Tässähän on ollut sikäli poikkeuksellinenkin tilanne, että olen hoitanut kahta vastuullista tehtävää yhtä aikaa, sekä Keskustan eduskuntaryhmän että eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajuutta. Jälkimmäinen kyllä jää parin viikon kuluttua, ja tehtävää tulee hoitamaan Matti Vanhanen.
Ulkopolitiikassa kyllä kesän aikana tapahtui paljon, eikä pelkästään miellyttäviä asioita. Terrori-iskut, Turkin tapahtumat, Syyrian sisällissota ja Venäjän ja lännen suhteet ovat olleet esillä. Ja ovat varmaan jatkossakin, sellaiset ovat merkit.
Tällä viikolla olin kolme päivää Oulussa, Keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa. Valmistauduimme ensi viikon budjettiriiheen, jossa hallitus viimeistelee esityksensä ensi vuoden talousarvioksi.
Tuoreimpien työttömyystilastojen mukaan työttömyys on pitkästä aikaa pienessä laskussa. Tätä kehitystä pitää nyt vahvistaa ja on tärkeää, että hallitus sopii vielä uusista keinoista työllisyyden edistämiseksi. Suomi nousee vain, jos pystymme nujertamaan työttömyyden selvästi nykyistä alemmalle tasolle.
Otin alkuviikosta lehtihaastattelussa kantaa vaihteeksi myös liikennepolitiikkaan. Siitä onkin virinnyt keskustelua.
Autoilu on mainio aihe, sillä monella meistä on siihen liittyen paljon mielipiteitä. Meitä autoilijoita on paljon, sillä joukkoliikenneyhteydet ovat suurimmassa osassa Suomea aika vaatimattomat.
Suomen autokanta on Euroopan vanhimpia. Tämä on ongelma ennen muuta liikenneturvallisuuden kannalta. Yleensä ottaen uudemmat autot ovat myös vähäpäästöisempiä kuin vanhat.
Rahastahan se usein on kiinni. Uudemman tai kokonaan uuden auton osto on kallista, osaltaan myös korkean verotuksen vuoksi. Nykyinen hallitus tosin hivenen laskee autoveroa tällä hallituskaudella asteittain.
Liikenteellä on suuri rooli täyttäessämme kansainvälisiä ilmastositoumuksiamme. Vaikka nykyisillä polttomoottoriautoilla ajelemme vielä pitkään, on autoilun tulevaisuus muissa teknologioissa. Esitin joku aika sitten, että valtio usean muun maan tapaan voisi harkita porkkanarahaa sähköauton hankkijoille. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa tuki on 4000 euroa. Norjassa tuet ovat paljon suuremmat, mutta aivan sellaisiin meillä ei ole varaa.
Suomessa myydään vain pari sataa sähköautoa vuodessa. Tällainen porkkana tuskin mitenkään markkinoita räjäyttäisi, mutta saisi sähköautot yleistymään jonkin verran. Tuesta huolimatta sähköautot pysyisivät ostohinnaltaan vielä selvästi bensakoneita kalliimpina. Käytössä ne kyllä ovat edullisempia. Sähköautojen yleistyminen puolestaan johtaisi latauspisteiden yleistymiseen, mikä puolestaan edelleen lisäisi kiinnostusta sähköautoihin.
Ympäristön kannalta merkittävämpi avaus olisi kuitenkin biopolttoaineiden sekoitusosuuden lisääminen polttoaineisiin. Jo tänä päivänä tankatessamme tavallisella huoltoasemalla, on polttoaineeseen sekoitettu kymmenkunta prosenttia biopolttoainetta.
Tämän sekoitusosuuden nostaminen jonkun verran olisi järkevää. Se vähentäisi maamme riippuvuutta tuontiöljystä. Se toisi maahamme uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa. Se olisi myös ympäristön kannalta hyvä ratkaisu.
Sekoitusosuuden pieni lisääminen olisi sikälikin helppo ratkaisu, että se ei edellytä toimenpiteitä meiltä nykyautojen käyttäjiltä. Kotimaista biopolttoainetta voidaan valmistaa esimerkiksi metsäteollisuuden ylijäämätuotteista, ruuanjätteistä tai muista jätteistä.
Tämän lisäksi myös kaasuautot ovat hyvä vaihtoehto varsinkin Etelä-Suomessa, jonne tankkausasemat ovat keskittyneet. Erityisesti biokaasun edistäminen on myönteinen mahdollisuus, johon kannattaa etsiä keinoja. Sekin on kotimainen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto. On tärkeää, että tankkauspisteitä saadaan lisää.
Eikä kannata unohtaa etanoli- tai hybridiautojakaan.