Kirjallinen kysymys hallitukselle: Miten hallitus aikoo turvata Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen palvelut?
Järvenpään, Tuusulan ja Keravan seudulla asuu jo yli 120 000 asukasta. Alue kasvaa tasaisesti ja palveluntarve monipuolisesti sen mukana. Kasvun mukana nousee myös palvelutason tarve. Vastakkaiseen suuntaan on kuitenkin menty, kun Järvenpäästä suljettiin poliisivankila, eli putka.
Miten hallitus aikoo turvata Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen toiminnan niin, että palvelut turvataan tasaisesti koko toiminta-alueella? Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että Järvenpään poliisivankilan sulkemisen aiheuttamat haitat saadaan korjattua ja poliisivankila otettua uudelleen käyttöön tarvittavin resurssein?
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueella kiinniotetut kuljetetaan nykyään joko Hyvinkään, Porvoon tai Vantaan poliisivankilaan. Järvenpään putkan sulkemisen onkin todettu heikentäneen sekä poliisien että kansalaisten turvallisuutta sekä lisänneen esimerkiksi päihtyneiden ihmisten kuljettamiseen käytettyä aikaa.
Poliisin tehtävä on varmistaa ihmisten ja ympäristön turvallisuus kaikissa tilanteissa ja kaikkina aikoina, koko Suomessa. Itä-Uudenmaan poliisilaitos toimii Uudenmaan itä- ja keskiosissa. Alue ulottuu viidentoista kaupungin ja kunnan alueelle, joissa asuu yli 550 000 ihmistä.
Asianmukaisia resursseja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi koko Itä- ja Keski-Uudenmaan alueella tarvitaan – tämä vaatii päätöksiä niin valtiolta kuin poliisihallitukselta.
Alueen poliisilaitoksen on kyettävä vastaamaan alueen erityisiin tarpeisiin samalla, kun koko seudun turvallisuudesta pidetään huoli ja alueelliset palvelut turvataan. Poliisipalveluiden laajuus onkin turvattava Uudenmaan alueella tasaisesti.
Antti Kaikkonen, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Yhdysvaltojen puolustusministeri Lloyd Austin III.
Vielä kerran pakkasin matkalaukun ja lähdin Brysseliin, Naton puolustusministerikokoukseen. Suomi oli ensimmäistä kertaa täysjäsenenä mukana.
Kollegojen kanssa kävimme tärkeitä keskusteluja liittokunnan puolustuksen kehittämisestä. Natossa on meneillään suuri muutos turvallisuuden vahvistamiseksi ja Suomi on tässä työssä täysillä mukana.
Voin kyllä sanoa, että oikein tervetullut olo täällä on ollut. Suomea arvostetaan. Samalla meidän on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumisemme yhteiseen puolustukseen.
Puheenvuorossani kiitin kollegoita heidän antamasta merkittävästä tuesta Suomelle maamme historian kannalta keskeisenä ajanjaksona. Olen tyytyväinen siihen, että tänä päivänä Suomi istuu jäsenenä Naton pöydissä.
Sain myös Nato-maiden puolustusministereiltä kovasti kiitoksia hyvästä yhteistyöstä. Se lämmitti mieltä. Ihan mukavaa, että sain vielä viime töinäni edustaa Suomea tässä historiallisessa kokouksessa.
Left to right: Antti Kaikkonen (Minister of Defence, Finland) with NATO Secretary General Jens Stoltenberg and Lloyd J. Austin III (US Secretary of Defense)Left to right: Antti Kaikkonen (Minister of Defence, Finland) with NATO Secretary General Jens Stoltenberg and Lloyd J. Austin III (US Secretary of Defense)Left to right: Antti Kaikkonen (Minister of Defence, Finland) with NATO Secretary General Jens Stoltenberg and Lloyd J. Austin III (US Secretary of Defense)
Vaalikampanja on nyt takana. Kymmeniä tilaisuuksia kaikkialla Uudellamaalla. Tuhansia hienoja kohtaamisia. Kysymyksiä, terveisiä, toiveita, evästyksiä. Kasvotusten, sähköpostilla, somessakin. Kiitos kaikille vastaantulleille ja teille, jotka muuten vain olette hengessä mukana.
