

Vuonna 2019:

  • Keskustan nykyinen arvot, visio ja missio -ohjelma vanhenee vuonna 2020. Heti valituksi tultuani aloittaisin uuden visiotyön, johon koko Keskustan kenttä pääsee osallistumaan. Meidän on päätettävä yhdessä, mikä on Keskustan tarkoitus ja miksi me olemme olemassa. Uusi visio-ohjelma tuodaan hyväksyttäväksi koko puolueen voimin Vantaan puoluekokouksessa 2020. Se luo perustan 2020-luvun juurensa tuntevalle ja ajassa elävälle keskustapolitiikalle.
  • Keskustan koulutus- ja tapahtumatyö on uudistettava. Perustan moninapaiset työryhmät visioimaan ja rakentamaan Keskustan tulevia koulutuksia, viestintää ja tapahtumia. Päivitämme tupaillat, politiikka- ja toimintapäivät sekä risteilyt vastaamaan uuden ajan tarpeita. Työryhmä luo konsepteja, jotka voidaan toteuttaa paikallisesti ja piireittäin kunkin alueen omiin tarpeisiin räätälöitynä. Vähemmän luentoja ja byrokratiaa, enemmän keskustelua ja toimintaa. Tähän työhön tarvitaan Keskustan kenttää, koska kenttä tietää parhaiten, mitä tietoa ja taitoa kentällä tarvitaan. Esimerkiksi Vaikuttajakiihdyttämön kaltainen arvopohjaiseen vaikuttamiseen valmentava koulutusohjelma on tulevaisuuden puoluetoimintaa. Työryhmät myös miettivät, miten tuleva ohjelmatyö järjestetään nykyaikaisesti. Tuloksia laitetaan käytäntöön vuonna 2020.

Vuosi 2020:

Kuntavaalit ovat maratonimme ensimmäinen välietappi. Niiden pohjaa on ryhdyttävä luomaan heti. Vuosi 2020 tulee olemaan valtavan tärkeä siinä, että teemme väkevän tuloksen kuntavaaleissa vuonna 2021.

Vuonna 2020:

  • Ehdokashankintaa tehdään läpi vuoden vahvalla intensiteetillä. Hommaa ei jätetä viimeisen kuukauden varaan. Laitan myös itseni likoon ehdokkaiden pyytämisessä. Ehdokaskoulutukset aloitetaan ajoissa ja erityisesti ensikertalaisille järjestetään käytännönläheistä koulutusta.
  • Kuntavaaliohjelma tehdään yhdessä. Kevään 2021 kuntavaaliohjelmaa ei valmistella puoluetoimiston uumenissa vaan siihen osallistutaan jokaisessa kunnassa ja piirissä. Ideoita ja ajatuksia tuodaan yhteen esimerkiksi piirien edustajista kootun keskustyöryhmän kautta. Ohjelman eri versioita tuodaan esille ja niistä keskustellaan rohkeasti.
  • Vantaan puoluekokous 2020 on uuden Keskustan aamunkoi. Rakennamme Vantaalle massiivisen kansanvallan juhlan ja teemme siitä paikan, jossa Keskustaan on helppo tutustua. Esimerkiksi kepuoppaiden avulla kuka tahansa saa tulla aistimaan Keskustan ainutlaatuista puoluekokousta. Näytämme, että olemme porukka, johon on ilo kuulua.
  • Kuntavaalien 2021 materiaalit, kampanjasuunnitelma, ilme ja ohjelma ovat valmiit marraskuussa 2020.

Vuosi 2021:

Kuntavaalit ovat maratonimme kestävyyskunnon tärkein mittari. Vaalit näyttävät suuntaa siitä, mihin olemme menossa ja mitä meidän on vielä tehtävä. Meillä on selkeät viestit, olemme kiinnostava kansanliike ja kannatuksemme on nousussa.

Itseluottamuksemme on palautunut, olemme oikeudenmukaista Suomea rakentava hyvähenkinen joukko, jolla on sanottavaa ja jota kuunnellaan.

