KIRJALLINEN KYSYMYS

Raskaan liikenteen tiemaksujen ja talvirenkaiden käyttöönotto

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi on yksi harvoista Euroopan unionin maista, joissa ei ole käytössä raskaan liikenteen tiemaksuja. Teillämme kuitenkin kulkee valtavasti raskasta liikennettä, joka ei osallistu veroilla tai muilla maksuilla tieverkostomme rakentamiseen tai kunnossapitoon. Suomen tulisikin siksi ottaa käyttöön raskaan liikenteen tiemaksut Eurovinjetti-järjestelmän avulla.

Tiemaksujen käyttöönotto ei kuitenkaan saa nostaa suomalaisten yritysten kustannuksia. Koska Suomi ei voi ottaa käyttöön pelkästään ulkomaista raskasta liikennettä koskevia tiemaksuja, maksuista syntyviä kuluja on kompensoitava suomalaisyrityksille verovähennyksin EU-maksimin mukaisesti.

Suomessa kulkevilla raskaan liikenteen ajoneuvoilla ei nykyisellään ole myöskään talvirengaspakkoa, mitä asiaa on syytä tarkastella viimeistään tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Suomen talviolot ovat sellaiset, ettei tieturvallisuudesta tule tinkiä. Norjassa ja Ruotsissa tiukemmat vaatimukset talvikauden raskaalle liikenteelle jo on.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta raskaan liikenteen tienkäyttömaksu ja talvikauden tiukemmat rengasvaatimukset otetaan käyttöön myös Suomessa mahdollisimman pian?

Helsingissä 8.10.2015

Antti Kaikkonen /kesk

Pääkirjoituksessa (HS 24. 9.) otettiin ansiokkaasti esille julkisuudessa vahvasti esillä olleen Y-junan lisäksi myös pääradan H-junan lakkautusaikeet. Y-junien lisäksi todella myös H-junilla on vahva tarpeensa, jota on syytä puolustaa. H-junat ovat erityisen tärkeitä Järvenpään Purolan ja Tuusulan Nuppulinnan seudun asukkaille, koska junat ovat käytännössä ainoa joukkoliikenneyhteys suhteellisen laajalla maantieteellisellä alueella.

Vaikka H-junien matkustajamäärät eivät ole suuren suuria, kyseisillä alueilla on ilman muuta potentiaalia nykyistä suurempaankin käyttöön. Käynnissä olevassa pääradan parantamisessa molempia asemia on tarkoitus kehittää. Olisi kovin tarpeellista, että itse asemien kehittämisen lisäksi niillä pysähtyisivät myös junat.

On selvää ja järkevää, että pääradan vartta kehitetään ja asutusta radan varrelle ajan mittaan lisätään. Mutta edellytyksenä on kyllä se, että junayhteys toimii.

Joukkoliikenteeseen kohdistuvat leikkaukset ovat hallituksen leikkauksista huonoimmasta päästä. Parasta olisi, että sekä Y- että H-junat jatkaisivat nykyiseen tapaan. Olen tästä asiasta ollut useampaan otteeseen yhteydessä asiasta vastaavaan ministeriin sekä ennen että jälkeen tehtyjen ratkaisujen. Ministeri on epäkiitollisessa asemassa, sillä leikkausten volyymi on määritelty jo hallitusohjelmassa.

Jos nykykäytäntö ei ole mahdollinen, tarvitaan korvaavia, ehkä luoviakin ratkaisuja. H-junien osalta luova ratkaisu voisi olla se, että aamun ja iltapäivän niin sanotut tunnuksettomat ruuhkajunat pysähtyisivät Järvenpään lisäksi myös Purolassa ja Nuppulinnassa.

Antti Kaikkonen
kansanedustaja (kesk), Tuusula

Arvoisat kuulijat,

tervetuloa Lapinjärven Näköalapaikka-messuille. Minulle on suuri kunnia tulla avaamaan messut, johon myös teidät on kutsuttu luomaan katsaus tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin, joita teille on omalla kotiseudullanne tarjolla. Tällaiset messut vievät Suomea eteenpäin ruohonjuuritasolla: tämä on hieno tilaisuus esitellä kiinnostuneille yritystoimintaa ja tarjota verkostoitumismahdollisuuksia sekä tietoa työ- ja opiskelumahdollisuuksista. Kuten Lapinjärvi itsekin mainostaa, on kotiseudullanne ainakin sijaintinsa puolesta valtavasti potentiaalia erilaiseen yritystoimintaan, sillä monet kasvukeskukset – Lahti, Porvoo, Kouvola, Helsinki – ovat lyhyen matkan päässä.

