Budjettikäsittely päättyy

13.12.2016 - Uncategorized

Eduskunta viimeistelee näinä päivinä valtion ensi vuoden budjettia. Budjettia on puitu valiokunnissa pitkin syksyä ja nyt joulun alla asia puhutaan läpi vielä täysistunnossa äänestyksineen. Valtiovarainvaliokunta kertoo keskiviikkona 14. joulukuuta vielä niistä muutoksista, joista valiokunnassa on päätetty.

Nyt panostetaan ennen muuta uusien työpaikkojen syntyyn, mutta säästöjäkin tarvitaan. Miksi?

Suomi on velkaantunut tuntuvasti viime vuosina ja velkaantuu edelleen.  Velkaa on ensi vuonna jo yli sata miljardia euroa.

Yksittäisiin säästöihin kohdistuvasta, perustellusta arvostelusta huolimatta jokainen varmasti ymmärtää, että holtittoman velkaantumisen tie nousee jossain kohti pystyyn.

Kreikan matokuuri ja sen kurjistavat vaikutukset tavallisten kreikkalaisten elämään ovat varmasti pysäyttävimpiä osoituksia siitä, mitä myös Suomelle olisi loppupelissä luvassa, jos emme itse ota tilannettamme haltuun ja laita talouttamme kuntoon.

Hallitus on sopinut tälle vaalikaudelle yhteensä neljän miljardin euron säästöistä valtiontalouteen. Ne toteuttamalla, osana talouden tasapainottamisen kokonaisuutta, Suomen velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tähän Keskusta ja koko hallitus on sitoutunut. Velaksi elämisen lopettaminen on varsinkin tämän päivän lasten ja nuorten etu.

Tärkeintä on saada työllisyys paranemaan. Vain siten voimme kestävällä tavalla turvata peruspalvelut, pitää huolta heikompiosaisista ja lopettaa velaksi elämisen. Työttömyys on ilman muuta edelleen vakavin ongelmamme.

Tulevina kuukausina onkin kaikin tavoin voimistettava sitä myönteistä kehitystä, joka maamme talous- ja työllisyystilanteeseen on reilun puolentoista vuoden aikana saatu aikaan. Suomen talous on saatava ennusteita vahvempaan kasvuun. Tässä onnistuminen on mahdollisuuksien rajoissa, ja ensimmäisiä merkkejä siitä on nähtävissä.

Samalla on pidettävä entistäkin tarkemmin huolta siitä, että kaikki suomalaiset ja koko Suomi pidetään mukana.

Säästöjen vastapainoksi olemme onneksi pystyneet parantamaan ja parannamme joitakin etuuksia ja palveluja, kuten pienimpiä takuueläkkeitä, lasten ja perheiden palveluja sekä omaishoitoa. Ensi vuonna parannamme erityisesti sotaveteraanien tilannetta.

Hallituksen veronalennukset on kohdistettu ja kohdistetaan ensi vuonna pääosin pieni- ja keskituloisille ja eläkeläisille.

Etuuksien ja palvelujen parannuksia on jatkettava, jos ja kun talouden tilanne antaa siihen mahdollisuuden. Mahdolliset loppuvaalikauden veronalennukset on kohdistettava ensisijaisesti pienituloisille suomalaisille.

Uusiin säästöihin ei tämän hetken tietojen perusteella ole tarvetta. Mikäli sellaisia joudutaan tekemään, säästöt on haettava ensisijaisesti muualta kuin etuuksista ja palveluista, esimerkiksi keskushallinnosta, tehottomista yritystuista ja maahanmuuton kustannuksista.

Tärkeimpiä ratkaisuja eriarvoistumisen hillitsemisessä on sosiaali- ja terveyspalvelujen ja maakuntauudistus. Se on vietävä vihdoin maaliin. Uudistuksen pihvi ei ole valinnanvapaus, vaan tasa-arvoisten palvelujen turvaaminen.

Etenkin perusterveydenhuolto on laitettava kuntoon. Sitä tarvitsevat eniten nimenomaan heikompiosaiset.

Pääministeri ilmoitti äskettäin pyytäneensä professori Juho Saarta puheenjohtajaksi työryhmään, joka hakee ratkaisuja eriarvoistumisen torjumiseen.

Ymmärrän, että moni saattaa kysyä, onko työryhmää pelkkää silmänlumetta, kun samaan aikaan tehdään edellä mainitsemiani säästöjä. Vastaan samaan hengenvetoon: ei ole.