Vuonna 2021:

  • Kevään 2021 keskitymme valmistautumaan kuntavaaleihin. Koska kuntavaalien materiaalit, kampanjasuunnitelma, ilme ja ohjelma ovat valmiit marraskuussa 2020, voimme kevään keskittyä olennaiseen: kampanjointiin. Kehitämme uusia tapoja kampanjoida ja koulutamme jokaisen ehdokkaan itsevarmaksi ja osaavaksi keskustalaiseksi ehdokkaaksi. Vaaleissa näytämme hyvältä, kuulostamme aidolta ja vakuuttavalta ja teemme voitokkaan tuloksen.
  • Vaalien jälkeen käynnistämme huhti-toukokuun kestävän aidon vuoropuhelun siitä, miten vaalit menivät. Jaamme hyviä kokemuksia, perkaamme huonoja kokemuksia ja opimme toinen toisiltamme. Vaalien jälkeinen vuoropuhelu suunnitellaan jo hyvissä ajoin ennen vaaleja, jotta jokainen ehdokas ja jokainen aktiivi voi kokea, että vaalitulos on aidosti analysoitu ja jokaista on aivan oikeasti kuultu. Vuoropuhelu on suunnitelmallista, jäsenneltyä ja sen johtopäätökset johtavat aitoihin toimenpiteisiin.
  • Syksyllä 2021 ryhdymme toimenpiteisiin niin kevään vaalianalyysin pohjalta kuin koulutus- ja tapahtumauudistuksen innostamana. Ryhdymme valmistautumaan kohti eduskuntavaaleja 2023.

Olisi hienoa, jos pystyisin ennustamaan, miltä maailma näyttää syksyllä 2021. Näin ei kuitenkaan ole. Meidän on kyettävä katsomaan tarpeeksi pitkälle, mutta myös jättämään avaruutta tuleville muutoksille, joita nykyajan maailmassa on kiihtyvällä tahdilla. Keskustan on järjestönä ja puolueena tuotava lisäarvoa ihmisten elämään. Sitä varten tarvitsemme merkittävän hengennostatuksen myös järjestötyöhön. Koska kannatuksemme kivijalka on onnistuneessa ja merkityksellisessä järjestötyössä.

Tähän kaikkeen kutsun Sinua mukaan.

Terveisin

Antti Kaikkonen

– Keskustan Kaikkonen –

Annika Saarikko tukee Kaikkosta puheenjohtajaksi

- Uutiset

Kansanedustaja Annika Saarikko ilmoitti 3.9. julkaistussa blogissaan kannattavansa Antti Kaikkosta Keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi.

“Ehdokkaista Antti on kysynyt minulta tukea kampanjaansa. Se tuntui hyvältä. Tuen häntä Keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi ja päätin sen julkisesti kertoa.”, Saarikko kertoo blogitekstissään.

“Antti on aatteellisesti selkeä linjauksissaan. Yritteliäisyyden puolustaminen ei ole pois vähäväkisten asioiden edistämisestä – molempia tarvitaan. Hänelle Keskusta on koko Suomi ja kaikkien sukupolvien puolue. Tärkeä pyrkimys on saavuttaa puolueelle luottamusta myös oman peruskannattajakunnan ulkopuolella. Antti ymmärtää, että työ vie aikaa ja vaatii viestejä sekä strategiaa, jossa puolue menee myös epämukavuusalueilleen. “, Saarikko lisää.

Saarikon blogi on luettavissa osoitteessa
https://www.annikasaarikko.fi/kannatan-antti-kaikkosta-keskustan-puheenjohtajaksi/?fbclid=IwAR0DP4qa7oPWKP9U6C3vC53LbiT_BEIKdruJH1Frl3z4DlhWxKVitwaK0L8

Keskikentän joukkuepelaaja

02.09.2019 - Puheenjohtajakampanja

Tavoittelen aika merkittäviä uudistuksia Keskustan päätöksentekoon ja ohjelmatyöhön. Toimiessani Keskustan eri johtotehtävissä olen oppinut, että porukkamme tarvitsee avoimuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa tuleviin asioihin. Keskustalaisilla on halu sanoa ja vaikuttaa. Siihen tarvitaan oikeanlaiset välineet ja foorumit.

