Blogi 30.4.: Valoa kohti

30.04.2021 - Blogi

Valoa kohti

Tässä on takana melkoiset viikot, melkoiset päivät. Monikaan ei varmasti ole välttynyt kuulemasta eri viestintävälineistä hallituskauden puolivälin kehysriihestä tai ”JTS”-neuvotteluista eli julkisen talouden suunnitelman neuvotteluista vuosille 2023-2025. Näissä luodaan raamit sille, paljonko kyseessä olevina vuosina valtio voi rahaa käyttää, ja mihin se sitä käyttää. Ja toisaalta myös linjaa sille, millä se rahoitetaan. Näitä kehysneuvotteluita hallitus kävi tänä vuonna poikkeuksellisen pitkään. Poikkeukselliset ajat, poikkeukselliset neuvottelut.

Vaikeusastetta lisäsi huomattavasti koronakriisi, joka on Suomeenkin aiheuttanut melkoisia vaikeuksia, myös taloudellisia. Niitä jälkiä pitää pikkuhiljaa alkaa siivoamaan.

Talous, työllisyys, valtion menot. Turve. Muiden muassa näistä tärkeistä teemoista ministerit joukkueineen neuvottelivat pitkiä päiviä, öitäkin. Otsikot kertoivat päivästä toiseen vaikeasta neuvotteluasetelmasta. Oli julkista puhetta kirstunvartijan roolin ottaneesta keskustasta, pääministerin tarjoamista kompromisseista, pehmeistä ja kovista työllisyyskeinoista. Viiden puolueen kesken riittää luonnollisesti erilaisia näkemyksiä. Itse olin jo jossain vaiheessa siivoamassa työpöytääni, niin vaikealta tilanne näytti. Hallitus todella oli lähellä kaatua. Kaikilla oli kuitenkin yhteinen näkemys siitä, että Suomen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Hallituksen kaatuminen olisi aiheuttanut Suomeen poliittisen kaaoksen, joka olisi voinut olla pitkäkestoinenkin. Se ei olisi ollut suomalaisten etu.

Riihineuvotteluissa oma joukkueeni Keskusta piti talonpoikaisen taloudenpidon puolta eli eletään suu säkkiä myöten. Menojen pitää vastata tuloja, ainakin pidemmällä tähtäimellä. Emme voi jättää kohtuutonta velkataakkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Kestävän talouden perusta on korkea työllisyysaste ja yritysystävällinen toimintaympäristö. Pidimme kiinni siitä, että julkisen talouden velan kasvu suhteessa kansantuotteeseen taittuu vuosikymmenen puolivälissä. Saimme lisäksi torjuttua suurimmat veronkorotussuunnitelmat ja tukikeinoja turvealan ihmisten akuuttiin suureen hätään. Työllisyydestä hallitus sai sovittua kokonaisuuden, jolla vahvistetaan julkista taloutta ja työllisyyttä.

Eipä muuten vältytty leikkauksiltakaan. Ei niitä kukaan tietenkään halua, mutta ei niitä paetakaan voi jos rahat eivät riitä. Omalle hallinnonalalleni puolustushallintoonkin niitä valitettavasti tulee kohdistumaan vuodesta 2023 eteenpäin, mutta määrillä, joiden kanssa vielä pärjätään. Saimme vältettyä pahimmat leikkuriskenaariot neuvotteluissa.

Uskon, että hallituksen sopimalla paketilla pystymme laittamaan Suomen pyöriä pyörimään aivan hyvin. Täydellinen paketti ei ole, mutta kuten puheenjohtaja Saarikkokin totesi: harvemmin elämä on.

Varmasti kritisoitavia asioita kokonaisuudesta löytyy. Kuten myös hyviä elementtejä. Työn tekemisen verotusta ei kiristetä. Yrittämisen verotusta ei kiristetä. Autoilun ja liikenteen verotusta ei kiristetä. Sen sijaan verotuksen kotitalousvähennystä laajennetaan ja parannetaan.

Suunta on nyt ylöspäin koronakurimuksesta ja muutenkin. Yli puolitoista miljoonaa ihmistä on saanut ensimmäisen koronarokotteen, rokotetoimituksia tulee Suomeen nyt hyvällä tahdilla ja lähestyvä kesä on tuomassa pandemian keskelle positiivista kausivaihtelua. Yhteiskuntaa avataan asteittain. Talouden vankkurit saavat pian kunnon vauhdin alleen.

