Rakentaminen helpommaksi

17.06.2018 - Puheita ja kirjoituksia

Nykyisen hallituksen yhtenä tavoitteena on keventää rakentamiseen liittyvää sääntelyä ja byrokratiaa. Tavoite on, että rakentaminen olisi nykyistä helpompaa, sujuvampaa, ja ehkä hivenen entistä edullisempaakin. Tämä tavoite koskee niin takapihan pieniä varastorakennelmia, terassien lasituksia, aurinkopaneelien asennuksia, kuin isompiakin kohteita, kuten puukerrostalojen rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin on tehty useita muutoksia, joilla helpotetaan rakentamista. Hallituksen normienpurku-urakka on ulottunut myös rakentamisen lainsäädäntöön. Säädöksiä on sujuvoitettu ja päätöksenteko tuotu tässäkin asiassa lähemmäs ihmisiä. Kuntien päätösvaltaa maankäytön ja rakentamisen osalta on vahvistettu.  Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) roolia on muutettu puolestaan neuvoantavaksi. 

Kunnilla on nyt enemmän valtaa käsitellä niin poikkeuslupia, suojelumääräyksiä kuin rakennuskieltojakin. Yleiskaavan laajempi käyttö, hajarakentamisen helpottaminen kuin myös asemakaavoituksen keventäminen on nyt pääosin kuntien harteilla. Kunnille on annettu mahdollistava rooli oman alueen kehittämisessä.  

Ympäristöministeriö on vienyt palveluiden kehittämisen vielä astetta pidemmälle. Ministeriössä käynnistettiin keväällä rakentamisen sääntelyyn purkamiseen tähtäävä pilottihanke. Tarjolla on osaamista kuntien tueksi sääntelyn purkamiseen. Sipoo ja Lohja ovat ilmaisseet kiinnostuksensa pilottihanketta kohtaan. Samaa voi suositella muillekin Uudenmaan kunnille ja kaupungeille. Ajantasainen rakennusjärjestys on myös elinvoimatekijä ja vetovoimatekijä. On tavallisen mattimeikäläisen ja yritysten etu, että rakentaminen on tehty sujuvaksi.

Viime kädessä rakennusjärjestys sekä maankäyttö on kuntien valtuustojen käsissä. Alueen ihmisiä on tärkeä kuunnella, kun tehdään pitkälle tähtääviä suunnitelmia. Osallistava päätöksenteko oman alueen asioihin lisää asumisviihtyvyyttä. Kaavoitusta ja rakentamista on helpotettu lainsäädännön osalta. Seuraavaa askel on kunnista kiinni. 

Ei muuta kuin vasarat paukkumaan!

Antti Kaikkonen

Kirjoittaja on kansanedustaja Tuusulasta (kesk).

Kaikkosen puhe Vihreä Vappu tilaisuudessa 1.5.2018

01.05.2018 - Puheita ja kirjoituksia

Työllistävän Suomen rakentamisessa tarvitaan yhdessä päättämisen ja sopimisen kykyä

Hyvät vapunviettäjät,

Vanhan sanonnan mukaan ihminen ei kompastu elämässään vuoriin, vaan kiviin.

Usein se ensimmäinen kivi on työttömyys, joka johtaa toimeentulo-ongelmiin, osattomuuden tunteeseen ja muihin vaikeuksiin.

Siksi kolmen viime vuoden tärkein aikaansaannos on, että 90 000 suomalaista on saanut työpaikan ja sitä kautta valoisamman näkymän tulevaisuuteen. Siis 90 000 työpaikkaa, ja lisää tulee joka päivä.

Iso asia työpaikka on varsinkin sille nuorelle, joka hakee elämälleen suuntaa – ja sille lähimmäiselle, joka on ollut pitkään ilman työpaikkaa, sivussa yhteiskunnasta.

Hyvät kuulijat,

Suomen talouden käännettä ei olisi tapahtunut ilman työntekijöiden joustamista osana yhteiskunta- eli kilpailukykysopimusta.

Tiedän, että etenkään julkisella puolella tämä ei ole ollut helppoa. Kiitos on edelleen enemmän kuin paikallaan.

Yhtälailla on kiitettävä pieniä ja keskisuuria yrityksiä omistavia ja johtavia suomalaisia. Uudet työpaikat ovat syntyneet ennen muuta näihin firmoihin.