Linjanvetoa pitää avata julkisemmaksi. En kannata puoluetyöhön tapaa, jossa linjaukset rakennellaan suljettujen ovien takana. Ihmiset on otettava mukaan. Keskeneräisiä, rohkeitakin papereita ja vastaamattomia kysymyksiä pitää uskaltaa tuoda esille. Vaalien välilläkin keskustan kenttäväellä ja suomalaisilla laajemminkin on oltava mahdollisuus vaikuttaa. 

Laminoitujen papereiden tyrkyttämisen sijaan pitää myös uskaltaa kysyä: “Mitä mieltä sinä olet?” Tällä tavalla voi säästyä monenlaiselta ikävältä yllätykseltä ja keskinäiseltäkin kahinalta.

Toimintatavoissa eteenpäin pääseminen on edellytys Keskustan menestykselle puolueena ja kansanliikkeenä. Piiriä pitää laajentaa näyttämällä avoimuuden ja keskustelun mallia. Johdon pitää raivata vuorovaikutukselle tilaa ja osoittaa, että tässä puolueessa voi vaikuttaa. Tarvitsemme enemmän toimintaa, vähemmän byrokratiaa.

Uusi tyyli on myös korvaamaton johtamistyökalu. Keskustan johtajan pitää uskaltaa tuoda keskusteluun sellaisiakin esityksiä, jotka eivät kaikkia miellytä. Aion näyttää suuntaa, mutta myös avata keskustelua ja kuunnella. Ihmisten sitouttaminen ei onnistu vain lataamalla valmiit rätingit pöytään.

Vuoropuhelu ei pelkillä verkkokyselyillä onnistu, vaikka niitä aionkin lisätä. Tarvitaan kasvokkain kohtaamista. Politiikka ja puoluetyö pitää viedä lähemmäs ihmistä. Keskustan piirien, kunnallisjärjestöjen ja paikallisosastojen kanssa voimme järjestää useita teemoitettuja keskustelukierroksia vuodessa. Eduskuntaryhmän, ministerien ja puoluejohdon pitää ottaa kierroksilleen mukaan lyijykynä, reissuvihko ja avoin mieli.

Puoluetyö on joukkuepeliä. Vahva keskustajohtaja panostaa yhteishenkeen ja yhteistyöhön. Meillä on kaksi korvaa ja yksi suu, hyvän johtajan näitä pitää käyttää samassa suhteessa. Ja pitäähän tämän olla välillä hauskaakin. Hyvässä hengessä on aina miellyttävämpää työskennellä.

Uskon, että uudella tyylillä pidetään porukka kyydissä ja kerätään uutta väkeä keskustalaisille rattaille. Keskusteleva Keskusta puhuttelee. Tässäkin onnistumalla palautamme sekä omaa yhteishenkeämme että keräämme suomalaisten luottamusta. Hyvä johtaminen on yksi kulmakivi sille, että kannatuksemme alkaa taas vahvistua. Olen valmis työhön. Tule mukaan!

Haluanko todella Keskustan puheenjohtajaksi?

01.09.2019 - Puheenjohtajakampanja

Kyllä. Ja pyrin siihen tosissani. Pyrin niin pirusti ja tosissani, kuten Johannes Virolainen aikanaan. Haluan sen tehtävän ja haluan voittaa tämän kisan.

Uskon nimittäin, että voisin olla Keskustalle hyödyksi. En todellakaan aio tyytyä nykyiseen Keskustan 10-12 prosentin gallup-kannatukseen. Sillä ei pidemmän päälle riittävästi vaikuteta tämän maan asioihin, eikä paranneta ihmisten arkea. Silti sen edessä on oltava nöyrä, gallupit kertovat tämänhetkisestä luottamuksen puutteesta.

Pikavoittoja en lupaa. Ison laivan kurssia ei muuteta muutamassa kuukaudessa. Nopeita kikkoja ei ole.

Mutta sen lupaan, että määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä kannatusta on mahdollista vahvistaa. Sanojen ja tekojen on oltava linjassa. Puolueesta ja sen johtajasta pitää huokua into, ilo ja yhteistyökyky. Viestien on oltava kirkkaita. On puhuttava politiikan selkosuomea. On oltava tavallisten suomalaisten asialla.