Keskustassa otamme eriarvoistumisen erittäin vakavasti. Koska pohjatonta rahapussia meillä ei kuitenkaan ole, on haettava uudenlaisia ratkaisuja ja ennen muuta pidemmän aikavälin yhteistä näkemystä. Työttömyys ja eriarvoisuus ovat saman kolikon kaksi puolta, ja ratkaisuja on haettava kokonaisvaltaisesti.

Tämän ajan päätökset ovat tuskallisia tehtäviksi myös meille päättäjille. Kukaan ei tee ikäviä säästöjä mielellään, saati ilkeyttään.

Tunnelin päässä näkyy kuitenkin voimistuvasti jo valoa. Mitä useammalle ihmiselle saamme töitä, sitä tukevammalla perustalla Suomen tulevaisuus on.

Presidentti Trump

09.11.2016 - Uncategorized

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on otettu vastaan epäuskoisena niin Yhdysvalloissa kuin muualla maailmassa.

Trumpista voi perustellusti olla montaa mieltä. Puolitoistavuotta kestäneen presidentinvaalikampanjan aikana hän on esittänyt poikkeuksellisen repiviä kannanottoja ja ollut osaltaan tekemässä kampanjasta viheliäisintä ikinä.

Trump on kuitenkin valittu kansanvaltaisesti ensin Yhdysvaltain republikaanisen puolueen presidenttiehdokkaaksi ja nyt presidentiksi. Tulosta on kunnioitettava niin kuin missä muussa vaalissa tahansa. Demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton näytti tästä jo esimerkkiä tunnustamalla tappionsa.

Trumpin valinta osoittaa, että Amerikassa ja etenkin sen sydänmailla muhi halu muutokseen, jopa suoranaiseen vallankumoukseen. Protesti kohdistui ennen muuta maan poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin pääkaupunki Washingtonissa.

Moni tavallinen amerikkalainen on kokenut, että Yhdysvaltain talouden kehitys on ollut myönteisistä kasvu- ja työllisyysluvuista huolimatta epäreilua ja epäoikeudenmukaista. Samansukuisia yhteiskunnallisia syvävirtoja on nähtävissä muuallakin länsimaissa. Ihmisten huolet on otettava vakavasti myös meillä Suomessa ja tehtävä politiikkaa, jolla yhteiskunta hankalinakin aikoina pidetään mahdollisimman ehyenä. Työpaikat ovat siihen paras lääke.

Trump saa johdettavakseen useimpien arvioiden mukaan voimakkaasti kahtiajakautuneen maan. Ensimmäisessä puheessaan amerikkalaisille hän vakuutti haluavansa olla koko kansan presidentti. Aika näyttää, miten Trump tässä onnistuu.

Vaalikampanjan aikana Trump teki lupauksia, joiden lunastamiseen heti ensimmäisestä virkapäivästä alkaen kohdistuu valtavia odotuksia. Äänestäjien haluaman muutoksen toteuttamista ainakin helpottaa se, että nyt Yhdysvaltain kaikki kolme valtakeskusta – valkoinen talo, senaatti ja edustajanhuone – ovat republikaanien hallinnassa. Pidän silti todennäköisenä, että Trump joutuu pyörtämään tai ainakin osin perääntymään monista lupauksistaan.

Demokraattisessa puolueessa on edessä vaalien pyykinpesu. Puolue luisuu liittovaltion tasolla kokonaan ulos vallankäytöstä. Varmasti kysytään, olisiko ehdokkaana pitänyt olla joku muu kuin monien mielestä poliittisesti arvilla oleva Clinton.

Osan demokraatteja syyttävä sormi osoittaa varmaan myös liittovaltion poliisin FBI:n ja sen johtajan James Comeyn suuntaan, joka vain reilua viikkoa  ennen vaalipäivää ilmoitti uudesta tutkinnasta Clintonin sähköposteista.

Markkinat sekä Yhdysvalloissa että maailmalla reagoivat hermostuneesti Trumpin valintaan. Tämä kertoo osaltaan siitä epävarmuudesta, jota jo Trumpin ehdokkuus ja hänen Yhdysvaltain ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikkaan liittyvät kannanottonsa ovat aiheuttaneet.

Trumpista tulee Yhdysvaltain presidentti aikana, jolloin kansainvälinen tilanne on poikkeuksellisen jännitteinen. Syyriassa soditaan ja Lähi-idässä kiehuu muutenkin. Venäjän ja lännen vastakkainasettelu on palannut ja Ukrainan kriisi jatkuu. Terrorismin uhka on todellinen ja pakolaisia on liikkeellä enemmän kuin vuosikymmeniin.

