Mielipidekirjoitus, HS: Myös H-juna on puolustamisen arvoinen

25.09.2015 - Puheita ja kirjoituksia

Pääkirjoituksessa (HS 24. 9.) otettiin ansiokkaasti esille julkisuudessa vahvasti esillä olleen Y-junan lisäksi myös pääradan H-junan lakkautusaikeet. Y-junien lisäksi todella myös H-junilla on vahva tarpeensa, jota on syytä puolustaa. H-junat ovat erityisen tärkeitä Järvenpään Purolan ja Tuusulan Nuppulinnan seudun asukkaille, koska junat ovat käytännössä ainoa joukkoliikenneyhteys suhteellisen laajalla maantieteellisellä alueella.

Vaikka H-junien matkustajamäärät eivät ole suuren suuria, kyseisillä alueilla on ilman muuta potentiaalia nykyistä suurempaankin käyttöön. Käynnissä olevassa pääradan parantamisessa molempia asemia on tarkoitus kehittää. Olisi kovin tarpeellista, että itse asemien kehittämisen lisäksi niillä pysähtyisivät myös junat.

On selvää ja järkevää, että pääradan vartta kehitetään ja asutusta radan varrelle ajan mittaan lisätään. Mutta edellytyksenä on kyllä se, että junayhteys toimii.

Joukkoliikenteeseen kohdistuvat leikkaukset ovat hallituksen leikkauksista huonoimmasta päästä. Parasta olisi, että sekä Y- että H-junat jatkaisivat nykyiseen tapaan. Olen tästä asiasta ollut useampaan otteeseen yhteydessä asiasta vastaavaan ministeriin sekä ennen että jälkeen tehtyjen ratkaisujen. Ministeri on epäkiitollisessa asemassa, sillä leikkausten volyymi on määritelty jo hallitusohjelmassa.

Jos nykykäytäntö ei ole mahdollinen, tarvitaan korvaavia, ehkä luoviakin ratkaisuja. H-junien osalta luova ratkaisu voisi olla se, että aamun ja iltapäivän niin sanotut tunnuksettomat ruuhkajunat pysähtyisivät Järvenpään lisäksi myös Purolassa ja Nuppulinnassa.

Antti Kaikkonen
kansanedustaja (kesk), Tuusula

Puhe Lapinjärven työllisyysmessuilla

19.09.2015 - Puheita ja kirjoituksia

Arvoisat kuulijat,

tervetuloa Lapinjärven Näköalapaikka-messuille. Minulle on suuri kunnia tulla avaamaan messut, johon myös teidät on kutsuttu luomaan katsaus tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin, joita teille on omalla kotiseudullanne tarjolla. Tällaiset messut vievät Suomea eteenpäin ruohonjuuritasolla: tämä on hieno tilaisuus esitellä kiinnostuneille yritystoimintaa ja tarjota verkostoitumismahdollisuuksia sekä tietoa työ- ja opiskelumahdollisuuksista. Kuten Lapinjärvi itsekin mainostaa, on kotiseudullanne ainakin sijaintinsa puolesta valtavasti potentiaalia erilaiseen yritystoimintaan, sillä monet kasvukeskukset – Lahti, Porvoo, Kouvola, Helsinki – ovat lyhyen matkan päässä.

Kenellekään ei tule yllätyksenä kun kerron, että Suomen taloudella ei mene hyvin. Maamme talouskasvu on Euroopan alhaisinta, velkamme on kasvanut kovaa vauhtia jo vuosikausia ja työttömyys kasvaa nopeammin kuin missään muussa eurooppalaisessa maassa. Kuten pääministeri keskiviikkoiltana tv-puheessaan puhui, nyt on löydettävä uudistamisen henki. Suomi nousee vain työllä ja yrittämisellä.

Edessä on paljon kipeitä ja vaikeita päätöksiä. Mutta näiden vaikeiden päätösten tavoite on nimenomaan se, että luomme pohjan maalle, jossa yrittäminen ja työn tekeminen kannattavat. Puramme rakenteita, jotka estävät yrittäjyyttä. Rakennamme uutta, jolla parannetaan suomalaisen työn mahdollisuuksia. Haluamme turvata nykyiset työpaikat ja luoda uusia.