Ensin on tähdättävä 15 prosentin sarjaan, sen jälkeen asteittain kohti 20 prosenttia siten, että taistelemme kärkipaikasta vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

Meidän on oltava vahvoja perinteisesti vahvoilla alueillamme. Elämisen mahdollisuuksia syrjäseutuja myöten on väkevästi puolustettava. Alueille tarvitaan tietä, työtä ja turvaa. Ihmisten arjesta on kysymys. Silloin sorateidenkin on oltava kunnossa.

Mutta noustaksemme suureksi meidän on oltava nykyistä vahvempia myös eteläisessä Suomessa ja kasvukeskuksissa. Jos niissä jäämme marginaaliin, jäämme myös puolueena pieneksi tai korkeintaan keskisuureksi.

Emme pysty puolustamaan koko maata, ellei meillä ole luottamusta myös etelässä. Tästä on kysymys. Tämän keskustaväki on jo vuosikymmenten ajan hienosti hahmottanut – ja saavuttanut pääministeriaseman maassamme useampaan kertaan.

En kainostele sanoa, että toisin puolueelle lisäarvoa tässä asiassa. Olen tullut viidesti valittua eduskuntaan maamme väestöltään suurimmasta vaalipiiristä. 2015 vaaleissa sain yli 10 000 ääntä. Vuoden 2019 vaikeissa vaaleissa äänimääräni vielä parani.

Olen puhunut ja vaikuttanut tavallisten ihmisten arjen asioihin. Ne ovat pääsääntöisesti samoja huolia ja murheita koko Suomessa. Perheiden hyvinvointi, koulutus, työ, vanhustenhoito, toimivat terveyspalvelut, kotimainen ruoka, lähiluonto, liikenne. Turvallinen Suomi. Ihmisten arjessa olevalle politiikalle on kannatusta syvästä maaseudusta suurimpiin kaupunkeihin.

Puheenjohtajana saisin tämän kantamaan laajemminkin siten, että sillä olisi myönteinen vaikutus koko puolueen kannatukseen.

Olen saanut Keskustassa johtaa niin Keskustanuoria, piirijärjestöä kuin eduskuntaryhmääkin. Johtamistapani on kuunteleva, keskusteleva ja rakentava. Huumoriakin saattaa joskus lipsahtaa sekaan. Haluan, että teemme yhdessä töitä hyvässä hengessä. Mutta haluan myös tuloksia.

Olen yhteistyökykyinen. Tämä tiedetään hyvin eduskunnassa, missä suurimman ryhmän johtajana johdin puolueiden välisiä neuvotteluja vuosina 2016-2019. Tuloksiakin saatiin aikaiseksi. Esimerkiksi parannettiin sotaveteraanien asemaa. Ja lakkautettiin paljon kritisoitu kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmä.

Yhteistyötaidot ovat politiikassa arvossaan. Ainakin, jos aikoo saada todellisia tuloksia aikaiseksi.

Keskustan pitää olla juurensa tunteva yleispuolue, koko kansan ja koko Suomen puolue. Kansanliike, joka arvostaa työn tekemistä, yrittämistä ja itsensä kehittämistä, ja jolla on sydäntä myös yhteiskunnan heikompiosaisille. Kansanliike, joka elää ihmisten arjessa, iloineen, suruineen ja rosoineen. Kansanliike, joka rakentaa entistä parempaa, oikeudenmukaista Suomea.

Tule mukaan.

Antti Kaikkonen – Keskustan Kaikkonen

Antista sanottua

30.08.2019 - Puheenjohtajakampanja

“Antissa yhdistyy sekä karisma ja osaaminen että inhimillisyys ja välittäminen. Hän kestää tuulet ja tuiskut ja seisoo rinnalla silloinkin, kun muita ei enää näy. Hän on kansanliikkeen johtaja, kaikien tuen arvoinen.” Pasi Kivisaari, kansanedustaja, Seinäjoki

“Antti kiertää aktiivisesti kenttää, kuuntelee ja aikaansaa muutoksia.”
Outi Lankia, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Porvoo

“Antin asenne suhtautua vaikeisiin asioihin viestii vahvasta paineensietokyvystä.”
Jertta Harinen, puoluevaltuutettu, Kontiolahti

