Vanhustenhoidon laiminlyönneistä

07.02.2019 - Puheita ja kirjoituksia

Ministeri Häkkäselle hommia ja erityistarkastukset käyntiin

– Olemme saaneet lähes päivittäin lukea uusia ikäviä uutisia isoista ja merkittävistä vanhuksiin kohdistuneista laiminlyönneistä. Toistuvasti laiminlyönnit sattuvat nimenomaan alan suurille toimijoille, jotka ovat viime vuosina kasvaneet vauhdilla ja laajentaneet toimintaansa eri puolille maata. Laiminlyönnit likaavat myös hyvin toimivien yritysten ja pk-yritysten mainetta.

– Vaikuttaa siltä, että yritysten voittoja on kasvatettu suurella riskillä inhimillisen ja laadukkaan hoidon kustannuksella. Tällaista ei pidä hyväksyä. Lisäksi joutuu kysymään, onko sama meininki päällä myös vammaispalveluissa?

– Törkeästi toimineiden yritysten pitäisi kantaa vastuuta myös siitä, millaisen vahingon ne ovat aiheuttaneet hoiva-alan houkuttelevuudelle työpaikkana, toteaa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

– Ministeri Saarikko (kesk) piti hoiva-alan toimijoiden kanssa työkokouksen helmikuun alussa. Kokouksessa päädyttiin 25 toimenpiteeseen, joilla alan toimintaa tervehdytetään. Alan toimijat lupautuivat sitoutua toimenpiteisiin.  Mutta ehkäpä tarvitaan vielä esillä olleitakin järeämpiä keinoja.

– On syytä selvittää väärin toimineihin yhtiöihin kohdistuvia sanktioita mahdollisten sopimussanktioiden lisäksi. Voidaanko pahoista hoivapalveluvelvoitteiden laiminlyönneistä asettaa esimerkiksi yhteisösakko ja tilapäinen kielto voitonjaolle, kysyy keskustan Kaikkonen.

– Vastuualansa puolesta em. asia kuuluu oikeusministeri Häkkäsen (kok) pöydälle. Olisi perusteltua, että hän ryhtyy asiassa ripeästi toimiin ja selvityttää tarvittavat lakimuutokset, joilla alan mädät omenat karsitaan pois, Kaikkonen sanoo.

– Näin ei kerta kaikkiaan voi jatkua. Nyt esille tulleiden laiminlyöntien selvitys tulisi aloittaa pikaisesti erityistarkastuksilla. Erityistarkastusten kustannukset tulisi sälyttää yhtiöiden vastuulle, toteaa Kaikkonen.

Lisätietoja: Antti Kaikkonen 050 511 3160

Kaikkonen budjettiriihestä

14.09.2018 - Puheita ja kirjoituksia

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen budjettiriihestä:

Pienituloisimmille lisää ensi vuonna

Ensi vuonna parannetaan pienituloisimpien suomalaisten toimeentuloa ja lisätään ihmisten työntekomahdollisuuksia. Myös suomalaisen maatalouden kriisitilanne huomioidaan.

Nämä olivat Keskustan eduskuntaryhmän tärkeimmät tavoitteet hallituksen budjettiriiheen. Ja ne myös toteutuivat. Budjettia voi kutsua ennen muuta huolenpidon ja työllisyyden budjetiksi.

Suomi voi paremmin, mutta kaikki eivät vielä

Vaikka Suomella menee paremmin kuin aikoihin, kaikilla suomalaisilla ei vielä mene. Siksi pienituloisten eläkeläisten, perheiden, työttömien ja palkansaajien verotusta kevennetään ensi vuonna. Pienimmät äitiys-, isyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahat nousevat noin 80 eurolla kuukaudessa. Takuueläkettä korotetaan.

Päivähoidon ryhmäkokoja pienennetään ja tukea tarvitseviin päiväkoteihin palkataan lisää työntekijöitä. Nuorten koulukirjahankintoja tuetaan, millä on monessa pienituloisessa perheessä tuntuva vaikutus jokapäiväisen elämän menoissa.

On myös arvokasta, että sotiemme veteraanien asemaan saadaan nyt merkittävä parannus. Rintamaveteraanit pääsevät samojen palveluiden piiriin kuin sotainvaliditkin. Tälle ratkaisulle löytyi tuki eduskunnasta yli puoluerajojen.

Yli 100.000:ssa kodissa joku sai töitä

Tämän vaalikauden tärkein aikaansaannos on, että yli 100 000:ssa suomalaisessa kodissa joku on saanut töitä, edes lyhyeksi aikaa. Viime vaalikaudella Suomeen sen sijaan tuli 100 000 työtöntä lisää.

Budjetissa luodaan edellytyksiä pitkään työttömänä olleiden ja esimerkiksi osatyökykyisten työllistymiselle. Monien maakuntien pulaan eri alojen osaavista ammattilaisista vastataan koulutusta lisäämällä. Talouden kasvu ei saa vaarantua siksi, että avoimiin työpaikkoihin ei saada tekijöitä.

Puhdasta kotimaista ruokaa myös jatkossa

Keskustan eduskuntaryhmän tavoite oli saada myös aikaan ratkaisuja maatalouden tilanteen parantamiseksi kuivan kesän jälkeen.

Nyt sovituilla ratkaisuilla helpotetaan kuivuudesta johtuvia ongelmia ja kohennetaan samalla pidemmällä aikavälillä maatalouden kannattavuutta sekä varmuutta saada myös tulevaisuudessa puhdasta, suomalaista ruokaa.

Sipilän hallituksen kausi ei ole ollut helppo, mutta se on onnistunut laittamaan Suomen talouden kuntoon. Nyt on huolehdittava siitä, että kaikki suomalaiset ja koko maa pidetään mukana. Se on lähivuosien tärkein tehtävä.

Rakentaminen helpommaksi

17.06.2018 - Puheita ja kirjoituksia

Nykyisen hallituksen yhtenä tavoitteena on keventää rakentamiseen liittyvää sääntelyä ja byrokratiaa. Tavoite on, että rakentaminen olisi nykyistä helpompaa, sujuvampaa, ja ehkä hivenen entistä edullisempaakin. Tämä tavoite koskee niin takapihan pieniä varastorakennelmia, terassien lasituksia, aurinkopaneelien asennuksia, kuin isompiakin kohteita, kuten puukerrostalojen rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin on tehty useita muutoksia, joilla helpotetaan rakentamista. Hallituksen normienpurku-urakka on ulottunut myös rakentamisen lainsäädäntöön. Säädöksiä on sujuvoitettu ja päätöksenteko tuotu tässäkin asiassa lähemmäs ihmisiä. Kuntien päätösvaltaa maankäytön ja rakentamisen osalta on vahvistettu.  Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) roolia on muutettu puolestaan neuvoantavaksi. 

Kunnilla on nyt enemmän valtaa käsitellä niin poikkeuslupia, suojelumääräyksiä kuin rakennuskieltojakin. Yleiskaavan laajempi käyttö, hajarakentamisen helpottaminen kuin myös asemakaavoituksen keventäminen on nyt pääosin kuntien harteilla. Kunnille on annettu mahdollistava rooli oman alueen kehittämisessä.  

Ympäristöministeriö on vienyt palveluiden kehittämisen vielä astetta pidemmälle. Ministeriössä käynnistettiin keväällä rakentamisen sääntelyyn purkamiseen tähtäävä pilottihanke. Tarjolla on osaamista kuntien tueksi sääntelyn purkamiseen. Sipoo ja Lohja ovat ilmaisseet kiinnostuksensa pilottihanketta kohtaan. Samaa voi suositella muillekin Uudenmaan kunnille ja kaupungeille. Ajantasainen rakennusjärjestys on myös elinvoimatekijä ja vetovoimatekijä. On tavallisen mattimeikäläisen ja yritysten etu, että rakentaminen on tehty sujuvaksi.

Viime kädessä rakennusjärjestys sekä maankäyttö on kuntien valtuustojen käsissä. Alueen ihmisiä on tärkeä kuunnella, kun tehdään pitkälle tähtääviä suunnitelmia. Osallistava päätöksenteko oman alueen asioihin lisää asumisviihtyvyyttä. Kaavoitusta ja rakentamista on helpotettu lainsäädännön osalta. Seuraavaa askel on kunnista kiinni. 

Ei muuta kuin vasarat paukkumaan!

Antti Kaikkonen

Kirjoittaja on kansanedustaja Tuusulasta (kesk).

Kaikkosen puhe Vihreä Vappu tilaisuudessa 1.5.2018

01.05.2018 - Puheita ja kirjoituksia

Työllistävän Suomen rakentamisessa tarvitaan yhdessä päättämisen ja sopimisen kykyä

Hyvät vapunviettäjät,

Vanhan sanonnan mukaan ihminen ei kompastu elämässään vuoriin, vaan kiviin.

Usein se ensimmäinen kivi on työttömyys, joka johtaa toimeentulo-ongelmiin, osattomuuden tunteeseen ja muihin vaikeuksiin.

Siksi kolmen viime vuoden tärkein aikaansaannos on, että 90 000 suomalaista on saanut työpaikan ja sitä kautta valoisamman näkymän tulevaisuuteen. Siis 90 000 työpaikkaa, ja lisää tulee joka päivä.

Iso asia työpaikka on varsinkin sille nuorelle, joka hakee elämälleen suuntaa – ja sille lähimmäiselle, joka on ollut pitkään ilman työpaikkaa, sivussa yhteiskunnasta.

Hyvät kuulijat,

Suomen talouden käännettä ei olisi tapahtunut ilman työntekijöiden joustamista osana yhteiskunta- eli kilpailukykysopimusta.

Tiedän, että etenkään julkisella puolella tämä ei ole ollut helppoa. Kiitos on edelleen enemmän kuin paikallaan.

Yhtälailla on kiitettävä pieniä ja keskisuuria yrityksiä omistavia ja johtavia suomalaisia. Uudet työpaikat ovat syntyneet ennen muuta näihin firmoihin.

Uskon, että jotain merkitystä on myös harjoitetulla politiikalla. Ellei näin olisi, viime vaalikaudella maahamme ei olisi tullut 100 000 työtöntä lisää. Euroalueen talous ja maailmantalous kasvoivat kyllä silloinkin, mutta Suomi ei onnistunut pääsemään siihen kiinni. NYT siinä on onnistuttu, peräti siten, että olemme nyt euroalueen kasvun kärkimaita.

Mutta kaikesta ei voi kehua.

Liian monen suuren pörssiyrityksen ylimmässä johdossa on eletty lähestulkoon kuin kleptokratiassa, ”varkaiden vallassa”.

Ihmisiä on laitettu kilometritehtaalle samalla, kun johtajien palkat ja edut ovat paisuneet, kuten Helsingin Sanomien vuosittaiset selvitykset osoittavat. Kohtuuden vaatimusta ei harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ole ymmärretty, vaikka sen puolesta on presidentistä alkaen vedottu.

Näiltä setelimiehiltä joutuu vakavasti kysymään, että ”miten meni noin niinku omasta mielestä?”

Arvoisat naiset ja miehet,

Viime viikkoina menossa ovat olleet eräänlaiset politiikan hullut päivät.

Ei ihme, että monella on mennyt hämmästyksen sormi kummastuksen suuhun. Ihmisten luottamus yhteisten asioiden hoitoon horjuu, eikä sitä tarvitse näiden eduskunnan tuolileikkien viuhuessa ihmetellä.

Jokainen taaplaa tietysti tyylillään politiikassa, ja muutenkin elämässä. Ihmiset ottavat sitten aikanaan vaaleissa kantaa siihen, keihin he luottavat.

Itse olen kuitenkin tullut politiikkaan muuttamaan Suomea ja maailmaa paremmaksi ja korjaamaan yhteiskunnan epäkohtia.

Omasta vaatimattomasta kokemuksesta olen oppinut, että parannuksia saadaan aikaan vain yhteistyöllä ja pitkäjänteisyydellä – vaikka kumpikaan ei juuri nyt, ”minä ensin”-aikana, tunnu olevan kovassa huudossa.  

Kyky päättää yhdessä ja sopia yhdessä ovat olleet edellytys sille, että Suomi on selviytynyt sodista ja lamakausista, myös tästä viimeisimmästä alamäestä.

Hyvät vapunviettäjät,

Uskon, että molempia tarvitaan myös selviytymisessä kaikesta siitä, mitä tulevaisuus eteemme tuo.

Kun työ, työelämä ja työmarkkinat vääjäämättä muuttuvat ja ammatteja katoaa, meidän on yhdessä haettava ratkaisut, joilla rakennamme sillan tämän murroksen yli.

Koulutus on tässäkin avainasemassa. Oli tärkeää, että äskettäisessä hallituksen kehysriihessä osoitettiin jo lisää rahaa ihmisten nopeaan uudelleen ja -täydennyskoulutukseen.

Pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä korotettiin. Kaikkein köyhimmille lapsiperheille suunnataan 80 euroa lisää tukea kuukaudessa. Se tulee monessa perheessä tarpeeseen. Vaippoja, lastenruokaa, ehkä vaatteitakin.

Perusturvaa on edelleen parannettava ja samalla uudistettava niin, että se on nykyistä tuntuvasti yksinkertaisempi ja kannustavampi.

Mitkään rahat eivät nimittäin riitä hyvinvointimme turvaamiseen, ellei työnteko ole aina kannattavampaa kuin töistä poissa oleminen.

Siksi työllisyyden parantaminen on ilman muuta tärkeintä myös seuraavalla vaalikaudella.

Keskustan tavoite on, että vähintään noin 100 000 nyt työtä vailla olevaa suomalaista työllistyy. Tämä on kestävin tapa kitkeä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja osattomuutta, jotka ovat vielä liian monelle todellisuutta.

Hyvät kuulijat,

Kaikki tämä on mahdollista, kunhan pidämme kiinni Suomesta luottamus- ja sopimusyhteiskuntana.

Jos sen sijaan vastakkainasettelu ottaa vallan, meille pienenä maana käy huonosti pikemmin ennemmin kuin myöhemmin. Siitä on nyt valitettavasti merkkejä ilmassa työmarkkinoilla ja esimerkiksi kaupunkien ja maaseudun välillä.

Tähdennän, että osa luottamus- ja sopimusyhteiskuntaa on hallituksen ja työmarkkinaosapuolien kolmikanta. Sekään ei kuitenkaan voi jämähtää paikoilleen, kun maailma ympärillämme menee menojaan.

Yhä syvemmälle vanhoihin poteroihin kaivautumisen sijaan tarvitaan vuoropuhelua siitä, miten yhdessä huolehdimme työelämän turvallisuudesta, inhimillisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta myös tulevaisuudessa.

Kysymysten kysymyksiä on, onko Suomessa valmiutta antaa työpaikoille todellinen sopimisen mahdollisuus eli edistää paikallista sopimista? Selvää on, että sopiminen ei kuitenkaan saa olla yksipuolista sanelua.

On myös tärkeää, että vuoropuheluun pääsevät mukaan myös ne, joiden ääni ei tähän mennessä ole työmarkkinapöydissä kuulunut, esimerkiksi itsensä työllistävät, työttömät ja opiskelijat sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat.

Heistä moni elää jo ”uudessa normaalissa” tehden välillä töitä palkansaajana, välillä yrittäjänä tai molempia yhtä aikaa.

Keskustassa olemme tähän keskusteluun osaltamme valmiita. Olen laittanut ilolle merkille, että samaa valmiutta on näytetty myös esimerkiksi SAK:n suunnalta. SAK:lla on parhaillaan menossa tulevaisuuden työelämästä kampanjakin netissä.

Arvoisa juhlaväki,

Muutama sana rakkaasta kilpakumppanistamme SDP:stä.

Keskusta ja sosiaalidemokraatit ovat yhdessä olleet keskeisesti rakentamassa Suomesta maata, jossa lasten päivähoito, peruskoulu ja muu opiskelu, terveydenhoito ja vanhuuden turva eivät ole kiinni kenenkään lompakon paksuudesta, eikä myöskään siitä, missä päin Suomea asuu.

Molemmissa puolueissa on ymmärretty ja nähty, että Suomen menestyksessä on pohjimmiltaan kyse siitä, kuinka vähän yhteiskunnassamme on köyhiä ja syrjäytyneitä. Ei siitä, kuinka paljon rikkaita tässä maassa on.

Nyt joutuu kuitenkin kysymään, mitä tälle SDP:lle on tapahtunut?

Kun kuuntelee johtavien sosiaalidemokraattien puheita, tuntuu, että tässä maassa on suorastaan piru irti: hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan kuulemma tietoisesti alas, suomalaisia jaetaan tietoisesti kahtia ja työelämään lisätään tietoisesti epävarmuutta.

Ei muuten taatusti ajeta, ei taatusti jaeta eikä taatusti lisätä. Esimerkiksi sote- ja maakuntauudistus tehdään ja tarvitaan, jotta lähi- ja peruspalvelut turvataan tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle kaikkialla maassa myös tulevaisuudessa.

Nuorten palkkaamista määräaikaiseen työsuhteeseen puolestaan helpotetaan vain ja ainoastaan siksi, että yhä useampi nuori voisi saada jalkansa ensimmäisen työpaikan oven väliin.

Yt-lain toimivuus selvitetään, koska se ei toimi nyt niin kuin sen pitäisi toimia. Irtisanotuista on pidettävä huolta esimerkiksi varmistamalla, että muutosturva on kohdillaan ja ihmiset pääsevät nopeasti uudelleenkoulutukseen. Luotetaan kuitenkin myös suomalaisiin pienyrittäjiin. Ylivoimainen valtaosa heistä on vastuullista porukkaa, jotka pitävät huolen työntekijöistään.

Kyllä SDP:ltä – ja muultakin oppositiolta – on kohtuullista odottaa muutakin kuin ihmisten pelottelua.

Kun vaihtoehtoa ei ole kuulunut, päätimme tehdä tiettävästi Suomen ensimmäisen vastavälikysymyksen. Tavallisesta välikysymyksestä poiketen se on eduskunnan puhemiehen sijaan osoitettu SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle.

Vastavälikysymys on kirjoitettu periaatteella lyhyestä virsi kaunis ja se kuuluu näin:

SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle

Vapun vastavälikysymys opposition työllisyysvaihtoehdosta

Sosiaalidemokraatit olivat viime vaalikaudella hallituksen toinen pääpuolue. SDP:llä oli Suomen talouden ja työllisyyden sekä hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen kannalta keskeiset valtiovarain-, työ-, peruspalvelu- ja opetusministerin salkut.

Vaikka kansainvälinen talous kasvoi viime vaalikaudella, lopputulemana oli maamme talouden supistuminen, 100 000 työtöntä lisää ja valtion velan paisuminen, eikä loppua näkynyt.  

Nykyisen hallituksen aikana on aikaansaatu tärkeä kilpailukykysopimus, toteutettu merkittäviä uudistuksia ja läpiviety myös vaikeita säästöjä, jotta velkaantuminen loppuisi.

Tuloksetkin näkyvät. Talous kasvaa erinomaista vauhtia, työllisyys kohenee kaikkialla Suomessa ja maamme velaksi eläminen on vihdoin loppumassa. Myös nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys vähenevät.

 Edellä olevan perusteella esitämme vastattavaksi seuraavan vastavälikysymyksen:

Mikä on SDP:n vaihtoehto työllisyyden parantamiseksi?

Miksi SDP ensin kannatti ja sitten ryhtyi vastustamaan työmarkkinoilla sovittua ja Euroopassa laajasti tunnustettua kilpailukykysopimusta, jonka myötä vienti vetää, suomalainen työ käy jälleen kaupaksi maailmalla, ja joka on keskeisesti vaikuttanut siihen, että työllisyys kohenee?

Miksi SDP:lle eivät käy mitkään uudistukset, joilla ihmisille on todistetusti saatu töitä ja jotka sitä kautta osaltaan hillitsevät eriarvoistumista?

Miksi SDP esitti eduskuntavaaliohjelmassaan valtiontalouden sopeuttamista neljällä miljardilla eurolla mukaan lukien 250 miljoonan euron säästöillä koulutuksesta, mutta on kuitenkin vastustanut jokseenkin jokaista säästöä, joka on jouduttu tekemään?

1.5.2018

Antti Kaikkonen / kesk

ja koko Keskustan eduskuntaryhmä

Kannanotto: Kansalaisaloite aktiivimallista käsiteltävä asianmukaisesti

09.03.2018 - Puheita ja kirjoituksia

Kansalaisaloite aktiivimallista käsiteltävä asianmukaisesti

Eduskunnan puhemiehelle luovutettiin perjantaina yli 140 000 ihmisen allekirjoittama kansalaisaloite työttömyysturvan aktiivimallista.

Katson, että myös tämä kansalaisaloite on käsiteltävä eduskunnassa asianmukaisesti valiokuntakäsittelyä myöten.

Kansalaisaloitteessa esiintuotuja näkemyksiä on perusteltua huomioida aktiivimallia edelleen kehitettäessä.

Olennaista on varmistaa, että kukaan työtön työnhakija ei joudu kohtuuttomaan tilanteeseen, jos on lain edellyttämällä tavalla hakenut aktiivisesti töitä tai yrittänyt päästä työllisyyspalvelujen tai koulutuksen piiriin. Myös eduskunta edellytti, että uudistuksen vaikutuksia on seurattava tarkkaan.

Aktiivimallia edelleen kehitettäessä tulisi harkita myös sen avaamista vapaaehtois- ja järjestötyölle. Tällä tavalla esimerkiksi pitkään työttömänä olleita voitaisiin saada osallistumaan yhteiskunnan toimintaan ja osaltaan torjuttaisiin syrjäytymistä.

On myös paikallaan muistuttaa, että aktiivimalli on osa laajempaa työllisyyspakettia, johon kuuluvat myös esimerkiksi panostukset etsivään nuorisotyöhön, pitkään työttömänä olleiden ikääntyneiden mahdollisuus eläketukeen, työttömän mahdollisuus siirtyä nykyistä helpommin yrittäjäksi sekä pelisääntöjen luominen nollatuntisopimuksiin.

Kannanotto: Pienten lasten koulu ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen

24.02.2018 - Puheita ja kirjoituksia

Keskustan eduskuntaryhmän pj Antti Kaikkonen: 

Pienten lasten koulu ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esittää pienten lasten koulua ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen ja oppimistulosten eriytymiseen. 

– Koulutaipaleen ensimmäiset vuodet ja niiden nivelvaiheet on punottava kokonaisuudeksi, jonka aikana varmistetaan jokaisen lapsen perustaitojen osaaminen. 

– Viime vuosina tutkimukset peruskoulun päättävien osaamisesta ovat huolestuttavaa luettavaa. PISA-tulokset ovat ensimmäistä kertaa näyttäneet oppimistuloksissa alueellisia eroja. Tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat kasvaneet suurimmiksi mitattujen maiden joukosta. Tutkimusten mukaan osalla peruskouluista valmistuvilla on puutteita perustaidoissa kuten lukemisessa ja kirjoittamisessa. Emme voi tyytyä tähän.

– Koulutusjärjestelmässä ei ole sijaa eriarvoisuudelle. Ratkaisut löytyvät suuntaamalla huomio koulutaipaleen alkuvuosiin. Esikoulusta ja peruskoulun kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta tulee muodostaan kokonaisuus, pienten lasten koulu, jonka aikana varmistetaan jokaisen lapsen perustaitojen riittävyys edetä pidemmälle. 

– Jo ensimmäisinä kouluvuosina on tunnistettava oppimisvaikeudet, annettava tarvittava tuki ja käytävä myös perheen kanssa keskustelu lapsen kehityksestä. Tarvittaessa lapselle on myös annettava enemmän aikaa perustaitojen oppimiseen. Oppimiseroja ei saa päästää syvenemään yläluokille saakka ennen asiaan puuttumista.