Joten valoa, kevättä ja kesää kohti.

Toivotan kaikille oikein leppoisaa, koronarajoitukset vielä huomioon ottavaa, vappua!

Blogi 1.4.2021: Valon pilkahduksia

01.04.2021 - Blogi

Hiljennymme pääsiäisen viettoon. Monelle pääsiäinen on tarkoittanut kautta aikain levon hetkeä kiireisen kevään keskellä, mahdollisesti reissua läheisten tai sukulaisten luo.

Tänä vuonna monet asiat ovat eri tavalla kuin aiemmin, mutta pääsiäisen perinteet tai mahdollisuus lepoon eivät ole kadonneet mihinkään. Vaalikaamme niitä nytkin.

Pääsiäisen sanoma sopii hyvin näihin viikkoihin ja kuukausiin. Kärsimyksen jälkeen tulee uusi aika.

KOKO MAAILMA on elänyt poikkeuksellista, raastavaa aikaa jo yli vuoden. Vuosi sitten pääsiäisenä olimme Suomessa eläneet poikkeusoloissa muutaman viikon. Yhteiskuntamme monet toiminnat jouduttiin laittamaan uuteen uskoon hyvin nopeassa ajassa.

Aika oli, ja on, haastavaa niin henkisesti kuin taloudellisesti, mutta Suomi selvisi pandemian ensimmäisestä vuodesta varsin hyvin. Tartuntamäärät olivat EU:n pienimpiä. Velkaa jouduimme ottamaan työpaikkojen säilyttämiseksi ja ihmisten tärkeiden palveluiden ylläpitämiseksi, mutta vähemmän kuin useammissa muissa maissa.

Kesällä saimme maistaa jo lähes normaalia elämää. Virus teki voimallisen ”comebackin” syksymmällä. Tämä ei ollut yllättävää, sillä virusten toiminnassa on kausivaihtelua ja kesällä niiden suhteen on yleensä seesteisempi vaihe. 

ROKOTTEITA kehitettiin koko viime vuosi ja saimme niitä ensimmäisen erän Suomeen tapaninpäivänä. Ensimmäisten rokotteen saajien joukossa oli teho-osastojen henkilökuntaa, jotka ovat eturintamassa pelastamassa ihmishenkiä.

Vaikka monesta tuntuu, että rokotukset etenevät kovin hitaasti, niin itse asiassa Suomi on niiden suhteen varsin hyvässä vauhdissa. Noin 16 prosenttia väestöstä on jo saanut rokotteen ensimmäisen annoksen ja näillä luvuilla olemme maailman rokotustehokkuudessa 8. paras. En pidä tätä ollenkaan hullumpana saavutuksena.

Muutamien viikkojen sisällä riskiryhmät on saatu rokotettua. Rokotetoimituksiin on kaiken lisäksi tulossa lisää vauhtia, mikä antaa valon pilkahduksia tulevaan. Miljoonas rokote annettiin tänään ja näillä näkymin jo parin kuukauden päästä suomalaisten enemmistö on rokotettu.

MEISTÄ JOKAINEN on varmasti väsynyt koronaan ja sen myötä tulleisiin rajoitteisiin. Vielä pitäisi kuitenkin jaksaa vähän aikaa. Elämme tartuntalukujen suhteen kriittisiä viikkoja.

Päivittäiset tartuntaluvut ovat olleet välillä jopa yli 800. Pahimman epidemia-alueen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tartuntaluvut näyttävät kuitenkin olevan nyt hienoisessa laskussa. Tämä antaa toivoa, vaikka vielä ei pidä hengähtää helpotuksesta. Taistelu jatkuu.

Nyt olisi tärkeää varmistaa, että saisimme elää kesän melko normaaleissa olosuhteissa. Toivoa on. Valonpilkahduksia on. Mutta vielä on jaksettava.

EMME VOI tänä pääsiäisenä kokoontua yhteen tapahtumissa tai isolla porukalla kokkojen äärellä, mutta voimme muistaa läheisiämme muilla tavoilla.

Presidentti Niinistön viime vuonna toteama sanoma fyysisen etäisyyden, mutta henkisen läheisyyden ottamisesta, pitää kutinsa tässäkin hetkessä.