Tänään äänestetään ja me ehdokkaat jännitämme vaalin tulosta. 200 valitaan päättämään lainsäädännöstä Suomessa ja valtion tuloista ja menoista. Hallitusneuvottelut alkavat aikanaan ja uusi hallitus jossain vaiheessa aloittaa. Ehkä alkukesästä. Sinne saakka jatkan nykyisessä tehtävässä puolustusministerinä. Ja jos kannatusta ja käyttöä on, olen valmis jatkamaan työtä turvallisen Suomen puolesta.
Kuluneet neljä vuotta ovat olleet melkoiset. Ei voinut tehtävässä aloittaessa arvata, mitä kaikkea vastaan tulee. F-35 -päätös, korona, Ukrainan sota, Nato-ratkaisu ja monet muut asiat. Osaltani olen parhaani mukaan koettanut näitä vastuullisia tehtäviä hoitaa.
Tulevat neljä vuotta toivottavasti ovat rauhallisempia. Mutta epäilemättä isoja asioita vastaan tulee jatkossakin. Toivottavasti eduskuntaan ja hallitukseen saadaan sellainen porukka, joka pystyy Suomi-laivaa näillä maailman tuulisilla vesillä ohjaamaan.
Puolustusministerin työ on tärkeä ja arvokas tehtävä, ja olen sitä parhaan taitoni mukaani hoitanut. Monessa kohtaa se on tarkoittanut pitkiä päiviä ja lukuisia työmatkoja. Kotijoukoilta tämä on vaatinut venymistä. Meillä on kaksi pientä lasta, kaksivuotias ja kotihoidossa oleva kohta puolivuotias vauva.
Vaikka ministerin tehtävä on hyvin tärkeä, jossain kohtaa on kyettävä laittamaan myös perhe etusijalle. Puolisoni on saanut uuden työpaikan, jossa hän aloittaa tammikuun alussa. Emme ole vielä valmiita laittamaan vauvaa päivähoitoon, joten tässä kohtaa on oma vuoroni ottaa enemmän vastuuta lastenhoidosta. Näin myös haluan toimia. Lapset ovat pieniä vain hetken, ja haluan muistaa sen muutenkin kuin vain valokuvista.
Jään puolustusministerin tehtävistä isyysvapaalle 6.1.-28.2. väliseksi ajaksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että haen eroa puolustusministerin tehtävästä tuoksi ajaksi. Keskusta on valinnut yksimielisesti kansanedustaja Mikko Savolan hoitamaan puolustusministerin tehtävää isyysvapaani ajan. Savolalla on puolustuspolitiikasta pitkä ja laaja kokemus ja osaaminen. Annan Mikolle kaiken tarvittavan tuen.
Tarkoitukseni on palata nykyisiin tehtäviini 1. maaliskuuta, jolloin meillä on mahdollisuus saada lähipiiristämme apua vauvan kotihoitoon.
Jokainen perhe tehkööt itselleen sopivimmat ratkaisut. Tämä on meidän ratkaisumme. On hienoa, että Suomessa on mahdollisuus tasata perhevapaita vanhempien kesken ja mielelläni tätä oikeuttani edes jonkin verran käytän. Enkä laita ollenkaan pahakseni, jos tämä voi hiukankin rohkaista joitakin muitakin isiä perhevapaisiin.
Toivotan kaikille hyvää ja rauhallista joulun aikaa ja onnea uuteen vuoteen.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuorein kyselytutkimus kertoo vahvaa viestiä suomalaisten yhtenäisyydestä ja tuesta isänmaan turvallisuuden kysymyksissä.
Kuva: Puolustusministeriö
Jo keväällä suomalaisten maanpuolustustahto nousi ennätyslukemiin ja se on pysynyt noissa korkeissa lukemissa. Suomalaisista 83 % kannattaa aseellista puolustautumista siinäkin tapauksessa, että tulos näyttäisi epävarmalta. Maailmanlaajuisestikin vertailtuna suomalaiset ovat tässä omassa luokassaan – hyvä suomalaiset!