Presidentti Obaman kaudessa oli paljon hyvää. Toivottavasti Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja pysyy olennaisilta osiltaan kahden- ja monenkeskistä kansainvälistä vuoropuhelua edistävänä sekä rauhaa, turvallisuutta ja vakautta ajavana. Trumpilla on näytön paikka. Suomelle on tärkeää, että likeiset suhteemme Yhdysvaltoihin ja yhteistyömme eri aloilla jatkuu ja että Yhdysvallat on myös tulevaisuudessa sitoutunut Eurooppaan sekä maamme lähialueiden vakauteen.

Käänne parempaan suuntaan

25.10.2016 - Uncategorized

Uusimmat työttömyysluvut todentavat osaltaan käännettä, josta maamme taloudessa on viime kuukausina ollut muutoinkin merkkejä.

Monen huonon vuoden jälkeen työttömyys on nyt kesästä alkaen alentunut ja alenee edelleen aiempaan verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 8,4 prosenttia. Työttömiä oli 204 000 eli 21 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömiä työnhakijoita oli työ- ja elinkeinotoimistoissa syyskuun lopussa yhteensä 329 500. Se on 7 900 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja 13 100 vähemmän kuin elokuun lopussa. Erot tilastoissa selittyvät ennen muuta työttömyyden erilaisilla määritelmillä.

Suunta on kuitenkin selvä – menemme viimeinkin parempaan päin.

Ero edelliseen vaalikauteen on tuntuva. Kun Sipilän hallitusta kaikesta mahdollisesta arvosteleva SDP oli toinen päähallituspuolue ja sillä oli sekä valtiovarain- että työministerin salkut, talous supistui ja työttömyys kasvoi.

Nyt talous kasvaa ja työttömyys supistuu.

Nyt meidän on kaikin tavoin voimistettava myönteistä talous- ja työllisyyskehitystä. Vain työllisyyttä parantamalla voimme turvata palvelut, pitää huolta heikompiosaisista ja lopettaa velkaantumisen kestävällä tavalla.

Viimeaikaiset laivatilaukset ja metsäteollisuuden investoinnit ovat isoja piristysruiskeita Suomen talouteen. Ne eivät kuitenkaan yksin vielä riitä korjaamaan tilannetta. Meidän on saatava etenkin työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten investoinnit toden teolla vauhtiin.

Lupaavin mahdollisuus uusiin työpaikkoihin sekä uuteen ja kasvavaan yritystoimintaan koko maassa, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa, on biotaloudessa. Sen edistäminen on lähikuukausien tärkeimpiä tehtäviä. Biotaloutta on perusteltua vauhdittaa myös oikein kohdennetulla tutkimus- ja kehitysrahoituksella.

Huolestuttavaa työttömyysluvuissa on vieläkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanne. Rohkaisen hallitusta hakemaan nuorten työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hillitsemiseen kokonaan uusia ratkaisuja. Meidän on edelleen helpotettava työllistämistä ja työllistymistä sekä jatkettava työntekoa hankaloittavan byrokratian purkamista. Ensi vuoden alussa alkava perustulokokeilu on yksi mahdollisuus perusturvan uudistamisessa kannustavammaksi.

Työllisyys ratkaisee sekä Suomen että Sipilän hallituksen tulevaisuuden. Kaikki voitava on tehtävä yhdessä sen eteen, että talous saadaan ennusteita vahvempaan kasvuun ja että mahdollisimman moni suomalainen saa töitä.

Keskitytään hallitusohjelman toteuttamiseen

19.10.2016 - Uncategorized

Julkisuudessa on viime päivinä keskusteltu muun muassa perhevapaiden uudistamisesta ja korkeakoulujen pääomittamisesta.

Keskustelu kuuluu kansanvaltaan, mutta etenkin hallituspuolueissa voimavarat on syytä laittaa yhdessä sovitun hallitusohjelman toteuttamiseen.

Maamme tilanteessa on merkkejä paremmasta, mutta työ Suomen kuntoon laittamiseksi on kesken.

Hallitus arvioi ohjelmansa toteutumista pääministerin johdolla ns. puoliväliriihessä ensi talvena. Jos ohjelmaa muutetaan, myös siitä sovitaan yhdessä.

Itse kunkin kannattaa palauttaa mieliin, mitä viime vaalikaudella tapahtui. Silloiset hallituspuolueet eivät irtiottojen ja välistävetojen vuoksi pystyneet päätöksiin. Suomi ajelehti ja talous-, työttömyys- ja velkaongelmamme kärjistyivät.

Siihen meillä ei ole varaa. Suomi on laitettava nyt kuntoon. Tärkeintä on saada työllisyys paranemaan.

Kuka kantaa vastuun Länsimetrosta?

11.10.2016 - Uncategorized

Länsimetron aloittamisesta on tullut farssi.

