Vastaukseni Matti Vanhasen vaalikoneeseen

30.07.2019 - Blogi

Edus­kunnan puhemies Mat­ti Van­ha­nen jul­kai­si Suo­men­maan blo­gi­kir­joi­tuk­ses­saan oman vaa­li­ko­neen­sa kes­kus­tan pu­heen­joh­ta­jak­si pyr­ki­vil­le. Tartuin haasteeseen ja vastaukseni Vanhasen laatimiin kysymyksiin löytyvät alta.

1. San­te­ri Al­kio – eri­tyi­ses­ti ro­maa­neis­saan – pa­tis­taa sur­ke­aa elä­mää viet­tä­viä ot­ta­maan it­se­ään nis­kas­ta kiin­ni, me­ne­mään maa­ta­lous­kurs­sil­le ja tart­tu­maan heti la­pi­oon ojien avaa­mi­sek­si ja va­sa­raan rik­kou­tu­neen la­don oven kor­jaa­mi­sek­si. Mi­ten tämä oma­toi­mi­suut­ta ja it­se­kas­va­tus­ta ko­ros­ta­va al­ki­o­lai­suus is­tuu ny­ky­ai­kaan, jos­sa kai­kes­sa huu­de­taan val­ti­o­ta ja ve­ron­mak­sa­jien ra­ho­ja apuun?

Is­tuu hy­vin­kin. Kat­son, et­tä ter­veel­lä, työ­i­käi­sel­lä ja työ­ky­kyi­sel­lä ih­mi­sel­lä täy­tyy ol­la joku vas­tuu omas­ta toi­meen­tu­los­taan. Täl­lä het­kel­lä myös avoi­mia työ­paik­ko­ja on tar­jol­la enem­män kuin ai­koi­hin. On myös ti­lan­tei­ta, jois­sa täy­tyy ol­la val­miut­ta lisä- tai uu­del­leen­kou­lut­tau­tu­mi­seen.

Sel­vää on se­kin, et­tä yh­teis­kun­nan on hyvä ol­la tar­peen mu­kaan apu­na sii­nä, et­tä avoi­met työ­pai­kat ja työt­tö­mät työn­ha­ki­jat koh­taa­vat.

Yh­teis­kun­taa tar­vi­taan kyl­lä tu­ke­maan eri­lai­sia hei­kom­pi­o­sai­sia, ku­ten pie­ne­lä­ke­läi­siä, sai­rai­ta, van­huk­sia ja vam­mai­sia.

2. 1990-lu­vun alus­sa pel­kä­sim­me, et­tä naa­pu­ris­tam­me saat­tai­si tul­la jopa sa­to­ja tu­han­sia tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta maa­ham­me. Pi­täi­si­kö kes­kus­tan ajaa EU:ssa jär­jes­tel­mää, jos­sa täl­lai­sis­sa yk­sit­täi­sis­sä krii­seis­sä, joi­ta ky­sei­nen jä­sen­maa ei ky­ke­ne it­se en­nal­ta­eh­käi­se­mään, muut jä­sen­maat aut­tai­si­vat esim. Suo­mea?

Kyl­lä sii­nä voi­si ol­la jär­keä. Oleel­lis­ta on, et­tä saa­daan riit­tä­vän laa­ja si­tou­tu­mi­nen EU:ssa vas­tuun­kan­toon mah­dol­li­sis­sa krii­si­ti­lan­teis­sa.

Tur­va­pai­kan­ha­ki­ja­po­li­tii­kas­sa ylei­ses­ti vii­me vaa­li­kau­del­la kes­kus­tan lin­ja näyt­ti ulos­päin tur­han lep­sul­ta. Lin­jan pi­tää ol­la tiuk­ka, mut­ta oi­keu­den­mu­kai­nen, ja sen pi­tää myös näyt­tää sil­tä.

3. Mi­ten hank­ki­sit vai­kut­ta­vuut­ta alu­e­po­li­tiik­kaan? Luo­tat­ko sii­hen, et­tä val­ti­on lai­tos­ten ti­heä alu­eel­li­nen pal­ve­lu­verk­ko on tär­kein­tä? Min­kä mer­ki­tyk­sen alu­e­ke­hi­tyk­ses­sä ase­tat ki­kyn, T&K-toi­min­nan, kil­pai­lun va­paut­ta­mi­sen ja inf­ran run­ko­verk­ko­jen ke­hit­tä­mi­sel­le?

Koko Suo­men asia on kes­kus­tal­le erit­täin tär­keä asia. Elä­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia pi­tää ol­la syr­jä­seu­tu­ja ja maa­seu­tua myö­ten.

En­sim­mäi­nen asia on, et­tä työn­te­koon löy­tyy mah­dol­li­suuk­sia. Työ­paik­ko­jen syn­nyn kan­nal­ta yri­tys­ten pär­jää­mi­nen on olen­nais­ta. Kun yri­tyk­set pär­jää­vät myös alu­e­ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta haas­ta­vim­mil­la alu­eil­la, syn­tyy myön­tei­siä nä­kö­a­lo­ja ja mah­dol­li­suuk­sia saa­da vä­es­tön­kas­vu ylös­päin.

Kiky oli yk­si tär­keä te­ki­jä vii­me vaa­li­kau­del­la, mil­lä työl­li­syys saa­tiin nou­suun. Täl­lä vaa­li­kau­del­la tar­vi­taan toi­sen­lai­sia toi­mia, jois­ta T&K on yk­si, ja pie­ny­ri­tys­ten ase­man hel­pot­ta­mi­nen toi­nen esi­merk­ki.

En kan­na­ta kai­ken kes­kit­tä­mi­sen ide­o­lo­gi­aa. Pi­dän riit­tä­vän kat­ta­vaa jul­kis­ta pal­ve­lu­verk­koa tär­ke­ä­nä. Kun­nol­li­nen inf­ra on tär­keä osa sitä. Pa­nos­tuk­sia tie- ja ra­ta­verk­koon pi­tää mää­rä­tie­toi­ses­ti jat­kaa. Tiet on lai­tet­ta­va kun­toon so­ra­tei­tä myö­ten. Tie­to­lii­ken­ne­verk­ko­jen kat­ta­vuu­teen ja toi­mi­vuu­teen pi­tää niin ikään pa­nos­taa.

Alu­e­po­li­tii­kas­sa on poh­dit­ta­va myös uu­sia vä­li­nei­tä, ku­ten ve­ro­pork­ka­noi­ta. Ajat­te­len niin, et­tä ta­sa­pai­noi­nen alu­e­ke­hi­tys on etu niin kas­vu­kes­kuk­sil­le kuin sy­väl­le maa­seu­dul­le­kin – koko Suo­men etu.

4. Min­kä oh­jeen/kan­nus­tuk­sen an­nat kes­kus­tan kun­ta­päät­tä­jil­le, kun ky­län kou­lun op­pi­las­mää­rä uh­kaa pu­do­ta al­le 20 op­pi­laan?

Pie­net­kin kou­lut ovat ar­vok­kai­ta. Olen nii­tä ko­ti­kun­ta­ni val­tuus­tos­sa puo­lus­ta­nut jo yli 20 vuot­ta.

Mut­ta ti­lan­teet ovat eri kun­nis­sa eri­lai­sia, ja kun­ta­päät­tä­jien pi­tää pys­tyä miet­ti­mään oman kun­nan kan­nal­ta par­haat rat­kai­sut. Ky­lä­kou­lun lak­kaut­ta­mi­sen pi­täi­si ol­la mie­les­tä­ni vas­ta se vii­mei­nen vaih­to­eh­to.

Yli­pää­tään syn­ty­vyy­den las­ku on koko Suo­mel­le iso kan­sal­li­nen ky­sy­mys, jos­ta on kes­kus­tel­tu ai­van lii­an vä­hän. Sii­nä kyse on en­nen muu­ta sii­nä iäs­sä ole­vien nais­ten ja mies­ten ti­lan­teis­ta, mah­dol­li­suuk­sis­ta ja toi­veis­ta.

Edus­kun­nas­sa nap­pia pai­na­mal­la em­me saa syn­ty­vyyt­tä nou­suun, mut­ta mei­dän pi­tää ra­ken­taa sel­lais­ta Suo­mea, jo­hon ha­lu­taan li­sää lap­sia. Ajat­te­len, et­tä Suo­mes­ta pi­täi­si teh­dä maa­il­man lap­si- ja per­heys­tä­väl­li­sin yh­teis­kun­ta.

5. Mi­ten mää­ri­tät val­ta­suh­teen kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa kun­nal­lis­jär­jes­tön ja val­tuus­to­ryh­män vä­lil­lä?

“Kun­nal­lis­jär­jes­tö mää­rit­tää isot lin­jat ja ta­voit­teet, joi­ta val­tuus­to­ryh­mä to­teut­taa. Toki val­tuus­to­ryh­mäl­lä pi­tää ol­la mah­dol­li­suus, oi­keus ja vel­vol­li­suus­kin ol­la myös it­se aloit­teel­li­nen ja re­a­goi­da eri­lai­siin ti­lan­tei­siin.”

6. Jaat­ko peuk­ku­ja ja kom­ment­te­ja sa­ma­na vii­kon­lop­pu­na sekä sa­dan­tu­han­nen ih­mi­sen Pride-kul­ku­ees­ta et­tä 80000 ih­mi­sen les­ta­di­o­lai­sen liik­keen su­vi­päi­vis­tä?

Olen var­mas­ti mo­lem­pia peu­kut­ta­nut­kin. Mi­nun kes­kus­taa­ni kyl­lä hy­vin mah­tu­vat niin Su­vi­seu­rois­sa kä­vi­jät kuin Pride-mars­sien ys­tä­vät­kin. Ih­mi­set ovat ar­vois­taan, ihan­teis­taan ja va­kau­muk­sis­taan riip­pu­mat­ta yh­tä ar­vok­kai­ta, ai­van jo­kai­nen. Näin ajat­te­len.

7. Mie­len­sä­pa­hoit­ta­mi­nen on saa­nut po­li­tiik­kaa lii­kut­ta­van voi­man. Mi­ten hal­lit­set sitä, et­tä puhe elä­ke­jär­jes­tel­män ra­hoi­tus­haas­teis­ta ei kään­ny elä­ke­läis­ten syyl­lis­tä­mi­sek­si, säh­kö­au­toi­lun vi­si­oin­ti ei muu­tu van­hal­la Vol­vol­la aja­van mie­len mus­tu­mi­seen tai syn­ty­vyy­den puo­les­ta pu­hu­mi­nen nais­ten esi­neel­lis­tä­mi­sek­si?

Kes­kus­tan pi­tää pu­hua po­li­tii­kan sel­ko­kiel­tä. Elä­ke­läi­set ovat eläk­keen­sä an­sain­neet, var­sin­kin pie­niä eläk­kei­tä pi­tää nos­taa­kin.

Säh­kö­au­toi­lu on au­toi­lun tu­le­vai­suut­ta, mut­ta ei re­a­lis­mia suu­rim­mal­le osal­le suo­ma­lai­sis­ta vie­lä vuo­si­kau­siin. Mel­kein kaik­ki­al­la Suo­mes­sa hen­ki­lö­au­to­ja tar­vi­taan, ei­kä sen käy­tös­tä pidä syn­tiä teh­dä. En ole kiel­tä­mäs­sä die­sel- en­kä ben­sii­ni­au­to­ja.

Syn­ty­vyy­den puo­les­ta pu­hu­mi­nen on vai­kea, mut­ta vält­tä­mä­tön tee­ma. Se on kan­sa­kun­nan koh­ta­lon­ky­sy­mys pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, ei ke­nen­kään esi­neel­lis­tä­mis­tä. Sitä pi­tää kui­ten­kin sa­mal­la ko­ros­taa, et­tä rat­kai­sut, unel­mat ja toi­veet ovat ai­na hen­ki­lö­koh­tai­sia.