Hallitus on luvannut, että yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan, sillä työllisyys käännetään kasvuun nimenomaan yrittäjyyden kautta. Vahva yrittäjyys on tärkeä pohja menestyvälle Suomelle. On hienoa, että intoa yrittäjyyteen tuntuu nyt olevan keskellä kasvavaa työttömyyttä. Tämä trendi on erittäin tervetullut. Valtion on nyt turvattava riittävät resurssit yrittäjyyden ensiaskelten ottamiseen sekä luotava sellaiset yhteiskunnalliset rakenteet, jotka puolestaan mahdollistavat yrityksen kasvun. Työllistäminen on vastuullista, eteenpäin katsovaa tahtotilaa. Nyt on aika tehdä yhdessä töitä, määrätietoisesti.

Yksi tavoitteistamme on ollut myös se, että kunnan rooli muuttuu palvelujen järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Lapinjärven kunta toteuttaa jo hienosti tällaista roolia järjestämällä esimerkiksi nämä messut yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tänään teillä on erinomainen mahdollisuus päästä tutustumaan omiin paikallisiin yrityksiinne, työnantajiin ja kouluttajiin. Heitä on monilta eri aloilta valtavan laajasti, ja juuri he osaavat kertoa parhaiten esimerkiksi yrittäjän arjesta ja antaa vinkkejä heille, jotka etsivät työtä tai pohtivat yrittäjyyttä. Kannustan, että lähestytte näytteilleasettajia avoimesti, verkostoidutte ja tutkitte niitä mahdollisuuksia, joita näiden messujen kautta teille saattaa syntyä. Hyvät yrittäjät, yleisö ja järjestäjät – totean messut avatuksa – tervetuloa vielä kerran!

Kirjallinen kysymys: Alusjäteveden laskeminen Itämereen

26.08.2015 - Puheita ja kirjoituksia

Eduskunnan puhemiehelle

Itämerellä kulkevat laivat voivat laskea käsittelemättömät jätevetensä mereen 22 kilometrin päässä rannikolta, sisältäen myös esimerkiksi risteilyaluksien käymäläjätteen ja ravintoloiden likavedet. Vilkkainta Itämeren liikennöinti on kesällä, jolloin mereen lasketut jätevedet pahentavat jo valmiiksi runsaita sinileväesiintymiä.

Helsingin satamassa alusjätevedet otetaan vastaan ilmaiseksi, minkä pitäisi kannusta aluksia jättämään jätevetensä satamaan Itämereen pumppaamisen sijaan. Satama arvioi, että aluksista noin 80 prosenttia jättää vetensä maihin, ja jätevesien pumppaaminen mereen on heidän mukaansa melko vähäistä. Tämä ei kuitenkaan ole riittävästi, koska edelleen monet isot risteilijät laskevat jätteensä käsittelemättöminä vastuuttomasti suoraan mereen.

Helsingin sataman matkustajamäärä kasvoi tänä kesänä huimasti ja Itämeren suosio risteilykohteena kasvaa edelleen. Samalla on vaarana, että mereen laskettavien alusjätevesien määrä kasvaa. Alusjätevedet rehevöittävät osaltaan jo ennestään huonossa kunnossa olevaa Itämerta. Rehevöityminen onkin Itämeren suurin uhka, ja sen hillitsemiseksi on vähennettävä kaikkea ravinnekuormitusta.

Suomen tulee aktiivisesti osallistua neuvotteluihin kansainvälisillä areenoilla, jotta Itämeren satamien alusjätevesien vastaanottokapasiteetit saadaan riittävälle tasolle ja alusjätevesien laskeminen Itämereen kielletään kokonaan. Itämeri on herkästi haavoittuva sisämeri, jonka käyttäminen kaatopaikkana ei voi olla omantunnonkysymys.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta alusjätevesien laskeminen Itämereen saadaan pikaisesti kiellettyä kokonaan?

Helsingissä 26.8.2015

Kirjallinen kysymys: Kodinkonehuollon lisääminen kotitalousvähennykseen

18.08.2015 - Puheita ja kirjoituksia

KIRJALLINEN KYSYMYS

Kodinkonehuolto mukaan kotitalousvähennykseen

Eduskunnan puhemiehelle

Kodinkonehuoltajat ovat huolissaan alansa tulevaisuudesta. Halpatuontikodinkoneet uhkaavat alaa. Koneet ovat hinnaltaan suhteellisen edullisia, mutta eivät välttämättä kestä monta vuotta. Moni jättää koneen korjauttamatta ja ostaa uuden tilalle. Tämä ei ole kansantalouden eikä ympäristön kannalta paras vaihtoehto.

