Keskustan eduskuntaryhmän pj Antti Kaikkonen: 

Pienten lasten koulu ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esittää pienten lasten koulua ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen ja oppimistulosten eriytymiseen. 

– Koulutaipaleen ensimmäiset vuodet ja niiden nivelvaiheet on punottava kokonaisuudeksi, jonka aikana varmistetaan jokaisen lapsen perustaitojen osaaminen. 

– Viime vuosina tutkimukset peruskoulun päättävien osaamisesta ovat huolestuttavaa luettavaa. PISA-tulokset ovat ensimmäistä kertaa näyttäneet oppimistuloksissa alueellisia eroja. Tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat kasvaneet suurimmiksi mitattujen maiden joukosta. Tutkimusten mukaan osalla peruskouluista valmistuvilla on puutteita perustaidoissa kuten lukemisessa ja kirjoittamisessa. Emme voi tyytyä tähän.

– Koulutusjärjestelmässä ei ole sijaa eriarvoisuudelle. Ratkaisut löytyvät suuntaamalla huomio koulutaipaleen alkuvuosiin. Esikoulusta ja peruskoulun kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta tulee muodostaan kokonaisuus, pienten lasten koulu, jonka aikana varmistetaan jokaisen lapsen perustaitojen riittävyys edetä pidemmälle. 

– Jo ensimmäisinä kouluvuosina on tunnistettava oppimisvaikeudet, annettava tarvittava tuki ja käytävä myös perheen kanssa keskustelu lapsen kehityksestä. Tarvittaessa lapselle on myös annettava enemmän aikaa perustaitojen oppimiseen. Oppimiseroja ei saa päästää syvenemään yläluokille saakka ennen asiaan puuttumista.

– Jokaisella lapsella tulee olla tasavertaiset lähtökohdat oppia. Suomalainen peruskoulu on rakennettu niin, että siellä jokainen saa taustastaan huolimatta samat eväät elämälleen. Niin on oltava myös tulevaisuudessa. Siksi on välttämätöntä siirtyä asian surkuttelusta ratkaisujen etsimiseen, toteaa Kaikkonen.

Eheydellä eteenpäin Suomen parhaaksi

Epävarmassa maailmassa selviytyy kestävimmin maa, jonka omat asiat ovat kunnossa. Suomen tulevaisuus on tässä suhteessa varsin vakaalla perustalla.

Suomen turvallisuus nojaa pitkäaikaiseen, yhdessä sovittuun linjaan, johon ei kuulu sotilaallinen liittoutuminen. Suomalaisten enemmistön tukemaa linjaa on viisasta noudattaa myös tulevaisuudessa.

Tärkeintä Suomen turvallisuuden kannalta on edistää maamme lähialueiden vakautta, mutta Keskustan mielestä Suomen on toimittava aloitteellisesti myös maailmanlaajuisesti. Yhteistyö on kestävin tapa pitää Suomen puolta.

Käänne parempaan näkyy ja tuntuu kautta Suomen 

Maailma muuttuu niin nopeasti, että sisäpolitiikankaan ei ole varaa olla rempallaan. 

Edellisen hallituksen perintö ei ollut hääppöinen – Suomi oli epäkunnossa ja suunta oli kohti yhä huonompaa. Tosiasia on, että vaalikauden alussa tässä maassa kasvoivat vain työttömyys ja velka. 

Tosiasia on, että nyt Suomi nousee. Maamme talous kasvaa, työllisyys paranee ja myös velaksi elämisen loppuminen on näköpiirissä. Käänne parempaan näkyy ja tuntuu kautta Suomen. 

Kasvu ei kuulu enää vain suurimmille kaupungeille. Nyt työpaikkoja syntyy joka maakuntaan, maaseutua myöten. Joillain aloilla alkaa olla jo pulaa työntekijöistä.

Vaikka hallitusta monesta moititaan, ehkä tässä sittenkin on jotain oikeinkin tehty.

Työpaikka luo toivoa tulevaisuuteen

Työpaikka tuo ihmisen elämään turvaa. Se on ennen muuta varmuutta, toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Siksi ehkä myönteisintä Suomen nousussa on, että vihdoin myös nuoria työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä on aiempaa vähemmän.

Vuoden alussa tuli voimaan uudistuksia, joilla tuetaan nuorten työllistymistä. Etsivään nuorisotyöhön panostetaan ja ammatillisen koulutuksen paikkoja on aiempaa enemmän. Ikääntyneillä pitkäaikaistyöttömillä on nyt mahdollisuus eläketukeen, mikä on inhimillisesti oikein.

Lisäksi yhä useampi työtön on voinut vuoden alusta työllistyä palkkatuella ja saada starttirahaa yrittäjäksi ryhtymiseen, kuten Keskusta jo viime vaalikaudella esitti.

Sopiminen auttaa aina

Työmarkkinaratkaisuilla on ollut keskeinen merkitys käänteen aikaansaamisessa Suomen monen vuoden alamäen jälkeen.

Myönteisen kehityksen varmistaminen edellyttää, että sopimaan pystytään myös tulevaisuudessa.  Keskustan eduskuntaryhmässä luotamme siihen, että eri alojen neuvotteluissa saadaan aikaan myös työntekijöiden kannalta reiluja ratkaisuja. He ovat joustaneet viime vuosina.

Tämän hallituksen politiikka on tähdännyt ja tähtää työllisyyden parantamiseen. Sen on oltava myös seuraavan vaalikauden ykkösasia. Vain niin turvataan tulevaisuuden tasa-arvoinen huolenpito lastenhoidosta koulutukseen, terveydenhoitoon ja ikäihmisten vanhuuden turvaan.

Uudistuksia on jatkettava niin, että vähintään 100 000 työtä vailla olevaa työllistyy. Siksi myös työpaikoilla tapahtuvassa paikallisessa sopimisessa on edettävä.

Tasa-arvoiset palvelut kuuluvat kaikille

Suomi on saatu parempaan kuntoon, mutta ongelmia on edelleen ratkaistavana. Pitkältä ajalta perua oleva eriarvoistumisen uhka on todellinen. Liian moni on vielä vailla työpaikkaa ja vaarassa pudota yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tätä maata ei saa päästää repeämään kahtia, ei sosiaalisesti eikä alueellisesti. Suomi on pidettävä mahdollisimman eheänä myös tulevaisuudessa.

Sote- ja maakuntauudistus tarvitaan, jotta tasa-arvoiset lähi- ja peruspalvelut turvataan jokaiselle suomalaiselle, niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Keskustan mielestä yhteiskunnan heikompiosaisista on huolehdittava. Perusturvaa on lähivuosina parannettava ja uudistettava. Vaikka talouden liikkumavara on edelleen pieni, on toivottavaa, että vielä tällä vaalikaudella parantamisessa voitaisiin edes jonkun verran edetä.

Tekemällä syntyy tuloksia

Politiikassa on yhä enemmän niitä, jotka sanovat kaikelle ei, pelottelevat, lietsovat vastakkainasettelua ja heittelevät leimakirveitä. Mikään näistä ei vie Suomea eteenpäin.

Sitten on niitä, jotka tekevät, ja saavat tuloksia aikaan. Suomen tulevaisuus näyttää nyt paljon paremmalta kuin 2-3 vuotta sitten. Tästä on hyvä jatkaa.