Rauhallista ja hyvää pääsiäistä kaikille.

Blogi 19.2.: Koskelan tapahtumat eivät saa toistua

19.02.2021 - Blogi

Teinipojan surma Koskelassa on järkyttävä ja ahdistava tositarina lapsen kauheasta kohtalosta ja vaikeasta taipaleesta. Elämä jäi liian lyhyeksi. Ja sitäkin lyhyttä aikaa määrittivät pitkään jatkunut kiusaaminen, masennus, perheen voimien loppuminen. Yhteiskunta ammattilaisineen ja palveluineen ei kyennyt antamaan riittävää apua ja estämään tapahtunutta.

Tämä surullinen tapaus ei jätä rauhaan. Eikä sen pidäkään.

Suomi ei ole täydellinen tai kaikille hyvä yhteiskunta. Apua ja tukea tarvitaan koteihin enemmän, oikeaan aikaan ja matalalla kynnyksellä. Opettajilla pitää työssään olla mahdollisuus nähdä ongelmat ajoissa ja puuttua niihin. Ja lastensuojelu, jonka ammattilaiset tekevät äärimmäisen vaativaa työtä, pitää saada toimimaan paremmin.

En väheksy aiemmin tehtyä eurojen lisäämistä ja lainsäädännön kohentamisesta. Varmasti niillä on saatu hyvää aikaan. Mutta työ on kesken. Kun kouluissa ja kodeissa asiat ovat paremmalla tolalla ja ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa, vähenee tarve turvautua lastensuojeluun.

Jokainen lapsi tarvitsee aikuisen, jolla on voimavarat olla tukena ja välittää. Kiusaamiseen ja masennukseen on puututtava ajoissa. Tässä emme onnistu tarpeeksi hyvin. Kun hehkutamme Suomen hyviä puolia, muistetaan myös asiat jotka on korjattava ja tapahtumat, jotka eivät saa koskaan enää toistua.

Blogi 9.2.2021: Pormestarimalli on Tuusulassa nähty – kunnanjohtajan paikka hakuun

09.02.2021 - Blogi

Blogi 9.2.2021

Pormestarimalli on Tuusulassa nähty – kunnanjohtajan paikka hakuun

Kirjoitan vaihteeksi blogiin paikallisesta asiasta, Tuusulan pormestarimallista. En ole kategorisesti pormestarimallia vastaan, siitä ei ole kysymys, se saattaa joihinkin isoimpiin kaupunkeihin sopiakin. Mutta kotikuntani suhteen en ole siitä tullut vakuuttuneeksi. Siksi jätin aloitteen, johon yhtyi valtuuston koko keskiryhmä (kesk+kd+rkp) ja ainakin yksi valtuutettu Tuusulan puolesta -ryhmästä.

Tuusula on vaalikauden 2017-2021 toteuttanut pormestarimalliin perustuvaa kuntajohtamisjärjestelmää. Kokeilun tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi. Pormestariohjelman keskeisistä tavoitteista on lipsuttu, eivätkä kuntalaiset tunnu ottaneen pormestarimallia omakseen. Yhden valtuustokauden kokeilun jälkeen onkin aika todeta, että tämä on nähty. Esitämme, että Tuusula palaa normaalin kuntajohtamisen aikaan.

Tuusulassa pormestarimalli on käytännössä tarkoittanut mm. sitä, että kunnalla on valtuustokauden 2017-2021 ollut palkattuina pormestari ja kaksi apulaispormestaria. Valinnat ovat tehneet kunnanvaltuuston suurimmat valtuustoryhmät keskuudestaan.

Vaalien jälkeen kunnassa laadittiin pormestariohjelma, jossa asetettiin valtuustokauden toimintasuunnitelma ja tavoitteet. Monilta keskeisiltä osin ohjelman toteuttamisessa epäonnistuttiin. Kunnan taloutta ei saatu tasapainoon, eikä kunnan vetovoimaa kasvuun. Palvelupuolella päädyttiin kunnan kyläkouluverkkoa karsivaan linjaan.

Uuden valtuustokauden taitteessa on luonteva hetki tehdä ratkaisuja pormestarimallin jatkon suhteen. Neljän vuoden kokemusten perusteella voidaan hyvin vetää johtopäätös, ettei pormestarimalli Tuusulassa täyttänyt sille asetettuja odotuksia tai tavoitteita. Tätä kokeilua on turha jatkaa, tämä on nähty.