 Kotitalousvähennyksestä on hyviä kokemuksia esimerkiksi kodin remontoinnissa ja siivouspalveluissa. Uusia työpaikkoja on syntynyt, kun monet kotitaloudet ovat veroporkkanan ansiosta ostaneet erilaisiin tehtäviin ulkopuolista apua. Olisi perusteltua, että myös kodinkoneiden korjaus ulotettaisiin kotitalousvähennyksen piiriin. Tämä rohkaisisi myös alan yrittäjiä ottamaan uusia nuoria alalle töihin esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kautta.

Ratkaisu mitä todennäköisimmin maksaisi itsensä nopeasti takaisin lisäämällä työllisyyttä ja verotuloja. Se olisi myös omiaan vähentämään harmaata taloutta.

 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kodinkoneiden korjaus saatettaisiin verotuksen kotitalousvähennyksen piiriin?

Helsingissä 18.8.2015

Antti Kaikkonen /kesk

Kirjallinen kysymys: Starttirahojen turvaaminen

27.07.2015 - Puheita ja kirjoituksia

KIRJALLINEN KYSYMYS

Starttirahan turvaamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Starttirahat loppuivat Uudellamaalla pahasti kesken kesäkuun aikana. Sama häämöttää monien muiden työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) kohdalla, ellei niin ole jo käynyt. Rahat loppuivat vaikka vuodesta on vielä puolet jäljellä. Tilanne on erittäin huolestuttava koko maassa: joidenkin TE-toimistojen työllisyysmäärärahat loppuivat jo toukokuussa, joissakin pystytään sinnittelemään syyskuulle.

Starttirahan tarkoitus on edistää uutta yritystoimintaa ja työllistymistä. Raha turvaa uuden yrittäjän toimeentulon perustamis- ja vakiinnuttamisajalta enintään 18 kuukauden ajalta. Tutkimusten perusteella voidaan vahvasti todeta, että yrittäjä hyötyy starttirahasta yritystoimintansa alkuvaiheessa huomattavasti, ja se usein mahdollistaa pitkäkestoisen yritystoiminnan.

Nyt TE-toimistot ovat kertoneet, kuinka kielteisiä päätöksiä on jouduttu tekemään satoja pitkälti pelkästään määrärahojen loppumisen takia. Päätökset ovat olleet sokki hakijoille, sillä hakemuksia on saatettu viilata pitkäänkin. Samalla kuulemme esimerkiksi Microsoftin aiheuttamasta tilanteesta, jonka lääkkeeksi tarjotaan nimenomaan yrittäjyyttä. Mutta millä kantimilla?

Hallitus lupaa, että yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan ja työllisyys käännetään kasvuun nimenomaan yrittäjyyden kautta. Nyt edessä on näytön paikka. Näiden tavoitteiden on realisoiduttava syksyn budjettineuvotteluissa, joissa on löydyttävä lisärahoitusta starttirahoihin.

Syksyyn odottaminen on kuitenkin laiha lohtu niille, jotka haluavat yrittää nyt, mutta starttirahojen määrärahat on käytetty jo alkuvuodesta loppuun. Starttirahaa ei voi saada takautuvasti eikä starttirahaa myönnetä, jos yritys on aloittanut yritystoiminnan ennen tuen myöntämistä.

Vahva yrittäjyys on tärkeä pohja menestyvälle Suomelle. On hienoa, että intoa yrittäjyyteen tuntuu nyt olevan keskellä kasvavaa työttömyyttä. Valtion on turvattava riittävät resurssit yrittäjyyden ensiaskelten ottamiseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta yrittäjyyteen kannustavaa starttirahaa on saatavilla riittävästi myös jatkossa ja jo tämän vuoden aikana?

Helsingissä 27.7.2015

Antti Kaikkonen /kesk

Kaupunkisanomien kolumni: Jokainen lakki ansaitsee kiitoksensa

29.05.2015 - Puheita ja kirjoituksia

Ylioppilaslakki täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Vuonna 1865 kolme ylioppilasta tilasi hatuntekijältä uppsalalaisen mallin mukaisesti valkeuttaan hehkuvat ylioppilaslakit. Heitä pilkattiin aluksi, mutta pian lakit levisivät koko ylioppilaskuntaan, jonka symboli lakki edelleen on.