– Jokaisella lapsella tulee olla tasavertaiset lähtökohdat oppia. Suomalainen peruskoulu on rakennettu niin, että siellä jokainen saa taustastaan huolimatta samat eväät elämälleen. Niin on oltava myös tulevaisuudessa. Siksi on välttämätöntä siirtyä asian surkuttelusta ratkaisujen etsimiseen, toteaa Kaikkonen.

Keskustan ryhmäpuhe valtiopäivien avauskeskustelussa 14.2.2018

14.02.2018 - Puheita ja kirjoituksia

Eheydellä eteenpäin Suomen parhaaksi

Epävarmassa maailmassa selviytyy kestävimmin maa, jonka omat asiat ovat kunnossa. Suomen tulevaisuus on tässä suhteessa varsin vakaalla perustalla.

Suomen turvallisuus nojaa pitkäaikaiseen, yhdessä sovittuun linjaan, johon ei kuulu sotilaallinen liittoutuminen. Suomalaisten enemmistön tukemaa linjaa on viisasta noudattaa myös tulevaisuudessa.

Tärkeintä Suomen turvallisuuden kannalta on edistää maamme lähialueiden vakautta, mutta Keskustan mielestä Suomen on toimittava aloitteellisesti myös maailmanlaajuisesti. Yhteistyö on kestävin tapa pitää Suomen puolta.

Käänne parempaan näkyy ja tuntuu kautta Suomen 

Maailma muuttuu niin nopeasti, että sisäpolitiikankaan ei ole varaa olla rempallaan. 

Edellisen hallituksen perintö ei ollut hääppöinen – Suomi oli epäkunnossa ja suunta oli kohti yhä huonompaa. Tosiasia on, että vaalikauden alussa tässä maassa kasvoivat vain työttömyys ja velka. 

Tosiasia on, että nyt Suomi nousee. Maamme talous kasvaa, työllisyys paranee ja myös velaksi elämisen loppuminen on näköpiirissä. Käänne parempaan näkyy ja tuntuu kautta Suomen. 

Kasvu ei kuulu enää vain suurimmille kaupungeille. Nyt työpaikkoja syntyy joka maakuntaan, maaseutua myöten. Joillain aloilla alkaa olla jo pulaa työntekijöistä.

Vaikka hallitusta monesta moititaan, ehkä tässä sittenkin on jotain oikeinkin tehty.

Työpaikka luo toivoa tulevaisuuteen

Työpaikka tuo ihmisen elämään turvaa. Se on ennen muuta varmuutta, toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Siksi ehkä myönteisintä Suomen nousussa on, että vihdoin myös nuoria työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä on aiempaa vähemmän.

Vuoden alussa tuli voimaan uudistuksia, joilla tuetaan nuorten työllistymistä. Etsivään nuorisotyöhön panostetaan ja ammatillisen koulutuksen paikkoja on aiempaa enemmän. Ikääntyneillä pitkäaikaistyöttömillä on nyt mahdollisuus eläketukeen, mikä on inhimillisesti oikein.

Lisäksi yhä useampi työtön on voinut vuoden alusta työllistyä palkkatuella ja saada starttirahaa yrittäjäksi ryhtymiseen, kuten Keskusta jo viime vaalikaudella esitti.

Sopiminen auttaa aina

Työmarkkinaratkaisuilla on ollut keskeinen merkitys käänteen aikaansaamisessa Suomen monen vuoden alamäen jälkeen.

Myönteisen kehityksen varmistaminen edellyttää, että sopimaan pystytään myös tulevaisuudessa.  Keskustan eduskuntaryhmässä luotamme siihen, että eri alojen neuvotteluissa saadaan aikaan myös työntekijöiden kannalta reiluja ratkaisuja. He ovat joustaneet viime vuosina.

Tämän hallituksen politiikka on tähdännyt ja tähtää työllisyyden parantamiseen. Sen on oltava myös seuraavan vaalikauden ykkösasia. Vain niin turvataan tulevaisuuden tasa-arvoinen huolenpito lastenhoidosta koulutukseen, terveydenhoitoon ja ikäihmisten vanhuuden turvaan.

Uudistuksia on jatkettava niin, että vähintään 100 000 työtä vailla olevaa työllistyy. Siksi myös työpaikoilla tapahtuvassa paikallisessa sopimisessa on edettävä.

Tasa-arvoiset palvelut kuuluvat kaikille

Suomi on saatu parempaan kuntoon, mutta ongelmia on edelleen ratkaistavana. Pitkältä ajalta perua oleva eriarvoistumisen uhka on todellinen. Liian moni on vielä vailla työpaikkaa ja vaarassa pudota yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tätä maata ei saa päästää repeämään kahtia, ei sosiaalisesti eikä alueellisesti. Suomi on pidettävä mahdollisimman eheänä myös tulevaisuudessa.

Sote- ja maakuntauudistus tarvitaan, jotta tasa-arvoiset lähi- ja peruspalvelut turvataan jokaiselle suomalaiselle, niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Keskustan mielestä yhteiskunnan heikompiosaisista on huolehdittava. Perusturvaa on lähivuosina parannettava ja uudistettava. Vaikka talouden liikkumavara on edelleen pieni, on toivottavaa, että vielä tällä vaalikaudella parantamisessa voitaisiin edes jonkun verran edetä.

Tekemällä syntyy tuloksia

Politiikassa on yhä enemmän niitä, jotka sanovat kaikelle ei, pelottelevat, lietsovat vastakkainasettelua ja heittelevät leimakirveitä. Mikään näistä ei vie Suomea eteenpäin.

Sitten on niitä, jotka tekevät, ja saavat tuloksia aikaan. Suomen tulevaisuus näyttää nyt paljon paremmalta kuin 2-3 vuotta sitten. Tästä on hyvä jatkaa.

Kaikkonen: Päärata kohenee – matkustajan arki paranee

17.11.2017 - Puheita ja kirjoituksia

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen iloitsee siitä, että Juha Sipilän (kesk) hallitus lupaa panostaa Pasilasta Riihimäelle kulkevan pääradan toisen vaiheen aloittamiseen. Hallitus linjasi asian kokouksessaan kuluneella viikolla.

-Päärata on nyt pullonkaula, joka vaikuttaa monen uusmaalaisen arkeen ja pitkänmatkalaistenkin matkustamiseen. Rataosuuden kehittäminen on kasvavalle radanvarsiseudulle erittäin tärkeä hanke. Kiitos Sipilän hallitukselle panostuksesta, Kaikkonen iloitsee.

Radan kehittämisen ensimmäinen vaihe on jo käynnissä, mikä näkyy esimerkiksi Ainolan ja Purolan välisellä osuudella. Hanke on valmis vuonna 2020.

-Lisäkapasiteetti lähiliikenteeseen, kaukoliikenteen aikataulujen parannus ja varmempi tekniikka vaativat kuitenkin vielä toisen vaiheen. Ratatyön ensimmäinen vaihe on ollut kipeästi tarpeen, mutta se ei vielä riitä. Rataa on kehitettävä lisää, jotta pääradan junaliikenne voi kasvaa, häiriöt ja myöhästelyt vähenevät ja muutenkin matkustusmukavuus paranee. Hienoa, että myös toinen vaihe lähtee nyt etenemään, Kaikkonen sanoo.

-Pääradan parantaminen mahdollistaa myös junavuorojen lisäämisen. Tämä on erityisesti ruuhka-aikaan tärkeää, Kaikkonen sanoo ja jatkaa:

-On myös syytä selvittää, voidaanko radalla jatkossa avata aiemmin lakkautettuja seisakkeita ja mahdollisesti myös kokonaan uusia, Kaikkonen ehdottaa.

Kaikkosen tervehdys Tuusulan Asunnottomien yölle 2017

17.10.2017 - Puheita ja kirjoituksia

Arvoisa Mutterimajan väki, Asunnottomien yön tapahtuman osallistujat,

Päällekkäisen työesteen takia en valitettavasti pääse tänä vuonna pääse osallistumaan tapahtumaan, vaikka tarkoitus alun perin olikin. Olen kuitenkin hengessä mukana tämän kirjallisen tervehdyksen myötä.

Jokavuotinen Asunnottomien yö on tärkeä muistutus siitä, että Suomenkaan kaltaisessa hyvinvointivaltiossa kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kotiin. On häpeällistä, että tuhannet joutuvat miettimään, missä yönsä viettää tänään, huomenna, ensi viikolla tai ensi kuussa. Tämän eteen on määrätietoisesti tehtävä työtä, sillä satavuotiaassa Suomessa kaikilla on oltava mahdollisuus omaan kattoon päänsä päällä.

Syyt asunnottomuuden takana ovat kirjavat, monet teistä tietävät sen varmasti liiankin hyvin. Jokaisen meistä elämässä tulee vastoinkäymisiä, kellä suurempia, kellä pienempiä, mutta suomalainen yhteiskunta tulee olla rakennettu niin, että kompuroimallakaan ei kuiluun tipu. Tämä vaatii meiltä parempaa ennaltaehkäisevää työtä, parempaa työllisyyttä ja parempaa tukea elämän eri osa-alueisiin kaikkien kompastuskivien kohdalla.

Joskus se tarkoittaa myös sitä, että asunto on saatava ensin, vasta sitten voidaan ratkoa muut ongelmat. Muistan edelleen viime vuonna Keski-Uusimaasta lukemani jutun Mikasta, joka kertoi, että jatkuvasti väsyneenä, nälkäisenä ja kodittomana on vaikea keskittyä hakemaan töitä. Siksi monessa tapauksessa kaiken ytimessä on asunto. Oma koti, jonka suojasta jaksaa laittaa elämänsä taas kuntoon.

On hienoa, että meillä Tuusulassa on tämä Mutterimaja. Mutterimajalla on asunnon lisäksi mahdollista saada apua ja tukea arjen pieniin haasteisiin, jotka voivat tuntua joskus vuoren kokoisilta, ja suuriin ongelmiin, joita ei yhden ihmisen voimin kaadeta.  Omasta elämästä voi saada otteen pienin askelin, esimerkiksi tärkeää työtä tekevän Mutterimajan henkilökunnan avulla. Oli asunnottomuuden taustalla taloudelliset haasteet, mielenterveys- tai päihdeongelmat tai jokin muu syy, ratkeavat haasteet parhaiten hyvän tuen avulla.

17. lokakuuta on YK:n kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi. Samalla kun teemme mittavaa työtä globaalin köyhyyden torjumiseksi, on meidän muistettava myös oma väkemme kotimaassa.

Viime aikoina hyvät uutiset ovat lisääntyneet. Nyt työttömyys viimeinkin vähenee. Sama koskee myös pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä. Maamme talous kasvaa ja velkaantuminen on saatu hallintaan. Tämä luo kauan odotetun paremman näkymän tulevaisuuteen koko satavuotiaalle Suomelle.

Hyvinvointivaltion mittari on kuitenkin siinä, miten kaikkein köyhimmät Suomessa voivat. Tässä meillä on vielä paljon tekemistä. Työ hyvinvoivan kansan ja terveen yhteiskunnan eteen tulee jatkumaan.

Syysterveisin,

Antti Kaikkonen

Kansanedustaja, Tuusula

Keskustan ryhmäpuhe budjetin 2018 lähetekeskustelussa 20.9.2017

17.09.2017 - Puheita ja kirjoituksia

Lähetekeskustelu valtion vuoden 2018 budjetista

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Turvallisuus, työ ja huolenpito kuuluvat kaikille

– Keskusta haastaa kaikki tasapainoisen Suomen rakentamiseen

Kaksi vuotta sitten Suomi oli uppoamassa. Mihinkään tarpeellisiin uudistuksiin ei oltu pystytty. Tässä maassa kasvoivat enää vain työttömyys ja valtion velka. Suomi oli tiellä joutua holhoukseen. Kreikka on esimerkki siitä, mitä sellainen säästökuuri olisi tarkoittanut tavallisen kansan arjessa. Kurjuus olisi jatkunut hamaan tulevaisuuteen.

Eduskuntavaaleissa 2015 suomalaiset äänestivät muutoksen puolesta ja vaihtoivat vallanpitäjiä. Keskusta nousi pääministeripuolueeksi. Lupasimme laittaa Suomen kuntoon ja sanoimme rehellisesti, että suunnan muuttamiseen tarvitaan myös ei-niin-mukavia-päätöksiä. Saman olimme todenneet moneen kertaan ennen vaaleja.

Suomen noususta kuuluu kiitos suomalaisille

Ihmiset pohtivat usein, ihan oikeutetusti, onko äänestämisellä väliä ja muuttuuko mikään. Ongelmia riittää edelleen ratkaistavaksi, varmasti virheitäkin on tehty, mutta se tärkein on saatu aikaan. Nyt Suomi on taas – vuosien jälkeen – nousun tiellä.

Työttömiä on lähes 50 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Aikaansaadusta käänteestä on hyötynyt eniten hän, joka oli aiemmin työttömänä ja nyt töissä. Työttömänä pitkään olleella hitsaaja Seijalla ja kaupan kassa Timolla on nyt toivottavasti aiempaa vähemmän rahahuolia.

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mistä talous- ja työllisyyskäänne johtuu ja kenen ansiota se on.  Kyllä sen ovat saaneet aikaan suomalaiset yhdessä. On tarvittu sekä hallituksen uudistuspolitiikkaa että sopimista työmarkkinoilla. Mutta ennen muuta on tarvittu tavallisten suomalaisten joustamista ja vastaantuloa. Se ei varmasti aina ole ollut aivan helppoa, sillä monella on jo valmiiksi tiukkaa toimeentulonsa kanssa.

Mutta isolta osalta tämän kaiken vuoksi yhä useammalla työttömällä on nyt töitä, velanottomme vähenee ja valtiolla ja kunnissa on pääosin pystytty välttämään lomautukset ja irtisanomiset.

Ymmärrettävää ei sen sijaan ole elinkeinoelämän johdon luistelu Suomi-talkoista. Isojen pörssifirmojen pomojen palkat ja bonukset ovat edelleen paisuneet, mikä on väärin. 

Keskustan linja on, että taakanjaon on oltava yhteisvastuullista. Siksi parempiosaisten solidaarisuusveroa jatketaan. Verotuksen oikeudenmukaisuudesta on huolehdittava myös pidemmällä aikavälillä.

Turvallisuus, työ, huolenpito

Tästä eteenpäin korostuu kolme asiaa. 

Ensinnäkin, arjen turvallisuudesta on pidettävä huolta entistäkin valppaammin. Maailmalla on vaaransa eikä Suomikaan ole pahalta täysin turvassa, minkä Turun epäilty terrori-isku osoitti.  Poliisille ja muille viranomaisille sekä terrorismin torjuntaan tulee nyt tuntuvasti lisää rahaa ja resursseja ensi vuonna. Laittomasti Suomessa olevien maasta poistamista nopeutetaan.

Mutta muutakin on. Liian usein meillä ihan omasta takaakin ratkotaan erimielisyyksiä ennemmin nyrkeillä kuin puhumalla. Hallitus ei yksin voi tätä kokonaan ratkoa, mutta esimerkiksi turvakoteihin panostetaan ensi vuonna entistä enemmän.

Toiseksi, Suomen nousua on edelleen tukevoitettava. Mahdollisimman monen työttömän on päästävä töihin. Talous- ja työllisyyskäännettä on kestänyt vasta vuoden. Syksyn palkkaneuvotteluilla on kriittinen merkitys käänteen vankistamisessa. Keskusta luottaa siihen, että liitoissa pystytään Suomen edun mukaisiin ratkaisuihin. Toivon mukaan eteenpäin päästään myös esimerkiksi paikallisessa sopimisessa. Näin turvataan nykyisiä työpaikkoja ja luodaan uusia.

Kolmanneksi, on varmistettava, että Suomen noususta pääsee osalliseksi jokainen suomalainen ja koko maa. 


Oikea suunta, vaikka pienin askelin

Sain sähköpostin eräältä yksinhuoltajalta, joka kirjoitti: ”Sanotaan, että Suomi nousee, mutta ei se vielä meidän perheen arjessa näy. Tiukkaa on ja jokainen euro on mietittävä tarkkaan. Usein on tingittävä kaikesta muusta, että rahaa riittää ainakin ruokaan.” Tämä on totisinta totta vielä liian monessa kodissa.

Keskustan linja on, että kasvu kuuluu kaikille. Erityisen tärkeää tässä tilanteessa on vielä paremmin tukea yhteiskunnan vähäosaisia. Sitä ei tehdä vielä riittävästi, mutta on todettava, että nyt tehdään monia oikeansuuntaisia ratkaisuja.

Perhevapaauudistus lähtee liikkeelle. Tavoitteena on oltava perheiden kannalta nykyistä parempi perhevapaamalli. 

Muutoin lapsiperhetoimet kohdistetaan nyt pienituloisimpiin perheisiin. Se tapahtuu alentamalla päivähoitomaksuja, tekemällä lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen ja lisäämällä opintotukeen huoltajakorotuksen. Nostamme myös pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja. Aloitamme maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun ja parannamme peruskoulun tasa-arvoa. 

Korotamme myös alimpia sairauspäivärahoja.

Tämän lisäksi tartumme nuorten työttömyyteen ja syrjäytymiseen esimerkiksi lisäämällä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja.

Takuueläkkeeseen tehdään nyt kolmas korotus tällä vaalikaudella. Tekemistä jää silti vielä tulevillekin vuosille ja on todettava, että ei toimeentulo pienimmillä työeläkkeilläkään kovin hääppöinen ole. 

Vaikka äsken mainitsemani parannukset ovat pieniä, suunta on oikea. 

Koko Suomessa on voitava asua ja elää

Koko Suomi on saatava mukaan kasvuun. Keskustalle tärkeää on, että hyvää elämää pystyy elämään kaikkialla Suomessa. Tasapainosta on kyse. Liikennehankkeita tulee nyt aiempaa tasaisemmin kaikkialle maahan, mutta ennen muuta tarvitaan lisää kannattavia työpaikkoja niille paikkakunnille ja seuduille, joista nyt muuttaa ihmisiä työn perässä pois.

Jos tässä salissa on aitoa valmiutta tasapainoisemman Suomen rakentamiseen, etelästä pohjoiseen, kaupungeista maaseudulle, Keskusta on valmis nopealla aikataululla kutsumaan koolle puolueiden ja asiantuntijoiden yhteisen neuvonpidon, jonka tavoite olisi hallitus- ja oppositiorajan ylittävä, useamman vaalikauden mittainen sopimus asiasta. 

Tasapainoisen aluekehityksen lisäksi sopimus mahdollistaisi myös ratkaisujen hakemisen yhdessä suurimpien kaupunkien ongelmiin, kuten työttömyyteen, palvelujen jonoutumiseen, asuntopulaan ja joukkoliikenteen toimimattomuuteen.

Suomi on meidän asiamme

Monien sukupolvien panoksella on rakennettu hieno maa, satavuotias Suomi. Monella mittarilla olemme maailman paras maa, mutta tekemistä on vielä. Satavuotiaan Suomen tulevaisuuden hyvinvointi ja turvallisuuskin on pitkälti kiinni siitä, pidämmekö kaikki suomalaiset ja koko maan mukana. 

Toivon mukaan tasa-arvoisen, työllistävän ja turvallisen Suomen rakentaminen on koko eduskunnan yhteinen tavoite.

Kaikkosen puhe Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Savonlinnassa

22.08.2017 - Puheita ja kirjoituksia

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Savonlinnassa 22.8.2017

Hyvät edustajakollegat ja muut osanottajat

Hyvät median edustajat

Arvoisa kaupunginjohtaja,

Suomen ensimmäinen epäilty terrori-isku on todellisuutta. Vanha aika on takana, nyt elämme muuttuneessa Suomessa ja maailmassa.

Onko Suomi peruuttamattomasti muuttunut? Ei ole, suomalainen sydän, sielu ja sisu pysyvät. Nyt kuitenkin olemme myös pahassa yhtä muun Euroopan ja maailman kanssa. Kelloa ei saa käännettyä taaksepäin.

Mitkään sanat eivät tuo kuolleita takaisin, eivätkä paranna vakavasti loukkaantuneiden vammoja. Siksi omaisille ja läheisille on suotava rauha surra ja uhreille aikaa toipua. Viranomaisille puolestaan on annettava työrauha. Tutkinta on kesken.

On oikeus ja kohtuus, että tekijää ja mahdollisia muita osallisia rangaistaan aikanaan kovimman mukaan. Tämäntyyppistä raakalaismaista toimintaa ei tarvitse eikä pidä ymmärtää millään tavalla. Oikeusvaltiossa poliisi tutkii, syyttäjä syyttää ja tuomioistuin tuomitsee. Luotetaan viranomaisiin.

Olen viime päivinä keskustellut paljon ihmisten kanssa. Monen turvallisuuden tunne horjuu ja osaa pelottaa. Uskaltaako kaduilla enää liikkua? Tuntemukset ovat oikeutettuja ja ennen muuta inhimillisiä.

Ihmisten päällimmäinen odotus päättäjiä kohtaan on ollut, että tehkää asioille jotain. Myös tämän ymmärtää. Kun terrori-iskut jatkuvat, niiden tuomitseminen ja surunvalittelut alkavat ainakin joidenkin korvissa kärsiä inflaation.

Vihaan vastaamiseksi tarvitaan tekoja. Linjana on oltava yhtäältä realismi ja toisaalta inhimillisyys. Ne kestävät.

Hyvät kesäkokouksemme osanottajat,

Ensinnäkin on turvattava viranomaisten voimavarat ja valtuudet.

Hallitus aivan oikein lisäsi jo aiemmin tänä vuonna poliisin, rajavartiolaitoksen ja suojelupoliisin määrärahoja. Voi olla perusteltua, että budjettiriihessä rahoitusta edelleen lisätään. Hallituksen on nyt tätä huolellisesti punnittava.

Suomen tiedustelulait on uudistettava, jotta terrorismia ja muita vakavia turvallisuusuhkia voidaan torjua tehokkaammin. Kutsun eduskuntaryhmät heti eduskunnan syysistuntokauden alussa neuvottelemaan asiasta. Vetoan ennen muuta oppositiopuolueisiin, jotta tarvittava ja perustuslain edellyttämä määräenemmistö syntyy. Uudistusta ei voi enää vitkuttaa, emmekä voi odottaa asiassa ensi vaalikauteen.

Tapani Töllin vetämä parlamentaarinen ryhmä on osaltaan tehnyt asiassa jo hyvää työtä eduskunnassa.

Selvää on, että ihmisten perusoikeudet on uudistuksessa suojattava. Tavallisen suomalaisen turvallisuutta uudistus ei heikennä. Se vahvistaa sitä.

Toiseksi, Suomen turvapaikkapolitiikkaa on edelleen osin korjattava. Aidosti hädänalaisia on tietenkin autettava, mutta nyt järjestelmää voi käyttää väärin. Turvapaikka kuuluu vain heille, joilla siihen on Suomen lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaan oikeus.

Laittomasti Suomessa olevat on saatava pois maasta nykyistä nopeammin. On harkittava myös sitä, että ne, jotka eivät poistu Suomesta vapaaehtoisesti, kootaan tiukemman valvonnan palautuskeskuksiin. Viranomaisten on tiedettävä, missä paperittomat ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat, ja mitä he tekevät.

Sen sijaan kiintiöpakolaisten taustat tiedetään ja he ovat saaneet virallisen pakolaisstatuksen jo ennen maahan tuloaan. Kiintiöpakolaisten määrää voidaan maltillisesti kasvattaa, jos pakolaispolitiikasta päästään Euroopassa kokonaisratkaisuun. Tällöin turvapaikanhakijoiden määrä pienenisi.

Olisi inhimillistä, että perheenyhdistämisiä helpotetaan niin, että lasten oikeudet turvataan ja että viranomaisilla on mahdollisuus myös yksilölliseen harkintaan päätettäessä perheenyhdistämisistä.