Esitämme, että pormestarimallista luovutaan ja Tuusulan kuntaa johdetaan jatkossa samaan tapaan kuin ylivoimaista valtaosaa Suomen kunnista. Ammattimaisen kuntajohtamisen mallin ovat valinneet myös lähes kaikki Tuusulan kaltaiset kehyskunnat.

Kun Tuusulan kunnanjohtajan paikka pannaan avoimeen julkiseen hakuun, siihen varmuudella saadaan tukku hyviä hakijoita, joilla on tehtävään vaadittavaa koulutusta, työkokemusta ja näyttöjä. Näistä valitkaamme pätevin ja lähdetään kehittämään Tuusulaa ammattimaisella otteella kohti uutta nousua.

Blogi 30.1.: Rotia sähkön siirtohintoihin

30.01.2021 - Blogi

Rotia sähkön siirtohintoihin

Hallitus puuttuu sähkön siirtohintoihin. Hallitus esittää lakimuutosta, jonka myötä asiakkailta peritään 350 miljoonaa nykyistä vähemmän siirtomaksuja ensi vuodesta lähtien. Siirtohintojen korotuksia hillitään, ja lähivuosina hinnat saadaan jopa kääntymään laskuun.

Tätä on odotettu.

Sähkön toimitusvarmuus on tärkeä asia huoltovarmuuden kannalta. Sähköverkon on kestettävä myrskyjä ja sääoloja. Hintojen on kuitenkin pysyttävä kohtuullisina. Nyt näin ei ole. Siirtomaksut kattavat yhä suuremman osan sähkölaskusta. 

Siksi lakimuutoksella jakeluverkkoyhtiöiden sallittua tuottoa ja korotusten suuruutta lasketaan.

Sähkön siirtohinnat ovat nousseet, koska jakeluverkkoyhtiöt ovat investoineet myrskynkestäviin siirtoverkkoihin. Samalla ne ovat nostaneet hintoja kulujen kattamiseksi. Voittoakin monopolilla on tehty, joissain yhtiöissä aika reippaastikin.

Nyt yhtiöiltä vaaditaan kustannustehokkuutta investoinneissa. Tarpeettomia kaapelointeja ei pidä tehdä.  

Lakimuutos näkyy sähkölaskussa eri aikaan riippuen siitä, minkä jakeluverkkoyhtiön alueella asuu. Joillakin hinta voi pudota jo tänä vuonna, toisilla useiden vuosien päästä. 

Ajoitus riippuu siitä, kuinka paljon kertyneitä alijäämiä yhtiöillä on. Jos esimerkiksi oman alueen yhtiö on tehnyt kalliita verkkoinvestointeja hiljattain, se voi periä korkeampaa hintaa alijäämän kattamiseksi ja hinnat laskevat myöhemmin. 

Niissäkin yhtiöissä, joissa hinnat laskevat vasta useiden vuosien päästä, lakimuutos hillitsee hintojen nousua.  Lakimuutos vaikuttaa hintoihin erityisesti kahden välineen kautta: 

Ensinnäkin lakimuutos laskee rajaa, kuinka paljon yritys voi nostaa siirtomaksua kerralla. Nyt katto on 15 prosenttia, mutta lakimuutoksen myötä se laskee 8 prosenttiin. Tämä muutos hillitsee siirtomaksujen nousua. 

Toisekseen jakeluyhtiöiden sallittua tuottoa pienennetään.  Jakeluverkkoyhtiöiden sallittu tuotto on jatkossa 4%, kun se on nyt lähes 6% (5,73%). Yhtiöiden sallittu tuotto laskee siis lähes kolmanneksen. Tämä muutos painaa hintoja alaspäin. 

Lisäksi siirtohintoja hillitään muilla keinoilla, kuten pidentämällä yhtiöiden aikaa toteuttaa myrskytuhoja estäviä investointeja ja korostamalla kustannustehokuutta verkkojen rakentamisesta. Esimerkiksi kaapelointia ei kannata tehdä joka paikkaan.

Asia etenee nyt eduskunnan käsittelyyn. Tämä odotettu puuttuminen siirtohintoihin on jäänyt edellisiltä hallituksilta tekemättä. Toivottavasti eduskunta käsittelee ja hyväksyy esityksen ripeästi.