8. Kun vuok­ra-asu­mi­sen ku­lut Hel­sin­gis­sä nou­se­vat, niin pi­tää­kö nos­taa asu­mis­tu­kea, sää­tää vuok­ra­sään­te­ly, li­sä­tä kil­pai­lua vuok­ra-asun­to­jen li­sää­mi­sek­si vai ke­hit­tää muu­ta Suo­mea, jos­sa asu­mi­nen on hal­vem­paa?

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­mi­nen al­kaa ol­la jo sie­tä­mät­tö­män kal­lis­ta. Ky­sy­myk­ses­sä ase­tel­luis­ta vaih­to­eh­dois­ta kak­si jäl­kim­mäis­tä ovat toi­mi­via rat­kai­su­ja sii­hen.

9. Kun uk­ko ja ak­ka ha­lu­a­vat ra­ken­taa elä­ke­ta­lon jär­ven ran­nal­le, mak­sa­vat sin­ne it­se tien, säh­köt ja ve­sien­kä­sit­te­lyn, niin pi­tää­kö kun­nan an­taa ra­ken­nus­lu­pa vai ke­hot­taa hei­tä os­ta­maan osa­ke Ki­vis­tös­tä juna-ase­man vie­res­tä?

Asun­to­po­li­tii­kas­sa pi­täi­si huo­mi­oi­da en­tis­tä enem­män ih­mis­ten omia toi­vei­ta. Joi­den­kin toi­ve on talo jär­ven ran­nal­la tai muu­ten luon­non lä­hel­lä, toi­sil­la ker­ros­ta­lo-osa­ke Van­taan Ki­vis­tös­sä.

Mi­nus­ta ra­ken­ta­mi­sen pi­täi­si ol­la ny­kyis­tä hel­pom­paa ja vä­hem­män by­rok­raat­tis­ta. Tämä kos­kee myös ra­ken­nus­lu­pa­käy­tän­tö­jä. Jos ukol­la ja akal­la on ra­ken­ta­mi­seen so­pi­va tont­ti, niin mi­nus­ta kun­nan pi­täi­si lupa an­taa.

10. Mi­ten va­kuu­tat ää­nes­tä­jän sii­tä, et­tä mo­ni­vuo­ti­nen nur­mi ja sii­tä ra­vin­toa tuot­ta­va mä­reh­ti­jä on il­mas­ton kan­nal­ta hy­väk­syt­tä­vä? En­tä kas­vis­ten ys­tä­vän sii­tä, et­tä Itä­me­ren ka­lan syön­ti on ym­pä­ris­tö­te­ko par­haas­ta pääs­tä?

Ko­ti­mai­nen nau­dan­li­ha on il­mas­ton kan­nal­ta sel­väs­ti pa­rem­pi vaih­to­eh­to kuin vaik­ka­pa bra­si­li­a­lai­nen tuon­ti­li­ha.

Meil­lä riit­tää puh­das­ta vet­tä ja Suo­mes­sa käy­tet­tä­vä nur­mi­re­hu on ym­pä­ris­tön kan­nal­ta hyvä jut­tu. Nur­mi vä­hen­tää ve­sis­tö­jen fos­fo­ri­kuor­maa ja si­too hii­li­di­ok­si­dia. Nau­ta puo­les­taan muut­taa nur­men ih­mi­sel­le ar­vok­kaak­si pro­tei­i­nik­si.

Itä­me­ren ka­laa syö­mäl­lä vä­hen­ne­tään me­ren ra­vin­ne­kuor­mi­tus­ta. Tämä liit­tyy suo­raan esi­mer­kik­si ran­nik­ko­ve­sien laa­tuun. Ko­ti­mai­sen ka­lan syö­mi­nen on ai­na pie­ni ym­pä­ris­tö­te­ko. Kan­nat­taa suo­sia ko­ti­mais­ta ruo­kaa.

11. Mi­ten se­li­tät yrit­tä­jä-ää­nes­tä­jil­le sen, et­tä jäl­leen ker­ran pu­na­mul­ta­hal­li­tus te­kee pa­rem­paa yrit­tä­jä- ja omis­ta­ja­työ­tä ja maa­ta­lous­po­li­tiik­kaa, kuin esi­mer­kik­si vuon­na 2011 aloit­ta­nut ko­koo­muk­sen joh­ta­ma si­ni­pu­na, joka nos­ti pää­o­ma­tu­lo­ve­roa, osin­ko­ve­roa ja pe­rin­tö­ve­roa?

Sii­hen riit­tää ly­hyt fak­tan­tar­kis­tus. Ko­koo­muk­sen joh­ta­ma si­ni­pu­na ki­ris­ti ve­ro­tus­ta. Kes­kus­ta piti huo­len vii­me hal­li­tuk­ses­sa ja täs­sä hal­li­tuk­ses­sa, et­tä pie­ny­rit­tä­jän ve­ro­tus ei ki­ris­ty.

Tämä on yk­si tapa tur­va­ta se, et­tä työ­paik­ko­ja syn­tyy maa­ham­me li­sää jat­kos­sa­kin.

12. Mi­ten avaat pal­kan­saa­jan sil­mät sii­tä, et­tä ki­kyn kal­tai­nen toi­min­ta on lo­pul­ta kaik­kien ja eri­tyi­ses­ti työt­tö­mien edun mu­kais­ta?

Suo­men ti­lan­ne oli vuon­na 2015 niin huo­no, et­tä jou­dut­tiin te­ke­mään usei­ta vai­kei­ta rat­kai­su­ja ja vi­he­li­äi­siä sääs­tö­jä. Pal­kan­saa­jat oli­vat mu­ka­na var­sin­kin kiky-rat­kai­sun myö­tä. Moni jou­tui tin­ki­mään, mut­ta Suo­men kan­nal­ta se kan­nat­ti.

Tut­ki­mus­ten mu­kaan vii­me kau­den kiky-rat­kai­sun an­si­os­ta maa­ham­me syn­tyi vii­me vaa­li­kau­del­la kym­me­niä tu­han­sia uu­sia työ­paik­ko­ja. Sen an­si­os­ta ny­kyi­sel­lä hal­li­tuk­sel­la ei ole tar­vet­ta jat­kaa leik­kauk­sia ja sääs­tö­jä. Se on muu­ten ai­ka kova jut­tu.

13. Mi­ten vah­vis­tat per­hei­tä pe­rus­ta­vien tu­le­vai­suu­de­nus­koa?

Ar­jes­sa vä­lil­lä unoh­tuu, et­tä meil­lä on on­ni elää yh­des­sä maa­il­man par­hais­ta val­ti­ois­ta. Suo­mes­sa asi­at pää­sään­töi­ses­ti toi­mi­vat, on tur­val­lis­ta elää ja vi­ra­no­mai­siin voi luot­taa.

Meil­lä on upea maa, mah­ta­va luon­to ja hy­vät kou­lu­tus- ja työn­te­ko­mah­dol­li­suu­det. Ja pi­däm­me huol­ta, et­tä tämä on hie­no maa jat­kos­sa­kin. Jos vain osaam­me toi­mia vii­saas­ti, Suo­men tu­le­vai­suus on va­loi­sa. Us­kon, et­tä osaam­me.

14. Hy­väk­syt­kö ajat­te­lu­ta­van, jos­sa koko ikän­sä sääs­te­li­ääs­ti elä­nyt ja va­ral­li­suut­taan kar­tut­ta­nut elä­ke­läi­nen lai­te­taan mak­sa­maan tar­vit­se­mi­aan jul­ki­sia pal­ve­lu­ja, mut­ta va­ra­ton saa sa­mat pal­ve­lut tois­ten mak­sa­ma­na?

Ajat­te­len niin, et­tä jul­kis­ten pal­ve­lu­jen pi­tää pää­sään­töi­ses­ti ol­la mak­sut­to­mia tai mak­su­jen pi­tää ol­la hy­vin koh­tuul­li­sia. Ei voi edel­lyt­tää, et­tä kaik­ki sääs­töt pa­ko­te­taan käyt­tä­mään jul­ki­siin pal­ve­lui­hin.

15. Kun vas­tak­kai­na­set­te­lu tun­tuu ole­van po­liit­ti­sen kan­na­tuk­sen käyt­tö­voi­ma, niin te­ki­sit­kö kes­kus­tas­ta lei­mal­li­ses­ti ai­no­an pää­kau­pun­ki­seu­dun ul­ko­puo­li­sen Suo­men edun­val­vo­jan?

En. Kun ajat­te­len niin, et­tä kes­kus­ta on koko Suo­men puo­lue, koko Suo­meen kuu­luu myös pää­kau­pun­ki­seu­tu. Vas­tak­kai­na­set­te­lul­la voi eh­kä saa­da kan­na­tuk­ses­sa pi­ka­voit­to­ja, mut­ta kes­tä­vää kan­na­tus­ta tai hy­vää Suo­mea sil­lä ei mie­les­tä­ni ra­ken­ne­ta.

Sik­si us­kon, et­tä Suo­mi tar­vit­see vah­vaa toi­mi­jaa po­liit­ti­sel­le kes­ki­ken­täl­le. Suo­mi tar­vit­see kes­kus­taa.

16. Mis­sä mah­dol­li­ses­ti muis­sa asi­ois­sa kes­kus­ta voi­si nous­ta po­la­ri­saa­ti­on toi­sek­si vaih­to­eh­dok­si niin, et­tä ih­mi­set lei­maa­vat kes­kus­te­luis­saan ky­sei­sen tee­man ai­na au­to­maat­ti­ses­ti kes­kus­tan ruis­lei­väk­si?

Kyl­lä nii­tä löy­tyy, otan­pa esi­mer­keik­si vaik­ka­pa seu­raa­vat:

1) Ta­sa­pai­noi­sen alu­e­ke­hi­tyk­sen edis­tä­mi­nen.

2) Maa­seu­dun ja maa­ta­lou­den puo­lus­ta­mi­nen.

3) Pie­ny­rit­tä­jyy­den ja työn­te­on ar­vos­ta­mi­nen.

4) Per­hei­den va­lin­nan­va­pau­den ja ko­ti­hoi­don­tu­en puo­lus­ta­mi­nen.

5) Oma­toi­mi­suu­den, it­sen­sä ke­hit­tä­mi­sen ja opis­ke­lun ar­vos­ta­mi­nen.

6) Yh­teis­kun­nan hei­kom­pi­o­sai­sis­ta huo­leh­ti­mi­nen.

7) Maan­lä­hei­sen ja luon­non­lä­hei­sen, suo­ma­lai­sen elä­män­ta­van ar­vos­ta­mi­nen.

17. Min­kä­lai­sis­sa asi­ois­sa joh­ta­ma­si kes­kus­ta tu­kee jo­tain Hel­sin­kiin si­joit­tu­vaa in­ves­toin­tia?

Mi­nus­ta pe­ri­aat­tei­den pi­tää ol­la sa­man­kal­tai­set kuin muu­al­la­kin Suo­mes­sa. Kun on ky­sy­mys mer­kit­tä­vis­tä alu­eel­li­sis­ta tai kan­sal­li­sis­ta tar­peis­ta.

On tär­ke­ää, et­tä Hel­sin­ki ja pää­kau­pun­ki­seu­tu pär­jää­vät ver­tai­lus­sa Poh­jois-Eu­roo­pan mui­den vas­taa­vien kes­kus­ten sar­jas­sa.

On hie­noa, et­tä esi­mer­kik­si Hel­sin­ki-Van­taas­ta on saa­tu ke­hi­tet­tyä mer­kit­tä­vä kan­sain­vä­li­sen ta­son len­to­a­se­ma. Sii­tä hyö­tyy koko Suo­mi.