Vahva maanpuolustustahto on Suomen puolustuksen perusta, jonka merkitystä ei voi liikaa korostaa. Maanpuolustustahdon perustalle meillä on rakennettu niin asevelvollisuus kuin koko maan puolustaminenkin.
Myös asevelvollisuusjärjestelmämme kannatus on vahvempaa kuin koskaan aiemmin. Suomalaisissa kodeissa, työpaikoilla ja kaveriporukoissa Puolustusvoimat tulee tutuksi, kun inttijuttuja kerrotaan ja asevelvolliset suorittavat palvelustaan. Puolustusvoimien näkyminen ympäri Suomen on myös tärkeä osa kosketusta suomalaisiin.
Korkea maanpuolustustahto kertoo myös siitä, että koemme Suomen puolustamisen arvoiseksi. Tästä meidän on pidettävä hyvää huolta jatkossakin.
Maanpuolustustahdon perusta luodaan varsinaisen maanpuolustustyön ulkopuolella – siinä, miten pidämme kaikkia suomalaisia yhtä arvokkaina ja siinä miten haluamme maamme olevan hyvä maa kaikille täällä asuville. Näin ajatellen jokainen suomalainen on omalta paikaltaan yhteisen turvallisuuden tekijä, maanpuolustustahdon synnyttäjä.
Nato-jäsenyyden kannatus on korkealla tasolla: 85 % vastaajista suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti. Tämäkin mittaus osoittaa, että keväällä tehdyillä turvallisuuspoliittisilla valinnoilla on suomalaisten vankka tuki.
Suomalaiset suhtautuvat aiempaa paljon myönteisemmin sekä yhteistyöhön Naton kanssa, että kahdenväliseen yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat on meille läheinen kumppani ja maa on antanut vahvan tuen myös Nato-jäsenyydellemme. Neljä viidestä suomalaisesta suhtautuu myönteisesti Yhdysvaltojen ja Suomen väliseen sotilaalliseen yhteistyöhön.
Elämme monella tapaa maidemme välisten suhteiden nousukautta.
Yhdysvaltojen lisäksi nähdään hyvin tärkeänä puolustusyhteistyö erityisesti Ruotsin ja Pohjoismaiden kanssa. Puolustusyhteistyötä kumppaniemme kanssa on kehitetty pitkäjänteisesti ja aivan erityisesti viime vuosina.
Pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehittämiselle avautuu uusia mahdollisuuksia, kun olemme jatkossa kaikki saman liittokunnan jäseniä. Tällekin työlle meillä on suomalaisten vahva tuki.
Turvallisuustilanteen muuttumisen myötä olemme vahvistaneet puolustusmäärärahojamme historiallisen korkealle tasolle. MTS:n tutkimus kertoo siitä, että puolustusmäärärahojen korottamisella on suomalaisten vahva tuki. Yli puolet eli 58 % vastaajista on sitä mieltä, että puolustusmäärärahoja tulisi korottaa. Tuki on korkeammalla kuin koskaan aiemmin. Enää vain 7 % on muuten sitä mieltä, että puolustuksesta pitäisi leikata.
Suomalaiset tukevat laajasti avun jatkamista Ukrainalle. Yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että aseellista ja taloudellista apua Ukrainalle tulee jatkaa. Tämä antaa maan hallitukselle ja eduskunnalle vahvan tuen ja velvoituksen Ukrainan tukemiseen jatkossakin.
Historiallisen korkeiden määrärahojen ja kireän turvallisuustilanteen näkökulmista erityisen hienoa on se, että luottamus Puolustusvoimien kykyyn on todella vahva. Suomalaisista yhdeksän kymmenestä luottaa sotilaalliseen puolustuskykyymme; tässä on reilu parannus viimevuotiseen. Parannuksessa näkyy varmasti myös sen vaikutus, että olemme panostaneet puolustukseemme vuoden aikana ja sitä myös jatkamme.