Kenellekään ei tule yllätyksenä kun kerron, että Suomen taloudella ei mene hyvin. Maamme talouskasvu on Euroopan alhaisinta, velkamme on kasvanut kovaa vauhtia jo vuosikausia ja työttömyys kasvaa nopeammin kuin missään muussa eurooppalaisessa maassa. Kuten pääministeri keskiviikkoiltana tv-puheessaan puhui, nyt on löydettävä uudistamisen henki. Suomi nousee vain työllä ja yrittämisellä.

Edessä on paljon kipeitä ja vaikeita päätöksiä. Mutta näiden vaikeiden päätösten tavoite on nimenomaan se, että luomme pohjan maalle, jossa yrittäminen ja työn tekeminen kannattavat. Puramme rakenteita, jotka estävät yrittäjyyttä. Rakennamme uutta, jolla parannetaan suomalaisen työn mahdollisuuksia. Haluamme turvata nykyiset työpaikat ja luoda uusia.

Hallitus on luvannut, että yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan, sillä työllisyys käännetään kasvuun nimenomaan yrittäjyyden kautta. Vahva yrittäjyys on tärkeä pohja menestyvälle Suomelle. On hienoa, että intoa yrittäjyyteen tuntuu nyt olevan keskellä kasvavaa työttömyyttä. Tämä trendi on erittäin tervetullut. Valtion on nyt turvattava riittävät resurssit yrittäjyyden ensiaskelten ottamiseen sekä luotava sellaiset yhteiskunnalliset rakenteet, jotka puolestaan mahdollistavat yrityksen kasvun. Työllistäminen on vastuullista, eteenpäin katsovaa tahtotilaa. Nyt on aika tehdä yhdessä töitä, määrätietoisesti.

Yksi tavoitteistamme on ollut myös se, että kunnan rooli muuttuu palvelujen järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Lapinjärven kunta toteuttaa jo hienosti tällaista roolia järjestämällä esimerkiksi nämä messut yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tänään teillä on erinomainen mahdollisuus päästä tutustumaan omiin paikallisiin yrityksiinne, työnantajiin ja kouluttajiin. Heitä on monilta eri aloilta valtavan laajasti, ja juuri he osaavat kertoa parhaiten esimerkiksi yrittäjän arjesta ja antaa vinkkejä heille, jotka etsivät työtä tai pohtivat yrittäjyyttä. Kannustan, että lähestytte näytteilleasettajia avoimesti, verkostoidutte ja tutkitte niitä mahdollisuuksia, joita näiden messujen kautta teille saattaa syntyä. Hyvät yrittäjät, yleisö ja järjestäjät – totean messut avatuksa – tervetuloa vielä kerran!

Eduskunnan puhemiehelle

Itämerellä kulkevat laivat voivat laskea käsittelemättömät jätevetensä mereen 22 kilometrin päässä rannikolta, sisältäen myös esimerkiksi risteilyaluksien käymäläjätteen ja ravintoloiden likavedet. Vilkkainta Itämeren liikennöinti on kesällä, jolloin mereen lasketut jätevedet pahentavat jo valmiiksi runsaita sinileväesiintymiä.

Helsingin satamassa alusjätevedet otetaan vastaan ilmaiseksi, minkä pitäisi kannusta aluksia jättämään jätevetensä satamaan Itämereen pumppaamisen sijaan. Satama arvioi, että aluksista noin 80 prosenttia jättää vetensä maihin, ja jätevesien pumppaaminen mereen on heidän mukaansa melko vähäistä. Tämä ei kuitenkaan ole riittävästi, koska edelleen monet isot risteilijät laskevat jätteensä käsittelemättöminä vastuuttomasti suoraan mereen.

Helsingin sataman matkustajamäärä kasvoi tänä kesänä huimasti ja Itämeren suosio risteilykohteena kasvaa edelleen. Samalla on vaarana, että mereen laskettavien alusjätevesien määrä kasvaa. Alusjätevedet rehevöittävät osaltaan jo ennestään huonossa kunnossa olevaa Itämerta. Rehevöityminen onkin Itämeren suurin uhka, ja sen hillitsemiseksi on vähennettävä kaikkea ravinnekuormitusta.