“Keskusta tarvitsee puheenjohtajan, jossa yhdistyy vakaus, yhteistyö- ja uudistumiskyvyt.”
Kauko Ojala, kunnallisneuvos, Kälviä

“Tämä kansanliike tarvitsee nostajan, joka on arvostettu niin yli puoluerajojen kuin kansan keskuudessa.”
Joonas Immonen, kunnanhallituksen jäsen, Huittinen

“Antti on tehnyt uutterasti työtä Keskustan kannatuksen kasvattamiseksi Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla.”
Jasi Kuokkanen, Uudenmaan keskustan puheenjohtaja, Vantaa

“Antilla on loistava taito kuunnella herkällä korvalla kentän ääntä ja muuttaa lupaamansa sanat teoiksi.”
Merja Rintamäki, Vaasan kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja, Vähäkyrön keskustanaisten puheenjohtaja

“Antin vankka kokemus, johtamistaidot sekä yhteistyökyky ovat asioita, joita Keskusta nyt tarvitsee.”
Antti Rämä, Karjalan Keskustan varapuheenjohtaja, Luumäki

“Vaadin keskustalle raudankovaa johtajaa, joka on selkeä, eikä teeskentele. ” Henna Takatalo, Keskustanuorten liittohallituksen jäsen, Lieto

“Lasten ja nuorten varaan rakentuu tulevaisuus ja niitä Antti on pitänyt esillä.”
Anssi Laine, Kuopion Keskusta

“Yrittäjänä pidän erityisen tärkeänä luottamusta. Anttiin voin luottaa sataprosenttisesti. Siksi Antti. “
Viljo Långström, Pohjois-Pohjanmaan Keskustan piirihallituksen jäsen, Siikalatva

“Jämäkkä johtaja – rento, ihmisläheinen persoona. Antissa nämä puolet yhdistyvät aidolla tavalla.”
Jaana Keskitalo, Kymenlaakson Keskustan puheenjohtaja, Kouvola

“Antti on helposti lähestyttävä, aatteellinen ja juureva. Sitkeä tekijä, jolla on taitoa ja tahtoa.”
Katja Koivukoski, Vesaisten toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaalta, Keskustanainen Oulusta

“Antti on suorasanainen, karismaattinen ja ennen kaikkea kokenut ja taitava johtaja. Keskustanuorten entisenä puheenjohtajana hän ymmärtää tulevaisuustyön merkityksen ja sitä Keskusta nyt kaipaa. Valitaan Kaikkonen Keskustan kippariksi.”
Elli Tuominen, Lapin Keskustanuoret, Rovaniemi

“Kannatan Kaikkosta, aatteen Anttia johtamaan keskustalaista kansanliikettä. Hän on koko kansan K, joka kestää paineessa, yhdistää joukkoja ja esittää ratkaisuja. Siksi Antti.”
Hanna Markkanen, Pohjois-Pohjanmaan Keskustan varapuheenjohtaja, Kempele

“Olen miettinyt paljon Keskustan tulevaisuutta. Puolue ei pärjää ilman valoisaa ja kokenutta johtajaa. Paineensietokykyä pitää myöskin löytyä. Tältä pohjalta kannatan Kaikkosen Antin valintaa Keskustan puheenjohtajaksi.”
Taneli Kastikainen, Oulun Keskustaopiskelijat

“Antti on hyvä luomaan joukkuehenkeä. Hän saa muut tuntemaan, että ollaan yhteisellä asialla, hyvän puolella. Antissa on naapurinpoikaa, sydämellisyyttä ja pilke silmäkulmassa. Samalla vaikeudet ovat kasvattaneet hänestä miehen, joka osaa ottaa haltuun vaikeatkin päätökset ja tilanteet.”
Marita Lahtonen, Alastaro

”Puheenjohtajaehdokkaan valinnassa korostan näyttöjä johtajana, ihmisläheisyyttä, innostavuutta ja kykyä ymmärtää erilaisia keskustalaisia. Kun näillä näkökulmilla asiaa katsoo, on Antti Kaikkonen paras valinta Keskustan johtoon. Siksi hän saa Kouvolassa ääneni, uskon että Antin johdolla Keskusta saadaan porukalla taas nousuun.”
Leena Kaijansinkko, puoluevaltuuston jäsen, Lappeenranta