Iso kysymys on, miten Suomesta turvapaikan maamme lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaan saavien kotoutuminen ja kotouttaminen hoidetaan. Myös tässä asiassa tarvitaan pitkäjänteistä yhteistä näkemystä yli hallitus-oppositiorajan.

Tärkeintä on työ, koulutus ja kielen oppiminen. Suomeen ei saa päästää syntymään sellaisia rinnakkaisyhteiskuntia, joita joissain Euroopan maissa, lähimpänä Ruotsissa jo on. Suomessa jokaisen on elettävä lakien mukaan. Me edellytämme myös länsimaisten arvojen; demokratian, tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion hyväksymistä.

On myös tärkeää, että kansainvälinen yhteisö ponnistelee varsinkin Lähi-idän ja Afrikan kriisien ratkaisemiseksi siten, että olot alueilla vakautuvat, ja lähtemisen syyt vähenevät.

Hyvät edustajakollegat ja muut läsnäolijat,

Euroopassa on kahden vuoden aikana kuollut terrori-iskuissa yli 300 viatonta sivullista.

Päivää ennen Turun mielipuolisia väkivallantekoja terroristit iskivät Espanjassa. Barcelonassa kuoli ainakin 14 ja loukkaantui 130 ihmistä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kuolonuhreja olisi voinut olla tuntuvasti enemmän, jos terroristit olisivat onnistuneet täysimittaisesti toteuttamaan hirmutekonsa mm. räjähteillä.

Euroopalla on ongelma, jonka nimi on ääri-islamilainen terrorismi. Tätä ei ole syytä kierrellä tai kaarrella. Yksittäinen tekijä voi olla syrjäytynyt tai henkisesti sairas, mutta iskuja yhdistää enemmän tai vähemmän viattomien tappamisen ja huomion saamisen lisäksi poliittis-ideologinen pyrkimys hajottaa länsimaisia yhteiskuntia ja saada ihmiset kääntymään toisiaan vastaan.

EU on monin tavoin tienhaarassa. Yksi tapa ihmisten palauttaa luottamusta on ottaa huolenpito turvallisuudesta oikeasti unionin painopisteeksi ja toimia niin, että se tuntuu ihmisten arjessa. Turvallisuus kirjattiin EU:n Rooman julistukseen yhdeksi niitä pääasioita, joihin unionin on tulevaisuudessa keskityttävä. Julistuksen jääminen paperitiikeriksi rapauttaisi entisestään EU:n uskottavuutta.

Tarvitaan lisää yhteistyötä niin EU:ssa kuin kahdenvälisesti terrorismin torjumiseksi. Esimerkiksi tietojenvaihtoa on lisättävä.

Turkulaiset osoittivat, missä rintamalinjan on kuljettava: terroristien ja heidän uhriensa, ei suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Niin ovat osoittaneet aiemmin samanlaiset tavalliset, tolkun ihmiset myös Pariisissa, Nizzassa, Berliinissä, Lontoossa, Manchesterissa, Tukholmassa ja muissa kaupungeissa, joihin terroristit ovat iskeneet.

Terrori-iskuissa uhriksi voi joutua kuka tahansa sukupuolesta, iästä, ihon väristä, uskonnosta, maahanmuuttomyönteisyydestä tai -vastaisuudesta tai muista näkemyksistä riippumatta. Riittää, että on väärässä paikassa väärään aikaan. Barcelonassa nuorin kuolonuhri oli 3-vuotias pikkulapsi. Muistetaan tämä.

Hyvät ystävät,

Viime perjantain jälkeen tässä maassa on todistettu paljon hyvää ja kestävää; välittämistä ja huolenpitoa toinen toisistamme. Kolikon toinen puoli on kuitenkin myös tullut esiin, varsinkin netin vihapuheen muodossa.

On luonnollista, että kun jotain poikkeuksellista ja vakavaa tapahtuu, tunteet kuohuvat. Jokainen kokee asiat omalla tavallaan eikä sitä muiden pidä mennä rajoittamaan. Mutta ihmisyys ja sydämen sivistys mitataan siinä, mitä itse kukin sen jälkeen sanoo ja tekee.

Tuota samaa vihaa on puoluekannasta riippumatta monen päättäjän ja monen toimittajan sähköpostit pullollaan. Jotkut lehdet sulkivat keskustelupalstojaan, koska keskustelu ei pysynyt missään kohtuullisissa tai järkevissä rajoissa. Turussa on valitettavasti epäillyn terrori-iskun jälkeen nähty myös se, että esimerkiksi ulkomaalaisten omistamaa pizzeriaa on vahingoitettu ja maahanmuuttajiin on käyty käsiksi.

Hyvät ystävät, ei tällaisella vihalla mitään rakenneta. Ei ainakaan mitään hyvää.

Jokainen tällainen teko, sähköpostiin lähetetty tai sosiaaliseen mediaan kirjoitettu oksennus tai uhkaus vie turhaan viranomaisten voimavaroja tässä tilanteessa, halventaa uhrien muistoa ja kärjistää vastakkainasettelua. Nyt jos koskaan on pystyttävä juuri päinvastaiseen ja paljon parempaan.

Myös päättäjillä puoluekannasta riippumatta on iso vastuu siinä, että yhteiskunnassa pysyy maltti ja tolkku. Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä ja nyt tarvitaan tekoja. Kestävä tie on hakea yhdessä ratkaisut, joilla pidetään huolta, että Suomi on myös tulevaisuudessa maailman turvallisimpia maita. Ja kaikesta tapahtuneesta huolimatta hyvä muistaa sekin, että satavuotias Suomi on melkein millä mittarilla tahansa yksi maailman parhaista maista.

Hyvät naiset ja miehet,

Sitten muihin tunnelmiin ja muutama sana Suomen työllisyys- ja taloustilanteesta, hallituksen elokuun lopun budjettiriihestä ja siitä, mitkä ovat tärkeimpiä tehtäviä loppuvaalikaudella ja pidemmälläkin aikavälillä.

Suomen pyörät pyörivät jälleen. Maamme talous kasvaa, vienti vetää ja työttömyys alenee. Erityisen myönteistä on nuorten työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden lasku. Edelleen molemmissa on kyllä tekemistä. Mutta perustellusti voi sanoa, että Suomen tilanne on aivan toinen kuin kaksi vuotta sitten, jolloin täällä kasvoivat vain työttömyys ja velka, ja päätöksenteko oli vakavasti halvaantunut. Suomen tulevaisuus näyttää nyt paljon paremmalta.

Myönteiseen käänteeseen on tarvittu päättäväistä uudistuspolitiikkaa hallitukselta ja etenkin tältä joukkueelta, yhteistyötä ja sopimisen kykyä työmarkkinoilla ja kansainvälisenkin talouden imua, mutta ennen kaikkea tavallisten ihmisten joustamista. Käänne parempaan ei ole tapahtunut itsestään, vaikka jotkut niin antavat ymmärtää. Se on ollut monen tekijän, myös vaikeiden päätösten, tulosta.

Kilpailukykysopimus oli ja on edelleen koko Euroopan mittakaavassa poikkeuksellinen eikä suunnanmuutos olisi ollut mahdollinen ilman sitä. Tänä kesänä kilpailukykysopimus on myös tuntunut julkisten alojen työntekijöiden lompakossa lomarahojen pienentymisenä. On ymmärrettävää, että se ei tunnu kaikista alkuunkaan reilulta, etenkin, kun elinkeinoelämän johdon osallistuminen Suomi-talkoisiin on ollut käytännössä yhtä tyhjän kanssa.

Haastan ennen muuta suurten pörssiyhtiöiden johtajat kertomaan julkisesti, miksi he eivät ole talkoisiin osallistuneet. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan yritysjohtajien käsittämättömän isot palkat ja bonukset ovat edelleen paisuneet. Ei tämä mahdu kansalaisten oikeudentajuun tai oikeudenmukaisuuden käsitteeseen. Eikä tarvitse mahtuakaan. Kyllä herrojenkin pitää olla talkoissa mukana.

Julkisten ja muiden alojen työntekijöiden vastaantulolla on sen sijaan saatu osaltaan aikaan se, että yhä useampi työtön on saanut työpaikan, maamme velaksi eläminen on päättymässä ja valtiolla ja kunnissa on pääosin pystytty välttämään lomautukset ja irtisanomiset.

Taakanjaon on oltava mahdollisimman yhteisvastuullista. Siksi hyvätuloisten solidaarisuusveron alarajan alentamista on jatkettava ainakin seuraavat kaksi vuotta. Isojen veronalennusten sijaan talouden liikenevää varaa on laitettava ensisijaisesti velanoton vähentämiseen. Jos veronalennuksia tehdään, ne on kohdistettava pieni- ja keskituloisille. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset on jo aiemmin kompensoitu veronalennuksina tälle ja ensi vuodelle.

Työllisyyden parantaminen ja hyvän talouskehityksen turvaaminen on ilman muuta talouspolitiikan puolella tärkeintä budjettiriihessä. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksien parantamista on jatkettava sekä helpotettava ihmisten työllistämistä ja työllistymistä. Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden parempaa kohtaamista on edesautettava myös ihmisten ammatillista liikkuvuutta tukemalla. Osaavan työvoiman saanti ei saa muodostua talouskasvun pullonkaulaksi.

On luotettava siihen, että liitot pystyvät syksyn työehtosopimusneuvotteluissa oikein mitoitettuihin ratkaisuihin, jotka osaltaan varmistavat Suomen talouden kasvua. Osapuolet hoitavat neuvottelut, mutta voisi olla järkevää, että tulevissa sopimuksissa mahdollistettaisiin nykyistä jonkun verran laajempi paikallinen sopiminen. Olisi kaikkien etu, että huonommissa oloissa nykyiset työpaikat voidaan turvata ja paremmissa oloissa palkata uusia ammattilaisia.

Hyvät edustajakollegat ja kesäkokouksemme osanottajat,

Suomella kokonaisuutena menee paremmin kuin vuosiin, mutta kaikilla suomalaisilla ja koko Suomella ei mene hyvin. Loppuvaalikauden ja pidemmänkin aikavälin tärkeimpiä tehtäviä on huolenpito siitä, että talouden noususta pääsee osalliseksi jokainen suomalainen ja koko maa köyhempiä alueita myöten.

Ehyt Suomi kestää myös silloin, kun meitä ja elämänmuotoamme yritetään horjuttaa. Siitähän Turunkin epäillyssä terrori-iskussa pohjimmiltaan on kyse.

Heikompiosaisten tilanteeseen tarvitaan parannuksia. Hallitus on Keskustan tavoitteiden mukaisesti jo aiemmin päättänyt, että ensi vuoden alussa takuueläkkeeseen tulee pieni korotus, opintotukeen merkittävä huoltajakorotus ja pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksut alenevat. Noin 7 000 perhettä vapautuu ensi vuoden alussa kokonaan päivähoitomaksuista.

Olen esittänyt, että kaikista pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeeseen tehtäisiin budjettiriihessä hieman tuntuvampi tasokorotus, sillä tarve sille on todellinen. Ei voi olla niin, että moni mummo ja vaari joutuu valitsemaan ruuan ja lääkkeiden välillä. Ikäihmisten köyhyys on vakavimpia ongelmiamme.

Toivottavasti hallitus pääsee tässä asiassa eteenpäin. Eduskuntaryhmämmehän otti takuueläkkeen korotuksen puolesta kantaa myös kesäkuun ryhmäpuheessa valtiontalouden kehyksistä. On hyvä muistaa, että takuueläkkeellä on muitakin pienituloisia kuin vanhuksia, myös esimerkiksi vammaisia tai nuorempia pitkäaikaissairaita.

Epäonni voi kohdata ketä tahansa. Jokainen ansaitsee uuden alun, jos käy taloudellisesti huonosti. Hallitus on jo aiemmin päättänyt, että säädetään laki yksityishenkilön konkurssista, jolla mahdollistetaan uusi alku konkurssin tehneelle yrittäjälle. Lisäksi työntekijän palkan ulosmittausta lykätään niin, että jos velallinen työttömyyden jälkeen työllistyy, ulosmittaus ei ala välittömästi vaan vasta kuuden kuukauden kuluttua.

Ylivelkaantuneiden ja konkurssin tehneiden tilannetta on edelleen helpotettava. Ei ole kenenkään etu, että ihminen musertuu talous- ja velkakuormansa alle.

Ylipäätään on tärkeää, että hallitus nyt ja jatkossakin etsii keinoja auttaa yhteiskuntamme heikompiosaisten asemaa. Ymmärrämme, että taloudellinen liikkumavara siihen on edelleen varsin pieni. Sen sijaan sitä on vaikeampi ymmärtää, että joidenkin – ei keskustalaisten – näkökulman mukaan rahaa tuntuisi helposti löytyvän satojen miljoonien eurojen veronkevennyksiin, mutta jos köyhille koetetaan muutamaa ropoa järjestää, niin siihen ei tunnu rahaa millään löytyvän.

Heikompiosaisten huomioiminen ei ole mikään gallupien nyt tuoma uusi lisä Keskustan politiikkaan, niin kuin jotkut ovat pahantahtoisesti väittäneet. Esimerkiksi ryhmämme talvikokouksessa tämän vuoden alussa toimme saman viestin vahvasti esiin. Ja itse asiassa se köyhän asia on aina ollut keskeinen osa keskustan aate- ja arvomaailmaa, aivan sieltä Santeri Alkion ajoista lähtien.

Haluamme työikäiset ja -kykyiset suomalaiset tekemään työtä ja yrittämään, pitämään huolta itsestään ja läheisistään. Ja samalla haluamme, että yhdessä autamme niitä, jotka avun tarpeessa ovat. Ei tämä paljon sen monimutkaisempaa ole.

Viime viikkojen keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että budjettiriihessä voitaisiin sopia myös perhevapaauudistuksen valmistelun aloittamisesta ja jopa toteuttaa se osin jo tällä vaalikaudella. Hyvä niin.

On lisättävä esimerkiksi vanhempien mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä. Uudistuksen on mahdollistettava perheille erilaiset elämäntilanteet huomioivat valinnat. Siksi kotihoidontukea tarvitaan myös tulevaisuudessa, jotta perheillä on vapaus valita omaan elämäntilanteeseensa sopivin tapa hoitaa lapset.

Arvoisat kuulijat,

Politiikan syksy ja samalla tämän vaalikauden jälkimmäinen puolisko on alkamassa.

Elämme aikaa, jolloin yksinkertaisilla ratkaisuilla monimutkaisiin ongelmiin voi saada nopeasti ja paljon kannatusta. Näyttää siltä, että niillä vesillä jotkut ovat aivan viime päivinäkin kalastelleet. Todellista muutosta saadaan kuitenkin aikaan vain kovalla työllä, huolellisella asioihin paneutumisella ja omalla, uskottavalla vaihtoehdolla.

Tässä joukkueessa on paljon näkemystä, kokemusta ja osaamista. Omalta osaltani tulen pitämään huolen siitä, että siitä otetaan myös entistä enemmän irti. Keskeinen osa sitä on alkava puolueen työryhmätoiminta, jossa kansanedustajiemme roolin pitää olla painava. Ryhdymme päivänpolitiikan lisäksi yhä enemmän katsomaan eteenpäin, rakentamaan 2020-luvun parempaa Suomea.

Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee maltillista, ratkaisukeskeistä ja ihmisiä yhdistävää poliittista liikettä. Sillanrakentajaa. Ja se porukka on muuten nyt täällä koolla.

Lämpimästi tervetuloa Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokoukseen.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 19.6.2017 koskien valtioneuvoston tiedonantoa hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneesta muutoksesta

19.06.2017 - Puheita ja kirjoituksia

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Arvoisa puhemies,

Suomessa elettiin viime viikolla poikkeuksellisia aikoja. Ei politiikka tylsää ole, ei ainakaan aina. Mutta tapahtumat ovat ymmärrettävästi myös hämmentäneet. Käänteitä oli, ja tilanteet muuttuivat nopeasti.

Perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen kävi varsin pian ilmi, että edellytyksiä jatkaa yhteistyötä hallituksessa ei ole. Johtopäätöksen taustalla oli ennen muuta arvokysymyksiä ja politiikan linjoihin liittyviä, mutta myös käytännön kysymyksiä.

Tiistain dramaattinen uutinen perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisesta kahtia muutti näkymän uudestaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa hallituksessa jatkavat tiedonannon mukaisesti Keskusta, Kokoomus ja Uusi Vaihtoehto -ryhmä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jääneet kansanedustajat siirtyvät oppositioon.

Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallitusratkaisua. Ratkaisulla puramme poliittisen kriisin, johon maamme viime viikolla ajautui.

Katsomme, että tällä ratkaisulla huolehditaan yhteiskuntamme vakaudesta ja Suomen myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen jatkumisesta.

Ratkaisu takaa myös sen, että on edellytykset viedä keskeneräiset uudistukset, ennen muuta sote- ja maakuntauudistus maaliin. Ihmisille on saatava töitä ja palvelut turvattava tasa-arvoisesti koko maassa.

EU-politiikassa tarvitsemme selkeän ja johdonmukaisen linjan, jolla pystymme vaikuttamaan EU:n päätöksiin ja parhaalla tavalla turvaamaan Suomen ja suomalaisten edut. Se edellyttää sitä, että toimimme EU:ssa oikeissa viiteryhmissä.

Keskustelussa olleesta maahanmuuttopolitiikasta tarvitaan myös kriittistä keskustelua ja ihmisten arjen turvallisuudesta on kaikin tavoin huolehdittava. Keskustan linja ei ole ”rajat kiinni”, mutta ei myöskään ”tervetuloa kaikki”.

Tämän ilmiön käsitteleminen viisaalla, tolkulla ja oikeudenmukaisella tavalla on yksi aikamme haaste. Hädässä olevia on autettava, mutta liian sinisilmäinen ei kannata olla. Aivan kaikki maahamme haluavat eivät ole vilpittömin motiivein tulossa. Meidän on oltava tarkkoja, mutta oikeudenmukaisia.

Syrjinnälle, rasismille ja vihapuheelle Suomessa ei saa olla minkäänlaista sijaa. Uskon suomalaisten enemmistön olevan tästä samaa mieltä. Kunpa joku päivä kaikki olisivat tästä samaa mieltä.

Arvoisa puhemies,

Keskustan eduskuntaryhmän puolesta kiitän sekä Kokoomuksen että Uuden Vaihtoehdon eduskuntaryhmiä siitä, että ratkaisuun päästiin. Tiedämme, että päätös etenkään Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jättämisestä ei varmasti ollut poliittisesti saati henkilökohtaisesti helppo. Samalla vetoamme osaltamme sen puolesta, että kaikilla maltti säilyy niin tässä salissa kuin näiden seinien ulkopuolella.

Leimakirveiden heittely suuntaan tai toiseen ei edesauta niiden ongelmien ratkaisemista, jotka ovat sittenkin suomalaisten yhteisiä. Vanha sanonta ”arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin” on viisas ohjenuora tästä eteenpäin meille kaikille. Suomalaiset sitten aikanaan vaaleissa päättävät, kenen vaihtoehtoon he luottavat.

Kun tuota pääministeriä välillä kritisoidaankin, niin tässä kohtaa on syytä tunnustaa, että ilman pääministerin johtajuutta tilanne voisi nyt olla toisenlainen. Juha Sipilä piti ohjakset käsissään siitä huolimatta, että viime viikko oli poliittisesti monin tavoin paineinen ja ristivetoinen. Myrskystä selvittiin jälleen poutasäälle.

Nyt on tärkeää, että eduskunta palaa normaaliin työasentoon ja jatkaa työtä Suomen kuntoon laittamiseksi. Kaikkia tarvitaan; niin toimintakykyistä hallitusta, vastuullista oppositiota kuin sopimaan pystyviä työmarkkinaosapuolia. Yhteinen tehtävämme yli puolue- ja muiden rajojen on vahvistaa ihmisten uskoa tulevaisuuteen nyt, kun Suomen suunta on monen vuoden alamäen jälkeen vihdoin parempaan päin.

Arvoisa puhemies,

Alkuvuoden aikana Suomen talous on pitkästä aikaa kasvanut jopa Ruotsia nopeammin. Ja se tuntuu hyvältä. Ennusteiden mukaan talous kasvaa myös loppuvuoden kohisten. Myönteisintä on, että myös nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys vihdoin alenevat.

Suomi on kuitenkin kunnossa vasta silloin, kun kaikki ovat mukana. Työllisyyden parantamisen ohella Keskustan eduskuntaryhmälle tärkeintä on pitkään jatkuneen eriarvoistumisen pysäyttäminen. Kun uutta jaettavaa ei isommin vielä ole, huolenpito heikompiosaisista on näissä oloissa ennen muuta Suomen uudistamista.

Työelämää on uudistettava maltillisesti edelleen. Sosiaaliturvasta on tehtävä kannustavampi ja yksinkertaisempi. Perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi painopistettä on siirrettävä tulevaisuudessa yhä enemmän ennaltaehkäisyyn.

Eriarvoistumisen torjumiseksi tarvitaan myös kokonaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin näkemys. Keskustan eduskuntaryhmässä pidämme tässä suhteessa tärkeänä professori Juho Saaren asiantuntijaryhmän työtä.

Meillä on aito huoli yhteiskuntamme heikompiosaisista. Kaikki ei ole kohdallaan, jos pienituloinen eläkeläinen joutuu pohtimaan, ostaako ruokaa vai lääkkeitä. Pidämme tärkeänä, että hallitus huomioi heikompiosaisia vielä jäljellä olevalla kaksivuotiskaudellaan.

Toistemme syyttely ei edesauta ongelmien ratkaisemista. Mahdollisimman eheän ja oikeudenmukaisen Suomen rakentamisen luulisi olevan yhteinen tavoite.

Arvoisa puhemies,

Oppositiosta on ehditty jo vaatia uusia eduskuntavaaleja. Hajotusvaalit eivät ole kuitenkaan mielipidekysymys. Kynnys niiden järjestämiseen on perustuslaissa yhteisesti, kaikkien eduskuntapuolueiden sopimana, asetettu tietoisesti mahdollisimman korkeaksi. Ensisijaista on löytää istuvasta eduskunnasta enemmistö. Tässä pääministerin johdolla myös onnistuttiin.

Tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen. Siksi on tärkeää, että hallituksen luottamus mitataan eduskunnassa jo huomenna. Hajotusvaaleja vaatineille Keskustan eduskuntaryhmä muistuttaa, että jatkavalla hallituspohjalla on edelleen suomalaisilta viime eduskuntavaaleissa saatu valtakirja.

Uudistustyö Suomen kuntoon laittamiseksi on kesken. Suunta on nyt oikea, ja Suomi on monen vuoden jälkeen saatu jälleen nousun, kasvun ja paremman työllisyyden tielle.

Varmasti virheitäkin on tehty, mutta silti: tulokset puhuvat puolestaan.

Kaikkosen puhe Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa 22.4.2017

22.04.2017 - Puheita ja kirjoituksia

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Tampereella 22.4.2017

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,

Keskustan eduskuntaryhmä laittoi vuonna 2016 voimavaransa Suomen kuntoon laittamiseen.

Puheenjohtajana voin aivan pystypäin sanoa, että eduskuntaryhmällämme ja Keskustan ministereillä on ollut rooli Suomen suunnan muuttamisessa, aika keskeinenkin rooli itse asiassa. Olemme monen vuoden alamäen jälkeen saaneet aikaan käänteen parempaan.

Vuosikausia Suomen talous oli nollassa tai pakkasella, maa velkaantui hurjaa vauhtia ja työttömyys paheni viikko viikolta, kuukausi kuukaudelta ja vuosi vuodelta. Nyt Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee.

Eduskunnan kyselytunnilla toissapäivänä SDP käytti ensimmäisen puheenvuoronsa moittiakseen hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Tässä kohtaa minun oli pakko hetki muistella poliittista lähihistoriaa.