18. Lii­ken­net­tä ve­ro­te­taan nyt eri­tyi­ses­ti polt­to­ai­neen ku­lu­tuk­sen eli käy­tän­nös­sä aje­tun mat­kan mu­kaan. Tämä on maa­seu­dun kan­nal­ta var­maan pa­hin ve­ro­tus­ta­pa. Oli­sit­ko val­mis ot­ta­maan ve­to­vas­tuun suu­res­ta uu­dis­tuk­ses­ta, joka siir­täi­si ve­ron ajo­jen seu­ran­taan pai­kan­nuk­sen pe­rus­teel­la? Sil­loin yk­si­tyis­teil­lä ja so­ra­teil­lä aja­via ve­ro­tet­tai­siin mur­to-osal­la ka­duil­la ja moot­to­ri­teil­lä aja­viin ver­rat­tu­na? Mi­nis­te­ri Ber­ne­rin väy­läyh­ti­öi­de­an ra­hoi­tus­mal­li lä­hes­tyi tätä, mut­ta vas­tus­ta­jat on­nis­tui­vat lei­maa­maan ide­an päin­vas­toin maa­seu­dun vi­hol­li­sek­si.

Olen eh­kä van­ha­nai­kai­nen, mut­ta olen hi­ve­nen nih­keä pai­kan­nuk­seen pe­rus­tu­val­le au­toi­lun ve­ro­tuk­sel­le. Se toi­si ai­na­kin pe­rus­ta­mis­vai­hees­sa li­sä­kus­tan­nuk­sia, en­kä ai­na­kaan tois­tai­sek­si luo­ta sii­hen, et­tä tek­no­lo­gia toi­mi­si sa­tap­ro­sent­ti­ses­ti. Eli it­se en ot­tai­si täs­tä ve­to­vas­tuu­ta.

Olen hivenen nihkeä paikannukseen perustuvalle autoilun verotukselle.

19. Sal­li­sit­ko tu­le­vai­suu­des­sa kus­tan­nus­ten kar­si­mi­sek­si har­vaan asu­tuil­la alu­eil­la jouk­ko­lii­ken­teen ja tak­sien siir­ty­mi­sen tie­to­ko­neen oh­jaa­mak­si?

Kau­em­pa­na tu­le­vai­suu­des­sa tämä lie­nee mah­dol­lis­ta, mut­ta ei re­a­lis­mia vie­lä ihan lä­hi­vuo­sien Suo­mes­sa. Ei­kä se ole mi­nul­le it­sei­sar­vo, et­tä ih­mi­nen kor­va­taan ko­neel­la kaik­ki­al­la mis­sä suin­kin mah­dol­lis­ta.

20. Mi­hin koh­taan pal­ve­luis­sa ase­tat ra­jan jul­ki­sen sek­to­rin ja yk­si­tyi­sen tuo­tan­non koh­dal­la? Us­kot­ko läh­tö­koh­tai­ses­ti, et­tä jul­ki­sen sek­to­rin tuo­tan­to on asi­ak­kaan kan­nal­ta laa­duk­kaam­paa?

Täl­lais­ta ra­jaa on yleis­pä­te­väs­ti vai­ke­aa, el­lei mah­do­ton­ta mää­rit­tää. Meil­lä on hy­vää jul­ki­sen sek­to­rin tuo­tan­toa, ja huo­noa. Sama kos­kee yk­si­tyis­tä.

Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on kui­ten­kin ol­ta­va pää­vas­tuu esi­mer­kik­si kou­lu­tuk­ses­ta ja eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta. Oleel­lis­ta on, et­tä pe­li­sään­nöt ovat sel­vät.

21. Kuin­ka mon­ta pro­sent­tia si­vis­tyk­ses­tä­si on jul­ki­sen kou­lu­tuk­sen luo­maa ja pal­jon­ko olet hank­ki­nut sii­tä it­se­kas­va­tuk­sel­la?

No en­pä ole tätä miet­ti­nyt. Pe­rus­kou­lus­ta ja kor­ke­a­kou­lu­tut­kin­nos­ta läm­min kii­tos Suo­men val­ti­ol­le.

Mut­ta si­vis­tyk­sen ym­mär­rän pal­jon kou­lu­tus­ta laa­jem­pa­na, ja olen sitä myös oma­toi­mi­ses­ti pal­jon hank­ki­nut, ja niin kai teen joka päi­vä.

Sa­no­taan näin, et­tä 50 % on kou­lu­tuk­sen tuo­maa, 25 % it­se­kas­va­tus­ta ja 25 % ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen tuo­maa sy­dä­men si­vis­tys­tä.

22. Olet pu­heen­joh­ta­ja­na hou­ku­tel­lut ko­ke­neen mi­nis­te­rin oman vaa­li­pii­rin­sä ja “var­man va­lin­nan” si­jas­ta aset­tu­maan eh­dok­kaak­si Hel­sin­gis­tä. Hän saa siel­tä eh­dok­kais­tam­me sel­väs­ti par­haan tu­lok­sen, mut­ta jää va­lit­se­mat­ta. Olet­ko val­mis hy­väk­sy­mään hä­nel­le esim. mi­nis­te­riä avus­ta­van val­ti­o­sih­tee­rin työn?

Kyl­lä, jos hän on ky­sei­seen teh­tä­vään pä­te­väk­si kat­sot­ta­va hen­ki­lö.

23. Mi­ten on­nis­tum­me juu­ri­am­me kun­ni­oit­ta­en me­nes­ty­mään kau­pun­geis­sa ide­o­lo­gi­am­me poh­jal­ta?

Mei­dän pi­tää päät­tä­väi­ses­ti pus­kea omaa lin­jaam­me myös kau­pun­geis­sa eteen­päin. Jos em­me riit­tä­väl­lä ta­val­la pär­jää kau­pun­geis­sa ja Ete­lä-Suo­mes­sa, kuih­dum­me his­suk­seen pie­nek­si. Tämä pi­tää es­tää, ja meil­lä on sii­hen vä­li­neet.

Kes­kus­ta on ih­mis­lä­hei­nen ja so­pi­van luon­non­lä­hei­nen kan­san­lii­ke. Aja­tuk­sem­me ih­mi­syy­des­tä, työn­te­on, yrit­tä­mi­sen ja it­sen­sä ke­hit­tä­mi­sen ar­vos­ta­mi­ses­ta toi­mi­vat niin maal­la kuin kau­pun­gis­sa. Hy­vän Suo­men ra­ken­ta­mi­seen tar­vi­taan muu­ta­kin kuin ää­ri­liik­kei­tä.

Kes­kus­tan juu­ret ovat maal­la, ei­kä sitä tar­vit­se hä­ve­tä. Myös mo­nel­le kau­pun­ki­lai­sel­le on tär­ke­ää, et­tä Suo­mes­sa on toi­mi­vien kau­pun­kien li­säk­si elä­vä maa­seu­tu. Kes­kus­taa ää­nes­tä­mäl­lä saa mo­lem­mat.

24. La­taat­ko so­meen mie­luum­min lo­ma­ku­via Niz­zan ran­ta­kah­vi­las­ta vai nuo­ti­o­kah­vil­ta Ko­lil­la?

Mie­luum­min nuo­ti­o­kah­vit Ko­lil­ta, mut­ta ei mi­nul­la mi­tään Niz­zaa­kaan vas­taan ole. Mi­nus­ta ko­ti­maan mat­kai­lua kan­nat­taa suo­sia, mut­ta en pa­hek­su, jos ih­mi­nen jos­kus maa­il­mal­la­kin lo­mai­lee.

25. Mis­tä si­nul­le kes­kus­ta­lai­nen iden­ti­teet­ti­si muo­dos­tuu?

Suo­ma­lai­ses­ta elä­män­ta­vas­ta.

Eteenpäin, Keskusta!

25.07.2019 - Blogi

Kun osallistuin ensimmäiseen Keskustan puoluehallituksen kokoukseeni, johti kokousta Esko Aho. Sen jälkeen Keskustassa on tapahtunut paljon. Johtajavaihdoksia, seesteisyyttä ja sekasortoisuutta, innon ja lamaannuksen aikoja, voittoja ja tappioita. Kaikesta koetusta ja läheltä nähdystä kai jotakin itsekin olen oppinut.

Suomikin on monet kerrat kierretty. Väitän tällä kokemuksella tuntevani maan ja sen kansan jo aika hyvin. Samalla on vahvistunut ymmärrys poliittisesta johtamisesta ja keskustalaisten sielunelämästä, ehkäpä myös nykytilanteesta ja Keskustan tulevaisuudesta.

Kevään tyrmäyksen jälkeen ei auta hätäkellon hiljainen kilkuttelu, vaan tilannetta pitää ryhtyä korjaamaan. Keskustaväen vereslihalle vienyt vaikeiden päätösten vaalikausi 2015-2019 ja kevään ankara vaalitappio ovat tosiasioita, elettyä elämää. Takaiskuista huolimatta elämä jatkuu.

Tuleen ei jäädä makaamaan. Itkut on itketty. On edettävä kohti Keskustan uutta, valoisampaa vaihetta. Työ jatkuu rakennuspalikoilla, jotka meillä on. Ne eivät sittenkään ole huonot.

Hallitusratkaisukin riskeineen ja mahdollisuuksineen on tosiasia. 2020-luvun punamulta antaa mahdollisuuksia selkeyttää keskustan paikka poliittisella kartalla.

Keskusta ei ole kovaa oikeistoa. Kokoomusyhteistyössä on puolensa ja puolensa, kuten demareidenkin kanssa. Yhteistyö sujuu keskeltä tarvittaessa molempiin suuntiin. Välillä on isänmaan etu tehdä yhteistyötä toisten porukoiden kanssa, välillä toisten. Itse en kuulu niihin, jotka haluavat sulkea yhteistyön jonkun eduskuntapuolueen kanssa. Ajattelen niin, että lähtökohtaisesti kaikkien kanssa on kyettävä yhteistyöhön.

Nyt mennään tällä hallituksella. Ei se varmaan täysin mutkatonta tule olemaan, mutta tuskinpa mahdotontakaan. Hallitusohjelman kunnioittaminen ja yhteistyö ovat tapamme, mutta puolueen nostamiseksi tarvitaan paljon enemmän. 

Keskustan on aika katsoa pidemmälle. 

Tavoitteeni on palauttaa keskustalaisten itsetunto ja kansalaisten luottamus Keskustaan. Puolueen profiili ja pitkä linja on kovalla työllä tehtävä kirkkaaksi. Sitä keskustalaiset toivovat ja äänestäjät edellyttävät. Rajankäyntiä tarvitaan vasemmalle ja oikealle, mutta tärkeintä on puhua omista ajatuksistamme. Sanottavaa meillä kyllä riittää.

Keskustaväen eläviä ja monipuolisia toiveita pitää kuunnella joukkoja koottaessa ja ohjelmaa rakennettaessa. Esimerkiksi yhteiskunnan vähäosaisten, nuorten, vanhusten, perheiden, pienyrittäjien ja viljelijöiden asiat koskettavat keskustalaisia. Yksin eläviäkään ei kannata unohtaa. Myös talouden sekä yhteisen ympäristön suuret kysymykset huolettavat. Parantamisen varaa on niin maaseudun kuin kaupunginkin elämänmenossa. Meidän on vahvistettava profiiliamme niin sivistyksen kuin Suomen erilaisten alueidenkin puolustajana. Kaikkialla Suomessa Keskustalle löytyy tehtävää.

Keskustasta pitää tehdä uskottavin vaihtoehto suomalaisille tärkeissä kysymyksissä. Se edellyttää onnistumista asialistan laatimisessa ja sen esittämisessä. Näissä urakoissa tarvitaan sekä vahvaa johtajaa että koko keskustajoukkueen panosta.

Meidän tehtävämme on myös tarjota kestävä tapa tehdä politiikkaa ja vaikuttaa. Maalaisliitto-Keskustan perintö velvoittaa: Keskustan on oltava rakentava eikä repivä voima. Lyhytnäköisyys, itsekkyys ja kupliin sulkeutuminen ovat myrkkyä, johon tarvitaan vastalääkettä. Alkion ja Kallion perinteen vaalijoille on kysyntää 2020-luvunkin Suomessa.