Uskon, että jotain merkitystä on myös harjoitetulla politiikalla. Ellei näin olisi, viime vaalikaudella maahamme ei olisi tullut 100 000 työtöntä lisää. Euroalueen talous ja maailmantalous kasvoivat kyllä silloinkin, mutta Suomi ei onnistunut pääsemään siihen kiinni. NYT siinä on onnistuttu, peräti siten, että olemme nyt euroalueen kasvun kärkimaita.

Mutta kaikesta ei voi kehua.

Liian monen suuren pörssiyrityksen ylimmässä johdossa on eletty lähestulkoon kuin kleptokratiassa, ”varkaiden vallassa”.

Ihmisiä on laitettu kilometritehtaalle samalla, kun johtajien palkat ja edut ovat paisuneet, kuten Helsingin Sanomien vuosittaiset selvitykset osoittavat. Kohtuuden vaatimusta ei harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ole ymmärretty, vaikka sen puolesta on presidentistä alkaen vedottu.

Näiltä setelimiehiltä joutuu vakavasti kysymään, että ”miten meni noin niinku omasta mielestä?”

Arvoisat naiset ja miehet,

Viime viikkoina menossa ovat olleet eräänlaiset politiikan hullut päivät.

Ei ihme, että monella on mennyt hämmästyksen sormi kummastuksen suuhun. Ihmisten luottamus yhteisten asioiden hoitoon horjuu, eikä sitä tarvitse näiden eduskunnan tuolileikkien viuhuessa ihmetellä.

Jokainen taaplaa tietysti tyylillään politiikassa, ja muutenkin elämässä. Ihmiset ottavat sitten aikanaan vaaleissa kantaa siihen, keihin he luottavat.

Itse olen kuitenkin tullut politiikkaan muuttamaan Suomea ja maailmaa paremmaksi ja korjaamaan yhteiskunnan epäkohtia.

Omasta vaatimattomasta kokemuksesta olen oppinut, että parannuksia saadaan aikaan vain yhteistyöllä ja pitkäjänteisyydellä – vaikka kumpikaan ei juuri nyt, ”minä ensin”-aikana, tunnu olevan kovassa huudossa.  

Kyky päättää yhdessä ja sopia yhdessä ovat olleet edellytys sille, että Suomi on selviytynyt sodista ja lamakausista, myös tästä viimeisimmästä alamäestä.

Hyvät vapunviettäjät,

Uskon, että molempia tarvitaan myös selviytymisessä kaikesta siitä, mitä tulevaisuus eteemme tuo.

Kun työ, työelämä ja työmarkkinat vääjäämättä muuttuvat ja ammatteja katoaa, meidän on yhdessä haettava ratkaisut, joilla rakennamme sillan tämän murroksen yli.

Koulutus on tässäkin avainasemassa. Oli tärkeää, että äskettäisessä hallituksen kehysriihessä osoitettiin jo lisää rahaa ihmisten nopeaan uudelleen ja -täydennyskoulutukseen.

Pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä korotettiin. Kaikkein köyhimmille lapsiperheille suunnataan 80 euroa lisää tukea kuukaudessa. Se tulee monessa perheessä tarpeeseen. Vaippoja, lastenruokaa, ehkä vaatteitakin.

Perusturvaa on edelleen parannettava ja samalla uudistettava niin, että se on nykyistä tuntuvasti yksinkertaisempi ja kannustavampi.

Mitkään rahat eivät nimittäin riitä hyvinvointimme turvaamiseen, ellei työnteko ole aina kannattavampaa kuin töistä poissa oleminen.

Siksi työllisyyden parantaminen on ilman muuta tärkeintä myös seuraavalla vaalikaudella.

Keskustan tavoite on, että vähintään noin 100 000 nyt työtä vailla olevaa suomalaista työllistyy. Tämä on kestävin tapa kitkeä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja osattomuutta, jotka ovat vielä liian monelle todellisuutta.

Hyvät kuulijat,

Kaikki tämä on mahdollista, kunhan pidämme kiinni Suomesta luottamus- ja sopimusyhteiskuntana.

Jos sen sijaan vastakkainasettelu ottaa vallan, meille pienenä maana käy huonosti pikemmin ennemmin kuin myöhemmin. Siitä on nyt valitettavasti merkkejä ilmassa työmarkkinoilla ja esimerkiksi kaupunkien ja maaseudun välillä.