Blogi 11.11.: Jotain on tehty oikeinkin

11.11.2020 - Blogi

Jotain on tehty oikeinkin

Suomi on monessa mielessä menestynyt maa. Löydämme itsemme tilastojen kärkisijoilta, mitä tulee esimerkiksi onnellisuuteen, yhteiskunnan turvallisuuteen tai naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Ylpeyden aihe on ollut, ja on tietysti edelleen, myös laadukas koulutusjärjestelmämme.

Viime aikoina Suomi on kuitenkin löytynyt toistuvasti merkittävän tilaston häntäpäästä. Euroopan tautienehkäisy- ja valvontavirasto julkaisee päivittäin tilastoja EU- ja ETA-maiden sekä Ison-Britannian tautitilanteesta. Näissä tilastoissa Suomi on ollut loppupäässä viimeiset kuukaudet ja viime viikolla se piti jumbosijaa yhdessä Viron kanssa.

Tässä tilastossa on suorastaan kunnia olla hännänhuippuna. Eli meillä koronan ilmaantuvuus on tällä hetkellä koko Euroopan vähäisintä. Voisi kai todeta, että jotain on kai tehty oikeinkin.

Helpolla tähän ei ole päästy. Keväällä ihmisten liikkumista ja elinkeinonvapautta jouduttiin rajoittamaan merkittävästi taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Velkaakin jouduttiin, ja joudutaan, ottamaan koronan aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi. 

Ihmiset sopeutuivat kuitenkin kiitettävästi uuteen tilanteeseen. Kesällä rajoituksia pystyttiin jo purkamaan. Syksyn kynnyksellä tartuntatilanne alkoi, osittain odotetustikin, pahentua jälleen. Olimme kuitenkin tällä kertaa paremmin valmistautuneita. Olemme syksyn mittaan joutuneet ottamaan uudelleen käyttöön rajoituksia, mutta nyt alueellisesti. Tämä on järkevää, sillä eri alueillamme tilanne on kovin erilainen. Ihmisten terveyttä, ihmiselämää, pitää suojella, mutta samalla tulee mahdollisuuksien mukaan pitää yhteiskuntaa auki ja talouden rattaat pyörimässä. Suomessa on onnistuttu varsin hyvin tässä tasapainottelussa.

Puolustusministerinä voin todeta senkin, että Puolustusvoimien osalta tilanne on ollut hyvin hallinnassa koko epidemian ajan. Kesällä Puolustusvoimissa päästiin välillä jopa nollatilanteeseen tartuntojen suhteen. Tällä hetkellä sairaana on koko organisaatiossa yhteensä vain viitisen varusmiestä ja kymmenkunta kantahenkilökuntaan kuuluvaa. Tämä osoittaa, että tehokkailla ja oikea-aikaisilla järjestelyillä suuressakin organisaatiossa koronan kanssa voi pärjätä. Toki tyytyväisyyden tunteeseen ei pidä missään paikassa tuudittautua.

Tällä hetkellä useissa työpaikoissa on etätyösuositus käytössä. Suomalaiset ovatkin ottaneet etätyöt keskimäärin erittäin hyvin vastaan. Yhteytemme pelaavat pääsääntöisesti hyvin ja monet työt hoituvat täysin etänä. Tämä onkin tarjonnut mahdollisuuden tehdä töitä paikkariippumattomasti, kun työn tekeminen ei ole tiettyyn paikkaan sidottua. Uskon vahvasti etätyökäytäntöjen jäävän elämään – ja jopa vahvistuvan – näin korona-aikana ja sen jälkeenkin. Tulevaisuus on enenevissä määrin paikkariippumatonta. Pidän tätä hyvänä asiana.

Ja vielä lopuksi: koronarokote varmasti valmistuu, mutta on vaikea nähdä, että sitä ihan lähikuukausina kuitenkaan saataisiin laajaan jakeluun. Meiltä vaaditaan vielä turnauskestävyyttä tämän koronahaasteen kanssa.  Vaikka virheitäkin on varmasti tehty, niin tiemme on ollut loppupeleissä toimiva. Pidetään se sellaisena jatkossakin. Tähän voi myös jokainen meistä omalla toiminnallaan olla vaikuttamassa.