Innokkaimmat ovat kaipailleet värikkäämpää puheenjohtajataistoa. Oman käsitykseni mukaan kisa on vasta alussa, vauhti tulee tulevina viikkoina kiihtymään. Ensimmäinen paneeli meillä Katrin kanssa on Lapissa 10. elokuuta. Sen jälkeen luvassa on parikymmentä yhteistilaisuutta ympäri Suomen. Eiköhän meistä erojakin löydy, emme nyt sentään identtisiä ole. Jos muita ehdokkaita vielä mukaan halajaa, niin omasta puolestani toivotan lämpimästi tervetulleeksi. Lauteilla on vielä tilaa!

Luvassa on laaja kenttäkierros, jonka aikana esitän avauksia ja kannustan keskustalaisia keskusteluun kasvotusten ja verkossa. Puheen patoluukut on nyt aika yhdessä avata. 

Puhumisen lisäksi lupaan olla myös kuulolla. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kirjoittamaan yhteisen puolueemme uutta lukua. Nähdään kentällä.

Antti Kaikkonen

Kestävän tulevaisuuden ohjelma – Keskustan kynnyskysymykset läpi

03.06.2019 - Blogi

Tänään julkaistussa hallitusohjelmassa toteutuvat käytännössä kaikki Keskustan kynnyskysymykset.

Myös ministerien tehtäväjako antaa otolliset mahdollisuudet edistää suomalaisille tärkeitä asioita.

Pienituloisimpien lapsiperheiden ja eläkeläisten perusturvaa korotetaan. Perhevapaita parannetaan. Vanhustenhoidon epäkohtiin puututaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutusmahdollisuudet turvataan tasa-arvoisesti koko Suomessa. Teitä, ratoja ja muita väyliä laitetaan kuntoon tasapuolisesti eri puolilla maata.

Kaikki nämä olivat Keskustan kynnyskysymyksiä.

Tavoitteitamme olivat myös, että maatalouden kannattavuudesta huolehditaan ja metsien kestävä käyttö on mahdollista. Ilmastonmuutosta hillitään tolkullisin keinoin. Kaikki nämä toteutuvat.

Valtiovarainministeripuolueena Keskusta pitää huolen siitä, että maan taloutta hoidetaan säntillisesti ja tulevia sukupolviakin ajatellen.

Hallituksen onnistumista mitataan aikanaan paljolti sillä, kuinka moni suomalainen sai työpaikan.

Työllisyyden kohentamiseksi on tehtävä yhteistyössä kaikki mahdollinen.  Tärkeää on edelleen parantaa etenkin työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Keskusta piti hallitusneuvotteluissa huolen siitä, että yrittäjien verotus ei kiristy.

Keskustan ja SDP:n yhteistyöllä on aivan keskeisesti rakennettu suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Nyt tämän kokoonpanon – uuden punamullan – tehtävänä on luoda sille kestävä tulevaisuus.

10 747 – ei huono!

16.04.2019 - Blogi

Lämmin ja iso kiitos kaikille äänestäjilleni ja muuten hengessä mukana olleille! 10 747 on suurin äänimäärä, mitä olen koskaan eduskuntavaaleissa saanut. Olen todella kiitollinen kaikesta tuesta ja teen työtä, jotta olisin annetun luottamuksen arvoinen.

Työ alkaa ensi viikolla erilaisilla järjestäytymisillä. Myös hallitustunnustelut alkavat, mutta keskustan lähtökohta neuvotteluihin on melko heikko huonon vaalimenestyksen takia. Puoluehallitus linjasikin tänään, että oppositio näyttää tässä tilanteessa todennäköisemmältä vaihtoehdolta. Tämä kirkastuu varmasti lähiviikkoina. Toivottavasti Suomi saa kuitenkin toimintakykyisen hallituksen ilman kohtuuttomia viivytyksiä.

Tämäkin päivä on ollut melkoinen. Juha Sipilän tämän päivän ilmoituksen jälkeen puhelimeni on alkanut soida. ”Lähdetkö mukaan Keskustan pj-kisaan”, on kysymys kuulunut.

Lämmittäähän se mieltä, jos ajatellaan, että voisin olla ehdolla tuohon vaativaan ja tärkeään tehtävään.

En aio hötkyillä asiassa, vaan olla pikemminkin kuulolla. Jos siihen aitoa kannatusta on, sitten sitä on tietysti vakavamminkin harkittava. Koska ylimääräinen puoluekokous on vasta syksyllä, tällä asialla ei ole kiirettä.

Joten palataan asiaan myöhemmin keväällä.

Keväisin ja kiittävin terveisin ja hyvää Pääsiäistä toivottaen,

Antti

Vaalipäivä

14.04.2019 - Blogi

Vaalipäivä tänään. Jännittää. Illalla tiedetään, miten kävi.

Tänään ei ole huono päivä äänestää.

Toivon, että voin olla luottamuksesi arvoinen.

Käytä äänioikeuttasi.

Eduskuntakausi päättyi – Katso Kaikkosen puheenvuoro Suomi100 -juhlassa 2017

10.04.2019 - Blogi

Tasavallan presidentti julisti eduskuntakauden päättyneeksi päättäjäisissä 10.4.2019. Yksi kansanedustaja Antti Kaikkosen kohokohdista tällä eduskuntakaudella oli puheenvuoro Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlassa eduskunnassa 5.12.2017. Kaikkosen puhe oli eduskuntaryhmien ensimmäisenä puheenvuorona heti eduskunnan puhemiehen puheen jälkeen.

Ei huono.

03.04.2019 - Blogi

Haluan olla rakentamassa turvallista Suomea, jossa hyvinvointia riittää lapsista ja nuorista ikäihmisiin saakka. Perusta on siinä, että työikäisille riittää töi- tä, yrityksemme pärjäävät ja voivat työllistää. Näin syntyvillä verovaroilla turvaamme hyvinvointiyhteis- kunnan palvelut, kuten laadukkaan päivähoidon ja koulutuksen, toimivan terveydenhoidon ja ikäihmisille vanhuuden turvan.

Uusmaalaisen kansanedustajan pitää sekä edustaa Uuttamaata että ymmärtää koko maan tilanteita. Uudenmaan erityisongelmia pitää ratkoa myös edus- kunnassa. Liikenne pahenevine ruuhkineen, asumisen kalleus, Itämeren ja vesistöjen tila ja jonoutuneet pe- ruspalvelut ovat näistä muutamia esimerkkejä.

LIIKENNE SUJUVAMMAKSI
Liikenneverkko tarvitsee uusia panostuksia uusista rautatiehankkeista aina sorateihin saakka.
Joukkoliikenteessä on parantamistarpeita. Mutta ei autoiluakaan pidä kriminalisoida. Sitä pitää kyllä asteittain viedä ilmastoystävällisempään suuntaan varsinkin biopolttoaineiden käyttöä lisäämällä. Sähköautot ovat autoilun tulevaisuutta, mutta ne ovat vielä vuosia aivan liian kalliita.


En lämpene tietulleille tai uusille henkilöautojen tien- käyttömaksuille. Vähän armoa pitää olla autoilijoillekin.
Pyöräilijät ja jalankulkijat pitää huomioida esimerkiksi uusin investoinnein kevyen liikenteen väyliin.

HUOMIO VANHUKSIIN JA NUORIIN
Vanhustenhoidossa ilmi tulleet puutteet ovat olleet törkeitä. Näin ei voi jatkua. Tarvitaan tiukempi lainsää- däntö, lisää hoitajia ja vahvempaa valvontaa. Jokainen ikäihminen ansaitsee arvokkaan vanhuuden.

Mutta tulevaisuuttakin on rakennettava. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostamalla teemme parempaa tulevaisuutta. Jokaiselle nuorelle on räätälöitävä oma polku hyvään elämään.


KÄYTÄ ÄÄNTÄSI
Ennakkoäänestys on käynnissä. Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 14. huhtikuuta. Valitse ehdokas, jonka tiedät pystyvän homman hoitamaan. Valitse ehdokas, joka ei ole huono.

Vaalivideo 113

27.03.2019 - Blogi

Teimme vaalien tiimoilta videon, jossa kerron hieman työstäni sekä omista ajatuksistani minulle tärkeissä asioissa.

Suoraselkäistä vastuunkantoa Sipilältä – sote- ja maakuntauudistus tarvitaan

08.03.2019 - Blogi

Kaikki mahdollinen tehtiin, mutta sote- ja maakuntauudistusta ei valitettavasti saada tällä vaalikaudella valmiiksi. Aika uudistuksen läpiviemiselle eduskunnassa kerta kaikkiaan loppuu kesken.

Koska kaikki eduskuntapuolueet tunnustavat uudistuksen tarpeen, on selvää, että vaalien jälkeen seuraava hallitus ryhtyy sitä jälleen tekemään.

Tässä voidaan onneksi hyödyntää jo tehtyä perusteellista työtä, nollapisteestä ei tarvitse aloittaa.

Tavoitteena on oltava paremmat ja tasa-arvoisemmat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Se edellyttää kuntia leveämpiä hartioita palvelujen järjestämisessä. Ihmisten on saatava tarvitsemansa palvelut riittävän läheltä.

Sote- ja maakuntauudistus on ollut hallituksen isoin uudistus. Siinä ei nyt onnistuttu. Siksi hallituksen eronpyyntö tässä tilanteessa on perusteltu. Pääministeri osoitti suoraselkäistä poliittista vastuunkantoa.

Tulen suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtajana kutsumaan eduskuntaryhmät koolle neuvottelemaan tilanteesta. Todennäköisesti kutsun kokouksen koolle heti ensi viikolle. Tasavallan presidentti on pyytänyt, että hallitus jatkaa toimitusministeristönä. Teen osaltani esityksen etenemistavasta huomenna lauantaina.

On perusteltua, että eduskunta jatkaa talossa sisällä olevien muiden lakiesitysten käsittelyä. Etenkin tiedustelulakien uudistaminen on Suomen turvallisuudesta huolehtimiseksi tärkeää saada valmiiksi.

Ymmärrän hyvin, että syntynyt tilanne vaikuttaa ihmisten silmissä sekavalta ja koettelee uskoa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Voin kuitenkin vakuuttaa, että Suomen asiat hoidetaan niiden vaatimalla vakavuudella, niin kuin tähänkin asti.

Uskon yhteisenä tavoitteena yli hallitus-oppositiorajan olevan yhteiskunnallisesta vakaudesta ja isänmaan edusta kiinni pitäminen myös tässä tilanteessa.

Tervetuloa uusille sivuilleni!

19.02.2019 - Blogi

Kotisivujeni uudistustyö on nyt saatu valmiiksi. Hieman lisää tavaraa on vielä tulossa ja esimerkiksi eduskuntavaalien kampanjakierros on edelleen valmisteilla. Näiltä sivuilta kuitenkin löydät ajantasaista tietoa työstäni kansanedustajana. 

Vanhat sivut palvelivat hyvin, mutta aika aikaa kutakin. Kävijämäärä ylitti peräti miljoonan rajan maanantaina 18.2.2019. Miljoonan rajapyykki onkin hyvä paikka uudistukseen.

Eduskunta käy vielä täyttä höyryä lähiviikot. Tällä tietoa istuntoja on 15.3. saakka. Sen jälkeen on muutaman viikon vaalitauko, ja 14.4. katsotaan, miten äijän käy. Toivottavasti voit harkita äänestämistäni tulevissa vaaleissa. Pyrin parhaani mukaan olemaan luottamuksen arvoinen. Ehdokkaana olen Uudenmaan vaalipiirissä, kuten ennenkin. 

Toivottavasti viihdyt sivuillani ja koet ne hyödyllisiksi. Palautetta ja ajatuksia voit halutessasi laittaa vaikka sähköpostilla: antti.kaikkonen@eduskunta.fi.

Hyvää kevättalvea toivottaen,

Antti Kaikkonen

Videoblogi työpäivästäni

16.02.2019 - Blogi

Terve!