Tähdennän, että osa luottamus- ja sopimusyhteiskuntaa on hallituksen ja työmarkkinaosapuolien kolmikanta. Sekään ei kuitenkaan voi jämähtää paikoilleen, kun maailma ympärillämme menee menojaan.

Yhä syvemmälle vanhoihin poteroihin kaivautumisen sijaan tarvitaan vuoropuhelua siitä, miten yhdessä huolehdimme työelämän turvallisuudesta, inhimillisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta myös tulevaisuudessa.

Kysymysten kysymyksiä on, onko Suomessa valmiutta antaa työpaikoille todellinen sopimisen mahdollisuus eli edistää paikallista sopimista? Selvää on, että sopiminen ei kuitenkaan saa olla yksipuolista sanelua.

On myös tärkeää, että vuoropuheluun pääsevät mukaan myös ne, joiden ääni ei tähän mennessä ole työmarkkinapöydissä kuulunut, esimerkiksi itsensä työllistävät, työttömät ja opiskelijat sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat.

Heistä moni elää jo ”uudessa normaalissa” tehden välillä töitä palkansaajana, välillä yrittäjänä tai molempia yhtä aikaa.

Keskustassa olemme tähän keskusteluun osaltamme valmiita. Olen laittanut ilolle merkille, että samaa valmiutta on näytetty myös esimerkiksi SAK:n suunnalta. SAK:lla on parhaillaan menossa tulevaisuuden työelämästä kampanjakin netissä.

Arvoisa juhlaväki,

Muutama sana rakkaasta kilpakumppanistamme SDP:stä.

Keskusta ja sosiaalidemokraatit ovat yhdessä olleet keskeisesti rakentamassa Suomesta maata, jossa lasten päivähoito, peruskoulu ja muu opiskelu, terveydenhoito ja vanhuuden turva eivät ole kiinni kenenkään lompakon paksuudesta, eikä myöskään siitä, missä päin Suomea asuu.

Molemmissa puolueissa on ymmärretty ja nähty, että Suomen menestyksessä on pohjimmiltaan kyse siitä, kuinka vähän yhteiskunnassamme on köyhiä ja syrjäytyneitä. Ei siitä, kuinka paljon rikkaita tässä maassa on.

Nyt joutuu kuitenkin kysymään, mitä tälle SDP:lle on tapahtunut?

Kun kuuntelee johtavien sosiaalidemokraattien puheita, tuntuu, että tässä maassa on suorastaan piru irti: hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan kuulemma tietoisesti alas, suomalaisia jaetaan tietoisesti kahtia ja työelämään lisätään tietoisesti epävarmuutta.

Ei muuten taatusti ajeta, ei taatusti jaeta eikä taatusti lisätä. Esimerkiksi sote- ja maakuntauudistus tehdään ja tarvitaan, jotta lähi- ja peruspalvelut turvataan tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle kaikkialla maassa myös tulevaisuudessa.

Nuorten palkkaamista määräaikaiseen työsuhteeseen puolestaan helpotetaan vain ja ainoastaan siksi, että yhä useampi nuori voisi saada jalkansa ensimmäisen työpaikan oven väliin.

Yt-lain toimivuus selvitetään, koska se ei toimi nyt niin kuin sen pitäisi toimia. Irtisanotuista on pidettävä huolta esimerkiksi varmistamalla, että muutosturva on kohdillaan ja ihmiset pääsevät nopeasti uudelleenkoulutukseen. Luotetaan kuitenkin myös suomalaisiin pienyrittäjiin. Ylivoimainen valtaosa heistä on vastuullista porukkaa, jotka pitävät huolen työntekijöistään.

Kyllä SDP:ltä – ja muultakin oppositiolta – on kohtuullista odottaa muutakin kuin ihmisten pelottelua.

Kun vaihtoehtoa ei ole kuulunut, päätimme tehdä tiettävästi Suomen ensimmäisen vastavälikysymyksen. Tavallisesta välikysymyksestä poiketen se on eduskunnan puhemiehen sijaan osoitettu SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle.

Vastavälikysymys on kirjoitettu periaatteella lyhyestä virsi kaunis ja se kuuluu näin:

SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle

Vapun vastavälikysymys opposition työllisyysvaihtoehdosta

Sosiaalidemokraatit olivat viime vaalikaudella hallituksen toinen pääpuolue. SDP:llä oli Suomen talouden ja työllisyyden sekä hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen kannalta keskeiset valtiovarain-, työ-, peruspalvelu- ja opetusministerin salkut.