Kun edellinen hallitus, jossa mm. SDP ja Vihreät istuivat, aloitti vuonna 2011, tavoitteena oli luoda Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa. Miten siinä kävi? 100 000 kyllä päästiin, mutta etumerkki oli väärä. Menetimme viime kaudella 100 000 työpaikkaa. Noilla pohjilla, hyvä SDP, en lähtisi ihan hirveästi nykyhallitusta neuvomaan ja mestaroimaan.

Kaikki tiedämme, että työllisyys- ja talouskäänteen aikaansaaminen on edellyttänyt myös viheliäisiä päätöksiä, tuskaisia säästöjä ja isoja ja vaikeitakin uudistuksia. Niistä huolimatta eduskuntaryhmämme on ollut toimintakykyinen. Tässä todella tärkeätä on ollut, että hankalistakin asioista on pystytty puhumaan suoraan, mutta luottamuksellisesti.

Tästä kuuluu kiitos myös puheenjohtaja-Juhalle ja Keskustan ministereille. Keskusta pärjää, kun kuulemme ihmisten huolia, toiveita ja unelmia – ja vedämme yhtä köyttä puolueväen, eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän kesken.

Itse kunkin meistä on muistettava, että nämä tehtävät eivät ole henkilökohtaisia. Valta on vain lainassa ja ihmisten luottamus on ansaittava. Siksi eduskuntaryhmämme on ollut säännöllisesti, myös vaalien välillä, kuuntelemassa ja keskustelemassa koko Suomessa suomalaisten kanssa. Tätä teimme viime vuonna ja tätä jalkatyötä jatkamme.

Osa Suomen kuntoon laittamista on turhan sääntelyn ja byrokratian purkaminen, jotta työnteko ja yrittäminen maassamme olisivat helpompaa ja ihmisten arki sujuvampaa.

Keskustan eduskuntaryhmä on ollut asiassa erityisen aloitteellinen. Jo viime vaalikaudella teimme 101 ehdotusta purettavista normeista. Nyt olemme tilanteessa, jossa jo ainakin 303 normia on purettu. Kokosimme ne yksiin kansiin vihkoseen, jonka julkaisimme maaliskuussa. Myös turhan sääntelyn ja byrokratian purkamista jatkamme. Sanat muuttuvat teoiksi.

Hyvät kuulijat,

Keskustan kansanedustajista 40 oli ehdokkaana kuntavaaleissa. Niillä yhdeksällä kansanedustajalla, jotka eivät ehdolle asettuneet, oli kaikin puolin pätevät syyt ratkaisulleen. Uskon, että eduskuntaryhmän tekemällä työllä kaikkineen oli oma, tärkeä merkityksensä Keskustan vaalituloksen kannalta.

Nöyrä kiitos kuuluu kuitenkin kaikille keskustalaisille. Tällä kertaa yhdessä tekemämme työ riitti 17,5 prosentin kannatukseen ja kolmanteen sijaan. Hävisimme, ei sitä auta muuksi selitellä. Niin hävisivät myös muut hallituspuolueet, vielä vähän meitä enemmänkin.

Vihreät olivat kuntavaalien voittaja. Kun saa kansalta luottamusta, on oikeutettua odottaa myös uskottavaa vaihtoehtoa. Loputtomiin ei pärjää sillä, että heristää vasemmalla kädellä sormea koulutussäästöistä, vaikka oikealla kädellä on myös itse leikannut koulutuksesta. Keskustan on otettava Vihreät kiinni myös vihreydestä – kuinka vihreää on se, että Vihreiden keskeisesti hallitsemassa Helsingissä saastutetaan ympäristöä kivihiiltä polttamalla ja maakunnissa halutaan museoida kotimaiset, uusiutuvat luonnonvarat, vaikka juuri niiden käyttöä meidän on tuntuvasti lisättävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Poliittisesti merkillepantavaa on, että SDP hävisi, vaikka sen pitäisi olla pääoppositiopuolue.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma kirjoitti Maaseudun Tulevaisuudessa eilen, että Keskusta yrittää vaieta vaalituloksensa kuoliaaksi. Me olemme vaali-illasta alkaen käyneet Keskustan tulosta läpi ja keskustelemme siitä tänäkin viikonloppuna täällä Tampereella – avoimesti, suoraan, rajusti ja rehellisesti. Sen sijaan on todettava, että nimenomaan SDP:n keskustelu loistaa poissaolollaan.

Keskustan tulos oli tappiollinen, mutta SDP teki sotien jälkeisen ajan huonoimman kuntavaalituloksensa.  Luulen, että SDP:nkin etu olisi keskittyä omiin asioihinsa eikä poliittiseen lärväilyyn muille puolueille.

Kun asenteeni elämään on perusmyönteinen, pidän Keskustan valtakunnallista vaalitulosta loppujen lopuksi ja näissä oloissa sittenkin, ei hyvänä, mutta melko kohtuullisena.

Vaalikauden ensimmäinen puolisko on ollut poikkeuksellisen hankala. Olemme joutuneet edellisten hallitusten tekemättömyyden vuoksi tekemään ratkaisuja, joita kukaan ei tee mielellään. Sipilän hallitus on kahdessa vuodessa tehnyt ja saanut enemmän aikaan kuin edellinen hallitus neljän vuoden aikana.

Mutta kovaa hintaakin on maksettu. Viime kuukausina ennen muuta puheenjohtaja Juhan julkinen riepottelu on lähennellyt noitavainoa. Se on ollut ajoittain kohtuutonta.

On sanomattakin selvää, että vallanpitäjiä saa ja pitää kritisoida. Media on vallan vahtikoira, niin kuin sen kuuluukin olla. Siitä peräänkuulutan keskustelua, missä menevät ihmisen inhimillisen kohtelun rajat. Vastoin yleistä käsitystä myös ministerit ja muut johtavat poliitikot, puoluekantaan katsomatta, ovat ihmisiä.

Hyvät ystävät,

Myönteistä on, että Keskustalla on edelleen eniten kunnan- ja kaupunginvaltuutettuja. Yli 31 prosenttia nyt valituista päättäjistä on keskustalaisia. Kokonaisuutena ottaen menestyimme kohtuullisesti maakunnissa ja tuloksessamme on paikallisia vaalivoittoja osin myös isommissa kaupungeissa.

Kannatuksen ongelmiemme ydin on pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa. Puoluesihteeri Jouni kuvasi neljä tosiasiaa, joita emme voi ohittaa, kun pohdimme, miten menemme tästä eteenpäin. Se on vain niin, että nykyistä tuntuvasti parempi kannatus suurimmissa kaupungeissa on edellytys sille, että tämä kansanliike on voimissaan vielä 10 ja 20 vuoden päästäkin, ja senkin jälkeen, ja on vaikuttamassa isänmaan asioihin hyvän aatteemme ja arvojemme mukaiseen suuntaan.

Tarvitsemme uuden asennon jo tuleviin maakuntavaaleihin, mutta lopulta kyse on paljon enemmästä; tämän meille kaikille rakkaan kansanliikkeen olemassaolosta ja tulevaisuudesta.

Keskusta on ja sen pitää olla vahva maaseudulla. Mutta sen lisäksi meidän pitää olla suurimmissa kaupungeissa uskottava vaihtoehto sinipunapuolueiden ja vihreiden valtakartellille. Irvokkuuden huippu on, että Helsingissä toistensa vaihtoehtoina esiintyneet Kokoomus ja Vihreät johtavat nyt pääkaupunkia yhdessä seuraavat neljä vuotta. Samaan aikaan pääkaupunkiseudun ongelmat, kuten eriarvoistuminen, asuntopula ja elämisen kalleus sen kuin kärjistyvät entisestään.

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,

Olemme saaneet Suomessa myönteisen talouskäänteen aikaan, mutta työ on kesken. Käännettä on nyt kaikin tavoin voimistettava. Ensi viikon hallituksen puoliväliriihessä Keskustan eduskuntaryhmälle tärkeintä on ilman muuta työllisyyden parantaminen ja talouden saaminen vielä nykyennusteita voimakkaampaan kasvuun.

Myönteinen käänne näkyy kyllä nyt myös jo muuallakin kuin tilastoissa. Sen näkee nyt myös uutisista. Kun meillä meni vuosikausia, jolloin uutiset kertoivat suurista YT-neuvotteluista, irtisanomisista ja tehtaiden lakkauttamisesta, nyt kuuluu jo ihan muuta. Biotalous työllistää nyt yhä enemmän ympäri maata. Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä vuosiksi eteenpäin. Ja sitten tämä Uusikaupunki ja autotehdas, joka talvella ilmoitti tarvitsevansa 1000 uutta työntekijää. Ja muutama viikko sitten uusi ilmoitus, tarvitaankin vielä toiset tuhat uutta työntekijää. Hyvät kuulijat, koska olemme tällaisia uutisia kuulleet viimeksi? Suomi nousee nyt niin että kohisee.

Työllisyyden parantaminen on sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistuksen toteuttamisen ohella kestävin tapa torjua eriarvoistumista. Olemme pystyneet tekemään joitain parannuksia pienituloisimpien tilanteeseen, kuten nostamaan takuueläkettä, ja tällä tiellä meidän on jatkettava, mikäli se suinkin on mahdollista. Mutta monen äänestäjän kuva meistä taitaa olla toinen. Kuva voi monella olla se, että hallitus ei piittaa heikompiosaista. Se tekee kipeää keskustaväen sydämissä, sillä meille tärkeää on huolehtia myös köyhistä ja vähäosaisista.

Se viesti, mitä uskon keskustan kenttäväen juuri nyt voimakkaammin kaipaavan on, että tuomme yhä vahvemmin esiin tämän aidon ja oikean huolemme yhteiskuntamme heikompiosaisista. Keskustan pitää olla entistä voimallisemmin ”köyhän asialla”. Vaikka talouden liikkumavara on pieni, toivon, että pääsemme tässä asiassa eteenpäin vielä tällä hallituskaudella.

Hyvät keskustalaiset,

Puheenjohtaja Juhalla on ollut tapana todeta, että tästäkin selvitään. Keskusta selviää myös tästä tilanteesta, kun olemme nöyriä kansalta saamamme palautteen edessä, tunnustamme tosiasiat, uudistamme rohkeasti toimintaamme ja pidämme politiikkamme työllisyyden ja kaikkinaisen tasa-arvon linjalla, yhteiskunnan heikompiosaisia unohtamatta ja rakennamme oikeudenmukaista, eteenpäinkatsovaa 100-vuotiasta Suomea niin maalla kuin kaupungissa, etelässä kuin pohjoisessa.

Tämä siis puheenvuorona keskustan eduskuntaryhmän toiminnasta vuonna 2016. Pahoittelut, jos se parissa kohtaa saattoi hivenen lipsahtaa päivänpolitiikan puolelle. Hyvää kokousta teille kaikille.

Kirjallinen kysymys 16.3.2017: Järvenpään poliisiaseman palvelut säilytettävä

16.03.2017 - Puheita ja kirjoituksia

KIRJALLINEN KYSYMYS

JÄRVENPÄÄN POLIISIASEMAN PALVELUJEN SÄILYTTÄMISESTÄ

Eduskunnan puhemiehelle

Itä-Uudenmaan poliisilaitos on toukokuussa 2016 perustanut tulevaisuusryhmän, jonka tehtävä on ollut kartoittaa poliisilaitoksen tilannetta ja arvioida sen tulevaisuudennäkymiä nykyisten resurssien valossa. Nykyisellään riittämättömät resurssit pakottavat poliisilaitoksen suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja harkitsemaan, mihin toimenpiteisiin laitoksen alueella on ryhdyttävä, jotta se voi vastata parhaalla tavalla kaikkiin edessä oleviin tarpeisiin ja haasteisiin olemassa olevien resurssien puitteissa.

Yksi mahdollisista tulevaisuuskuvista on se, että Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen kolme tärkeää poliisiasemaa lakkautettaisiin ja laitoksen alueelle jätettäisiin vain kolme täyden palvelun poliisiasemaa. Järvenpään, Loviisan ja Nurmijärven poliisiasemat muutettaisiin toimipisteiksi, kokonaisiksi poliisiasemiksi jäisivät vain Porvoo, Vantaa ja Hyvinkää. Järvenpäässä tämä voisi käytännössä tarkoittaa sitä, että Järvenpään poliisivankila lakkautettaisiin, rikostutkinta siirtyisi Vantaalle ja Hyvinkäälle ja rikosilmoitusten vastaanotto ja lupapalvelut siirtyisivät myöskin kauemmas alueen asukkaista.

Alueena Itä-Uusimaan poliisilaitoksen alue on aivan erityinen, sillä alueella on huomattavan väestöpohjan lisäksi mm. ydinvoimalaitos, suuri lentokenttä ja öljynjalostamo, jotka vaativat poliisilta erityisiä valmiuksia. Vantaan tarpeet laitoksen alueella vievät puolet koko laitoksen resursseista, sillä Vantaan kasvu etenkin maahanmuuttotilanteen takia sekä Helsinki-Vantaan lentokenttä työllistävät poliisilaitosta erityisen paljon. Vantaan korostuneisiin tarpeisiin on vastattava, mutta haasteita ei kuitenkaan kestävästi ratkaista sillä, että muista Itä-Uudenmaan alueen poliisipalveluista ja turvallisuudesta tingitään jatkuvasti.

Keskisen ja itäisen Uudenmaan turvallisuustarpeiden ja poliisipalvelujen Vantaa-vetoisuus on alueella korostunut vahvasti viime vuosina sekä rakenteellisten että toimintaympäristön muutosten myötä. Lähimenneisyydessä entiset itäisen Uudenmaan poliisilaitokset on yhdistetty yhdeksi Itä-Uudenmaan poliisilaitokseksi, Mäntsälän poliisiasema on vastikään suljettu ja muun muassa Keravan poliisiasema muutettu yhteispalvelupisteeksi. Resurssien riittämättömyys sekä käräjäoikeuksien vähentäminen heikentävät koko Itä-Uudenmaan poliisipalveluita.

Alueen erityistarpeet ovat olleet aina tiedossa ja toistaiseksi poliisin haasteisiin ydinpääkaupunkiseudulla on vastattu käytännössä karsimalla palveluita muualta Itä-Uudellamaalla. Tämä on täysin kestämätöntä. Esimerkiksi Järvenpään, Tuusulan ja Keravan seudulla on yli 100 000 asukasta ja alue kasvaa vakaasti, jolloin palveluntarve vain kasvaa. Poliisiaseman säilyminen Järvenpäässä on avainasemassa siinä, mihin suuntaan Järvenpään ja sen lähialueiden turvallisuustilanne ja palvelutaso kehittyvät ja etenkin millä tasolla ne pysyvät tulevaisuudessa.

Poliisipalveluiden laajuus on turvattava Itä-Uudellamaalla tasaisesti, ei keskittämällä poliisipalveluita ainoastaan muutamaan suurimpaan keskukseen. Tämä vaatii asianmukaisia resursseja sekä alueen haasteet huomioivia päätöksiä valtiolta ja poliisihallitukselta. Keski- ja Itä-Uudellamaalla on karsittu jo tarpeeksi. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen on kyettävä vastaamaan alueen erityisiin tarpeisiin samalla kuin alueelliset palvelut on turvattu. Poliisin toimintaympäristön muutokset ovat haasteellisia, mutta turvallisuustilanteen muuttuessa poliisin resursseihin on panostettava yhä voimakkaammin ja ja tasainen palveluverkko turvattava.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen toimintaedellytysten turvaamiseksi siten, että Järvenpää ja muut olemassa olevat poliisiasemat voivat jatkaa toimintaansa täysipainoisesti?

Helsingissä 16.3.2017

Antti Kaikkonen /kesk

Kirjallinen kysymys 16.2.2017: Harvinaista sairautta sairastavien potilaiden hoito

16.02.2017 - Puheita ja kirjoituksia

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen väkimäärä on alhainen, mutta väestöstä arviolta 6—8 prosenttia sairastaa harvinaista sairautta. Samalla harvinaisia diagnooseja on useita tuhansia. Diagnoosien määrä, mutta samalla alhainen esiintyvyys tekevät harvinaisten sairauksien tasapuolisesta tunnistamisesta haastavaa. Haasteista huolimatta jokaisen sairastuneen on kuitenkin saatava asianmukaista hoitoa kohtuuhintaisesti ja mahdollisimman helposti. Hoitopolun on oltava sujuva, eikä se saa kestää vuosikausia, kuten nyt useissa tapauksissa kestää. Hoitopolun varrella on kuultava myös potilasta aktiivisesti ja kartoitettava eri osaamisen osa-alueita yli organisaatiorajojen. 

Pirstaloituneessa tilanteessa asiantuntijuuden ja hoidon koordinaatio ylisektoraalisesti on erityisen tärkeää. Suomessa on voimassa harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma vielä tämän vuoden loppuun. Yliopistollisiin keskussairaaloihin on perustettu harvinaissairauksien yksikköjä, joiden tehtävä on keskittää harvinaisten sairauksien tunnistamista ja hoitoa. Haasteita on kuitenkin edelleen esimerkiksi siinä, miten Suomessa erittäin harvinaisiin tai uusiin diagnooseihin saadaan potilaslähtöistä laadukasta hoitoa. Julkisen ja yksityisen puolen sekä kolmannen sektorin asiantuntijuus on  pystyttävä  tuomaan sairaalatasollakin entistä paremmin yhteen organisaatiorajojen yli. Jos harvinaisen sairauden lääkehoito on mahdollinen, lääkkeiden korvausjärjestelmän piiriin pääsemistä on entisestäänkin sujuvoitettava, vaikka Eurooppaan verrattuna Suomen korvausjärjestelmä onkin nopeampi. Samalla hoitokäytäntöjen on oltava tasaveroisempia eikä alueellisia eroja tule olla. Myös lähetteiden tekeminen Eurooppaan on oltava rohkeampaa, jos Suomessa ei hoitoa voida antaa.

Kansalaispalautteen perusteella näyttää myös siltä, että Suomessa on viime vuosina kymmeniä lapsia sairastunut oudosti vakavalla neurologisella oirekuvalla. Yhteistä näille on selkeän diagnoosin puute ja epäselvyys sairauksien taustasta. Kaikki eivät saa hoitoa, joka auttaisi oireisiin. Monet perheet ovat joutuneet täysin kohtuuttomiin tilanteisiin.

Keskimäärin harvinaissairauksien hoito Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna hyvää, mutta sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut eivät kuitenkaan vastaa harvinaissairaiden tarpeita riittävän hyvin. Pienen esiintyvyyden ja alati kehittyvän alan takia harvinaiset sairaudet edellyttävät erityistoimia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä harvinaista sairautta sairastavien lasten ja muiden potilaiden hoidon parantamiseksi Suomen julkisessa terveydenhuollossa?

Helsingissä 16.2.2017 

Antti Kaikkonen

kesk

Kaikkosen puhe ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta

21.12.2016 - Puheita ja kirjoituksia

Arvoisa puhemies,

edeltävissä puheenvuoroissa on jo useaan otteeseen mainittu, että elämme jännittelisiä aikoja. Vuosi 2016 on ollut ulkopoliittisesti varsinainen myllerrysten vuosi ja uutiset ovat olleet toinen toistaan rankempia. Suomi ei ole maailman muutosten ulkopuolella vaan kaikki vaikuttaa myös meihin, suorasti tai epäsuorasti. Siksi on tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tarkistellaan tasaisin väliajoin ja päivitetään sitä uuteen turvallisuusympäristöön ja –tilanteeseen. Sitä on myös syytä tehdä ensi keväänä täällä hahmotellulla tavalla.

Äkkijyrkkiä käännöksiä ei suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tehdä – mikä itseasiassa on yksi vahvuuksistamme – mutta keskustelu on aika ajoin hyvä käydä. Siksi hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja sen asianmukainen käsittely eduskunnassa ovat olleet tarpeen.

Suomessa on pitkään harjoitettu ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteisymmärryksessä ja tutkitusti myös kansalaiset luottavat linjaan, joka yhteistyöllä on syntynyt. Yhteisymmärrys tukee myös Suomen vakautta, sillä maailmanpolitiikan kiristyessä on tärkeää, että Suomi voi puhua yhdellä yhtenäisellä suulla ja sekä presidentti, hallitus että eduskunta tukevat samaa linjaa. Tämä lisää myös muiden valtioiden luottamusta Suomea kohtaan, sillä kävi vaaleissa miten vain, meidän ulkopoliittiseen suuntaamme voi luottaa. 

Pienelle maalle yhtenäinen ja johdonmukainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on elinehto.

Kuten ulkoasiainvaliokunta mietinnössään toteaa, Suomen turvallisuustilanne on kokonaisuudessaan edelleen hyvä, mutta sitä voivat heikentää useat erilaiset haasteet. Näihin on varauduttava asianmukaisesti.

Suhteet Venäjään on pidettävä vakaina ja toimivina kahdenkeskisesti samalla kun Suomi tukee EU:n yhteisiä Venäjä-linjauksia. Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella Suomen on edistettävä vakauspolitiikkaa ja korostettava ilmastokysymyksiä ja kestävän kehityksen tavoitteita. Siltojen rakentamiseksi on myös perusteltua tavoitella Suomen isännöimää arktisen huippukokousta siten, että siihen osallistuvat myös Yhdysvaltain ja Venäjän päämiehet. 

Suomi ei sulje silmiään esimerkiksi Syyrian ja Jemenin tilanteilta ja vaikutamme omilla keinoillamme kansainvälisen yhteisön kykyyn vastata Lähi-idän tilanteeseen. Kehityspolitiikan on tuettava etenkin hauraita valtioita ja pakolaisten lähtö- ja kauttakulkumaita. Suomi on aktiivinen rauhanpolitiikassa. 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on katsottava myös eteenpäin ja uusi toimintaympäristö hybridivaikuttamisen ja kyberuhkien myötä on tunnettava mahdollisimman hyvin. Globaalit kriisit ja uhkakuvat monimutkaistuvat, sodan säännöt eivät välttämättä päde ja konfliktien keinovalikoima sisältää laajasti sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja. Kasvava monimutkaistuminen huomioon ottaen, Suomen kriisinsietokykyä on vahvistettava entisestään.

Arvoisa puhemies,

​YK on yksi Suomen keskeisimpiä turvatekijöitä, sillä YK on meille elintärkeän sääntöperustaisen kansainvälisen järjestelmän takaaja. 

Ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja kansainväliset säännöt ja normit parantavat konkreettisesti Suomenkin turvallisuutta. YK:lla on tärkeä normatiivinen merkitys yhteisten määränpäiden ja toimintamallien asettajana ja YK on tärkein toimija, joka korostaa esimerkiksi ilmaston, kestävän kehityksen, naisten ja nuorten merkitystä konfliktien ja kriisien ratkaisussa ja ennaltaehkäisyssä. 

Globaalisti YK:n tulisi olla avainasemassa kansainvälisten kriisien ratkaisussa, mutta muiden kansainvälisten instituutioiden tavoin YK kärsii pahasti suurvaltapolitiikasta ja vastakkainasettelusta. Tämä on heikentänyt YK:n ja turvallisuusneuvoston toimintakykyä merkittävästi. YK:n on uudistuttava ja turvallisuusneuvosto tarvitsee kipeästi todellisen reformin.

Yksi Suomen tärkeimmistä turvallisuuspoliittisista keinoista onkin kuulua vahvasti kansainväliseen yhteisöön. Parannamme turvallisuuttamme kun sitoudumme EU:n ja YK:n arvoihin ihmisarvosta, tasa-arvosta, rauhasta ja demokratiasta. Kansainvälinen yhteisö on sekä EU:ssa että YK:ssa murroksessa ja uudistamista vailla. On Suomen etu, että Suomi osallistuu aktiivisesti molempien korjaamiseen ja vahvistamiseen.