Tässä poikkeuksellisesti pieni ja melko vauhdikas videoblogi yhdestä työpäivästäni. Kamera oli mukana 24.10.2018 ja tällainen siitä tuli:

Järeät keinot käyttöön

10.02.2019 - Blogi

Olemme saaneet lähes päivittäin lukea uusia ikäviä uutisia isoista ja merkittävistä vanhuksiin kohdistuneista laiminlyönneistä. Toistuvasti laiminlyönnit sattuvat nimenomaan alan suurille toimijoille, jotka ovat viime vuosina kasvaneet vauhdilla ja laajentaneet toimintaansa eri puolille maata. Laiminlyönnit likaavat myös hyvin toimivien yritysten ja pk-yritysten mainetta.

Vaikuttaa siltä, että yritysten voittoja on kasvatettu suurella riskillä inhimillisen ja laadukkaan hoidon kustannuksella. Tällaista ei pidä hyväksyä. Lisäksi joutuu kysymään, onko sama meininki päällä myös vammaispalveluissa?

Törkeästi toimineiden yritysten pitäisi kantaa vastuuta myös siitä, millaisen vahingon ne ovat aiheuttaneet hoiva-alan houkuttelevuudelle työpaikkana.

Ministeri Saarikko (kesk) piti hoiva-alan toimijoiden kanssa työkokouksen helmikuun alussa. Kokouksessa päädyttiin 25 toimenpiteeseen, joilla alan toimintaa tervehdytetään. Alan toimijat lupautuivat sitoutua toimenpiteisiin. Mutta ehkäpä tarvitaan vielä esillä olleitakin järeämpiä keinoja.

On syytä selvittää väärin toimineihin yhtiöihin kohdistuvia sanktioita mahdollisten sopimussanktioiden lisäksi. Voidaanko pahoista hoivapalveluvelvoitteiden laiminlyönneistä asettaa esimerkiksi yhteisösakko ja tilapäinen kielto voitonjaolle?

Vastuualansa puolesta em. asia kuuluu oikeusministeri Häkkäsen (kok) pöydälle. Olisi perusteltua, että hän ryhtyy asiassa ripeästi toimiin ja selvityttää tarvittavat lakimuutokset, joilla alan mädät omenat karsitaan pois.

Näin ei kerta kaikkiaan voi jatkua. Nyt esille tulleiden laiminlyöntien selvitys tulisi aloittaa pikaisesti erityistarkastuksilla. Erityistarkastusten kustannukset tulisi sälyttää väärin toimineiden yhtiöiden vastuulle.

Eduskunnan tiukka kevätkausi

16.01.2019 - Blogi

Eduskunnan kevätistuntokausi alkoi. Se jatkuu maaliskuun puolivälin paikkeille, ja sen jälkeen on muutama viikko vaalikamppailua, ja eduskuntavaalit järjestetään 14. huhtikuuta. Ennen sitä on vielä paljon tehtävänä. Isoimmat asiat ratkaistavana eduskunnan keväässä ovat sote-uudistus ja tiedustelulait, mutta kymmeniä pienempiä lakiesityksiä on myös käsittelyssä.

Sote-uudistusta on nyt eri muodoissaan yritetty monen eri hallituksen toimesta saada aikaiseksi jo yli kymmenen vuotta. Nykyisessä versiossakin on varmasti pulmansa, mutta jossain vaiheessa on vain todettava, että nyt on hiottu riittävästi, on aika tehdä päätöksiä. Se aika on omasta mielestä tänä keväänä. Jos päätökset lykkääntyvät tai sote-uudistus kaatuu, on satavarmaa, että seuraava hallitus joutuu sen taas ottamaan työlistalleen. Taas kuluisi vuosia ja vuosia, vaikka yhteiskunnassa olisi paljon muutakin korjaamisen tarvetta. Toivon todella, että tämä saadaan siis nyt ratkottua.

Tiedustelulakien osalta tilanne näyttää varmemmalta. Joulun alla käytyjen neuvottelujen pohjalta on puolueiden kesken päästy varsin laajaan yhteisymmärrykseen ja lait saadaan keväällä voimaan. Tiedustelulaeilla vahvistetaan Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.

Mutta on muutakin. Tulossa on esimerkiksi hallituksen lakiesitys, jolla ulkomaiselle rekkaliikenteelle määrätään maksut suomalaisten teiden käytöstä. Tällä hetkellähän suomalaiset rekat maksavat useimmissa EU-maissa, mutta meidän teillämme on saanut huristella vapaasti ja maksutta. Nyt esityksenä on se, että ulkomainen raskas liikenne jatkossa osallistuu suomalaisen tieverkon ylläpidon kustannuksiin. Pidän esitystä perusteltuna.

Mainittakoon myös, että lakiesitys kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden lakkautuksesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esityksellä lakkautetaan entiset sopeutumiseläkkeet, joita on voinut saada aina eläkeikään saakka, vaikka olisi esimerkiksi nelikymppisenä tippunut eduskunnasta. Vanha malli on ollut kohtuuttoman antelias, eikä istu yhteen ihmisten yleisen oikeuskäsityksen kanssa. Tämä loppuu ja tilalle tulee lyhytaikaisempi sopeutumisraha, jota voi saada korkeintaan 1-3 vuotta riippuen siitä, kuinka pitkään on toiminut kansanedustajana. Pidän tärkeänä, että asia saadaan käsiteltyä nykyisen eduskunnan aikana, eikä päätös siirry enää eteenpäin.

Paljon muutakin tavaraa on, mutta mainittakoon nämä nyt tässä.

Pikkuhiljaa katsetta on syytä siirtää myös kohti huhtikuun eduskuntavaaleja ja tulevaa vaalikautta. Kulunut vaalikausi on ollut niukkaa aikaa, kun valtiontaloutta on laitettu kuntoon. Kun vaalikausi vajaat neljä vuotta sitten alkoi, valtio velkaantui hurjaa tahtia. Se kehitys on nyt viimein saatu hallintaan, joskin se on vaatinut useita viheliäisiä säästöjä ja vaikeita uudistuksia. Työttömyyttä on myös saatu painettua selvästi alaspäin ja maan talous kasvaa. Tulevalla vaalikaudella voidaan tältä pohjalta tehdä jo jonkun verran parannuksiakin, siinäkin mielessä kevään vaaleihin on parempi lähteä kuin neljä vuotta sitten.

Olen itse ehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä. Vaalityötäni ryhdytään pikkuhiljaa suunnittelemaan ja aktiivista kampanja-aikaa on maalis-huhtikuu. Jos haluat mukaan vaalityöhön, laita ihmeessä mailia vaalipäällikölleni Terhi Haapaniemelle, terhihaapaniemi@gmail.com. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. 

Talvisin terveisin,

Antti Kaikkonen

Joku roti

13.01.2019 - Blogi

Viime päivinä on käyty keskustelua vakavasta ongelmista, seksuaalirikoksista. Niitä tapahtuu maassamme huomattava määrä. Maahanmuuttajat ovat määräänsä nähden yliedustettuina näissä tilastoissa. Yksikin tapaus on liikaa.

Näin ei voi jatkua, joku roti pitää olla. Tähän on saatava muutos.

Koollekutsumani eduskuntaryhmien puheenjohtajien kokous päätti toimenpiteistä, joilla seksuaalirikoksia estetään jatkossa entistä tehokkaammin.

Sovimme, että eduskunnassa jo käsittelyssä olevat lakiesitykset priorisoidaan siten, että niistä saadaan päätökset 15.3.2019 mennessä.

Päätös koskee kolmea lakihanketta.

1) Lakiesitys rikoslain muuttamisesta
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotettaisiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Lisäksi rikoslakiin lisättäisiin törkeää lapsenraiskausta koskeva uusi rangaistussäännös. Sovimme, että valiokuntakäsittelyssä on kiristettävä myös törkeiden lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten minimirangaistuksia.

2) Lakiesitys poliisin henkilötietolaista
Laissa parannettaisiin poliisin mahdollisuuksia käyttää monipuolisemmin olemassa olevilla toimivaltuuksilla saatuja henkilötietoja rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Lakiesitys on merkityksellinen erityisesti seksuaalirikosten torjunnassa ja on tärkeää viedä se ripeästi läpi.

3) Lakiesitys kansalaisuuslain muutoksesta
Lakiesityksessä rikoksiin syyllistynyt voisi menettää Suomen kansalaisuuden. Näitä rikoksia olisivat sellaiset Suomen elintärkeitä etuja vastaan kohdistuneet vakavat maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikokset. Velvoitamme hallituksen nopealla aikataululla arvioimaan mahdollisuuden täydentää esitystä törkeillä seksuaali- ja väkivaltarikoksilla.

Painotimme myös, että hallituksen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota erilaisiin seksuaalirikoksia ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Nettipoliisitoiminnalla, poliisin rikostutkinnalla, valistuksella ja rikoksen uhrien auttamisella on oltava riittävät resurssit.
Turvapaikanhakijoiden osalta painotimme riittävän vahvaa maamme kielen, kulttuurin ja lainsäädännön opetusta.

Saimme näissä asioissa aikaiseksi poikkeuksellisen yhteistyön yli puoluerajojen. Siellä, missä on tahtoa, on tie.

Armoa autoilijoille

17.12.2018 - Blogi

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Edes täällä Uudellamaalla joukkoliikenne ei ole niin kattavaa, että kaikki voisimme sen varassa elää. Hyvä, että jotkut voivat. Mutta moni tarvitsee autoa, eikä siitä pitäisi nyt sentään ihan mahdotonta syntiä tehdä, sanon minä.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on lähivuosien tärkeimpiä tehtäviä myös täällä Suomessa.

Suomen on tehtävä oma osansa, ei vähempää. Samalla on kuitenkin ennen muuta poliittisten päättäjien vastuulla pitää visusti huolta siitä, että ihmisten arjen ja koko maan elämisen edellytysten kannalta ei mennä kohtuuttomuuksiin.

Äskettäin julkaistuilla liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän ehdotuksilla on oikea tavoite. Valitettavasti osa ehdotuksista kuitenkin kohtuuttomasti hankaloittaisi ihmisten arkea ja lisäisi kustannuksia. 

Autoja tarvitaan liikkumiseen, maaseudun lisäksi myös useimmilla kaupunkialueilla. Siksi työryhmän ehdotukset esimerkiksi tuntuvista polttoaineverojen korotuksista ja uusista tiemaksuista ovat kaukana ihmisten arjesta ja todellisuudesta.

Realismia ei myöskään ole, että ihmisillä olisi yhtäkkiä mahdollisuus mittavasti ostaa uusia autoja, etenkään työryhmän väläyttämiä sähköautoja. Ne ovat ainakin toistaiseksi useimmille suomalaisille yksinkertaisesti aivan liian kalliita.

Totta kai myös autoilusta on tulevaisuutta silmällä pitäen tehtävä ympäristöystävällisempää. Uudistukset on kuitenkin toteuttava asteittain ja myös pieni- ja keskituloisten kannalta reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla. Järki siis käteen.

Olisi toivottavaa, että myöskään Helsingin kaupunki ei tekisi autoilua kohtuuttoman hankalaksi. Tällaisia ajatuksia siellä tuntuu ilmassa olevan, esimerkkeinä ajatukset pääväylien muuttamisesta ”kaupunkibulevardeiksi” ja ajatukset tietullien käyttöönotosta.

Harvemmin täältä muualta Uudeltamaalta Helsingissä ihan pelkästään huvin vuoksi käydään. Yleensä siinä on kyse työstä tai palveluista. Osa pääsee junalla, ja se on mainio asia. Kiskoja tarvitaan lisääkin. Mutta antakaa meille autoilijoillekin armoa. Emme me pahuuttamme autolla liiku.

Toivotan hyvää Joulun aikaa kotisivujeni vierailijoille.

Veljet samalle viivalle

24.10.2018 - Blogi

Talvi- ja jatkosotaan osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Koettelemus oli kova, ja moni kaatui taistelurintamalle.

Sodan jälkeen näistä ihmisistä tuli äitejä ja isiä, myöhemmin isovanhempia. Arkisia asioita hoidettiin, opiskeltiin, tehtiin töitä. Sodan elänyt sukupolvi rakensi sitä Suomea ja niitä hyvinvointipalveluita, joista me kaikki saamme nyt osaltamme nauttia.