Valkolakista ja toukokuun lopun juhlallisuuksista on muodostunut suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin kulmakiviä. Ylioppilaskunnissa ja vappuna lakilla on omat, entistä moniulotteisemmat merkityksensä, mutta tämän viikon juhlakaluille valkolakki tarkoittaa yhden aikakauden loppua. Valkolakki edustaa nuoruutta, suomalaista aikuistumisriittiä, itselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja uuden elämänvaiheen alkua. Taakse on jäämässä kaikki vanha ja tuttu, edessä paljon uutta.

Suvivirsi, Gaudeamus Igitur ja ylioppilaan puhe saattelevat vastavalmistuneet viettämään koulutaipaleensa yhtä merkittävimmistä päivistä. Tähän juhlaan yhtyvät myös käytännössä kaikki mediat: lukiot listataan paremmuusjärjestykseen, kovimmat laudatur-rivit etsitään ja hienoimmat valmistumistarinat nostetaan otsikoihin. Se on hyvä, saavutuksia kuuluukin juhlia. Mutta se on vain puoli totuutta.

Ammattiin valmistumisella ei ole samanlaista institutionalisoitunutta, symbolista kulttuurimerkitystä eikä ammattilakilla yhtä pitkää perinnettä. Viime viikolla Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – Sakki ry marssi Helsingin keskustassa muistuttamassa, että noin puolet suomalaisista nuorista valitsee peruskoulun jälkeen ammatillisen koulutuksen lukion sijasta ja ansaitsevat saman kiitoksen ja huomion kuin lukion päättäneet. Siinä he ovat täysin oikeassa.

Ajat eivät ole helpoimmat vastavalmistuneelle. Opiskelu- tai työpaikat saattavat olla kiven alla ja tulevaisuus saattaa näyttää epävarmalta. Koulutus – ammatillinen tai lukiopohjainen – on kuitenkin avainasemassa ennaltaehkäisemässä nuorisotyöttömyyttä ja syrjäytymistä.  Nuorisotyöttömyys on kasvanut huolettavaa tahtia ja sitä tulee päättäväisesti torjua. Tähän tarvitaan konkreettisia keinoja. Nuorten työllistämiseen liittyvää byrokratiaa tulee purkaa ja nuorten työllistäminen pitää tehdä helpoksi ja houkuttelevaksi. Työtä tällä saralla riittää.

Tänä viikonloppuna on kuitenkin juhlan aika. Painoit sitten päähäsi 150-vuotisen ylioppilaslakin taikka 1980-luvulla yleistyneen ammattilakin, olet juhlasi ansainnut. Toisen asteen koulutuksen juhlistaminen ei ole ylioppilaiden yksinoikeus vaan kaikkien urakkansa päättäneiden yhteinen lupa nauttia valmistumisen riemusta. Noin kolmen vuoden urakka on ohi, aurinko saattaa paistaa ja on aika nauttia oikein kunnolla.

Onnea kaikille teille!

Antti Kaikkonen

Kansanedustaja (kesk.)

Iltalehti.fi blogi: Omaishoitajien haastekampanja – Edes pieniä parannuksia

19.03.2015 - Puheita ja kirjoituksia

En kauaa empinyt, kun minua pyydettiin mukaan haastekampanjaan tutustumaan omaishoitajan arkeen. Aihe ei nyt aivan vieras ollut entuudestaankaan, mutta arvelin, ettei lisäoppi tässä asiassa ole ollenkaan pahitteeksi. Eikä ollutkaan.

Niinpä sain kutsun vierailulle tutustumaan erään omaishoitajan arkeen kotikunnassani Tuusulassa. Kannattikin käydä.

Kyseisessä perheessä kohtalaisen iäkäs nainen oli vaikeasti sairaana olevan miehensä omaishoitaja. Hoidon ja läsnäolon tarve oli suuri, ja aika raskaskin.

Mies oli aika heikossa kunnossa sairautensa takia. Hän ei ollut puhekykyinen, eikä juuri muutenkaan kykenevä kommunikoimaan. Ei ollut varmaa tietoa siitä, ymmärtääkö hän, mitä hänelle puhutaan. Ehkä on paras ajatella niin, että kyllä ymmärtää. Näin toimien hänelle voi taata edes ripauksen verran parempaa elämää, ajattelisin.