Liikenteen Ruoholahdesta Matinkylään piti alkaa elokuussa. Kesäkuussa kuitenkin kuultiin, että aloittaminen tapahtuu aikaisintaan tammikuussa. Tämän viikon alussa uutisoitiin, että liikenne ei ala vielä tammikuussakaan.

Hämärän peitossa myös on, kuinka paljon viivästymiset tulevat maksamaan helsinkiläisille ja espoolaisille veronmaksajille. Se tiedetään, että Länsimetron lopullinen hintalappu on ainakin 240 miljoonaa euroa alun perin arvioitua kalliimpi.

Joutuu kysymään, miten tällaiset viivästykset ja lisäkustannukset kerta kaikkiaan ovat mahdollisia näin isossa hankkeessa, ja kuka niistä kantaa vastuun Helsingin ja Espoon asukkaille?

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on todennut, että hallituksella ei juurikaan ole keinoja puuttua Länsimetron tilanteeseen. Valtiovallan rooli rajoittuu Länsimetron valtionavustuksista huolehtimiseen. 

Minusta vastuu kokonaisuutena on viime kädessä Länsimetron omistavien Helsingin ja Espoon kaupunkien poliittisella johdolla sekä HSL:n hallituksella.

Helsingin ja Espoon valtapuolueet ovat Kokoomus, Vihreät ja SDP. 

Jännitämme, valmistuuko Länsimetro ennen huhtikuun kuntavaaleja. Ja sitä, onko lopullinen hintalappu siinä vaiheessa selvillä.

Politiikan syksy vauhdissa

29.09.2016 - Uncategorized

Politiikan syksy on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Eduskunnan syksyä värittävät ainakin budjettikäsittely, sote-ratkaisu, työllisyyden edistäminen ja ulko- ja turvallissuuspoliitiinen selonteko. Ja varmaa on, että keskusteluun nousee, isostikin, myös ennalta arvaamattomia asioita.

Ehkä viimeinen tällainen on erilaisten äärijärjestöjen toiminta. Keskustelun laukaisi äärioikeistolaisen järjestön mielenilmauksen yhteydessä tapahtunut pahoinpitely, jonka uhri myöhemmin kuoli. Hallituksen piirissä on pohdittu, mitä tällaiselle liikehdinnälle voidaan tehdä, ja johtopäätöksiäkin on luvassa.

Viime viikko kului eduskunnan budjettikeskustelussa. Tuoreena puheenjohtajana käytin Keskustan eduskuntaryhmän puheenvuoron, joka löytyykin näiltä sivuilta. 

Budjettikeskustelu eduskunnassa sujui varsin perinteisissä merkeissä. Hallitus perusteli omia linjauksiaan, ja oppositio niitä haukkui. Näin on ollut niin kauan, kuin itse muistan, hallituksista ja oppositioista riippumatta.

Budjettiin kuuluu paitsi tuskallisia säästöjä, myös joitakin harvoja lisäpanostuksia. Esimerkiksi omaishoitajien ja perhehoitajien asemaa on päätetty hieman parantaa, ja siihen osoitetaan myös määrärahoja.

Yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät päästetään nyt kertaluonteisesti eläkkeelle. Tämä on inhimillisesti katsoen perusteltu ratkaisu.

Olen iloinen myös siitä, että kaavaillut lasten päivähoitomaksujen korotukset pystyttiin perumaan. Itse asiassa pienituloisimpien maksuja jopa alennetaan.

Maatalouden ahdinkoa helpottamaan tulee kriisipaketti.

Kiky-sopimuksen vastapainoksi kaikille palkansaajille osoitetaan pieni tuloveron kevennys. Tämä koskee myös eläkeläisiä. Tämän toivotaan lisäävän kotimaista kysyntää ja ylläpitävän työllisyyttä.

Työllisyyden suhteen merkityksellistä on silläkin, että työmarkkinajärjestöt pääsevät tämän viikon lopulla sopuun uusista toimista työllisyyden parantamiseksi. Tehtäväksihän hallituksen budjettiriihessä osoitettiin työllisyyden parantaminen 10 000 hengellä nyt sovittavilla uudistuksilla. Loppuviikosta nähdään, onnistuvatko työmarkkinajärjestöt. Syytä olisi.

Lopuksi vielä, Yhdysvaltain presidentinvaalit kääntyvät loppusuoralle. Ensi yönä käydään ensimmäinen pääehdokkaiden Hillary Clintonin ja Donald Trumpin välinen vaaliväittely. Kampanja on ollut törkyinen, ja samalla tyylillä taidetaan mennä loppuun saakka. 

Tästäkin huolimatta, paras voittakoon.