Vaikka kansainvälinen talous kasvoi viime vaalikaudella, lopputulemana oli maamme talouden supistuminen, 100 000 työtöntä lisää ja valtion velan paisuminen, eikä loppua näkynyt.  

Nykyisen hallituksen aikana on aikaansaatu tärkeä kilpailukykysopimus, toteutettu merkittäviä uudistuksia ja läpiviety myös vaikeita säästöjä, jotta velkaantuminen loppuisi.

Tuloksetkin näkyvät. Talous kasvaa erinomaista vauhtia, työllisyys kohenee kaikkialla Suomessa ja maamme velaksi eläminen on vihdoin loppumassa. Myös nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys vähenevät.

 Edellä olevan perusteella esitämme vastattavaksi seuraavan vastavälikysymyksen:

Mikä on SDP:n vaihtoehto työllisyyden parantamiseksi?

Miksi SDP ensin kannatti ja sitten ryhtyi vastustamaan työmarkkinoilla sovittua ja Euroopassa laajasti tunnustettua kilpailukykysopimusta, jonka myötä vienti vetää, suomalainen työ käy jälleen kaupaksi maailmalla, ja joka on keskeisesti vaikuttanut siihen, että työllisyys kohenee?

Miksi SDP:lle eivät käy mitkään uudistukset, joilla ihmisille on todistetusti saatu töitä ja jotka sitä kautta osaltaan hillitsevät eriarvoistumista?

Miksi SDP esitti eduskuntavaaliohjelmassaan valtiontalouden sopeuttamista neljällä miljardilla eurolla mukaan lukien 250 miljoonan euron säästöillä koulutuksesta, mutta on kuitenkin vastustanut jokseenkin jokaista säästöä, joka on jouduttu tekemään?

1.5.2018

Antti Kaikkonen / kesk

ja koko Keskustan eduskuntaryhmä

Kannanotto: Kansalaisaloite aktiivimallista käsiteltävä asianmukaisesti

09.03.2018 - Puheita ja kirjoituksia

Kansalaisaloite aktiivimallista käsiteltävä asianmukaisesti

Eduskunnan puhemiehelle luovutettiin perjantaina yli 140 000 ihmisen allekirjoittama kansalaisaloite työttömyysturvan aktiivimallista.

Katson, että myös tämä kansalaisaloite on käsiteltävä eduskunnassa asianmukaisesti valiokuntakäsittelyä myöten.

Kansalaisaloitteessa esiintuotuja näkemyksiä on perusteltua huomioida aktiivimallia edelleen kehitettäessä.

Olennaista on varmistaa, että kukaan työtön työnhakija ei joudu kohtuuttomaan tilanteeseen, jos on lain edellyttämällä tavalla hakenut aktiivisesti töitä tai yrittänyt päästä työllisyyspalvelujen tai koulutuksen piiriin. Myös eduskunta edellytti, että uudistuksen vaikutuksia on seurattava tarkkaan.

Aktiivimallia edelleen kehitettäessä tulisi harkita myös sen avaamista vapaaehtois- ja järjestötyölle. Tällä tavalla esimerkiksi pitkään työttömänä olleita voitaisiin saada osallistumaan yhteiskunnan toimintaan ja osaltaan torjuttaisiin syrjäytymistä.

On myös paikallaan muistuttaa, että aktiivimalli on osa laajempaa työllisyyspakettia, johon kuuluvat myös esimerkiksi panostukset etsivään nuorisotyöhön, pitkään työttömänä olleiden ikääntyneiden mahdollisuus eläketukeen, työttömän mahdollisuus siirtyä nykyistä helpommin yrittäjäksi sekä pelisääntöjen luominen nollatuntisopimuksiin.

Kannanotto: Pienten lasten koulu ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen

24.02.2018 - Puheita ja kirjoituksia

Keskustan eduskuntaryhmän pj Antti Kaikkonen: 

Pienten lasten koulu ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esittää pienten lasten koulua ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen ja oppimistulosten eriytymiseen. 

– Koulutaipaleen ensimmäiset vuodet ja niiden nivelvaiheet on punottava kokonaisuudeksi, jonka aikana varmistetaan jokaisen lapsen perustaitojen osaaminen. 