Mies oli myös käytännössä liikuntakyvytön. Liikkumisen avuksi kotiin oli saatu laitteita, joilla miehen liikuttelu oli mahdollista, joskin hankalaa. Vierailuni aikana avustin miehen liikuttelussa sängystä vessaan, sieltä keittiöön syömään ja takaisin sänkyyn. Ei minusta varmaan paljon apua ollut, mutta ihmetellä täytyy, miten nainen selviää tästä yksin. Voin sanoa, että moni olisi jo aikoja sitten luovuttanut ja vienyt miehensä laitoshoitoon.

Mutta niin vain päivästä toiseen tämä sisukas nainen laittoi itsensä peliin. Ehkä siinä oli rakkautta, ehkä vastuuntuntoa, en tiedä. Naisen muu elämä jää kyllä omaishoidon ohella hyvin vähäiseksi. Käytännössä hoidettava mies sitoo 24 tuntia vuorokaudessa.

Taloudellinen korvaus tästä on pieni. Yhteiskunnalle koituvat säästöt puolestaan ovat todella merkittävät. Jos omaishoidettavat olisivat laitoshoidossa, kustannukset yhteiskunnalle olisivat todella suuria.

Ymmärrän, että omaishoitajia ja hoidettavia on hyvin monenlaisia. Jollekin olisi tärkeää saada vähän parempi korvaus tehdystä työstä, jollekin joku muu apu olisi tärkeämpi. Vierailuni kohteessa toive oli siitä, että omaishoitaja saisi pitää edes jonkun verran vapaata. Kunnan tukipalvelut tuntuivat kyllä tässä suhteessa riittämättömiltä. Omaishoitajan jaksamisen kannalta mahdollisuus vapaapäiviin ja hengähtämiseen on kyllä välttämätöntä. Vaikka rakkautta hoidettavaan olisi kuinka paljon, on ihmisen jaksamisella rajansa. On kaikkien etu, että omaishoitajat jaksavat tehdä tärkeää työtään.

Vaikka ajat ovat kovat, mielestäni on tärkeää, että omaishoitajien asemaan saataisiin seuraavassa eduskunnassa edes pieniä parannuksia aikaiseksi. Nykyinen ei paljoon pystynyt. Omaishoitajat sen taatusti ovat ansainneet.

Antti Kaikkonen

Iltalehti.fi blogi: Aina mun pitää

08.03.2015 - Puheita ja kirjoituksia

Kuulun siihen joukkoon, joka iloitsee Pertti Kurikan nimipäivien valinnasta Suomen euroviisuedustajaksi. Ymmärrän toki muitakin näkemyksiä, tarjolla oli monta hyvää vaihtoehtoa ja musiikki on makuasia. Mutta euroviisuissa esillä on usein musiikin lisäksi muitakin asioita. Niin nytkin.

Kehitysvammaisten raavaiden miesten perustama bändi nostaa – ehkä tahtomattaankin – esiin vammaisten ihmisten oikeudet Suomessa ja Euroopassa. Tämä on hyvä asia. Monessa maassa vammaisten ihmisten oikeudet ovat retuperällä. Vaan onpa meillä Suomessakin parantamisen varaa.

On hyvä, että saimme nykyisessä eduskunnassa viime töiden joukossa viimeinkin hyväksyttyä YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen johtavia periaatteita ovat syrjintäkielto sekä esteettömyys ja saavutettavuus. Vammaisille ihmisille tulee lainsäädännöllä turvata mahdollisuus omien valintojen tekemiseen ja inhimilliseen elämään. Tällä hetkellä tämä toteutuu vaihtelevalla tavalla. Sopimuksen toimeenpanossa jää vielä töitä seuraavallekin eduskunnalle. Asia pitää huomioida myös sote-uudistusta tehtäessä.

Tarvitaan lainsäädäntöuudistuksia ja lakien oikeudenmukaista täytäntöönpanoa kunnissa. Kyse ei ole aina edes kustannuksista, vaan siitä, osataanko asiat ajatella erilaisten ihmisten tarpeet huomioiden.

Eduskunta ei kuitenkaan voi paljoa vaikuttaa näkymättömiin asenteisiin – osaammeko itse kukin kohdella erilaisia ihmisiä samanarvoisesti? Vaikka jokainen meistä on omanlaisensa,  ihmisarvo on jokaisella yhtä suuri. Se pitää aina muistaa, aina.