Puolustusvoimat on tämän luottamuksen arvoinen, olen puolustusministerinä varma siitä.
Kansalaiset antavat vahvan tuen myös puolustus- ja ulkopolitiikan hoidolle. Suomalaisten tuki ja luottamus on tärkeä, jopa välttämätön, isänmaan turvallisuuden hoitamisessa.
Myös eduskunnassa tuki on ollut vahvaa yli hallitus-oppositio-rajojen. Eduskunta on tukenut vahvasti sekä Nato-jäsenyyttä, että Puolustusvoimien lisäresursseja.
Turvallisuus yhdistää meitä suomalaisia.
Tämä kansallinen valttikortti meidän on syytä pitää käsissämme.
Tältä pohjalta meidän on hyvä jatkaa isänmaan turvallisuudesta huolen pitämistä.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut yli kahdeksan kuukautta. Viattomien ukrainalaisten kärsimystä ja kuolemaa, siviilikohteiden pommituksia, ydinasepuhetta. Järjetöntä ja turhaa.
Myönteiset uutiset Ukrainan joukkojen etenemisestä nostavatkin pintaan aina kaivattua toivoa. Valitettavasti arvioni on tästä huolimatta, että sota ei ihan pian ole loppumassa.
Ukrainan tarve aseavulle tulee jatkumaan. Suomi on tukenut Ukrainaa sodan alusta asti. Valmistelemme parhaillaan 10. tukipakettia Ukrainaan toimitettavaksi.
Kotimaassa seuraamme Nato-jäsenyytemme etenemistä. Tähän asti vauhti on ollut historiallisen nopea. Kärsivällisyyttä meiltä kuitenkin edelleen vaaditaan, kun kahta jäljellä olevaa ratifiointia odotamme. Yhteydenpito Unkarin ja Turkin suuntaan on tiivistä, itsekin tapasin molempien maiden kollegani lokakuun Nato-kokouksen yhteydessä.
Maaliviiva näkyy jo, senkin yli mennään. Natolla ja muun muassa sen suurimmalla jäsenvaltiolla Yhdysvalloilla on intressi saada Suomi ja Ruotsi puolustusliiton jäseniksi ennemmin, kuin myöhemmin. Suomen ja Ruotsin kytkeminen osaksi Naton puolustussuunnitteluprosessia on aloitettu jo nyt, tarkkailijajäsenyyden aikana.
Tätä tehtävää tukee tietysti ennen kaikkea pitkään rakennettu ja syvä kumppanuus Naton kanssa. Me tiedämme, mihin me olemme menossa ja Natossa tunnetaan, kuka on tulossa. Puolustuksemme on hyvässä kunnossa ja täyttää Naton vaatimukset.
Julkisuudessa keskustellaan jo siitä, miten Nato tulee näkymään Suomessa; tuleeko tukikohtaa, osaamiskeskusta tai jotain muuta. Vastausta näihin kysymyksiin ei ole. Selvitämme erilaisia vaihtoehtoja Naton läsnäololle Suomessa. Mahdollisten ratkaisujen aika on vasta selvästi tuonnempana. Tärkeintä on, että niiden täytyy olla sekä Naton kannalta perusteltavissa, että Suomen turvallisuutta vahvistavia.
Lopuksi vielä eräs asia. Se on muistutus siitä, että turvallisuus on kokonaisvaltaista, ei pelkkiä tykinpiippuja.
Lokakuun lopussa toin eduskuntaan ulkomaisen kiinteistöomistuksen valvontaa kiristävän esityksen. Jos eduskunta lain hyväksyy, Puolustusministeriö voi jatkossa entistäkin paremmin valvoa ja tarvittaessa estää sellaisten kiinteistöjen myynnin ulkomaalaisille, jotka voisivat uhata suomalaisten turvallisuutta. Keinot tähän on jo nyt, mutta lakia on syytä entisestään tiukentaa.
Työ jatkuu.
Hyödynnämme evästeitä sivuston käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.OKLue lisää