Sodan jälkeinen arki ei ollut helppo. Kotiin palasi tuhansia pysyvän vamman saaneita. Nuorimmat rintamalle lähtijät olivat vasta 16 -vuotiaita. Joka kahdeksas sotiin osallistunut ei koskaan päässyt takaisin kotiin. Veteraanien keski-ikä on nyt jo yli 93 vuotta. Reilu vuosikymmen sitten elossa oli 85 000 veteraania. Vuoden 2018 alussa joukossamme eli vajaa 14.000 sotiin osallistunutta miestä ja naista.

Ikävä tosiasia on, että veteraanit eivät ole enää kauaa keskuudessamme. Maamme kunniakansalaiset ovat totisesti ansainneet arvokkaan vanhuuden. Ja heidän henkisestä perinnöstään ja vapaasta, itsenäisestä isänmaasta on pidettävä huolta myös sen jälkeen, kun aika on viimeisestäkin veteraanista jättänyt.

Veteraanijärjestöt ovat käyneet yhdessä kaikkien eduskuntaryhmien kanssa arvokasta vuoropuhelua useamman vuoden ajan. Keskusteluissa on toistuvasti noussut esiin toive veteraanien koti- ja avopalveluiden saamiseksi koskemaan kaikkia sotaveteraaneja. Tällä hetkellä sotainvalideilla on oikeus laajoihin palveluihin, mutta rintamaveteraaneilla oikeudet ovat olleet selvästi kapeammat.

Eduskuntaryhmien kesken johdollani käydyt keskustelut toivat viimein tänä syksynä tulosta. Kaikkien eduskuntaryhmien ja maan hallituksen yhteinen päätös on, että rintamaveteraanien kotipalveluoikeudet laajennetaan samaan tasoon sotainvalidien kanssa. Lakialoite asiasta on juuri tullut eduskunnan käsittelyyn. Jokainen veteraani saa jatkossa oikeudet yhdenvertaisiin kotipalveluihin, kotipaikasta tai sotakohtalosta riippumatta. Tämä on sekä taloudellisesti että periaatteellisesti merkittävä ja tärkeä päätös.

Veljet samalle viivalle, kuten veteraanit itse sanovat.

Surullisia uutisia

29.09.2018 - Blogi

Valitettavasti joudun kertomaan, että olemme päätyneet Sadun kanssa siihen, että eroamme. Olemme tänään jättäneet yhteisen avioerohakemuksen. Kyse ei ole hetken mielijohteesta, vaan tämä on hyvin pitkän harkinnan tulos. 

Olemme olleet yhdessä reilut 12 vuotta. Siihen on mahtunut paljon ilon ja surun hetkiä, niitä myötä- ja vastamäkiä.

Arvaan, että tämä tieto on ikävä uutinen monelle, jotka ovat niitä kanssamme eri tavoin myötäeläneet. Toivomme kuitenkin ymmärrystä ratkaisullemme. Voin vakuuttaa, että emme ole luovuttaneet helpolla, vaan aina yrittäneet jatkaa yhdessä eteenpäin.

Satu on kertonut erostamme tällä samalla foorumilla (FB). Mitään lisättävää meillä tähän asiaan ei ole, mikä mahdollisesti asiasta kiinnostuneelle medialle ystävällisesti todettakoon.

Olemme saaneet kasvattaa kahta meille sijoitettua lasta, ja niin teemme vastakin. Erosta huolimatta tulemme huolehtimaan, että heillä on kaikki hyvin. He ovat meille hyvin rakkaita, ja jatkoaskelia teemme heidän etuaan silmällä pitäen.

Moni joutuu elämässään eron kokemaan, joko omalta kohdalta, tai läheiseltä. Ei sellaista kukaan toivo, kun naimisiin menee. Tuskin erot koskaan helppoja ratkaisuja ovat, ei tässäkään tapauksessa. 

Takki on juuri nyt aika tyhjä, enkä pysty nyt viisaita sanoja oikein sen enempää löytämään.

Mutta Satu, iso ja lämmin kiitos Sinulle kaikesta.

Hevosuutisia

07.09.2018 - Blogi

Tämä päivitys kiinnostanee lähinnä hevosihmisiä: Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin eilisiltana yhtenä kohtana hallituksen lakiesitys, joka läpimennessään tulee mahdollistamaan hevosen lannan käytön energiakäytössä.

Hevosen lannan käytön helpottamiseksi energiakäytössä on tehty Suomessa pitkäjänteisesti töitä, itsekin olen tämän ottanut vuosien varrella useasti esille.

Lannan poltto on ollut käytännössä kiellettyä tähän saakka. Viestiä on viety eteenpäin EU-tasolle jo vuosien ajan. Lähes kymmenen vuoden työ on kannattanut, läpimurto on saavutettu ja tuotantoeläinten lannankäyttöä helpotetaan nyt energiantuotannossa. Selkosuomeksi sanottuna: Hevosen lantaa saa jatkossa polttaa.

Hevosenlantaa on käytetty niin lannoitteena, kuin maanparannusaineena ja tärkeää tämä on edelleen ravinnekierrätyksen edistämiseksi. Tallit saavat nyt lisää mahdollisuuksia lantahuollon järjestämiseen, kun lannan poltto nyt sallitaan myös alle 50 megawatin laitoksilla.

Lakimuutos on pitkän työn tulos ja hyötyjinä siinä ovat ennen kaikkea tallit.

Tässä on iloisen hirnahduksen paikka.

Lindtmanilta raikkaita näkemyksiä

02.09.2018 - Blogi

Politiikkaan pesiytynyt pinnallistumisen ja tahallisen väärinymmärtämisen kulttuuri on vaikuttanut monen pitkäaikaisen poliitikon päätökseen luopua eduskuntavaaliehdokkuudesta.

Kokeneet kansanedustajat ovat tuntemuksissaan oikeassa. Tiedän, että myös moni politiikkaa kauempaa seuraava on turhautunut ohipuhumiseen ja riitelyyn.

Parantamisen varaa on – varmasti myös itselläni.

Eduskunta aloittaa nyt syysistuntokautensa. Pohdinkin, pystyisimmekö yhdessä osoittamaan ihmisille, että meillä on erilaisista näkemyksistä huolimatta sittenkin edelleen kyky kuunnella ja ymmärtää toisiamme sekä hakea yhdessä ratkaisuja?

Tämä ei tarkoita, etteikö asioista voi olla myös lujasti eri mieltä. Se kuuluu kansanvaltaan. Eri mieltä voi kuitenkin olla myös ilman, että heti leimaa toisen tai ymmärtää tahallaan väärin.

Toteuttaakseni edellä kirjoittamaani, kiitän tässä SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Antti Lindtmania.

Hän esitti Helsingin Sanomien Lauantaivieras-haastattelussa (1.9.) ilmeisen harkittuja, tulevaisuuteen katsovia näkemyksiä työelämän uudistamisesta. Niitä oli virkistävää lukea.

Lindtman tunnusti, että työ, työmarkkinat ja työelämä ovat muutoksessa ja peräänkuulutti ”radikaalia uudelleenajattelua”. Yhtenä ratkaisuna hän esitti paikallisen eli työpaikoilla tapahtuvan sopimisen lisäämistä.

Keskustassa olemme esittäneet paikallisen sopimisen edistämistä jo pitkään. Uskomme, että oikein toteutettuna se turvaisi nykyisiä työpaikkoja huonoina aikoina ja hyvinä aikoina puolestaan mahdollistaisi paremmin uusien työntekijöiden palkkaamisen.

Paikallinen sopiminen ei saa olla sanelua, vaan sen on perustuttava työnantajan ja työntekijän väliseen tasavertaisuuteen ja luottamukseen. Etunimikaima Lindtman oli Helsingin Sanomissa samaa mieltä. 

Toivottavasti tässä asiassa päästäisiin vihdoin toden teolla eteenpäin.  Uskon, että yhteisenä tavoitteenamme on turvallinen, inhimillinen ja oikeudenmukainen työelämä riippumatta siitä, kuka on hallituksessa, kuka oppositiossa.

Yhteisen näkemyksen hakemiselle on vielä huutavampi tarve pätkä- ja silpputyöläisten sekä itsensä työllistävien tilanteen parantamisessa. Heille työn, työmarkkinoiden ja työelämän muutos on ollut jo pitkään todellisuutta. Ja on myönnettävä, että heidän eteensä Suomessa n tehty aivan liian vähän.

Iso osa ratkaisua on perusturvan uudistaminen niin, että myös pätkä- ja silpputyöläisten sekä itsensä työllistävien toimeentulo olisi nykyistä turvatumpi. Itse ajattelen, että tarvitsemme Suomeen perusturvan, joka aina kannattelee heikointa, mutta ei kahlitse ketään, ja ottaa huomioon ihmisten erilaiset elämäntilanteet.

Toivottavasti myös näistä asioista voidaan tulevina kuukausina käydä keskustelua vanhan sanonnan ”arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin” mukaisesti. Itse olen siihen valmis.

PS.

Kiitän Lindtmanin lisäksi myös muita eduskuntaryhmien puheenjohtajia (Kalle Jokinen, Simon Elo, Leena Meri, Aino-Kaisa Pekonen, Krista Mikkonen, Thomas Blomqvist ja Peter Östman) hyvästä yhteistyöstä sotaveteraanien aseman parantamiseksi. Pääsimme pitkän neuvotteluprosessin jälkeen viime viikolla yhteisymmärrykseen merkittävästä parannuksesta, jolla rintamaveteraanit pääsevät samojen palveluiden piiriin kuin sotainvaliditkin. Myös maan hallitus tuki tätä linjaa. Pidän tätä ratkaisua yhtenä merkittävimmistä uutisista viime viikon budjettiriihestä.

Kesäterveiset

29.06.2018 - Blogi

Eduskunnan kevätkausi päättyi eilen. Tänään vielä pöydän siivousta ym, ja pikkuisen sellaista vielä ensi viikollakin. Sitten hetki vapaata, kunnes taas täysi viikko tapahtumia Porin Suomi Areenassa heinäkuun puolivälissä.

Kevätkausi oli aika värikäs, välillä raskaskin. Yhtenä kappaleena siitäkin kai kuitenkin selvittiin. Varsinkin pitkään tehty sote-uudistus oli paljon esillä.

Uudistuksen tarve tunnustetaan aika laajasti. Itse asiassa kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat sitä eri hallituskokoonpanoissa yrittäneet toteuttaa viimeisen 13 vuoden aikana. Aina yritys on epäonnistunut, eikä helppoa ole nytkään. Yksityiskohdista ollaan erimielisiä nytkin. 

Jos sote-uudistus ei mene nyt läpi, seuraava hallitus aloittaa sote-uudistuksen tekemisen. Jossain kohtaa vain pitäisi todeta, että tämä on nyt riittävän hyvä päätettäväksi. Katsotaan, miten syksyllä käy.

Iso asia on se, että maan talous ja työllisyys on ollut vahvassa kasvussa koko kevään. Työttömyys alenee nyt kaikkialla Suomessa. Maamme tulevaisuus näyttää nyt paljon paremmalta, kuin 2-3 vuotta sitten. Ei se yksin hallituksen ansiota ole, mutta joku rooli on myös niillä päätöksillä, mitä tämän eteen eduskunnassa on tehty, näin rohkenen väittää.

Iso uutinen on sekin, että Venäjän ja Yhdysvaltain presidentin tulevat Suomeen 16. heinäkuuta. Miksi he tapaavat juuri Suomessa?

Suomen sijainti, sotilasliittoihin kuulumattomuus, toimiva yhteiskunta ja viisas ulkopolitiikka lienevät keskeisiä syitä. Tämä on merkittävä tunnustus Suomen ulkopolitiikalle. Fiksulla toiminnalla pieni Suomi voi aina välillä vaikuttaa vähän kokoaan suuremmin. Jatketaan sillä tiellä.