– Viime vuosina tutkimukset peruskoulun päättävien osaamisesta ovat huolestuttavaa luettavaa. PISA-tulokset ovat ensimmäistä kertaa näyttäneet oppimistuloksissa alueellisia eroja. Tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat kasvaneet suurimmiksi mitattujen maiden joukosta. Tutkimusten mukaan osalla peruskouluista valmistuvilla on puutteita perustaidoissa kuten lukemisessa ja kirjoittamisessa. Emme voi tyytyä tähän.

– Koulutusjärjestelmässä ei ole sijaa eriarvoisuudelle. Ratkaisut löytyvät suuntaamalla huomio koulutaipaleen alkuvuosiin. Esikoulusta ja peruskoulun kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta tulee muodostaan kokonaisuus, pienten lasten koulu, jonka aikana varmistetaan jokaisen lapsen perustaitojen riittävyys edetä pidemmälle. 

– Jo ensimmäisinä kouluvuosina on tunnistettava oppimisvaikeudet, annettava tarvittava tuki ja käytävä myös perheen kanssa keskustelu lapsen kehityksestä. Tarvittaessa lapselle on myös annettava enemmän aikaa perustaitojen oppimiseen. Oppimiseroja ei saa päästää syvenemään yläluokille saakka ennen asiaan puuttumista.

– Jokaisella lapsella tulee olla tasavertaiset lähtökohdat oppia. Suomalainen peruskoulu on rakennettu niin, että siellä jokainen saa taustastaan huolimatta samat eväät elämälleen. Niin on oltava myös tulevaisuudessa. Siksi on välttämätöntä siirtyä asian surkuttelusta ratkaisujen etsimiseen, toteaa Kaikkonen.

Keskustan ryhmäpuhe valtiopäivien avauskeskustelussa 14.2.2018

14.02.2018 - Puheita ja kirjoituksia

Eheydellä eteenpäin Suomen parhaaksi

Epävarmassa maailmassa selviytyy kestävimmin maa, jonka omat asiat ovat kunnossa. Suomen tulevaisuus on tässä suhteessa varsin vakaalla perustalla.

Suomen turvallisuus nojaa pitkäaikaiseen, yhdessä sovittuun linjaan, johon ei kuulu sotilaallinen liittoutuminen. Suomalaisten enemmistön tukemaa linjaa on viisasta noudattaa myös tulevaisuudessa.

Tärkeintä Suomen turvallisuuden kannalta on edistää maamme lähialueiden vakautta, mutta Keskustan mielestä Suomen on toimittava aloitteellisesti myös maailmanlaajuisesti. Yhteistyö on kestävin tapa pitää Suomen puolta.

Käänne parempaan näkyy ja tuntuu kautta Suomen 

Maailma muuttuu niin nopeasti, että sisäpolitiikankaan ei ole varaa olla rempallaan. 

Edellisen hallituksen perintö ei ollut hääppöinen – Suomi oli epäkunnossa ja suunta oli kohti yhä huonompaa. Tosiasia on, että vaalikauden alussa tässä maassa kasvoivat vain työttömyys ja velka. 

Tosiasia on, että nyt Suomi nousee. Maamme talous kasvaa, työllisyys paranee ja myös velaksi elämisen loppuminen on näköpiirissä. Käänne parempaan näkyy ja tuntuu kautta Suomen. 

Kasvu ei kuulu enää vain suurimmille kaupungeille. Nyt työpaikkoja syntyy joka maakuntaan, maaseutua myöten. Joillain aloilla alkaa olla jo pulaa työntekijöistä.

Vaikka hallitusta monesta moititaan, ehkä tässä sittenkin on jotain oikeinkin tehty.

Työpaikka luo toivoa tulevaisuuteen

Työpaikka tuo ihmisen elämään turvaa. Se on ennen muuta varmuutta, toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Siksi ehkä myönteisintä Suomen nousussa on, että vihdoin myös nuoria työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä on aiempaa vähemmän.

Vuoden alussa tuli voimaan uudistuksia, joilla tuetaan nuorten työllistymistä. Etsivään nuorisotyöhön panostetaan ja ammatillisen koulutuksen paikkoja on aiempaa enemmän. Ikääntyneillä pitkäaikaistyöttömillä on nyt mahdollisuus eläketukeen, mikä on inhimillisesti oikein.

Lisäksi yhä useampi työtön on voinut vuoden alusta työllistyä palkkatuella ja saada starttirahaa yrittäjäksi ryhtymiseen, kuten Keskusta jo viime vaalikaudella esitti.

Sopiminen auttaa aina

Työmarkkinaratkaisuilla on ollut keskeinen merkitys käänteen aikaansaamisessa Suomen monen vuoden alamäen jälkeen.