Antti on reilu kaveri, joka on kansan lähellä ja puhuu kansankieleltä. Anttia on helppo lähestyä, ja aina tulee tunne, että hän todellakin kuuntelee mitä kansa puhuu. Tuen mielelläni Anttia uudeksi puheenjohtajaksi.”
Tarja Husu-Tuuliainen, yrittäjä, Lappeenranta
J

“Tarvitsemme Antilta löytyvää kokemusta ja varmuutta. Antilla on uskottavuutta ja kykyä toimia Keskustan puheenjohtajana, niin puolueen sisäisesti, kuin ulkoisestikin tarkasteltuna.  Tuoreahkona keskustalaisena voin todeta, että Antti on helposti lähestyttävä ja kaikki huomioon ottava tyyppi. Antti on puolueen laajan kentän yhdistävä tekijä ja voima. Näistä positiivisista ominaisuuksista huolimatta, ei kyseessä ole mikään setämies. Kaikkonen toimii niin konkareille kuin tuoreille kepulaisille.”
Juho Heikka, Etelä-Karjalan Keskustanuorten puheenjohtaja, puoluevaltuutettu, Taipalsaari

“Antin työtä Keskustan eteen ohjaa samanaikaisesti kokemus ja vahva eteenpäin katsominen. Keskusta tarvitsee johtajan, joka kuuntelee ja aistii herkästi ihmisten tuntoja, käärii hihat ja vie kentällä kuulemansa käytäntöön.”
Mirja Kaartinen, Oulun Keskustakerho, Oulu

“Kannatan Anttia Suomen Keskustan puheenjohtajaksi. Hänellä on pitkä ja monipuoline kokemus politiikan tekemisestä sekä tuntemusta myös EU-asioista. Antilla on hyvä ja rauhallinen ulosanti ja hän on pärjännyt median kanssa erinomaisesti. Antti jaksaa kiertää koko Suomen kenttää ja hänellä on kykyä kuunnella myös tavallista ihmistä. Olen tuntenut Antin jo pitkään ja tullut vakuuttuneeksi Antista hyvänä ihmisenä. Vuorovaikutustaidot ovat erinomaiset ja loistava tilannehuumori tulee takaraivosta. Nyt on Antin aika näyttää mihin hän kykenee. Toivottavasti Antin valinnalla on vaikutusta Etelän suurien kaupunkien heikkoihin kannatuslukuihin, joista koko Suomen Keskustan pitäisi olla huolissaan.”
Tarja Edry, Järvenpään Keskusta

“Keskustani johtaja on Kaikkonen. Karismaattinen ja kokenut, -vähättelemättä ja liioittelematta.”
Helena Tuuri-Tammela, Isonkyrön Keskusta

“Minusta Antti ei ole huono.”
Ville-Veikko Rantamaula, puoluevaltuutettu, Helsingin Keskusta

”Olen tuntenut Antin vauvasta asti. Hän oli jo kopassa päättäväinen. Sieltä nyrkki pystyssä parkui. Vaippa vaihdettiin yhdessä kesken OKN:n johtokunnan kokouksen. Kokous jatkui.
Keskusta tarvitsee kentän kuulijaa, maan asioitten vastuun kantajaa ja määrätietoista johtajaa. Antti täyttää nämä ehdot.”
Matti Kämäräinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Nurmes

“Alueiden, maaseudun ja koko Suomen asia tarvitsee vahvaa Keskustaa. On aika palauttaa Keskustan itseluottamus. Uskon, että Antin johdolla puolue nousee omalle paikalleen.”
Esa Kojo, Kunnallisjärjestön puheenjohtaja, Liminka

“Kaikki kokemus on tehnyt Antista Keskustan puheenjohtajaksi sopivan henkilön. Paineita kestävän, kuuntelevan ja keskustelevan!”
Jaakko Ruokola, Tervakaupungin Keskustan paikkallisyhdistys, Oulu

“Kaikkonen tulisi jatkamaan Johannes Virolaisen, Esko Ahon ja Matti Vanhasen perinnettä, jossa puheenjohtajalla on tausta nuorisojärjestön puheenjohtajana. Ei huono.”
Lauri Palmunen, VTM, tietokirjailija, Turku