Hyvää kesää!

Hyvää Pääsiäistä!

28.03.2018 - Blogi

Tällaiset päivät, jolloin ei ole eduskunnan täysistuntoja, ovat siitä hyviä, että silloin ehtii tehdä eduskunnassa erilaisia rästihommia (joita riittää). Työpöydälle kertyy koko ajan kasvavia pinoja postia ja toki sähköpostia tulee paljon, eikä kaikkeen ehdi aina kovin nopeasti vastaamaan, pahoittelut siitä. Mutta esimerkiksi tänään olen voinut tehdä tämäntyyppisiä tehtäviä. Pino on nyt vähän matalampi.

Kaksi isoa kokonaisuuttahan täällä eduskunnassa nyt kevätkaudella on, ja niiden lisäksi paljon muuta tavaraa. Isoimmat kokonaisuudet ovat tämä pitkään rakennettu sote- ja maakuntauudistus ja tiedustelulait.

Sote- ja maakuntauudistus on ison mittaluokan hanke. Sitä on tehty pitkään. Nykyinen taitaa olla neljäs hallitus, joka sitä yrittää maaliin viedä, mutta luulenpa, että myös ensimmäinen joka sen tekee. Viime syksyn lausuntokierroksen jälkeen esitykseen tehtiin merkittäviä parannuksia, ja nyt se alkaa olla riittävän hyvä. Ei varmaan täydellinen vieläkään, mutta lakeja voidaan kyllä jatkossakin muuttaa. Tavoitteena on nykyistä paremmat ja sujuvammat sosiaali- ja terveyspalvelut suomalaisille. Maakuntauudistus puolestaan selkeyttää hallintoa. Jatkossa 18 maakuntaa hoitavat ne tehtävät, joita tällä hetkellä hoitaa yli 400 erilaista organisaatiota ja hallintohimmeliä.

Tiedustelulailla parannetaan viranomaisten mahdollisuuksia torjua erilaisia vakavia rikoksia, kuten terrorismirikoksia. Samalla päästään paremmin kiinni vieraiden valtioiden vakoilutoimintaan Suomessa. Sellaistakin nimittäin tapahtuu. Lainsäädäntömme on molemmissa suhteissa auttamattoman vanhentunut. 

Pidän tärkeänä, että tiedustelulait säädetään nopeutussa perustuslain muuttamisjärjestyksessä. Se edellyttää 5/6 enemmistön löytymistä eduskunnasta. Tästä asiasta käydään neuvotteluja. Tällä tietoa uskon, että tuo enemmistö lopulta kyllä löytyy, sillä sen verran tärkeästä lainsäädännöstä on kysymys.

Myös hallituksen budjettiriihi lähestyy. Koska valtio edelleen velkaantuu, hs. jaettavaa ei ole paljoa. Jos hallitus kuitenkin jotain onnistuu kasaan raapimaan, pidän tärkeänä, että tavalla tai toisella yhteiskunnan heikompiosaisia huomioidaan. Vaikka Suomi on nyt saatu vahvaan nousuun, on meillä silti aivan liikaa ihmisiä, joilla on iso huoli toimeentulostaan. Tähän asiaa pitää jatkossa pystyä puuttumaan entistä paremmin.

Lähden tästä illaksi Kirkkonummelle,  jossa pidän paikallisen Keskustan tilaisuudessa pienen puheenvuoron.

Hyvää ja rauhallista Pääsiäisen aikaa ja kevättäkin kaikille blogini lukijoille!

Perhevapaauudistuksen oltava parannus perheille

13.02.2018 - Blogi

Aloitan päiväni tätä nykyä usein sillä, että vien lapset hoitoon päiväkotiin. Suomessa on erinomainen varhaiskasvatusjärjestelmä, kenties maailman paras. On myös arvokasta, että meillä on mahdollista hoitaa pieniä lapsia kotona.

Silti perhevapaauudistus tarvitaan. Isien roolia on vahvistettava ja tasa-arvoa tätä kautta lisättävä. Sen on kuitenkin oltava aito parannus suomalaisille perheille, ei heikennys.

Nyt valmisteltu uudistus olisi ollut suurimmalle osalle perheistä leikkaus toimeentuloon. Kotihoidontukea olisi leikattu. Etenkin pienituloisten ja monilapsisten perheiden asema olisi heikentynyt. Tätä Keskusta ei voinut hyväksyä.

Keskusta on valmis kehittämään kotihoidontukea, mutta ei hyväksy sen romuttamista. Erilaisille perheille on turvattava tasa-arvoiset valinnanmahdollisuudet lastenhoidossa niin kotihoidon, laadukkaan varhaiskasvatuksen kuin muidenkin hoitomuotojen osalta.

On tärkeää, että työelämän tasa-arvo lisääntyy ja että isät käyttäisivät nykyistä enemmän perhevapaita. Tasa-arvoa kuitenkin pystytään edistämään myös perheiden valinnanmahdollisuutta kunnioittamalla.

Työelämän tasa-arvon lisäämiseksi jo viime vuonna hallitus toteutti uudistuksen, joka osoittaa 2 500 euron kertakorvauksen äidin työnantajalle. Se tasaa vanhemmuuden kustannuksia äidin ja isän työnantajien välillä. Ratkaisu myös lisää tasa-arvoa ja parantaa etenkin nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla. Tasa-arvotyötä on jatkettava.

Keskustan vaihtoehdossa perhevapaauudistukseksi tulosidonnaisia perhevapaita pidennetään ja vapaiden käyttöä joustavoitetaan. Pienten lasten vanhemmille on luotava paremmat mahdollisuudet osa-aikatyöhön. Kotihoidontuki säilyy vaihtoehtona perheille. Mikä on elämäntilanteeseen sopivin hoitomuoto, sen päättävät perheet itse – eivät poliitikot. Näin sen haluamme olevan.

Perheiden arkea ei paranna sellainen vanhanaikainen leimakirveiden heittely, jota on viime päivinä nähty.

Perheet ansaitsevat sen, että eduskuntavaaleihin mentäessä jokainen puolue kertoo oman vaihtoehtonsa. Perhevapaauudistuksesta on sovittava viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Samalla uudistukselle on turvattava riittävä rahoitus.

Perhevapaauudistuksen lähtökohtana on oltava lasten ja perheiden etu ja sen on tuettava perheiden arkea.

Me uskomme, että perheet tietävät parhaiten itse, miten ja kuka lapset hoitaa. Siksi perheiden erilaiset elämäntilanteet on huomioitava uudistuksessa ja mahdollistettava itse kullekin sopivat valinnat. 

Niinistölle jatkokausi

29.01.2018 - Blogi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö valittiin selvin luvuin toiselle presidenttikaudelle. Lämpimät onnittelut hänelle. Niinistö on hoitanut tehtävänsä aivan hyvin, ja kansan selvä enemmistö halusi hänet siitä palkita. Tällä sitten mennään seuraavat kuusi vuotta.

Vaali oli monella tapaa poikkeuksellinen. Niinistön ylivoima oli huomattavaa. Hän oli suosituin ehdokas kaikissa Suomen kunnissa. Ensimmäistä kertaa suoran kansanvaalin aikana presidentti valittiin suoraan, ilman toista kierrosta.

Presidentinvaalit näyttävät menevän yhä selkeämmin henkilövaalin suuntaan. Vaali on yhä kirkkaammin henkilövaali kuin puoluevaali. Tämä näkyy yhtäältä Niinistön kannatuksessa, mutta myös esimerkiksi Matti Vanhasen ja Tuula Haataisen kannatuksessa.

Vanhasen osalta yksi lisähaaste oli siinä, että poliittinen linja oli hyvin lähellä Niinistön linjaa. Kun Niinistön suosio oli kova, Vanhasen markkinarako jäi aika pieneksi. Markkinarakoa oli enemmän esimerkiksi Huhtasaarella ja Väyrysellä, joiden linja poikkesi Niinistön linjasta.

Keskustassa on silti syytä tehdä analyysi vaalin tuloksista ja katsottava, mitä tästä on opittavissa.

Tasavallan presidentin virkaanastujaiset pidetään eduskunnassa 1. helmikuuta klo 12.

Terveisiä vaalibussista

25.01.2018 - Blogi

Kirjoittelenpa tässä lyhyen blogitekstin keskustan vaalibussista. Olen parhaillaan siirtymätaipaleella Karkkilasta Vihtiin. Sitten edessä vielä Lohja, Karjalohja, Saukkola, Raasepori, Siuntio ja Kirkkonummi. Eilen oli Loviisa, Lapinjärvi, Myrskylä, Pukkila, Mäntsälä, Hyvinkää ja Järvenpää. Ja lähipäivinä vielä Keski-Uuttamaata ja pääkaupunkiseutua. Hyvin ollut väkeä liikkeellä. Kierrokseen kuuluu paljon ihmisten tapaamisia, ja keskustelua tasavallan presidentin vaaleista ja muista ajankohtaisista asioista.

Istuvan presidentin asema on vahva, ja hän on luonnollisesti selvä ennakkosuosikki vaaleissa. Ja toki hän on hoitanut tehtäväänsä omastakin mielestäni aivan hyvin.

Siitä huolimatta kansanvallassa pitää olla aika ajoin vaalit, joissa kansa pääsee sanansa sanomaan. Se voi olla tuki valituille, tai sitten vaihto.

Olen tuota Matti Vanhasta käynyt kehumassa. Hänellä on aivan erinomainen asiaosaaminen ja järkevät, vastuulliset näkemykset Suomen suunnasta. Hänellä on koko ehdokasjoukon laajin kokemus maamme 2000-luvun ulkopolitiikan johtamisesta. Siihen kuuluu mm. seitsemän vuotta pääministerinä, jonkun aikaa puolustusministerinä ja tällä hetkellä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajuus. Hän on tolkku ja vakaa. Jonkun mielestä ehkä vähän harmaa, mutta kyllä itse pidän aivan hyvänä, että presidentissä on roimasti vakaata peruskalliota.

Ehdokkaita kannattaa vertailla, ja miettiä sitten, kuka olisi paras presidentti seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Ja äänestämään pitää toki kaikkien mennä!

Hyvää Uutta Vuotta

29.12.2017 - Blogi

Vuosi alkaa olla lopuillaan ja uusi alkamassa. Voin sanoa, että tämä on ollut kyllä eduskuntaurani työteiiäin vuosi. Koska vanhan sanonnan mukaan laiska töitänsä luettelee, jätän luettelematta, mutta eduskuntaryhmän puheenjohtajuus on kyllä pitänyt ukon kiireisenä. Joulunpyhinä oli nyt ensimmäistä kertaa koko syksynä vähän sellaista oloa, että ehtii vähän hengähtämäänkin. Sinänsä en kyllä valita. Kestän työpainetta ja stressiä paljon paremmin kuin jouten oloa. Mutta toki ihminen välillä lepoakin tarvitsee.

Kirjoittelen tätä auton penkillä jossain Sodankylän eteläpuolella. Matka käy kohti Rovaniemeä. Kävin Sodankylässä pitämässä pienen puheen kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan (kesk) viisikymppisillä. Kyydin Rovaniemeltä sain eduskuntaryhmämme varapuheenjohtaja Markus Lohelta, joka nytkin tuossa ratissa istuu. Jos lento on ajallaan, ehdin kotiin vielä puoliltaöin. Toisin kuin Etelä-Suomessa, täällä on melkoiset kinokset ja lisää tulee.

Niin, syksy hurahti. Jotenkin tämä ryhmäjohtajan homma on luonteeltaan yhdenlaista palomiehen hommaa. Jossain tuntuu aina joku tulipalo olevan, jota pitää lähteä sammuttamaan. Ei juuri päivää ilman ongelmaa. Mutta niitä on koetettu tässä asia kerrallaan ratkoa. Välillä varmaan onnistuttu paremmin, välillä huonommin. Siitä olen kuitenkin iloinen, että tällä hetkellä Suomen talous on saatu kasvamaan vahvemmin kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen ja työttömyys alenee nyt hyvää tahtia. Samalla valtion velkaantuminen on saatu pienenemään aivan oleellisesti ja maamme tulevaisuus näyttää nyt selvästi paremmalta kuin vielä pari vuotta sitten. Tämä luo aikanaan myös entistä parempia mahdollisuuksia huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan palveluista aina lasten päivähoidosta koulutukseen ja terveydenhoidosta ikäihmisten vanhuuden turvaan ja heikompiosaista huolehtimiseen.