Kaikkosen puhe Asunnottomien yön tapahtumassa Tuusulassa

17.10.2016 - Puheita ja kirjoituksia

Asunnottomien yö 17.10.2016, Tuusulan Mutterimaja

Hyvinvointiyhteiskunnassa jokaisella on oikeus kotiin. ”Koti on siellä missä sydän” ei riitä vaan jokaisella on oltava myös katto tuon sydämen päälle. Koti, se on siellä missä on kattokin. Lokakuun 17. päivä vietetään jälleen valtakunnallista Asunnottomien yötä. Valitettavasti osa meistä nukkuu sen tuttujensa nurkissa, rappukäytävissä, lehtiroskiksissa, teltoissa, kuka missäkin.

Viime vuonna Suomessa oli 6785 yksin elävää asunnotonta ja 424 asunnotonta perhettä. Pitkäaikaisasunnottomuus on Suomessa laskenut vuodesta 2008 lähtien jopa yli 1300 henkilöllä, mikä on EU:n sisällä ainutlaatuista. Muualla kehityssuunta on valitettavasti päinvastainen. Kahdenkymmenen vuoden aikaväliä tarkasteltaessa asunnottomuus on Suomessa peräti puolittunut, mikä on erityisen hienoa ja osoittaa, että työ asunnottomuuden torjumiseksi on ollut pääosin onnistunutta. Samalla kuitenkin asunnottomien joukko on monimuotoistunut, yhä useampi asunnoton on maahanmuuttaja tai nuori alle 25-vuotias. Pahiten asunnottomuus koskettaa täällä pääkaupunkiseudulla.

Tukitoimenpiteistä ja positiivisesta kehityssuunnasta huolimatta Suomessa oli viime vuonna 7 898 asunnotonta. Se on lähes kahdeksantuhatta henkeä liikaa yhteiskunnassa, jonka menestystarina on rakennettu hyvinvoinnin ympärille. Asunnottomuus on hyvinvointiyhteiskuntamme häpeätahra.

Asunnottomuuden syyt ovat moninaiset eikä niitä ratkaista yhdellä tietyllä keinolla. Kun syyt ovat monimutkaiset, myös keinojen on katettava monta elämän osa-aluetta ja keinojen on tultava yhteisesti monelta eri sektorilta ihmistä vastaan. Asunnottomuustyö on liitettävä kiinteästi osaksi muuta syrjäytymisen torjuntatyötä.

Yhä useampi ajautuu asunnottomuuteen esimerkiksi taloudellisten, mielenterveys- tai päihdeongelmien takia. Nykyisellään sosiaali-, terveys- ja työelämäpalvelut ovat liian kaukana toisistaan, jolloin luukulta luukulle juoksemaan joutuva saattaa tipahtaa näiden korkeiden kynnysten väliin. Myös kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla liian vähän.

Näihin epäkohtiin on puututtava. Hallituksen tavoitteena on osoittaa 2 500 uutta asuntoa tai asuntopaikkaa asunnottomille tai asunnottomuuden riskiryhmille vuoteen 2019 mennessä. Asuntojen ympärille rakennetaan myös palveluita, jotka tukevat asunnottomuuteen johtaneiden ongelmien ratkaisua mahdollisimman ihmisläheisesti ja matalalla kynnyksellä. Tämä ennaltaehkäisee myös asunnottomuuden uusiutumista. Kynnykset eivät saa olla liian korkeat. Tämä työ on käynnissä.

Hallitus on tänä vuonna laatinut asunnottomuuden ennaltaehkäisemisen toimenpideohjelman, jonka yhtenä periaatteena on erittäin arvokas ”asunto ensin” –malli. Mallissa tunnistetaan se, että asunnottomuuteen johtavat ongelmat ratkeavat paremmin, kun ihminen saa kodin heti kuntoutumisen alussa eikä vasta edistyttyään tai ansaittuaan sen.

Lauantain Keski-Uusimaassa kaksi vuotta asunnottomana ollut 42-vuotias Mika kuvaili koskettavasti, miten hankalassa tilanteessa asunnoton saattaa olla. ”Kun on jatkuvasti väsynyt, nälissään ja koditon, on vaikea keskittyä hakemaan töitä”, Mika kuvaili tilannettaan. Asunto ensin –periaatteen tärkeys tiivistyykin juuri tähän: elämän palikat on helpompi saada järjestykseen, kun on edes koti. Siksi asunto on lähtökohta, ei päämäärä. Kun ihminen kokee haasteita tai on vaarassa syrjäytyä, oma asunto on perusedellytys kuntoutumisen ja elämän reunasta kiinni saamisen käynnistämiselle – ja ennen kaikkea onnistumiselle.

Koti on jokaisen perusoikeus.

Kannanotto: Nuorten oikeudet saaneet tärkeää huomiota globaaliagendalla

02.10.2016 - Puheita ja kirjoituksia

Euroopan neuvoston ministerien sijaiskokous hyväksyi viime viikolla merkittävän suosituksen nuorten oikeuksista ja niiden toteutumisesta Euroopassa. Suositus on jatkumoa etenkin suomalaisten nuorisotoimijoiden työlle nuorten oikeuksien puolesta.

Kansanedustaja Antti Kaikkonen ja Allianssin edustajat saivat nuorten oikeudet ensimmäistä kertaa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen agendalle vuonna 2008. Nyt hyväksytty suositus on tärkeä askel eteenpäin ja osa pitkäjänteistä työtä nuorten oikeuksien tunnistamisen eteen Euroopassa.

Ministerikomitean sijaiskokouksen suositus vetoaa Euroopan neuvoston jäsenmaihin, jotta nämä loisivat tehokkaita käytäntöjä nuorten osallistamiselle ja kouluttamiselle tunnistamaan omia oikeuksiaan. Jäsenmaiden tulisi huomioida nuorten oikeudet entistä paremmin läpileikkaavana osana poliittisia linjauksia ja varmistaa, että eri oikeudet toteutuvat myös nuorten kohdalla.

– Suositus on tärkeä muistutus siitä, että myös nuorten oikeuksista on pidettävä lujasti huolta. Euroopan talouskriisi ja poliittinen tilanne vaikuttavat kaikkiin, mutta erityisesti nuoriin. Suositus tukee nuorten poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuurillisten oikeuksien toteumista. Pallo on nyt jäsenmailla, jotta ne lähtevät konkreettisesti toteuttamaan suositusta, Kaikkonen kommentoi.

Euroopan neuvoston suosituksen lisäksi myös toinen aloite, jota Kaikkonen on ollut mukana edistämässä, on viime aikoina edennyt menestyksekkäästi. Vuonna 2011 Suomen YK-liiton puheenjohtajana toiminut Kaikkonen luovutti yhdessä Allianssin ja Suomen Partiolaisten kanssa vetoomuksen YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonille, jotta nuorten oikeudet ja marginalisoituminen huomioitaisiin paremmin YK:ssa. Vetoomuksessa ehdotettiin, että turvallisuusneuvosto hyväksyisi Nuoret, rauha ja turvallisuus –päätöslauselman, joka nostaisi nuorten vaikuttamismahdollisuudet globaaliagendalle. Joulukuussa 2015 YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyikin päätöslauselman Nuoret, rauha ja turvallisuus. Kesäkuussa 2016 myös ihmisoikeusneuvosto hyväksyi päätöslauselman Nuoret ja ihmisoikeudet.

-Nuoret on huomioitava vahvasti kansainvälisessä päätöksenteossa. Esimerkiksi maahanmuuttotilanteessa näemme, että liikkeellä ovat etenkin nuoret, joiden tulevaisuudenkuvat näyttävät synkiltä koulutuksen ja työn puutteen sekä turvallisuustilanteen takia. Siksi on hienoa nähdä, että nuorten oikeuksiin on alettu herätä vahvasti monissa kansainvälisissä päätöksentekoelimissä, Kaikkonen tiivistää.

Kaikkonen oli Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen jäsen vuosina 2004-2015. Viime syksynä hänelle myönnettiin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniajäsenyys pitkäjänteisestä työstä yleiskokouksessa. Kaikkonen oli myös Allianssin puheenjohtajana vuosina 2002-2005 ja YK-liiton puheenjohtaja vuosina 2010-2011.

Kirjallinen kysymys: Tieyhteyden rakentaminen Tuuliruusun levähdysalueelle

29.09.2016 - Puheita ja kirjoituksia

Eduskunnan puhemiehelle

Lahden moottoritien varrella Mäntsälässä sijaitsevan Tuuliruusun levähdysalue ei nykyisellään ole yhteydessä ympäröivään alueeseen eikä siten sen kohdalla oleva liittymä ole alueen yritys- ja asiakasliikenteen hyödynnettävissä. Lahden moottoritie (VT4) ja Helsingintie (seututie 140) olisi mahdollista yhdistää Tuuliruusun liittymän kohdalta tieyhteydellä, joka mahdollistaisi alueen laajemman kehittymisen sekä turvallisemmat liikennejärjestelyt.

Tarvittava tieyhteys olisi noin 180 metriä pitkä, minkä lisäksi seututielle tarvittaisiin mahdollisesti myös hidastus- ja kiihdytyskaistat. Kustannus olisi pieni saatavaan hyötyyn nähden, ja voidaan lähteä siitä, että tieyhteyden rakentamisen kustannuksista vastaisi Mäntsälän kunta.

Moottoritien alueella on Tuuliruusun levähdysalueen takia jo olemassa olevat hidastus- ja kiihdytyskaistat molempiin suuntiin alikulkuineen. Opastusten lisäksi muita investointeja ei siis tarvittane moottoritien osalta. Maa-alue on kunnan ja tienpitäjän omistuksessa.  Tieyhteyden suunnittelu ja rakentaminen hyödyntäisi moottoritien olemassa olevaa liittymää siten, ettei moottoritielle ole tarvetta rakentaa uutta liittymää Mäntsälän kohdalle. Tieyhteyden rakentaminen helpottaisi myös nykyisen Mäntsälän eteläisen liittymän seudun ruuhkahuippuja ja siirtäisi myös läheiseen risteykseen tarvittavan laajennetun kiertoliittymän rakentamisajankohtaa.

Vastaavia liikenneratkaisuja on tehty myös muualla Uudellamaalla.

Tieyhteys helpottaisi myös alueen julkisen liikenteen kehittämistä. Mäntsälän kunta on aiemmin hakenut silloiselta aluehallintovirastolta pysäkkiä moottoritiellä kulkeville pikavuoroille Tuuliruusun kohdalle, mutta pysäkkiä ei saatu nimenomaisesti paikallistieyhteyden puutteen takia. Mäntsälän läpi kulkee vuorokaudessa noin 50 pikavuoroa yhteen suuntaan ja näistä noin 40 vuoroa ajaa Mäntsälän ohi pysähtymättä. Tieyhteys avaisi mahdollisuuden pikavuorojen pysähtymiselle.

Mäntsälän kunta sekä useat alueella toimivat yrittäjät ovat ottaneet hankkeeseen positiivisesti kantaa ja todenneet, että tieyhteydellä olisi myönteinen vaikutus alueen yritystoimintaan ja niiden liikennejärjestelyihin. Tieyhteys helpottaisi levähdysalueen talvikunnossapitoa sekä ennen kaikkea raskaan liikenteen ajojärjestelyjä, jotta reittien ei tarvitsisi kulkea taajaman kautta. Tieyhteyden myötä alueen yritys- ja asiakasliikenne kulkisi enenevissä määrin Tuuliruusun liittymän kautta ja liikennejärjestelyt esimerkiksi valtatie 25:n yrityksiin helpottuisivat. Tieyhteys valtatie 4:n ja seututie 140:n välillä tukisi alueen kehittymistä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tieyhteys valtatie 4:n ja seututie 140:n välille saadaan rakennettua?

Helsingissä 29.9.2016

Antti Kaikkonen /kesk

Outi Mäkelä /kok

Antti Rinne /sd

Keskustan ryhmäpuhe 20.9. lähetekeskustelussa valtion vuoden 2017 budjetista

20.09.2016 - Puheita ja kirjoituksia

Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Voimavarat Suomen ongelmien ratkaisemiseen 

Keskusta on näinä päivinä liikkeellä koko Suomessa osana puolueen 110-vuotisen taipaleen viettoa. Itse tapasin suomalaisia Kajaanissa ja Keravalla. Mieleeni jäi etenkin kaksi keskustelua.

Kajaanissa reilu seitsemänkymppinen mies marssi luokseni ja sanoi: ”Kaikkonen, laittakaa nyt isänmaan asiat kuntoon, vaikka se kipeää tekeekin. Mutta älkää riidelkö keskenänne. Ei teitä torailemaan ole sinne Arkadianmäelle valittu, vaan tekemään päätöksiä.”

En voinut oikein muuta kuin nyökytellä. Tämä herra tiesi omakohtaisesti sen, minkä me nuoremmat voimme lukea historiankirjoista. Olemme vuosikymmenten saatossa pärjänneet silloin, kun olemme pystyneet uudistamaan Suomea, tekemään yhteistyötä ja sopimaan asioista.

Keravalla elämäntyönsä opettajana tehnyt nainen puolestaan kertoi huolensa nuorista, nuorisotyöttömyydestä ja syrjäytymisestä. Osa nuorista tulee kodeista, joista ei välttämättä paljon apua elämänuralle ole. Yhteiskunnan isompaa puuttumista tarvitaan, jotta mahdollisimman moni nuori pääsee opintojen tai työelämän syrjään kiinni. Tämä nainen oli sydämellään mukana siinä, miten tämän päivän nuoret voivat.

On haettava ratkaisuja, ei repimistä

Taannoisten keskustelujen jälkeen aloin pohtia, miltä puolueiden nokittelu ja muukin yhteiskunnallinen keskustelu ihmisistä tuntuu.

Hallituksen budjettiriihen jälkeen – varmaan tänäänkin – ilma on jälleen kerran ollut sakeana vastakkainasettelua, mittailua voittajista ja häviäjistä, vähättelyä ja arvostelua. Joutuu kysymään, nähdäänkö tässä talossa vieläkään Suomen ongelmien vakavuutta – saati sitä, millaisessa maailmassa elämme.

Uutiset Suomen rajojen ulkopuolelta kertovat jännitteistä, sodista, terrorista ja muusta väkivallasta sekä inhimillisestä hädästä. Täällä kotimaassa talouden suunta on hiljalleen parempaan, mutta ongelmia riittää. Ongelmista vakavin on ilman muuta se, että meillä on edelleen satojatuhansia ihmisiä vailla töitä.

Etenkin tällaisissa oloissa suomalaisilla on oikeus odottaa meiltä päättäjiltä ennen muuta kahta asiaa: että huolehdimme viisaalla ulkopolitiikalla maamme turvallisuudesta, ja että laitamme voimavarat Suomen ongelmien ratkaisemiseen. Ongelmat ovat yhteisiä. Toivottavasti tässä keskustelussa pystytään keskittymään ratkaisujen hakemiseen.

Vain työllisyydellä turvaamme palvelut

Tärkeintä Suomen kuntoon laittamisessa on saada työllisyys paranemaan. Se on Keskustan eduskuntaryhmälle kaiken tavoitteena. Vain työllisyyttä parantamalla voimme turvata palvelut jokaiselle myös tulevaisuudessa sekä pitää huolta heikompiosaisista. Suomea ei saa päästää eriarvoistumaan ja jakautumaan kahtia. Ehyt yhteiskunta kestää tukevimmin myös maailman myllerryksen ja ulkoiset paineet.

Kesäkuussa allekirjoitettu yhteiskunta- eli kilpailukykysopimus on ennen kaikkea työllisyyssopimus. Arvioiden mukaan se voi luoda maahamme 35 – 45 000 työpaikkaa. Se on paljon.

Kilpailukykysopimusta täydentää hallituksen päättämä, yhteensä lähes kolmen miljardin euron investointiohjelma teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseksi, uusien liikennehankkeiden aloittamiseksi ja tietoliikenneyhteyksien rakentamiseksi. Hankkeet elvyttävät osaltaan Suomen taloutta ja työllistävät koko maassa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspaketeilla parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä ja lisätään työnteon kannustavuutta.

Puolustamme sopimusyhteiskuntaa

Osa työllisyyspaketin ratkaisuista on kolmikantaisesti valmisteltavana. Työryhmällä on aikaa tämän kuun loppuun saakka tehdä yhteinen esitys. Keskustan eduskuntaryhmä luottaa siihen, että myös työmarkkinaosapuolilla on halu päästä tulokseen samalla tavalla kuin kilpailukykysopimuksesta neuvoteltaessa.

Keskustan eduskuntaryhmä puolustaa sopimusyhteiskuntaa. Sopimisen tapoja on kuitenkin pystyttävä uudistamaan, ja paikallista sopimista edistämään. Tärkeintä on, että tuloksia syntyy ja työllisyys paranee.

Nyt sopimalla on saatava aikaan lisää ratkaisuja, joilla ihmisille saadaan töitä. Olennaista on saada investointeja Suomeen ja vienti vetämään. Tarvitaan ratkaisuja etenkin yksityisten, teollisten investointien vauhdittamiseksi. Meillä on kaikki edellytykset viedä Suomi uudelleen kasvu- ja työllisyyslinjalle.

Suomi on yhä ylivelkaantunut

Ensi vuoden budjetti sisältää aiemmin sovittuja menosäästöjä, mutta uusia säästöjä budjettiriihessä ei tehty. Keskustan eduskuntaryhmässä emme väheksy minkään säästön vaikutuksia. Päinvastoin. Budjetin kokonaisuudessa pieniltä tuntuvat asiat ovat useimmiten tavallisten ihmisten elämässä niitä isoimpia asioita.

On muistettava, miksi säästöjä valitettavasti joudutaan tekemään. Suomi on ylivelkaantunut. Jos mitään ei tehdä, rahat loppuvat. Asia on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen, minkä moni tietää myös omasta taloudestaan.

Keskustan eduskuntaryhmälle oli kuitenkin tärkeää, että niukkuudesta huolimatta pystytään tekemään myös myönteisiä parannuksia. Nyt teemme tuntuvat panostukset esimerkiksi omaishoidon ja perhehoidon kuntoon laittamiseen, naisten työmarkkina-aseman kohentamiseen, nuorten syrjäytymisen torjumiseen ja sotiemme veteraanien elinolojen parantamiseen.

Keskusta pitää myös hyvänä, että yli kuusikymppiset pitkäaikaistyöttömät pääsevät nyt eläkkeelle ja suurissa vaikeuksissa olevalle maataloudelle tulee kriisipaketti. Myös päivähoitomaksujen korotuksen peruminen on hyvä asia. Itse asiassa pienituloisimpien perheiden päivähoitomaksuja jopa alennetaan.

Tämän vuoden alussa tehty työtulovähennyksen korotus huomioiden olemme päättäneet yhteensä noin miljardin veronalennuksista, jotka kohdistuvat pääosin pieni- ja keskituloisiin ja eläkeläisiin. Veronalennuksilla ylläpidetään osaltaan kotimaista kysyntää ja työllisyyttä.

Meillä on enemmän yhdistävää kuin erottavaa

Olemme huolissamme kärjistyneestä vastakkainasettelusta Suomessa. Tuomitsemme jyrkästi kaiken väkivallan ja vetoamme maltin ja yhteiskuntarauhan puolesta. Vihapuheet, saatikka vihan teot eivät ole isänmaallisuutta.

Itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Suomalaisilla on sittenkin enemmän yhdistäviä kuin erottavia asioita. Etenkin päättäjien on tällaisena aikana oltava sillanrakentajia. Keskustan tavoite on rakentaa turvallista, työllistävää ja tasa-arvoista Suomea, jossa kaikki suomalaiset ja koko maa pidetään mukana. Tämä on vastaus myös alussa mainitsemani kajaanilaisen miehen ja keravalaisen naisen ajatuksiin.

Talous- ja työllisyystilanteessamme on orastavia merkkejä paremmasta. Suomen suunnan muuttamista on nyt määrätietoisesti jatkettava. Keskustan eduskuntaryhmä antaa tukensa hallitukselle Suomen kuntoon laittamisessa.

Kaikkonen 1.9.2016: Budjettiriihen ratkaisuilla tuetaan talouden elpymistä ja työllisyyden paranemista

01.09.2016 - Puheita ja kirjoituksia

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen:

Budjettiriihen ratkaisuilla tuetaan talouden elpymistä ja työllisyyden paranemista

Suomen tilanteessa on merkkejä paremmasta. Maamme talous kasvaa usean vuoden supistumisen jälkeen. Myös työttömyys on hieman hellittänyt.

Hallituksen budjetti ja työllisyys- ja yrittäjyyspaketit tukevat Suomen talouden elpymistä. Uudistukset luovat edellytyksiä talouden voimakkaammalle kasvulle ja ennen muuta työllisyyden paranemiselle.

Työllisyys- ja yrittäjyyspaketit parantavat pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä sekä helpottavat ihmisten työllistämistä ja työllistymistä. Ratkaisut myös lisäävät työnteon kannustavuutta. Parempi työllisyys on kestävin tapa turvata palvelut ja pitää huolta heikompiosaisista.

Nyt toteutetaan esimerkiksi Keskustan esittämä yrittäjävähennys, otetaan käyttöön maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys, helpotetaan yritysten sukupolvenvaihdoksia ja kasvatetaan kotitalousvähennystä. Työttömyysetuutta voi tulevaisuudessa käyttää uudenlaisena starttirahana tai palkkatukena, kuten Keskusta on esittänyt.

On tärkeää, että sovituilla ratkaisuilla pystytään helpottamaan etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilannetta. Inhimillisesti katsoen on myös hyvä ratkaisu päästää varttuneimmat pitkäaikaistyöttömät eläkkeelle tässä tilanteessa.

Suomalaisten tuloverotus alenee yli puolella miljardilla eurolla kautta linjan, kun yhteiskunta- eli kilpailukykysopimuksen kattavuus ylittää 90 prosenttia. Laaja kattavuus on yhteinen etu. Myös eläkeläisten verotus kevenee. Veronalennukset ylläpitävät kotimaista kysyntää ja tukevat osaltaan työllisyyttä.

Teitä, ratoja ja muita väyliä laitetaan kuntoon ensi vuonna eri puolilla maata osana liikenteen korjausvelan hoitamista. Myös uusia isoja liikenneinvestointeja tehdään. Yhdessä asuntorakentamista lisäävien ratkaisujen kanssa ne elvyttävät Suomen taloutta ja parantavat työllisyyttä koko maassa.

Myös hallitusohjelman ratkaisut työllistävän luonnonvara- ja biotalouden edistämiseksi eli ns. kärkihankkeet painottuvat ensi vuoteen. Nekin tukevat talouden elpymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Suomen velaksi elämisen lopettamisesta pidetään kiinni. Tämä on välttämätöntä talouspolitiikan uskottavuuden kannalta. Keskusta on sitoutunut siihen, että vaalikaudelle sovitut menosäästöt toteutetaan kokonaisuudessaan.

On oikein, että säästöjen vastapainoksi esimerkiksi omais- ja perhehoitoa laitetaan vihdoin kuntoon, päivähoitomaksujen korotuksia ei tehdä ja pienituloisimpien maksuja alennetaan. Naisten asemaa työmarkkinoilla parannetaan ja vanhemmuuden kustannuksia jaetaan oikeudenmukaisemmin Keskustan esittämällä 2 500 euron kertakorvauksella työnantajille.

Maatalouden tukalaa tilannetta helpotetaan kriisipaketilla. Pidemmällä aikavälillä kestävä ratkaisu on saada markkinat toimimaan paremmin, ja tässä katseet kääntyvät myös kaupan toimijoihin. Keskusta edellyttää, että maatalouden kustannuksia lisääviä ratkaisuja ei poliittisin päätöksin tehdä ja maatalouden turhan sääntelyn ja byrokratian purkamista jatketaan.

Suomella riittää edelleen ongelmia ratkaistavaksi, eikä kaikilla suomalaisilla mene hyvin. Moni on huolissaan tulevaisuudesta. Juuri siksi hallituspuolueiden on edelleen pystyttävä hyvään yhteistyöhön ja toteutettava hallitusohjelmaa määrätietoisesti.