Suomen tulee aktiivisesti osallistua neuvotteluihin kansainvälisillä areenoilla, jotta Itämeren satamien alusjätevesien vastaanottokapasiteetit saadaan riittävälle tasolle ja alusjätevesien laskeminen Itämereen kielletään kokonaan. Itämeri on herkästi haavoittuva sisämeri, jonka käyttäminen kaatopaikkana ei voi olla omantunnonkysymys.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta alusjätevesien laskeminen Itämereen saadaan pikaisesti kiellettyä kokonaan?

Helsingissä 26.8.2015

KIRJALLINEN KYSYMYS

Kodinkonehuolto mukaan kotitalousvähennykseen

Eduskunnan puhemiehelle

Kodinkonehuoltajat ovat huolissaan alansa tulevaisuudesta. Halpatuontikodinkoneet uhkaavat alaa. Koneet ovat hinnaltaan suhteellisen edullisia, mutta eivät välttämättä kestä monta vuotta. Moni jättää koneen korjauttamatta ja ostaa uuden tilalle. Tämä ei ole kansantalouden eikä ympäristön kannalta paras vaihtoehto.

 Kotitalousvähennyksestä on hyviä kokemuksia esimerkiksi kodin remontoinnissa ja siivouspalveluissa. Uusia työpaikkoja on syntynyt, kun monet kotitaloudet ovat veroporkkanan ansiosta ostaneet erilaisiin tehtäviin ulkopuolista apua. Olisi perusteltua, että myös kodinkoneiden korjaus ulotettaisiin kotitalousvähennyksen piiriin. Tämä rohkaisisi myös alan yrittäjiä ottamaan uusia nuoria alalle töihin esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kautta.

Ratkaisu mitä todennäköisimmin maksaisi itsensä nopeasti takaisin lisäämällä työllisyyttä ja verotuloja. Se olisi myös omiaan vähentämään harmaata taloutta.

 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kodinkoneiden korjaus saatettaisiin verotuksen kotitalousvähennyksen piiriin?

Helsingissä 18.8.2015

Antti Kaikkonen /kesk

KIRJALLINEN KYSYMYS

Starttirahan turvaamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Starttirahat loppuivat Uudellamaalla pahasti kesken kesäkuun aikana. Sama häämöttää monien muiden työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) kohdalla, ellei niin ole jo käynyt. Rahat loppuivat vaikka vuodesta on vielä puolet jäljellä. Tilanne on erittäin huolestuttava koko maassa: joidenkin TE-toimistojen työllisyysmäärärahat loppuivat jo toukokuussa, joissakin pystytään sinnittelemään syyskuulle.

Starttirahan tarkoitus on edistää uutta yritystoimintaa ja työllistymistä. Raha turvaa uuden yrittäjän toimeentulon perustamis- ja vakiinnuttamisajalta enintään 18 kuukauden ajalta. Tutkimusten perusteella voidaan vahvasti todeta, että yrittäjä hyötyy starttirahasta yritystoimintansa alkuvaiheessa huomattavasti, ja se usein mahdollistaa pitkäkestoisen yritystoiminnan.

Nyt TE-toimistot ovat kertoneet, kuinka kielteisiä päätöksiä on jouduttu tekemään satoja pitkälti pelkästään määrärahojen loppumisen takia. Päätökset ovat olleet sokki hakijoille, sillä hakemuksia on saatettu viilata pitkäänkin. Samalla kuulemme esimerkiksi Microsoftin aiheuttamasta tilanteesta, jonka lääkkeeksi tarjotaan nimenomaan yrittäjyyttä. Mutta millä kantimilla?

Hallitus lupaa, että yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan ja työllisyys käännetään kasvuun nimenomaan yrittäjyyden kautta. Nyt edessä on näytön paikka. Näiden tavoitteiden on realisoiduttava syksyn budjettineuvotteluissa, joissa on löydyttävä lisärahoitusta starttirahoihin.

Syksyyn odottaminen on kuitenkin laiha lohtu niille, jotka haluavat yrittää nyt, mutta starttirahojen määrärahat on käytetty jo alkuvuodesta loppuun. Starttirahaa ei voi saada takautuvasti eikä starttirahaa myönnetä, jos yritys on aloittanut yritystoiminnan ennen tuen myöntämistä.

Vahva yrittäjyys on tärkeä pohja menestyvälle Suomelle. On hienoa, että intoa yrittäjyyteen tuntuu nyt olevan keskellä kasvavaa työttömyyttä. Valtion on turvattava riittävät resurssit yrittäjyyden ensiaskelten ottamiseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta yrittäjyyteen kannustavaa starttirahaa on saatavilla riittävästi myös jatkossa ja jo tämän vuoden aikana?

Helsingissä 27.7.2015

Antti Kaikkonen /kesk