Myönteisen kehityksen varmistaminen edellyttää, että sopimaan pystytään myös tulevaisuudessa.  Keskustan eduskuntaryhmässä luotamme siihen, että eri alojen neuvotteluissa saadaan aikaan myös työntekijöiden kannalta reiluja ratkaisuja. He ovat joustaneet viime vuosina.

Tämän hallituksen politiikka on tähdännyt ja tähtää työllisyyden parantamiseen. Sen on oltava myös seuraavan vaalikauden ykkösasia. Vain niin turvataan tulevaisuuden tasa-arvoinen huolenpito lastenhoidosta koulutukseen, terveydenhoitoon ja ikäihmisten vanhuuden turvaan.

Uudistuksia on jatkettava niin, että vähintään 100 000 työtä vailla olevaa työllistyy. Siksi myös työpaikoilla tapahtuvassa paikallisessa sopimisessa on edettävä.

Tasa-arvoiset palvelut kuuluvat kaikille

Suomi on saatu parempaan kuntoon, mutta ongelmia on edelleen ratkaistavana. Pitkältä ajalta perua oleva eriarvoistumisen uhka on todellinen. Liian moni on vielä vailla työpaikkaa ja vaarassa pudota yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tätä maata ei saa päästää repeämään kahtia, ei sosiaalisesti eikä alueellisesti. Suomi on pidettävä mahdollisimman eheänä myös tulevaisuudessa.

Sote- ja maakuntauudistus tarvitaan, jotta tasa-arvoiset lähi- ja peruspalvelut turvataan jokaiselle suomalaiselle, niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Keskustan mielestä yhteiskunnan heikompiosaisista on huolehdittava. Perusturvaa on lähivuosina parannettava ja uudistettava. Vaikka talouden liikkumavara on edelleen pieni, on toivottavaa, että vielä tällä vaalikaudella parantamisessa voitaisiin edes jonkun verran edetä.

Tekemällä syntyy tuloksia

Politiikassa on yhä enemmän niitä, jotka sanovat kaikelle ei, pelottelevat, lietsovat vastakkainasettelua ja heittelevät leimakirveitä. Mikään näistä ei vie Suomea eteenpäin.

Sitten on niitä, jotka tekevät, ja saavat tuloksia aikaan. Suomen tulevaisuus näyttää nyt paljon paremmalta kuin 2-3 vuotta sitten. Tästä on hyvä jatkaa.

Kaikkonen: Päärata kohenee – matkustajan arki paranee

17.11.2017 - Puheita ja kirjoituksia

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen iloitsee siitä, että Juha Sipilän (kesk) hallitus lupaa panostaa Pasilasta Riihimäelle kulkevan pääradan toisen vaiheen aloittamiseen. Hallitus linjasi asian kokouksessaan kuluneella viikolla.

-Päärata on nyt pullonkaula, joka vaikuttaa monen uusmaalaisen arkeen ja pitkänmatkalaistenkin matkustamiseen. Rataosuuden kehittäminen on kasvavalle radanvarsiseudulle erittäin tärkeä hanke. Kiitos Sipilän hallitukselle panostuksesta, Kaikkonen iloitsee.

Radan kehittämisen ensimmäinen vaihe on jo käynnissä, mikä näkyy esimerkiksi Ainolan ja Purolan välisellä osuudella. Hanke on valmis vuonna 2020.

-Lisäkapasiteetti lähiliikenteeseen, kaukoliikenteen aikataulujen parannus ja varmempi tekniikka vaativat kuitenkin vielä toisen vaiheen. Ratatyön ensimmäinen vaihe on ollut kipeästi tarpeen, mutta se ei vielä riitä. Rataa on kehitettävä lisää, jotta pääradan junaliikenne voi kasvaa, häiriöt ja myöhästelyt vähenevät ja muutenkin matkustusmukavuus paranee. Hienoa, että myös toinen vaihe lähtee nyt etenemään, Kaikkonen sanoo.

-Pääradan parantaminen mahdollistaa myös junavuorojen lisäämisen. Tämä on erityisesti ruuhka-aikaan tärkeää, Kaikkonen sanoo ja jatkaa:

-On myös syytä selvittää, voidaanko radalla jatkossa avata aiemmin lakkautettuja seisakkeita ja mahdollisesti myös kokonaan uusia, Kaikkonen ehdottaa.