Kaikkosen puhe keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Oulussa 23.8.2016

23.08.2016 - Puheita ja kirjoituksia

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Hyvät edustajakollegat ja kaikki muut läsnäolijat,

Lämpimästi tervetuloa Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokoukseen Ouluun.

Kiitos kaupunginjohtaja Matti Pennaselle puheenvuorosta ja kaupungille yhteistyöstä kesäkokouksen järjestämisessä. Oulun päättäjillä on suuret saappaat täytettävinä ensi keväänä.

Tätä vaalikautta on takana reilu vuosi. Ongelmia on edelleen ratkaistavana. Tämä porukka voi kuitenkin olla pystypäin.

Suomi on johdettu pois kuilun partaalta. Politiikka ei ole enää rikki, vaan päätöksiin on pystytty. Ihmiset voivat luottaa siihen, että Suomen asiat ovat edellisen vaalikauden jälkeen taas hallinnassa.

Olemme saaneet aikaan ratkaisut yhteiskunta- eli kilpailukykysopimuksesta työllisyyden parantamiseksi, sote- ja maakuntauudistuksesta palvelujen turvaamiseksi sekä säästöistä Suomen velkaantumisen lopettamiseksi.

Maamme talous on hienoisesti plussalla usean miinusmerkkisen vuoden jälkeen. Työttömyys kääntyi kesällä vihdoin laskuun.

Suomen tilanne on vakava, mutta suunta on parempaan päin. Tuntuvakin myönteinen työllisyys- ja talouskäänne on tämän vaalikauden aikana mahdollinen. Nyt on eri tavoin vahvistettava orastavaa myönteistä kehitystä. Jalka on nostettava jarrulta, ja mentävä rohkeasti eteenpäin. Suomi nousuun on meidän kaikkien yhteinen asia.

Samaan hengenvetoon on todettava, että odotusten suhteen tarvitaan realismia. Mannaa ei sada taivaasta vielä huomenna.

Työttömyys on edelleen Suomen vakavin ongelma. Työttömyys eriarvoistaa yhteiskuntaa, tarkoittaa toimeentulovaikeuksia ja osattomuutta sekä heikentää ihmisten uskoa tulevaisuuteen.

Ajatuspaja e2:n tutkimuksen mukaan jopa 82 prosenttia suomalaisista pelkää, että eriarvoisuuden kasvu on jo uhka suomalaiselle yhteiskunnalle. Lähes yhtä moni kokee, että hyvän elämän edellytykset ovat heikentyneet.

Nyt tarvitaan talouden kasvua ja työllisyyttä parantavia ratkaisuja. Työllisyyden parantaminen on kestävin tapa torjua eriarvoisuutta, pitää huolta yhteiskuntamme heikompiosaisista ja turvata palvelut koko maassa. Työllisyyden parantaminen on Keskustan eduskuntaryhmälle ilman muuta myös hallituksen budjettiriihen ykkösasia.

On totta, että maamme työmarkkinoilla on kohtaanto-ongelmia. Työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. On myös totta, että työllisyyden parantamiseksi tarvitaan ratkaisuja, joilla lisätään työn tarjontaa. Eniten Suomessa on kuitenkin pulaa työpaikoista.

Siksi Keskustan eduskuntaryhmä hakee ratkaisuja, joilla parannetaan etenkin työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä, lisätään työnteon kannattavuutta ja puretaan byrokratiaa, jota koskevia esityksiä julkaisemme myöhemmin tänään. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat valoisamman tulevaisuuden näkymän.

Pidemmällä aikavälillä olennaista Suomen talouden kasvun kannalta on saada investoinnit vihdoin liikkeelle. Tästä syystä pääministeri on kutsunut tälle viikolle niin työnantajien kuin työntekijöiden edustajia saman pöydän ääreen hakemaan yhteistyössä ratkaisuja.

Päätökset investoinnista tehdään yrityksissä. Kilpailukykysopimuksen vastapainoksi suomalaisilla on myös oikeus odottaa elinkeinoelämältä työpaikkoja. Yhtä oikeutettua on odottaa ennen muuta suurten pörssiyhtiöiden johdolta kohtuullisuutta palkoissa ja eduissa. Etuilun aika on ohi.

Aiemmin tänä vuonna päätimme mittavista tie- ja muista liikennehankkeista sekä nopeiden tietoliikenneyhteyksien ulottamisesta koko maahan. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että kyse on yhteensä lähes kolmen miljardin euron ohjelmasta keskustalaisen liikenne- ja viestintäministerin johdolla.  Ensimmäiset urakat ovat jo alkaneet. Hankkeet elvyttävät taloutta ja työllistävät koko maassa.

Työllisyyden parantamiseksi meidän on myös määrätietoisesti rakennettava Suomesta luonnonvara- ja biotaloutta. Yleisesti arvioidaan, että luonnonvara- ja biotalous yhdistettynä huippuosaamiseen on lupaavin mahdollisuus työpaikkoihin ja työllistäviin yrityksiin koko maassa. 

Meidän on pystyttävä lisäämään kotimaisen biopolttoaineen käyttöä. Olen esittänyt, että eduskunnan pitäisi lainsäädännöllä velvoittaa polttoaineiden jakeluyhtiöt lisäämään biokomponentin osuutta Suomessa myytävissä polttoaineissa. Se loisi uusia työpaikkoja maakuntiin ja vähentäisi osaltaan maamme tuontiriippuvuutta. 

Meidän on muutoinkin ohjattava autoilua ympäristöystävällisempään suuntaan. Yhtenä vaihtoehtona olen esittänyt uudistusta, jossa sähköauton hankintaa tuettaisiin suoralla tuella. Ruotsissa tuki on ollut 4 000 euron luokkaa, mikä on johtanut sähköautojen yleistymiseen.

Suomalaisten ansiotuloverotus alenee ensi vuonna aidosti kautta linjan usean vuoden kiristymisen jälkeen.

Veronalennusten kohdentaminen kaikille on perusteltua nyt, kun epävarmuus maailmantaloudessa on lisääntynyt, Suomen vienti ei vielä kunnolla vedä ja talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Keskustan eduskuntaryhmässä katsomme, että tulevien vuosien mahdolliset veronalennukset on kohdennettava ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille suomalaisille.

Vetoamme sen puolesta, että vielä meneillään olevissa neuvotteluissa kilpailukykysopimuksesta päästään ratkaisuun. Jos sopimuksen kattavuudeksi saadaan 90 prosenttia, veronalennukset ovat yhteensä 515 miljoonaa euroa. Se olisi vielä tuntuvampi piristysruiske talouteen ja tuntuisi itse kunkin lompakossa.

On oikeudenmukaista, että myös eläkeläisten verotusta alennetaan. Pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä on ennen eduskuntavaaleja esittämämme mukaisesti korotettu ja korotetaan edelleen.

Keskustan eduskuntaryhmä on sitoutunut siihen, että tälle vaalikaudelle sovitut neljän miljardin euron valtiontalouden säästöt toteutetaan kokonaisuudessaan. Kyse on talouspolitiikan uskottavuudesta. Yksittäisiä päätöksiä voidaan yhdessä sopimalla muuttaa, jos parempia ja vielä oikeudenmukaisempia ratkaisuja löytyy. Kokonaisuudesta on kuitenkin pidettävä kiinni.

Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että syksyn lisätalousarviossa päätetään maatalouden kriisipaketista lupausten mukaisesti. Maatalouden tukalaa tilannetta on helpotettava ja kotimainen ruoantuotanto turvattava. Kyse on kansallisesta asiasta, yhteisestä henkivakuutuksestamme.  

Historiallinen ja Euroopassa ainutlaatuinen kilpailukykysopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan.

Olen sitä mieltä, että sopiminen, yhteistyö ja kyky uudistuksiin ovat maamme voima myös tulevaisuudessa. Toivottavasti voimme päästä Suomessa eroon nurkkakuntaisesta kähinöinnistä ja sen mittailemisesta, mikä puolue tai muu voimakeskus kussakin ratkaisussa voittaa tai häviää. Ajat ja maamme tilanne ovat sellaiset, että tärkeintä on, että Suomi voittaa. 

Tässä myös tiedotusvälineillä on peiliin katsomisen paikka. Yhteiskunnan ilmapiiri on välillä umpitympeää. Otsikoita revitään asioista, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että ratkaisemme yhteisiä ongelmia ja laitamme Suomea kuntoon. Asioiden mittasuhteet olisi aika laittaa kohdalleen.

Kilpailukykysopimus on ennen muuta työllisyyssopimus. Kyse on siitä, että mahdollisimman monelle maamme sadoista tuhansista työttömistä saadaan töitä. Mielestäni meidän poliittisten päättäjien sekä työmarkkinajärjestöjen tulisi seuraavaksi pystyä samalla tavalla yhdessä sopimaan myös siitä, miten teemme työelämästä paremman.

Tämä on oikein myös siksi, että kilpailukykysopimus on työntekijöiden kannalta poikkeuksellinen.

On nähtävä, että työ, työelämä ja työmarkkinat ovat peruuttamattomassa muutoksessa. Monille työelämään tulevista nuorista on tarjolla usein lyhytkestoisia ja määräaikaisia työsuhteita. Väliaikainen työttömyys ja osa-aika- tai pätkätyö ovat todellisuutta yhä useammalle.

On arvioitu, että tulevaisuudessa yhä useampi työllistää itse itsensä ja moni tekee työtä välillä palkansaajana, välillä yrittäjänä tai kumpaakin yhtä aikaa.

Työelämässä ja -markkinoilla tehdään nyt joustoja. Paikallinen sopiminen etenee ja uudistuksia sillä saralla on syytä jatkaa. Samalla on kuitenkin huolehdittava työntekijöiden riittävästä turvasta ja mahdollistettava itse kullekin omaan elämäntilanteeseen sopivat valinnat. Tarvitsemme Suomessa työelämän laatua, hyvinvointia, tasa-arvoa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista parantavia uudistuksia.

Keskustan eduskuntaryhmälle työn ja muun elämän parempi yhteensovittaminen on tärkeimpiä asioita työelämän uudistamisessa. Kun kodeissa voidaan hyvin, myös työpaikoilla voidaan hyvin. Vanhemmille on mahdollistettava nykyistä laajemmin joustava työaika ja osa-aikatyö perheiden toiveiden mukaisesti.

Ensi vuonna toteutuu esittämämme 2500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle. Vanhempainvapaissa tarvitaan pidemmällä aikavälillä kokonaisvaltainen uudistus. Kotihoidontuen romuttaminen ei ole kuitenkaan mikään ratkaisu työllisyyden parantamiseen tai muihin Suomen ongelmiin. Me puolustamme perheiden aitoa valinnanmahdollisuutta.

Puhuin edellä mittasuhteiden laittamisesta kohdalleen. Se on perusteltua myös, kun katsoo, millaisessa maailmassa elämme.

Kesän uutisia ovat hallinneet terrori-iskut, väkivallanteot sekä Turkin vallankaappausyritys jälkeisine tapahtumineen. Sodat Lähi-idässä jatkuvat. Tilanne Ukrainassa ja Krimillä on jännitteinen ja Venäjän ja lännen vastakkainasettelu pysyy.

Pelolle ei pidä antaa valtaa, mutta tosiasiat on tunnustettava. Suomalaistenkaan turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että Suomen turvallisuudesta huolehditaan kestävimmin kun laitamme Suomen kuntoon ja harjoitamme viisasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Eduskunta käsittelee syysistuntokaudella hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. On välttämätöntä, että maamme linjasta on myös tulevaisuudessa kansallinen yhteisymmärrys. Keskustan eduskuntaryhmä rakentaa osaltaan tätä yhteisymmärrystä. Me emme lähde ulkopoliittisten leimakirveiden heittämiseen.

Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikka on pitkään perustunut soti­laal­li­seen liit­tou­tu­mat­to­muu­teen, kansain­vä­li­seen yhteistyöhön, hyviin kahden­vä­li­siin suhteisiin joka ilmansuuntaan ja uskottavaan puolustukseen.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että tätä yhdessä sovittua, hyvin toimivaa linjaa on viisasta noudattaa myös tule­vai­suu­dessa. Tärkeintä on vakauden edistäminen Suomen lähialueilla ja toimiminen vastak­kai­na­set­telun lieven­tä­mi­seksi ja vuoropuhelun lisäämiseksi. Keskusteluyhteyttä on pidettävä yllä myös Venäjän kanssa, kuten tasavallan presidentin johdolla on tehty.

Ihmisten huoliin on vastattava myös niin, että Suomen linjasta ja maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käydään yhteiskunnassa laajaa keskustelua. Kalajoelta alkoivat eilen presidenttiehdokkaamme Matti Vanhasen Ulkopolitiikkaa yhdessä -tapahtumat, jotka jatkuvat tänä iltana täällä Oulussa ja joita järjestetään tulevina kuukausina eri puolilla Suomea. Ne ovat mahdollisuus keskustelun kautta rakentaa yhteisymmärrystä suomalaisten kanssa myös laajemmin.

Terrorismin torjuminen edellyttää lisää yhteistyötä EU:ssa ja laajemminkin. Keskeistä on toimiva tiedustelu ja tieto­jen­vaihto. Pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa on kuitenkin saada tilanne Lähi-idässä, ennen muuta Syyriassa ja Irakissa rauhoittumaan. Myös Afrikan tulevaisuuden kehityksellä on ratkaiseva merkitys Euroopalle ja turvallisuudellemme.

Täällä kotimaassa on huolehdittava poliisin ja muiden turval­li­suu­desta vastaavien viranomaisten riittävistä voimavaroista.

Viimeisimmät puoluekannatusmittaukset mielestäni osoittavat, että suomalaiset luottavat Keskustaan. Uskon ihmisten arvottavan suhteellisen korkealle sen, että olemme pystyneet myös sellaisiin ratkaisuihin, jotka eivät ole olleet itsellemmekään helppoja. Toiseksi, me olemme yhtenäisimmin olleet hallituspolitiikan kokonaisuuden takana.

Ihmisten luottamus on kuitenkin ansaittava jokainen päivä uudelleen.

Kestävimmin pidämme luottamusta yllä, kun toteutamme hallitusohjelmaa hötkyilemättä ja olemme sortumatta poliittiseen pikkunäppäryyteen, jota sitäkin on viime viikkoina nähty. Me olemme saaneet suomalaisten luottamuksen sille, että laitamme Suomen kuntoon. Onnistumisemme mitataan aikanaan ennen muuta sillä, onko työllisyys parantunut ja kokevatko suomalaiset, että heillä ja Suomella menee paremmin.

Minusta puoluekannatusmittaukset myös osaltaan osoittavat, että Keskustalla on poikkeuksellisen kokeneet ja pystyvät eduskunta- ja ministeriryhmät. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana pidän tärkeänä, että myös tulevaisuudessa keskustelemme suoraan ja suomeksi vaikeistakin asioista. Keskustelemattomuuteen meillä ei ole varaa.

Toiseksi, meidän on varottava kovakorvaisuutta ja sitä, että linnoittautuisimme Helsingin norsunluutorneihin. Niin ministerien kuin kansanedustajien on oltava säännöllisesti, myös vaalien välillä, kentällä kuuntelemassa ihmisiä. Kaikki viisaus ei asu meissä poliitikoissa. Kenttätyöstä on pidettävä kiinni. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla meillä on tänä iltana kymmenkunta tapahtumaa eri kunnissa.

Edessä on isojen asioiden ja ennen muuta työntäyteinen syksy. Mennään eteenpäin itseemme uskoen, toisiamme tukien ja ahkerasti töitä tehden. Rakennetaan osaltamme Suomeen tekemisen meininkiä.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 1.7.2016: EU:ta uudistettava – unionin keskityttävä oleelliseen

01.07.2016 - Puheita ja kirjoituksia

Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

EU:ta uudistettava – unionin keskityttävä oleelliseen

EU:n historiassa on kääntymässä uusi lehti, kun Britannia on eroamassa unionista.

Kansanäänestyksen tulos herättää ymmärrettävästi monenlaisia tuntemuksia.  Meidän tehtävämme ei ole kuitenkaan arvostella äänestyksen lopputulosta saati brittiläisiä äänestäjiä. Kansan tahtoa on syytä kunnioittaa. Näillä mennään.

Suomelle Britannian lähtö EU:sta on kiistatta menetys. Menetämme samanmielisen jäsenmaan, jonka kanssa olemme jakaneet näkemyksiä muun muassa kauppapolitiikassa ja ylettömän byrokratian purkamisessa. Näillä sektoreilla olisi yhdessä tekemistä vielä ollut ja on edelleen.

Voi sanoa, että unionilla on nyt peiliin katsomisen paikka. Yksi syy EU-kriittisyyteen niin Iso-Britanniassa kuin muuallakin Euroopassa on se, että moni kokee EU:n puuttuvan liian moneen asiaan, myös sellaisiin, jotka olisi parempi hoitaa kansallisella tasolla. Keskusta ei halua EU:sta tiivistä liittovaltiota. Sen sijaan haluamme EU:n keskittyvän niihin asioihin, joissa siitä voi olla aidosti hyötyä. Turvallisuus, kaupan ja talouden edistäminen, muuttoliike, ilmastonmuutos ja terrorismi ovat esimerkkejä asioista, joiden hallitsemiseksi tarvitsemme yhtenäistä Eurooppaa.

Yhteistyö Britannian kanssa turvattava

Nyt täytyy panostaa kolmeen asiaan. Ensinnäkin on löydettävä ne ratkaisut, joille tulevat yhteistyöjärjestelyt Iso-Britannian kanssa rakentuvat. Joudumme neuvottelemaan suhteemme uudelleen. Tärkeitä asioita meille tulevassa brittiyhteistyössä on useita, kuten vapaakaupan jatkuminen ilman tullia ja viisumivapauden säilyminen. On myös tärkeää, että EU ja Iso-Britannia pystyvät eroprosessin jälkeenkin hyvään yhteistyöhön Eurooppaa koettelevien turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.

Tuhansia suomalaisia opiskelijoita ja työntekijöitä asuu eri puolilla saarivaltiota, ja myös meillä Suomessa asuu ihan kohtalaisen kokoinen joukko brittejä. Suomesta viedään Britanniaan tuotteita vuosittain liki kolmen miljardin euron arvosta. Metsäyhtiöidemme viennistä jopa kymmenes suuntautuu Britanniaan. Yhteistoiminta ja kauppa pitää saada sujumaan myös jatkossa.

On selvää, että epävarmuus painaa alas sekä kulutusta että investointeja koko EU:n alueella ja syö edellytyksiä talouskasvulta. Keskustan eduskuntaryhmä toivookin, että prosessi saadaan epävarmuuden kitkemiseksi alkuun pian ja että Britannia jättää eroilmoituksen kohtuullisen pian syksyllä.

Oma talous kuntoon

Toiseksi, on katsottava, mitä voimme tehdä kansallisesti yhteiskunnan vakauden ja yhtenäisyyden edistämiseksi. Kuten Britanniassa, myös meillä kritiikki suuntautuu helposti EU:hun, vaikka todellisuudessa negatiivisen muutoksen taustalla olisivat usein muut syyt. Ei Brysseliä kannata aivan kaikesta syyttää.

EU on ollut keskeinen keinomme vastata globalisaation ja digitalisaation tuomiin muutoksiin työmarkkinoilla ja elinkeinoelämässä. Kansallisesti meidän on uudistuksilla huolehdittava entistä paremmin siitä, että turhautumista näiden ilmiöiden edessä ei tapahdu, vaan kilpailukykymme paranee ja työpaikkoja syntyy.  Kun omat asiamme taloutta myöten ovat kunnossa, voimme pitää kaikki suomalaiset mukana, lisätä hyvinvointia ja kestää ulkoiset paineet.

Suomi on Sipilän hallituksen ensimmäisen vuoden aikana tuotu pois kuilun partaalta. Ensimmäiset valonpilkahdukset paremmasta tulevaisuudesta ovat jo näkyvissä. Kilpailukykysopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan isoista asioista. Sen jatkoksi tarvitaan vielä lisää toimia, jotta toivoa herättävät talouden tunnusluvut realisoituvat lähiaikoina uusiksi työpaikoiksi. Suomi pitää laittaa kuntoon.

Turhaa byrokratiaa karsittava

Kolmanneksi, meidän on uudistettava EU:ta siten, että kansalaiset kokisivat unionin hyödyllisenä hankkeena. Kaikki tähänastinen muutos ei ole mennyt oikeaan suuntaan. Keskusta katsoo, että nyt on ponnisteltava EU:n toimintakyvyn takaamiseksi varsinkin rauhaan, turvallisuuteen, kestävään kehitykseen ja talouteen liittyvissä ydintehtävissä.

Turhaa byrokratiaa EU:ssa on karsittava kaksin käsin. Toimeenpanoa on tehostettava ja hallinnollista taakkaa kevennettävä. Avoimuutta pitää lisätä. Keskusta korostaa läheisyysperiaatetta kehittämisen lähtökohtana.

Jäsenmaiden on tehtävä enemmän uudistuakseen ja eri toimijoiden omavastuun on oltava aina ensisijaista. Parasta yhteisvastuuta on se, että jäsenmaat noudattavat yhteisesti sovittuja sääntöjä ja tekevät sen, mitä yhdessä sovitaan.

Uudistaminen käyntiin mahdollisimman pian

EU on tottunut muuttumaan, mutta tähän asti se on tapahtunut lähinnä laajentumisten myötä. Unioni on uuden edessä menettäessään yhden suuren jäsenmaan. Asia on nähtävä niin, että muutoksessa piilee mahdollisuus. Britannian eron ei saa antaa halvaannuttaa EU:ta, vaan nyt jos koskaan unionin on uskallettava uudistua ja keskityttävä oleelliseen.

Tämä kaikki on tehtävä kansalaisia herkällä korvalla kuunnellen, niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Kaikkonen ja Kääriäinen utp-selonteosta: Suomen tavoitteeksi vakauden tie

17.06.2016 - Puheita ja kirjoituksia

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon seurantaryhmän puheenjohtaja, Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen:

Suomen tavoitteeksi vakauden tie

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on realistinen arvio Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta aikana, jolloin tilanne maamme lähialueilla ja laajemmin Euroopassa ja maailmassa on jännitteinen.

Venäjän ja lännen välit ovat kiristyneet, joka heijastuu myös Itämeren alueelle. Negatiivisten toimien ja vastatoimien kierre on katkaistava neuvotteluteitse. On palattava liennytyksen ja vakauden tielle. Suomen on oltava tässä työssä aktiivinen sillanrakentaja.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkäaikainen, yhdessä sovittu linja on nojannut sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, kansainväliseen yhteistyöhön, hyviin kahdenvälisiin suhteisiin ja uskottavaan omaan puolustukseen.

Tämä on kestävä linja myös lähivuosille niin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vakauden ylläpitäminen ja vahvistaminen nimenomaan Suomen lähialueilla.

On tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on myös tulevaisuudessa laaja yhteisymmärrys. Sen rakentamiseen selonteko antaa tukevan perustan.

Suomi ja Ruotsi ovat samankaltaisilla ulko- ja turvallisuuspoliittisilla valinnoilla pitkään edistäneet koko pohjoisen Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Kummankin maan pysyttäytyminen sotilasliiton ulkopuolella on kestävä tapa vahvistaa vakautta. Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä on syytä edelleen syventää.

Suomen turvallisuuteen vaikuttaa keskeisesti myös se, että omat asiamme, ennen muuta taloutemme ja työllisyytemme ovat kunnossa. Se, että talous saadaan tasapainoon ja työllisyys paranemaan, on kestävin tapa turvata yhteiskunnan eheys. Kunnossa oleva Suomi kestää parhaiten myös ulkoa tulevat paineet.