Antti Kaikkonen

Keskustan ryhmäpuheenvuoro täysistunnossa: Suomen osallistuminen turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa

24.02.2015 - Puheita ja kirjoituksia

Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 24.2.2015

Antti Kaikkonen

Koulutusoperaation turvallisuuskysymykset ratkaistava riittävällä tavalla

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi viime vuoden elokuussa päätöslauselman, jossa se pyysi jäsenmailta ryhtymistä ”kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotka ovat tarpeen, soveliaita ja kansainvälisen oikeuden mukaisia, joilla pystytään vastustamaan ISIL:n toimintaa”. Kyseessä on kansainvälisen yhteisön, yli 60 maan, yhteinen pyrkimys estää radikaali-islamistisen terroristijärjestön toimintaa. YK on julistanut Irakin vakavimman tason humanitaariseksi kriisiksi.

 Rauhaa, vakautta ja turvallisuutta raakalaismaisella tavalla uhkaavaa kehitystä ei voi tyytyä vain seuraamaan sivusta. Suomenkin on – omien voimavarojensa ja kykyjensä puitteissa – kannettava oma vastuunsa tilanteen rauhoittamiseksi. Jos tämänkaltaiset liikkeet saavat lisää jalansijaa maailmalla, ulottuvat niiden lonkerot ennen pitkää yhä vahvemmin myös Suomeen. Siksi on kansallistenkin intressiemme mukaista tarttua omalta pieneltä osaltamme toimeen.

 Hallitus esittää selonteossaan enintään 50 sotilaan joukon lähettämistä koulutustehtäviin Pohjois-Irakiin. Suomen rooliin voisi sopiakin juuri kouluttajaosaston lähettäminen Irakiin. Meillä on kokemusta neuvonannosta ja koulutustuesta myös monissa muissa kriisinhallintaoperaatioissa.

 Koulutus tapahtuu Irakin Kurdistanin itsehallintoalueella. On syytä todeta, ettei koulutustuen antaminen Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukoille ole kannanotto Kurdistanin valtiolliseen asemaan. Pidämme myös tärkeänä, että osallistuminen operaatioon rajataan enintään vuoden kestäväksi.

 Osallistuminen hallituksen esittämään koulutusoperaatioon ei kuitenkaan ole ongelmatonta saati riskitöntä, eikä siihen pidä sännätä kritiikittömästi tukka putkella. Varsinaista YK:n valtuutusta toiminnalle Irakin alueella ei ole. Vaikka turvallisuustilanne Pohjois-Irakin Erbilissä on tällä hetkellä verrattain hyvä, on varauduttava uhkaan koulutustehtävissä toimivaa joukkoamme vastaan. Joukolla on oltava riittävä suojaus paikan päällä ja sen liikkuessa kentällä.

 Sekin on syytä tiedostaa, että operaatioon osallistumisella voi olla omat mahdolliset vaikutuksensa turvallisuuteen myös kotimaassa. Suomestakin on lähtenyt Irakiin ja Syyriaan taisteluihin yli 50 henkilöä. Kaikkiin turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin on syytä suhtautua vakavasti ja uhkiin on varauduttava kaikin käytettävissä olevin keinoin, niin Irakissa kuin kotimaassa. Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että operaation mandaattiin, sisältöön, voimankäyttövaltuuksiin ja turvallisuuteen perehdytään perusteellisesti selonteon eduskuntakäsittelyssä.  Turvallisuuteen liittyviin avoimiin kysymyksiin on saatava riittävät vastaukset ennen lopullista kannanmuodostusta.

 Norjan ja Tanskan osallistuminen on jo selvää. Keskustan mielestä on myös merkityksellistä tietää Ruotsin osanotto operaatioon.

 ISIL:n vastaisessa toiminnassa tarvitaan laajaa keinovalikoimaa. Sotilaallisen toiminnan lisäksi tarvitaan alueen maiden, Irakin ja Syyrian, toimintakyvyn kehittämistä, humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä. Turvallisuuden parantaminen edellyttää kokonaisvaltaista kriisinhallintaa.

 Pitääkö Suomen muiden EU-maiden tapaan osallistua ISILin vastaiseen toimintaan, kuten YK on pyytänyt? Kyllä pitää.

 Pitääkö tähän kyseessä olevaan operaatioon osallistua? Se riippuu siitä, pystytäänkö asiaan liittyvät turvallisuuskysymykset riittävällä tavalla ratkaisemaan niin paikan päällä Irakissa kuin täällä Suomessakin.