Lakialoite: Kuluttajille tarjottava mahdollisuus sähkön tasaerälaskutukseen

27.05.2016 - Puheita ja kirjoituksia

LAKIALOITE

laiksi sähkömarkkinalain 57§:n ja 69§:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Sähkö on useille kotitalouksille merkittävä kuluerä varsinkin sähkölämmitteisissä taloissa. Suomen kaltaisessa suurten lämpötilavaihteluiden maassa ajankohtaiseen kulutukseen perustuva laskutus vaihtelee vuodenaikojen ja lämpötilan mukaan merkittävästi, jopa useilla sadoilla euroilla. Osalle sähkönkäyttäjistä tämä ei ole ongelma, mutta osalle on. Suuresti vaihtelevat laskut hankaloittavat monien kotitalouksien oman talouden suunnittelua ja tulevien kulujen ennakoimista huomattavasti. Ongelmat ovat suurimpia varsinkin pienituloisille kotitalouksille, kun kesä- ja talvikuukausien sähkölaskut voivat vaihdella merkittävästi. Moni kuluttaja ottaisi tasaerälaskutuksen käyttöön, jos sellainen vaihtoehto olisi tarjolla.

Aiemmin sähköyhtiöt tarjosivat yleisemmin tasaerälaskutusvaihtoehtoa, mikä helpotti kotitalouksien tilannetta tasaamalla sähkölaskua koko vuodelle. Nyt tuntimittauslaitteistojen yleistyessä sähköyhtiöt ovat suurimmaksi osaksi luopuneet tasaerälaskuttamisesta ja siirtyneet reaalikulutukseen perustuvaan laskutukseen monien asiakkaiden toiveista huolimatta.

Vuonna 2009 annetussa EU:n kolmannessa sähkön sisämarkkinadirektiivissä edellytetään erilaisten maksutapavaihtoehtojen tarjoamista kuluttajille. Sähkömarkkinalain uudistuksen yhteydessä vuonna 2013 silloinen hallitus sisällytti esitykseensä jakeluverkonhaltijan velvoitteen tarjota erilaisia maksuvaihtoehtoja, mukaan luettuna kuluttajan arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen perustuvan tasaerälaskutuksen. Ehdotus kuitenkin muuttui talousvaliokunnan käsittelyssä siten, että maininnat pakollisista maksutapavaihtoehdoista – kuten tasaerälaskutuksesta – haluttiin poistaa (TaVM 17/2013 vp — HE 20/2013 vp). Muutosta perusteltiin kustannustekijöillä, sillä pakollinen tasalaskutus saattaisi edellyttää sähköyhtiöiltä investointeja tietojärjestelmiin. Talousvaliokunta kuitenkin painotti, että kuluttajille tulisi tarjota erilaisia maksutapoja. Valiokunta luotti mietinnössään siihen, että tällöin tasaerälaskutus olisi myös mahdollinen vaihtoehto markkinaehtoisesti uudistetun lainsäädännön viitoittamalla tavalla. Yhtenä vaihtoehtona pidettiin sähköyhtiöiden ja luottolaitosten yhteistyötä tällaisen vaihtoehdon luomisessa.

Käytännössä talousvaliokunnan kaavailema maksutapavaihtoehtojen lisääntyminen ei ole kuitenkaan toteutunut. Energiaviraston antamassa päätöksessä 31.3.2014 virasto toteaa, että koska velvoitteet tarjota tasaerälaskutusta yhtenä maksutapavaihtoehtona jäivät eduskuntakäsittelyssä pois, voivat verkonhaltijat itse päättää, mitä maksutapavaihtoehtoja ne tarjoavat asiakkailleen. Sähkömarkkinalain pykäliä 57§ ja 69§ on tulkittu siten, että erilaiset maksutavat tarkoittavat vain käteis- tai verkkomaksua. Energiaviraston päätöksen mukaan erilaisten maksutapavaihtoehtojen tarjoamiseen riittävät myös paperilaskun ja e-laskun tarjoaminen. Näin maksutapavaihtoehtojen on tulkittu tarkoittavan fyysisiä tapoja maksaa lasku. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä tai lain tarkoituksen mukainen tulkinta. Käytännöksi on muodostunut, että sähköyhtiöt eivät edelleenkään tarjoa lain hengen mukaisesti ja monien asiakkaiden tarpeista huolimatta tasaerälaskutusvaihtoehtoa, laskuttavat tasaerälaskuista erillisen käsittelymaksun tai nykyisellään jopa poistavat niitä aktiivisesti palveluvalikoimastaan. Tältä osin sähkömarkkinalaki onkin jäänyt puutteelliseksi ja sitä on nyt täydennettävä, jotta kuluttajille olisi tarjolla entistä paremmat vaihtoehdot oman talouden suunnitteluun.

Vuonna 2009 annetulla valtioneuvoston asetuksella sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta ei estetä sähkön myyjää tarjoamasta tasaerälaskutusta, vaikka sähkön mittaamiseen käytettäisiin tuntimittauslaitteistoa. Tästä huolimatta useat palveluntarjoajat eivät ole mahdollistaneet asiakkailleen laskutusmuodoksi tasaerälaskutusta, vaan veloittavat sähkön käytöstä ajantasaisen kulutuksen mukaan, mikäli se on teknisesti mahdollista.

Koska käytäntö ei ole osoittautunut toimivaksi, otti talousvaliokunta alkuperäisen mietintönsä jälkeen uudemman kerran kantaa tasaerälaskutukseen ja totesi, ettei vakiintunut käytäntö vastaa valiokunnan tarkoittamaa tapaa (TaVM 23/2014 vp — HE 182/2014 vp). Valiokunnan tarkoitus oli alunperinkin turvata tasaerälaskutusta vastaavat käytännöt. Koska käytäntö ei ole kuitenkaan vastannut tarkoitusta, on sähkömarkkinalakia tältä osin syytä tarkentaa. Kokemus on osoittanut, etteivät useimmat sähköyhtiöt tarjoa tätä mahdollisuutta vapaaehtoisesti, joten velvoittava lainsäädäntö on tarpeen. Myös sähkömarkkinadirektiivin kuluttajansuojaa koskeva liite 1 edellyttää, että asiakkaat voivat valita useista eri maksumenetelmistä. Tulkinta on jäänyt Suomessa liian suppeaksi.

Jotta maksutapavaihtoehtokäytäntö vastaa alkuperäistä tarkoitusta, tulee sähkömarkkinalakia muuttaa vuoden 2013 hallituksen esityksen hengessä (HE 20/2013). Sähkömarkkinalain pykäliin 57§ jakeluverkonhaltijan laskutuksesta jakeluverkossa sekä 69 § vähittäismyynnin laskutuksesta on sisällytettävä säännös, joka velvoittaa tarjoamaan kuluttajille erilaisia maksutapavaihtoehtoja. Näiden maksutapaehtojen tulee käsittää sekä laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva laskutus että arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen pohjautuva tasasuuruisiin maksueriin perustuva maksutapavaihtoehto, niin sanottu tasaerälasku. Uudistusta olisi siis se, että jakeluverkonhaltijalla ja vähittäismyyjällä olisi velvollisuus tarjota myös palvelua, jossa asiakas saisi halutessaan lyhentää vuotuista sähkölaskuaan tasasuuruisissa erissä. Vaikka kuluttaja valitsisi tasaerälaskutuksen, tulisi laskutuksen lähtökohtana yhä olla asiakkaan todettuihin lukematietoihin perustuva laskutus ja hänellä on oltava oikeus omien sähkönkulutustietojensa saantiin. Kulutuslukemat tulee tehdä vähintään kerran vuodessa tasaamaan asiakkaan todellista kulutusta. Tasaerälaskutuksesta tai muusta maksutavasta ei saa periä ylimääräistä palvelumaksua. Verkonhaltijalla olisi oikeus muuttaa asiakkaalta veloitettavan tasaerän suuruutta muuttaessaan hinnoittelua tai asiakkaan vuotuisen arvioidun kulutuksen määrän muuttuessa.  Ehdotettu säännös ei vaikuttaisi siihen, minkälaista jakelu- ja mittauspalvelutuotetta asiakas käyttäisi. Myös tasaeriin perustuvan maksutavan valinnut asiakas voisi kuulua erilaisten palvelujen piiriin.

Kotitalouksilla tulee olla oikeus valita itse omien tarpeidensa pohjalta tasaerälaskutuksen ja reaalikulutukseen perustuvan laskutuksen välillä. Sähkömarkkinoiden on oltava kuluttajaystävälliset ja lainsäätäjän on suojeltava heikommassa asemassa olevien kuluttajien oikeuksia. Samalla maksutapavaihtoehtoja koskevan ehdotuksen tavoitteena on myös lisätä asiakkaiden valinnanvapautta laskujen maksamisessa ja poistaa sähköyhtiöiden yksipuolisesti käyttöön ottama, pelkästään lukemalaskutukseen perustuva maksukäytäntö. Lakimuutoksen myötä sekä kuluttajilla että jakeluverkonhaltijalla ja vähittäismyyjällä on mahdollisuus myös jatkaa tunneittain mitattavalla sähkönkulutuksella, jossa mittaustiedot ovat laskutuksen perusteena. Sähkön tasaerälaskutus yhtenä vaihtoehtona toisi kuitenkin kaivattua helpotusta monien sähköasiakkaiden talouden suunnitteluun kulujen ennustettavuutta lisäämällä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki

sähkömarkkinalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähkömarkkinalain (558/2013) 6 luvun 57 §:n 1 momentti ja 7 luvun

 69§:n 4 momentti siinä muodossa kuin ne ovat laissa 1430/2014 seuraavasti:

6 luku

Jakeluverkkoa ja jakeluverkonhaltijaa koskevat säännökset

Jakeluverkonhaltijan laskutus

57 §

Jakeluverkonhaltijan on tarjottava kuluttajille erilaisia maksutapoja sähkönjakelun laskujen maksamiseen. Tarjotuissa vaihtoehdoissa ei saa olla perusteettomia eikä eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Maksutapoina on tarjottava ainakin laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva vaihtoehto sekä kuluttajan arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen perustuviin tasasuuruisiin maksueriin perustuva vaihtoehto. Jos jakeluverkonhaltija tarjoaa kuluttajille ennakkomaksujärjestelmää, on järjestelmän heijastettava riittävästi kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta.

9 luku

Sähkön vähittäismyynti

Vähittäismyyjän laskutus

69 §

Vähittäismyyjän on tarjottava kuluttajille erilaisia maksutapoja sähkölaskujen maksamiseen. Tarjotuissa vaihtoehdoissa ei saa olla perusteettomia eikä eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Maksutapoina on tarjottava ainakin laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva vaihtoehto sekä kuluttajan arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen perustuviin tasasuuruisiin maksueriin perustuva vaihtoehto. Jos vähittäismyyjä tarjoaa kuluttajille ennakkomaksujärjestelmää, on järjestelmän heijastettava riittävästi kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta.

Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017.

Helsingissä 27.5.2016

Antti Kaikkonen /kesk

Kaikkonen: YK:lle viimeinkin naispääsihteeri

13.04.2016 - Puheita ja kirjoituksia

Referaatti 13.4.2016

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen: YK:lle viimeinkin naispääsihteeri

”YK:ssa on meneillään yksi maailman tärkeimmistä valintaprosesseista kun pääsihteeri Ban Ki-Moonille etsitään seuraajaa.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että YK:n jäsenvaltioiden on vihdoin aika valita naispääsihteeri johtamaan YK:ta.

Järjestöllä on ollut jo kahdeksan pääsihteeriä, jotka ovat kaikki olleet miehiä. Nyt on aika rikkoa tämä lasikatto ja valita pääsihteeriksi nainen.

Kyseessä ei ole mikä tahansa tehtävä, sillä pääsihteerin tulee puhua 7 miljardin ihmisen puolesta. Siksi YK tarvitsee vahvan johtajan, joka voi johtaa myös omalla esimerkillään.

Naiset ovat edelleen alisteisessa asemassa hyvin monessa valtiossa ja kulttuurissa eri puolilla maapalloa. Ensimmäinen naispääsihteeri olisi tärkeä signaali sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta.

Tähän mennessä pääsihteerikisaan on ilmoittautunut yhdeksän ehdokasta, joista neljä on naisia. Sukupuolten välinen tasa-arvo on Suomelle tärkeää sekä kansallisesti että kansainvälisesti, joten myös Suomen on syytä tukea naisehdokkaita.

Meneillään oleva valintaprosessi on aiempaa avoimempi ja läpinäkyvämpi, mikä on erittäin tärkeää, jotta kaikki jäsenmaat voivat tuntea valittavan pääsihteerin omakseen. Avoimempi ja läpinäkyvämpi YK on kaikkien jäsenmaiden etu.

On jo korkea aika, että YK saa ensimmäisen naispääsihteerinsä”, Kaikkonen sanoi.

Kaikkonen puhui Helsingissä parhaillaan järjestettävän nuorten YK-konferenssin avajaistilaisuudessa keskiviikkona 13.4.2016.

Kannanotto: Hallitus tukee omais- ja perhehoitajien jaksamista

31.03.2016 - Puheita ja kirjoituksia

Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen:

Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen on tyytyväinen hallituksen aikeisiin parantaa omais- ja perhehoitajien asemaa.

– Omais- ja perhehoitajat tekevät erittäin tärkeää ja arvokasta työtä. Olen iloinen, että taloudellisesti vaikeinakin aikoina heidän asemaansa  pystytään hieman parantamaan, Kaikkonen sanoo.

Hallitus on jättänyt lausuntokierrokselle luonnoksen omais- ja perhehoitolain muutoksesta, jossa on monta pientä parannusta omais- ja perhehoitajien asemaan.

Hallituksen esittämän lakimuutoksen myötä sopimuksen tehneet omaishoitajat saisivat tulevaisuudessa vähintään kaksi vapaapäivää kuukaudessa. Ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti hoitoon sidotut omaishoitajat saisivat vähintään kolme samoin edellytyksin kuin nytkin. Nykyisellään ja myös jatkossa kunnat voivat oman harkintansa mukaan tarjota omaishoitajille useammankin vapaan päivän.

– Kuntakohtaisia eroja on paljon, mutta nykyisellään kaikilla omaishoitajilla ei välttämättä ole vapaapäiviä lainkaan. Vapaapäivät auttavat omaishoitajia jaksamaan paremmin, ja siksi lakimuutos olisi erityisen merkittävä ja tärkeä, Kaikkonen perustelee.

– Vaikka omaishoitajien asema yleisesti ottaen näillä muutoksilla paranee, lain jatkotyössä täytyy vielä varmistaa, ettei kenenkään asema nykyisestä näillä lakimuutoksilla heikkene, Kaikkonen jatkaa.

Lisäksi perhehoitajien vähimmäispalkkiota ollaan korottamassa 80 eurolla kuukaudessa, ja myös heidän vapaapäiviensä määrä nostetaan yhdestä kahteen.

Lakimuutos on lähetetty lausuntokierrokselle ja lain on määrä tulla voimaan heinäkuun alussa. Esityksen tavoitteena on tukea omais- ja perhehoitajien jaksamista ja samalla mahdollistaa hoidettavien asuminen pidempään kotona.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro: Suomen kannattaa vastata avunpyyntöihin jatkamalla koulutusyhteistyötä Irakissa

09.03.2016 - Puheita ja kirjoituksia

Kansanedustaja Antti Kaikkonen piti Keskustan eduskuntaryhmän puheenvuoron lähetetekustelussa selonteosta Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteiössä Irakissa.

Arvoisa puhemies,

Suomi on jatkamassa ja vahvistamassa osallistumistaan koulutusoperaatioon Pohjois-Irakissa Erbilissä. Kyseessä on kriisinhallinnan operaatio, jolla vahvistetaan Irakin kykyä toimia ISIL:iä vastaan. Osallistumisen lisääminen on Suomelta konkreettinen vastaus Ranskan EU:n jäsenvaltioille esittämään avunpyyntöön terrorismia vastaan. Samalla ratkaisulla on tarkoitus vastata myös Yhdysvaltojen esittämään pyyntöön lisätuesta terrorismin ja ISIL:in vastaisessa toiminnassa. 

Pariisissa tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen Ranska esitti avunpyynnön puolustusministerikokouksessa 17. marraskuuta, jossa se vetosi Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen. Pyyntö sai välittömästi jäsenvaltioiden poliittisen tuen ja vakuutuksen solidaarisuudesta.

Arvoisa puhemies,

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun keskinäisen avunannon lauseketta sovelletaan käytännössä. Ennakkotapauksena voimme todeta prosessin käynnistyneen sujuvasti ottaen erityisesti huomioon, että Lissabonin sopimus ei ota kantaa siihen, miten avunpyyntöä tulisi koordinoida. Tiedämme jo nyt, että tukipyyntö on laajentanut ja vahvistanut jäsenvaltioiden käsitystä keskinäisen avunannon lausekkeen soveltamisesta. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, miten lausekkeen soveltaminen vaikuttaa laajemmin EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tai puolustusulottuvuuden kehittymiseen.

Kyseessä oleva artikla 42 sitoo jäsenmaita suoraan ja korostaa niiden keskinäistä solidaarisuutta. Yhteisen toiminnan tehokkuuden kannalta järkevä unionin tasolla tehtävä koordinaatio on kuitenkin tarpeen. Lienee perusteltua jättää soveltamisvaraa siihen, mikä taho kussakin tilanteessa kantaa vastuun koordinoinnista ja yhteisen toiminnan johtamisesta. Useimmiten apua pyytänyt maa tulee olemaan tuo koordinaattori. Mikään ei Keskustan eduskuntaryhmän mielestä estä unionia halutessaan tekemään myös omia yhteisiä päätöksiä vastatakseen avunpyyntöön yhteisesti.

Kuten selonteossa todetaan, Suomi on johdonmukaisesti korostanut avunantolausekkeen poliittista ja periaatteellista merkitystä niin Lissabonin sopimuksen hyväksymisen yhteydessä kuin sen jälkeenkin.

Suomi ottaa avunantovelvoitteen vakavasti. Olemme valmiita antamaan tarvittaessa muille jäsenvaltioille apua ja myös odotamme tarvittaessa saavamme apua muilta jäsenvaltioilta velvoitteen tarkoittamissa tilanteissa. Tästäkin näkökulmasta arvioiden Ranskan aloite on merkittävä ja on hyvä, että saamme kokemusta lausekkeen soveltamisesta. EU-maiden keskinäistä solidaarisuutta testataan näinä aikoina monella tavalla.

Hallituksen arvioitavana on parhaillaan, mistä muista toimista Ranskalle antamamme apu koostuu. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä luonteva tapa olisi vahvistaa hyvin toimivaa kriisinhallintaoperaatiotamme Libanonissa. Tämä voisi vapauttaa Ranskan joukkoja muihin tehtäviin. Näistä operaatioista omat joukkomme saavat myös arvokasta kenttäkokemusta.

Lissabonin sopimuksen toimeenpanoon liittyvät olennaisesti myös käynnissä olevat lainsäädäntöhankkeet, joiden on tarkoitus mahdollistaa Suomelle kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen myös muissa kuin kriisinhallinnan operaatioissa. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että lainsäädännöllisiä lukkoja puretaan harkiten niin, että Suomella on tarkoituksenmukainen päätöksentekovalmius avun antamiseen ja vastaanottamiseen.

Uudistuksissakin on syytä pitää riittävä maltti ja järki päässä sekä muistaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja. Näistä asioista on syytä käydä erikseen perustavanlaatuinen keskustelu huhti-toukokuussa, kun lakiesitykset saapuvat eduskuntaan.

Arvoisa puhemies,

Suomi on antanut koulutustukea Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukoille yli puolen vuoden ajan noin 50 sotilaskouluttajan vahvuudella. Meillä on kokemusta koulutustuesta ja neuvonannosta myös monissa muissa kriisinhallintaoperaatioissa.

Edellistä lähettämispäätöstä tehtäessä eduskunta arvioi perusteellisesti operaation turvallisuustilannetta, riskejä ja merkitystä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että eduskunta perehtyy huolellisesti ajantasaiseen tietoon mandaatin sisällöstä ja operaation turvallisuudesta. Myös vaikutuksia sisäiseen turvallisuutemme on syytä arvioida. Erbilin operaatioon liittyy riskinsä, se on syytä tunnistaa ja tunnustaa.

Arvoisa puhemies,

ISIL:in äärimmäisen julma toiminta Syyriassa ja Irakissa sekä sen aktiivinen rekrytointi ja yllyttäminen terrori-iskuihin eri puolilla Eurooppaa, Lähi-itää ja Afrikkaa edellyttävät kansainväliseltä yhteisöltä laaja-alaista yhteistyötä. ISIL hallitsee edelleen laajoja alueita Irakissa ja Syyriassa. Järjestön leviämistä etenkin Libyaan on pidettävä todellisena uhkana.

Kuten esimerkiksi Pariisin terroristi-iskut hirveällä tavalla osoittivat, uhkaavat ISIL:in kaltaiset liikkeet myös meidän ja lähialueidemme turvallisuutta. Myös YK:n turvallisuusneuvosto on esittänyt avunpyynnön ISIL:in toimintaa vastaan. Suomenkin on omien voimavarojensa ja kykyjensä puitteissa syytä kantaa vastuuta terrorismin vastaisessa kamppailussa.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää Suomen edun mukaisena vastata avunpyyntöihin ja jatkaa koulutusyhteistyötä Irakissa edellyttäen turvallisuuskysymysten asianmukaista ratkaisemista niin joukkojemme toiminta-alueella Irakissa kuin koti-Suomessakin. Turvallisuus on Keskustalle sydämen asia.

Lakialoite festivaalien juomapolitiikasta

19.02.2016 - Puheita ja kirjoituksia

Lakialoitteen allekirjoitti 23 kansanedustajaa eri puolueista.

LAKIALOITE

laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta

Eduskunnalle

Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti vuoden 2015 lopulla valmistuneen kartoituksen kulttuuritapahtumien järjestämiseen liittyvästä sääntelystä ja byrokratian purkamisen tarpeista. Kartoituksessa nousi esiin esimerkiksi tarve keventää alkoholin anniskelua ja nauttimista koskevaa sääntelyä, jonka kulttuuritoimijat kokevat raskaaksi ja kuormittavaksi. Monet kulttuuritoimijat peräänkuuluttivat vapaampaa alkoholipolitiikkaa ja epätarkoituksenmukaisen sääntelyn purkamista, ja kokivat monimutkaisen alkoholilainsäädännön vaikeuttavan huomattavasti kulttuuritapahtumien järjestämistä.

Yleisötapahtumissa ei Suomessa saa nauttia omia alkoholijuomia edes silloin kun järjestäjä ja poliisi sen sallisivat. Ennen vuotta 2013 alkoholi-, kokoontumis- ja järjestyslakia tulkittiin alueellisesti vaihtelevasti siten, että toisilla alueilla painotettiin alkoholilakia, toisilla järjestyslakia eivätkä yleisötapahtumien säännöt omista juomista olleet yhteneväiset. Valviran huomautuksen jälkeen alkoholilain soveltaminen yhtenäistettiin koko maassa noudattamaan alkoholilain 58§:n 3. momentin nauttimiskieltoa. Eräät piknik-henkiset kesäfestivaalit pakotettiin siten muuttamaan hyvin toimineita käytäntöjään ja esimerkiksi rajaamaan entistä isomman osan festivaalialueesta anniskelukäyttöön, vaikka alkoholista johtuvia järjestyshäiriöitä ei näissä tapahtumissa juurikaan edes ollut. Perinteisesti nämä festivaalit, kuten Pori Jazz ja Järvenpään Puistoblues, ovat kuuluneet Suomen kymmenen kokonaiskävijämäärältään suurimman festivaalin joukkoon. Uuden toimintamallin takia festivaalista riippuen yleisökato on ollut mittava, jopa toimintaa uhkaava. On ollut myös merkkejä siitä, että humalahakuisuus on näillä festivaaleilla jopa kasvanut alkoholin siirryttyä anniskelualueille pois arkipäiväisemmän ja yhteisöllisemmän piknik-juomisen ääreltä.

Voimassaolevan alkoholilain 58 § on ollut samassa hengessä voimassa väkijuomalaista lähtien vuodelta 1932. Aika ja henki ovat muuttuneet 80 vuodessa merkittävästi, mutta nauttimiskielto julkisissa tilaisuuksissa on pysynyt voimassa. Nauttimiskiellon takia Suomessa ei ole mahdollista järjestää yleisötilaisuuksia, joissa yleisö saisi halutessaan tuoda mukanaan omia eväitä ja juomia esimerkiksi piknik-hengessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholilain arviomuistio vuonna 2013 esittää, että nykyisen alkoholilain nauttimiskielto siirrettäisiin kokoontumislakiin. Asiantuntijalausunnot ovat mediassa tukeneet sitä, että yleisötapahtumien nauttimiskielto poistettaisiin kokonaan ja päätös omien juomien sallimisesta jätettäisiin järjestäjälle sekä poliisille. Kokoontumislain 23§ säätää, että järjestäjällä ja poliisilla on oikeus kieltää päihdyttävien aineiden hallussapito yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa. Järjestyslain 4§ puolestaan sallii päihdyttävän aineen nauttimisen puistossa tai muulla siihen verrattavalla yleisellä paikalla siten, että nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen ei estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa. Näiltä osin kokoontumis- ja järjestyslaki ovat tarkoituksenmukaisia ja riittäviä määrittämään alkoholijuomien nauttimisen rajoituksia yleisötilaisuuksissa. Silloin kun alkoholijuomien nauttimisesta ei poliisin näkemyksen mukaan koidu muille läsnäolijoille haittaa, tulisi järjestäjän halutessaan voida sallia yleisön omien juomien nauttiminen myös julkisessa tilaisuudessa.

Suomalainen alkoholikulttuuri on muuttumassa: nuoret juovat vähemmän ja aikuiset sivistyneemmin. Kulttuuritapahtumiin tullaan nauttimaan vapaa-ajasta ja kulttuurista, ei humalahakuisesta juhlimisesta. Oman viinin salliminen nautittavaksi viltin ääressä eväiden lomassa lisää yleisön viihtyvyyttä ja kannustaa suomalaisia sivistyneempään alkoholikulttuuriin. Siksi Suomessa tulisi vapauttaa alkoholilainsäädäntöä tältä osin ja helpottaa kulttuuritoimijoiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vähentämällä tarpeetonta sääntelyä ja purkamalla vanhentuneita normeja. Tapahtumien järjestäjillä sekä paikallisella poliisilla on paras tuntemus tilaisuuden järjestystekijöistä, jolloin he ovat myös parhaita arvioimaan alkoholijuomien sopivuuden tapahtuman luonteeseen. Tältä osin lain tulisi siis olla ennemmin mahdollistava kuin mahdollisuuksia kategorisesti rajaava.

Suomalaisten festivaalien lipunmyyntimäärät ja ilmaistapahtumien kävijämäärät ovat jo vuosia kasvaneet hurjasti. Festivaalit ovat samalla sekä valtava yhteisöllinen voimavara että merkittävä kulttuurillinen ja taloudellinen piristysruiske monelle paikkakunnalle. Kumoamalla vanhentunut yleisötapahtumien nauttimiskielto parannetaan uusien ja vanhojen kulttuuritoimijoiden omaehtoisia toimintaedellytyksiä ja kannustetaan paikallisia toimijoita oman alueensa kulttuurin kehittämiseen yhdessä viranomaisten kanssa. Samalla luodaan alkoholikulttuuria, joka pyörii yhdessä olemisen ja sivistyneen kulttuurista nauttimisen ympärillä, ei päihtymisen tai humalahakuisuuden ympärillä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan alkoholilain (1143/1994) 58 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 616/2003.

                                                                                                                         2 §

Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä toukokuuta 2016.

Helsingissä 18.2.2016

Antti Kaikkonen /kesk

Kirjallinen kysymys: Eläkeläisten ansiotulon verotus

09.02.2016 - Puheita ja kirjoituksia

KIRJALLINEN KYSYMYS

Eläkeläisten ansiotulon verotus

Eduskunnan puhemiehelle

Eläkeläisten eläkettä ja ansiotuloa verotetaan Suomessa yhteisverotuksella. Eläkkeellä ansaitut lisätulot nostavat eläkeläisen tuloveroprosenttia, mikä siten pienentää usein huomattavasti ansiotulosta käteen jäävän tulon osuutta. Usein marginaaliveroprosentti nousee niin korkeaksi, ettei työnteko kannata, vaikka eläkeläinen pääsisikin hyötymään palkansaajien verovähennyksistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei eläkeläisen ole taloudellisesti kannattavaa tehdä esimerkiksi keikkaluontoista työtä paikaten työmarkkinoilla kausittain nousevia tarpeita. Lisäksi eläkettä verotetaan nykyiselläänkin ansiotuloa kovemmin.

Mikäli eläkeläisten ansiotulon verotus olisi eläkeläiselle kannattavampaa, moni eläkeläinen hankkisi itselleen lisätuloja ja ajanvietettä täydentäen samalla eri alojen hetkellisesti nousevia työvoimatarpeita. Kannattavampi verotus olisi mahdollista yhteisverotusmallia muuttamalla siten, että sekä ansiotuloa että eläkettä verotettaisiin erikseen niitä vastaavin prosentein. Erillisellä verotuksella lisäansiosta tulisi eläkeläisille kannattavampaa, ja voidaan myös olettaa, että iso osa lisäansioista palautuisi myös kulutukseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta eläkeläisten työnteko olisi kannattavampaa?

Helsingissä 09.02.2016

Antti Kaikkonen /kesk

Kirjallinen kysymys: Sähkön siirtohintojen korotukset

02.02.2016 - Puheita ja kirjoituksia

KIRJALLINEN KYSYMYS

Sähkön siirtohintojen korotukset

Eduskunnan puhemiehelle

Merkittävän osan Suomen sähkönsiirtoverkoista omistava Caruna Oy aikoo korottaa sähkön siirtohintojaan rajusti maaliskuun alussa. Yhtiön mukaan korotuksen vaikutus siirtolaskun verolliseen loppusummaan on Caruna Oy:n alueella keskimäärin 27 % ja Caruna Espoo Oy:n alueella keskimäärin 22 %. Yksityisasiakkaiden laskelmien mukaan korotukset ovat tätäkin suurempia. Myös muutamat muut sähkönsiirtoyhtiöt ovat ilmoittaneet merkittävistä hinnankorotuksista.

Caruna Oy perustelee korotuksia investoinneilla sähköverkon huoltovarmuuden parantamiseen. Huoltovarmuuden parantaminen on toki tärkeää, mutta sähkön kuluttajien kannalta tulossa olevat rajut äkkikorotukset ovat kohtuuttomia.

Caruna Oy on Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö, joka hallitsee noin 20 % paikallisista sähkönsiirtoverkoista. Yksityis- ja yritysasiakkaita on yhtensä noin 650 000 eri puolilla Suomea. Carunan pääomistajat ovat kansainvälisiä pääomasijoittajia. Fortum myi siirtoverkkonsa Carunalle vuonna 2014. Myynnille oli Jyrki Kataisen hallituksen hyväksyntä, mutta silloisesta oppositiosta myyntiä vastustettiin. Myynnin vastustajat halusivat pitää sähköverkon omistuksen kotimaisissa käsissä.

Energiaviraston tehtävä on valvoa sähkönsiirron hinnoittelun kohtuullisuutta. Lain mukainen neljän vuoden tarkastelujakso tässä valvonnassa vaikuttaa liian pitkältä. Energiavirastolla pitää olla mahdollisuus puuttua ilmiselvästi kohtuuttomiin kertakorotuksiin tarvittaessa välittömästi.

Edellä mainittuja 22-27 prosentin korotuksia ei mielestäni voi pitää kohtuullisina, ja siksi Energiaviraston on syytä puuttua asiaan ja velvoitettava Caruna Oy oleellisesti pienentämään aikomiaan korotuksia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä Caruna Oy:n suunnittelemien sähkön siirtohintojen korotusten kohtuullistamiseksi?

Helsingissä 2.2.2016

Kaikkonen: Lisää vauhtia Suomi-Ruotsi-yhteistyön kehittämiseen

12.01.2016 - Puheita ja kirjoituksia

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen maanpuolustuskurssilla Tuusulassa 12.1.2016:

Lisää vauhtia Suomi-Ruotsi –yhteistyön syventämiseen

Itämeren alueen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana. Vakava turvallisuustilanne korostaa Pohjoismaiden välisen puolustusyhteistyön merkitystä, sillä yhdessä toimimalla vahvistamme parhaiten oman alueemme turvallisuutta. Lähin yhteistyökumppanimme on luonnollisesti Ruotsi. Meillä on samankaltainen arvomaailma ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisu: molemmat EU:n jäseniä, mutta eivät Naton. Tässä tilanteessa keskinäistä yhteistyötä on syytä lisätä ja syventää. Perään tähän jo käynnissä olevaan ja sinänsä oikeansuuntaiseen yhteistyöhön lisää vauhtia.

Suomen ja Ruotsin pääministerit Juha Sipilä ja Stefan Löfven kirjoittivat äskettäin selkeästi maidemme ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Tekstissään pääministerit korostivat, että sotilaallinen liittoutumattomuutemme on uskottavaa eikä tarvetta turvallisuuspoliittisiin äkkikäännöksiin ole. Yhteistyötä etenkin Itämeren alueen turvallisuuden vahvistamiseksi on kuitenkin kehitettävä.

Olemme sitoutumassa entistä vahvemmin maidemme väliseen tietojenvaihtoon, satamien ja lentotukikohtien käyttämiseen, yhteisharjoituksiin ja muuhun puolustuksen kannalta tärkeään yhteistyöhön. Osittain tämä edellyttää myös lakimuutoksia, joita on valmistelussa. Myös sotilaallisen avun antaminen on syytä tehdä jatkossa mahdolliseksi, jos sellainen tarpeelliseksi ja järkeväksi jossain tilanteessa katsotaan. Nykylainsäädäntömme estää esimerkiksi Ruotsin auttamisen mahdollisten sukellusveneiden etsinnässä.

Oleellisinta on kuitenkin harjoittaa viisasta ulkopolitiikkaa ja ennaltaehkäistä sekä ratkoa kriisejä diplomatian keinoin. Ukrainan kriisi on jäänyt hivenen uutispimentoon ja pakolaiskriisin varjoon viime kuukausien aikana. Kriisi ei kuitenkaan ole ohi. On välttämätöntä, että kansainvälinen yhteisö aktiivisesti vaikuttaa siihen, että tulitauko pitää ja Minskin sopimus toimeenpannaan. Tämä olisi tie myös siihen, että EU:n ja Venäjän välisiä pakotteita voitaisiin ainakin osin purkaa ja jännitteet Euroopassa helpottaisivat.

Kaikkonen oli puhumassa Tuusulan Taistelukoululla, Alueellisen maanpuolustuksen 15. täydennyskurssilla, jonka järjesti Uudenmaan maanpuolustusyhdistys.

Tiedote: Kaikkonen kysyi sijaissynnytyksestä

14.12.2015 - Puheita ja kirjoituksia

Kansanedustaja Antti Kaikkonen on jättänyt hallituksen vastattavaksi kysymyksen sijaissynnytyksen sallimisesta Suomessa. Eduskunnassa jättämässään kysymyksessä Kaikkonen perää sijaissynnytyksen täyskiellon poistamista. Täyskielto tuli voimaan vuonna 2007 hedelmöityshoitoja koskevan lainsäädännön mukana.

-Sijaissynnytyksen ei tule olla bisnestä, mutta sen tulisi olla laillista ainakin niissä tapauksissa, joissa siihen on lääketieteellisiä perusteita. Nykyinen täyskielto on kohtuuton etenkin heille, jotka omasta tahdostaan riippumatta eivät voi saada lapsia, Kaikkonen perustelee.

Kaikkonen kysyi sijaissynnytyksestä edellisen kerran vuonna 2011 yhdessä kansanedustaja Sanni Grahn-Laasosen kanssa. Silloisen kysymyksen jälkeen oikeusministeriössä tehtiin arviomuistio sijaissynnytysjärjestelyistä. Ministeriö ei kuitenkaan aloittanut lakimuutoksen valmistelua viime hallituskaudella, sillä se halusi punnita sijaissynnytykseen liittyviä kysymyksiä lisää.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE:n jo vuonna 2011 julkaiseman arvion mukaan sijaissynnytykset sallivassa toiminnassa on kuitenkin enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin hoidosta kuvatuissa ongelmissa. Eettisen pohdinnan jälkeen ETENE päätyi siihen arvioon, että joissakin tapauksissa lapsettomuuden hoito sijaissynnytyksen avulla voi tapahtua eettisesti hyväksyttävästi. Sijaissynnytyksen tulee kuitenkin olla luvanvaraista ja ei-kaupallista.

Uudella kirjallisella kysymyksellään Kaikkonen haluaa patistaa hallitusta jatkamaan asian punnitsemista ja mahdollistamaan sijaissynnytys tarkoin valvotuissa yksittäistapauksissa.

– Ei ole syytä ajatella, etteikö toive lapsesta olisi yhtä voimakas myös niillä, joilla siihen ei esimerkiksi kohdun puuttumisen tai sairauden vuoksi ole mahdollisuutta. Tällä hallituskaudella tulisikin uudistaa lainsäädäntö sijaissynnytyksen mahdollistamiseksi ei-kaupallisissa ja luvanvaraisissa tapauksissa, Kaikkonen sanoo.

Kaikkosen kirjallisen kysymyksen on allekirjoittanut 27 kansanedustajaa eri puolueista.

Kirjallinen kysymys: Sijaissynnytyksen mahdollistaminen Suomessa

11.12.2015 - Puheita ja kirjoituksia

KIRJALLINEN KYSYMYS

Sijaissynnytysten mahdollistaminen Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle

Avustettujen lisääntymismenetelmien tavoitteena on auttaa yhä useampia vanhempia saamaan biologisesti omia lapsia. Monilla on biologinen tarve saada lapsia, jolloin lapsettomuus on äärimmäisen kipeä ongelma. Suomessa sallittuja ovat monet muut lapsettomuuden hoitomuodot, mutta sijaissynnytykseen on kuitenkin täyskielto.

Sijaissynnytys on keinohedelmöityksen kaltainen menetelmä, joka auttaa etenkin pariskuntia, jotka eivät ilman omaa syytään voi saada biologisia lapsia. Sijaissynnytyksen salliminen ei lisäisi merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia tai vaatisi rakenteiden muutosta, mutta monille vanhemmille geneettisen lapsen saaminen on äärimmäisen tärkeä asia. Suomessa tuleekin sallia ei-kaupallinen sijaissynnytysmahdollisuus yksittäisissä, lainsäädännössä määritellyissä tapauksissa.

Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunta ETENE:n arvion mukaan sijaissynnytykset sallivassa toiminnassa on enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin hoidosta kuvatuissa mahdollisissa ongelmissa. Eettisen pohdinnan jälkeen ETENE on päätynyt siihen arvioon, että joissakin tapauksissa lapsettomuuden hoito sijaissynnytyksen avulla voi tapahtua eettisesti hyväksyttävästi. Sijaissynnytyksen tulee olla luvanvaraista ja ei-kaupallista.

Nykyinen täyskielto on kohtuuton etenkin heille, jotka omasta tahdostaan riippumatta eivät voi saada lapsia. Ei ole näyttöä siitä, että sijaissynnytys vaarantaisi lapsen fyysistä tai psyykkistä terveyttä. Ongelmallista on myös se, että sijaissynnytysvaihtoehtoja etsitään täyskiellon takia ulkomailta. Laillista tämä on esimerkiksi Hollannissa ja Virossa.  Näin ollen olisi parempi, että sijaissynnytys sallittaisiin Suomessa, kuin se, että lasta haluavat siirtyvät etsimään ratkaisua asiaan ulkomailta, missä olosuhteet voivat olla huomattavasti kehnommat.

Toive geneettisestä lapsesta on yhtä lailla voimakas myös niillä, joilla siihen ei esimerkiksi kohdun puuttumisen tai harvinaisen sairauden vuoksi ole mahdollisuutta. Tällä hallituskaudella tulisikin lainsäädäntöämme korjata siten, että se mahdollistaisi myös sijaissynnytyksen Suomessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sijaissynnyttämisen sallimiseksi Suomessa?

Helsingissä 11. päivänä joulukuuta 2015

Antti Kaikkonen /kesk

Puheenvuoro eduskunnan ulkopoliittisessa ajankohtaiskeskustelussa

20.10.2015 - Puheita ja kirjoituksia

AJANKOHTAISKESKUSTELU ULKOPOLITIIKASTA 20.10.2015;

UaV:n puheenjohtajan puheenvuoro

Antti Kaikkonen

Arvoisa puhemies,

Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on tällä vaalikaudella vaativampi kuin pitkään aikaan. Ukrainan kriisi, Lähi-idän vaikeutunut tilanne, pakolaisvirta ja lisääntynyt jännite myös Itämeren alueella ovat tästä esimerkkejä. Voisi kai sanoa, että tässä on nyt vähän kaikenlaista. Mutta kysymys on vakavista asioista.

Kansainvälinen oikeus ja sääntöperustainen kansainvälinen järjestelmä ovat rauhan, turvallisuuden, ihmisoikeuksien, hyvinvoinnin ja vakaan kehityksen edellytyksiä. Niiden puolustaminen on entistä ajankohtaisempaa.

YK täyttää tällä viikolla 70 vuotta. Maailmanjärjestön toimintakyky vaihtelee, mutta se on silti täysin välttämätön ja korvaamaton väline maailman kriisien ratkaisussa. Kuten YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöld aikanaan totesi: ”YK:n tehtävä ei ole luoda meille taivasta, vaan pelastaa meidän helvetiltä”.

Euroopassa Etyjin ja Euroopan neuvoston periaatteet muodostavat tärkeän perustan yhteistyölle. Euroopan unioni puolestaan on Suomen tärkein viiteryhmä ja vaikuttamiskanava. Tärkeää on myös EU:n ja Yhdysvaltain välisen transatlanttisen yhteyden toimivuus.

Myös Pohjoismainen yhteistyö on nykytilanteessa entistäkin tärkeämpää. Pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden merkitys on Suomelle ja Suomen turvallisuudelle syvällinen. Suomen pohjoismainen identiteetti on edelleenkin Suomen kansainvälisen aseman korvaamaton kulmakivi. Sen turvallisuuspoliittinen merkitys on kirkastunut viimeaikaisten tapahtumien kuten Ukrainan kriisin valossa. Venäjän aktivoituminen on noteerattu kaikissa Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö on kehittynyt viime vuosien aikana nopeasti ja sama kehitys jatkuu. Pohjoismaat jakavat hyvin samankaltaisen käsityksen turvallisuuden edellytyksistä ja haasteista. Yhdessä toimien Pohjoismaat voivat vahvistaa oman alueensa turvallisuutta.

Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen yhteistyö ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on myötätuulessa. Sillä on molempien maiden kansalaisten ja hallitusten vahva tuki. Olennaista on laajentaa konkreettista yhteistyötä asteittain sulkematta etukäteen mitään muotoja yhteistyön ulkopuolelle.

Ulkoasianvaliokunta vieraili Ruotsissa pari viikkoa sitten. Naapurimaassamme Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut, mutta Ruotsin nykyinen hallitus ei aio hakea Nato-jäsenyyttä. Ruotsalaisia myös kiinnostavat Suomen ratkaisut ja on tärkeää, että pidämme turvallisuuspoliittisen keskusteluyhteyden tiiviinä. Moni ajattelee, että Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisten ratkaisujen tulisi kulkea käsi kädessä.

Vaikka maailmanpolitiikan katse lienee juuri nyt Syyriassa, sen varjoon ei saa jäädä esimerkiksi joulukuun Pariisin ilmastokokous, jossa on välttämätöntä sopia toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Myöskään Ukraina ei saa unohtua.

Kaikilla vaikuttamisemme tasoilla on tärkeää, että myötävaikutamme Ukrainan kriisin ratkaisuun diplomaattisin keinoin, Minskin sopimuksen viitoittamalla tiellä. Tämän puolesta on tehtävä työtä myös suomalaisten ja venäläisten poliitikkojen kahdenvälisissä keskusteluissa.

Myönteisin uutinen Ukrainasta pitkään aikaan on se, että tulitauko on pitänyt syyskuun alusta alkaen. Se on ensimmäinen askel kohti parempaa kehitystä. On silti vielä liian varhaista vetää johtopäätöksiä siitä, että tilanne olisi varmuudella paranemassa.

Arvoisa puhemies,

Tilanne Lähi-idässä on yhä huolestuttavampi. Syyrian tuhoisa sisällissota jatkuu ja Venäjän sotilaallinen toiminta Assadin hallinnon tukemiseksi on lisännyt asetelmaan uuden moniulotteisen elementin. ISIL uhkaa alueellista vakautta jo laajemminkin kuin vain Syyriassa ja Irakissa. Palestiinalaisten ja Israelin välinen konflikti on viimeksi kuluneiden viikkojen kuluessa jälleen kiristynyt. Iranin parlamentti hyväksyi ydinteknologian rajoittamista koskevan sopimuksen, mutta Iranin toiminta alueella huolestuttaa monia sen naapureista.

Syyria ja Irak ovat Eurooppaa koettelevan pakolaiskriisin kannalta keskeisiä lähtömaita. Afganistanin edelleen jatkuva sisällissota on lisännyt Eurooppaan pyrkivien afgaanien määrää ja myös Afrikasta Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt korkeana. Kestävä ratkaisu pakolaiskriisiin syntyy vain siten, että kriisialueiden tilanne saadaan rauhoitettua. Tässä kansainvälisen yhteisön on otettava entistä vahvempi rooli.

Arvoisa puhemies,

Joku voi ajatella, että ulkopolitiikka on vain kaukaisten asioiden hoitamista. Voi se olla sitäkin, mutta samalla se on myös suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä. Viisas ulkopolitiikka on parasta turvallisuuspolitiikkaa.

Kirjallinen kysymys: Raskaan liikenteen tienkäyttömaksut ja talvirenkaat

08.10.2015 - Puheita ja kirjoituksia

KIRJALLINEN KYSYMYS

Raskaan liikenteen tiemaksujen ja talvirenkaiden käyttöönotto

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi on yksi harvoista Euroopan unionin maista, joissa ei ole käytössä raskaan liikenteen tiemaksuja. Teillämme kuitenkin kulkee valtavasti raskasta liikennettä, joka ei osallistu veroilla tai muilla maksuilla tieverkostomme rakentamiseen tai kunnossapitoon. Suomen tulisikin siksi ottaa käyttöön raskaan liikenteen tiemaksut Eurovinjetti-järjestelmän avulla.

Tiemaksujen käyttöönotto ei kuitenkaan saa nostaa suomalaisten yritysten kustannuksia. Koska Suomi ei voi ottaa käyttöön pelkästään ulkomaista raskasta liikennettä koskevia tiemaksuja, maksuista syntyviä kuluja on kompensoitava suomalaisyrityksille verovähennyksin EU-maksimin mukaisesti.

Suomessa kulkevilla raskaan liikenteen ajoneuvoilla ei nykyisellään ole myöskään talvirengaspakkoa, mitä asiaa on syytä tarkastella viimeistään tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Suomen talviolot ovat sellaiset, ettei tieturvallisuudesta tule tinkiä. Norjassa ja Ruotsissa tiukemmat vaatimukset talvikauden raskaalle liikenteelle jo on.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta raskaan liikenteen tienkäyttömaksu ja talvikauden tiukemmat rengasvaatimukset otetaan käyttöön myös Suomessa mahdollisimman pian?

Helsingissä 8.10.2015

Antti Kaikkonen /kesk