Tammikuussa pidän joitakin lomapäiviä, mutta sen lisäksi kierrän kentällä erilaisissa tapahtumissa ihmisiä tapaamassa. Enimmäkseen omassa vaalipiirissäni Uudellamaalla, mutta nähtävästi vähän muuallakin, kun kyselty on. Kiitos vain siitä. Kalenteriini päivittelen aikatauluja, kun ne tarkentuvat.

Avustajanihan on nyt vaihtumassa. Sonja Huttuselle lämmin kiitos erinomaisesta yhteistyöstä ja tsemppiä tuleviin haasteisiin. Helmikuun alussa aloittaa Jenny Hasu, jonka uskon pärjäävän tehtävässä hyvin. Nyt tammikuun koetan pärjätä ihan omin voimin. Saapa nähdä, mitä siitäkin tulee.

Hyvää Uutta vuotta toivottaen,

Antti K.

Tohina päällä

26.09.2017 - Blogi

Eduskuntatyö on ollut nyt jo jonkun aikaa täydessä vauhdissa. Syksyn isoin asia on budjettikäsittely. Parhaillaan käydään lähetekeskustelua aiheesta. Keskustelu alkoi jo viime viikolla, ja pääsin käyttämään heti alkuun oman ryhmäni yhteisen ryhmäpuheenvuoron, joka löytyykin näiltä sivuilta. Budjetin ohella käsillä on useita isompia ja pienempiä lakikokonaisuuksia.

Yksi paljon keskustelua herättävä asia on alkoholilain kokonaisuudistus. Siinä on paljon aivan järkeviä muutoksia, joilla päivitetään lainsäädäntöä tähän päivään. Joku tiesi kertoa, että vanhimmat osat alkoholilainsäädännössä ovat 1930-luvulta, että ehkä on aikakin. Esimerkiksi jäykkä ravintolabyrokratiaa puretaan. Pidän myös hyvänä, että pienpanimoiden toimintaedellytyksiä parannetaan. Kättä väännetään vielä siitä, mikä olisi oikea alkoholiprosentti ruokakaupoissa myytävien juomien suhteen. Nykyinen on 4,7%, mutta hallituksen esityksenä on pieni korotus, eli 5,5%. Keskustelussa tullaan varmasti esittämään erilaisia ehdotuksia laidasta laitaan, asia ratkennee marraskuun paikkeilla.

Viime perjantai oli itselleni sykähdyttävä päivä. Sain Sotaveteraanien keskusliitolta ansiomitalin. Olen todella otettu tällaisesta kunniasta. Vaikka en ole kovin suurta ääntä asiasta pitänyt, olen eduskuntatyössä hivenen koettanut edistää veteraanien asiaa. Monesta asiasta on valitettavasti jouduttu viime vuosina tinkimään, mutta veteraaneihin on voitu panostaa hieman enemmän. Varsinkin kotipalveluihin tuli tälle vuodelle merkittävä panostus. Onneksi tässä asiassa yhteistyötä yli puoluerajojen löytyy aika hyvin.

Sotaveteraanien keski-ikä on 93 vuotta. He eivät ole enää kauaa joukossamme. On kunnia-asia, että heidät hoidetaan arvokkaasti loppuun saakka.

Suomi nousee

31.08.2017 - Blogi

Hallitus sai budjettiesityksensä valmiiksi. Suomi on saatu uudistamalla, sopimalla ja yhteistyöllä nyt kahden vuoden aikana nousuun. Vihdoin maamme talous kasvaa, työllisyys paranee ja myös velaksi elämisen loppuminen alkaa häämöttää. Suomi on selvästi paremmassa kunnossa kuin vielä vähän aikaa sitten ja tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta. 

Budjetissa jatketaan työllistävää politiikkaa, jonka tuloksena yhä useampi työtön on saanut töitä. Työttömiä työnhakijoita on nyt jopa lähes 50 000 vähemmän, kuin vuosi sitten. Alueellisia eroja on, mutta lähes koko maassa työttömyys laskee nyt hyvää vauhtia.

Työllistymistä helpotetaan jatkossa edelleen esimerkiksi niin, että työtön voi ryhtyä yrittäjäksi työttömyysturvalla ollessaan. Samoin poistetaan byrokratiaa työttömän omaehtoiselta opiskelulta.  

Nuorten työttömyyteen puututaan nyt uudella otteella. Jokainen syrjäytynyt nuori on liikaa.  Yksi hyvä ratkaisu on ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen tuntuva lisääminen. Nuorille matalan kynnyksen apua tarjoava Ohjaamo-toiminta vakinaistetaan.

Oikeudenmukaista on, että suurituloisten solidaarisuusveron perimistä tässä tilanteessa jatketaan.

Kenenkään tuloverotus ei kiristy.

Perhepolitiikassa tuki kohdistetaan erityisesti pienituloisimmille perheille, mitä pidän oikeana arvovalintana. Perheitä tuetaan korottamalla esimerkiksi pienimpiä vanhempainpäivärahoja, tekemällä lapsilisään yksinhuoltajakorotus ja alentamalla etenkin pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksuja. Lähes 7 000 perhettä vapautuu päivähoitomaksuista kokonaan. Opintotukeen tehdään huoltajakorotus, joka helpottaa etenkin pienituloisimpien opiskelevien perheiden tilannetta.

Vetosin kesällä siihen, että perhevapaauudistuksen käynnistämisestä voitaisiin tehdä päätös nyt budjettiriihessä. Se onnistui.

On parannettava vanhempien mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä ja edistettävä myös isien osallistumista lastenhoitoon. Perhevapaauudistuksen on mahdollistettava perheille erilaiset elämäntilanteet huomioivat valinnat. Siksi kotihoidontuesta on myös tulevaisuudessa pidettävä kiinni. Uuden mallin kokonaisuuden on oltava perheille vanhaa parempi.

On myös syytä olla tyytyväinen, että kaikista pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeeseen tulee korotus. Jokainen euro on takuueläkettä saavien tilanteessa tärkeä. Työtä heidän toimeentulonsa helpottamiseksi on jatkettava.

Viime kuukaudet ovat olleet poliittisesti poikkeukselliset. Hallituksen toimintakyky näyttää olevan silti hyvä. Varmasti virheitäkin on tehty. Oleellisinta on huomioida, että Suomen talous ja työllisyys on nyt viimeinkin monen, monen huonon vuoden jälkeen käännetty selvästi kohti parempaa. Nyt Suomi on nousussa.

Tästä on hyvä jatkaa.

Perhevapaauudistus – miksi?

10.08.2017 - Blogi

Päätin mielessäni tämän kirjoituksen aiheen, kun olin juuri vienyt lapset kesätauon jälkeen päivähoitoon. Varmaan laatuvaihteluita on, mutta itse kyllä rohkenen kehua kunnallisen päiväkotimme hyvää tasoa ja henkilökunnan hyvää asennetta työhönsä. Lapset voi turvallisin mielin jättää päiväksi hoitoon.

Itsehän olen päässyt elämään tätä lasten vanhemman ja kasvattajan elämää vasta vähän varttuneemmalla iällä. Tärkeä ja arvokas tehtävä. Välillä sitä tosin maailmaa katsellessa miettii, että auton ajamiseen vaaditaan ajokortti, mutta lasten kasvattamiseen ei ole kouluja tai kriteereitä. Aika monenlaisissa oloissa lapsia Suomessakin elää.

Lasten hoidon ja työelämän suhteen yhteiskunta kyllä asettaa oikeuksia ja velvollisuuksia.

Esitin joitakin viikkoja sitten, että hallitus aloittaisi perhevapaauudistuksen valmistelun mahdollisimman pian. Luonteva paikka tästä sopimiselle olisi nyt kuun lopulla pidettävässä budjettiriihessä. Asiasta on puhuttu jo vuosia, mutta valmistelua ei ole saatu liikkeelle. Kuitenkin useimmat tunnustavat, että nykyinen perhevapaamalli on vanhentunut, eikä vastaa riittävällä tavalla perheiden tarpeisiin.

Työelämä on vuosikymmenien aikana muuttunut, ja perheitäkin on aika monenlaisia. Perhevapaauudistus tarvitaan, jotta perheillä olisi paremmat mahdollisuudet sovittaa perhe- ja työelämää yhteen.

Yksi tavoite pitää olla sekin, että isät noin keskimäärin ottaisivat edes hieman enemmän vastuuta lasten hoidosta. Tilastojen valossa lasten hoito kotona on hyvin pitkälle äitien vastuulla. Tämä on usein perheiden oma valinta, mutta ei aina. Itsekin olen tavannut useita tuoreita isiä, jotka ovat kahden kesken jutellen kertoneet, että olisivat mielellään vähän enemmänkin kotona lasten kanssa. Työnantaja on kuitenkin antanut ymmärtää, että se on naisten hommia.

Keskustassa haluamme nykyistä enemmän perhevapaita, ja joustavuutta perheille niiden käyttöön. Osa-aikatyötä on helpotettava. Vanhempainvapaiden käytön sääntelyä on kevennettävä mm. niin, että perhevapaita voisi käyttää myös myöhemmässä vaiheessa lapsuutta aina kouluikään saakka. Jatkossa vanhempien on saatava myös käyttää vapaita nykyistä enemmän yhtäaikaisesti.

Haluamme ehdottomasti, että kotihoidontuki on jatkossakin tärkeä osa perhevapaajärjestelmää. Vastustamme sen keston lyhentämistä, mutta jotain hienosäätöä voidaan tehdä. On esimerkiksi pohdiskeltu mallia, jossa kotihoidontuki voisi olla hieman nykyistä suurempi ensimmäiset kaksi vuotta, ja sen jälkeen hieman nykyistä pienempi. Eri vaihtoehdoista tarvitaan keskustelua.

Päivähoitomaksut pienenevät pieni- ja keskituloisilla ensi vuoden alusta. Perheellisille opiskelijoille tulee niin ikään uusi huoltajakorotus opintotukeen. Nämä ovat tärkeitä ja hyviä linjauksia Sipilän hallitukselta.

Perhevapaamallia pitää uudistaa, mutta poliitikkojen ei pidä perheiden puolesta päättää lastenhoidosta. Jokainen perhe tietää varmasti itse itselleen elämäntilanteeseensa ja lapsillensa sopivimman hoitomuodon. Päättäjien tehtävä on antaa siihen perheille entistä paremmat valinnan mahdollisuudet.

Uuden mallin on oltava perheille vanhaa parempi.

Kesäinen sotekatsaus

08.07.2017 - Blogi

No menihän vielä kulunutkin viikko enemmän tai vähemmän tämän rakkaan soten, eli sosiaali- ja terveysuudistuksen kanssa. Uudistusta on yrittänyt jo useampikin hallitus erilaisilla puoluekokoonpanoilla. Mikä siinä on niin vaikeaa? Uudistus on niin iso ja merkittävä, että se tekee siitä monimutkaisen ja haastavan, vaikeankin. Jokseenkin kaikki eduskuntapuolueet kyllä tunnustavat, että tämäntapainen uudistus tarvitaan. Yksityiskohdista sitten onkin erilaisia näkemyksiä. 

Viimeisin mutka tuli eduskunnan perustuslakiavaliokunnan lausunnosta, jonka mielestä uudistuksen valinnanvapausosuus ei sovi yhteen maamme perustuslain kanssa. Sitä on korjattava.

Hallitus on nyt perehtynyt huolellisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan maakunta- ja sotelainsäädännöstä antamaan lausuntoon ja päättänyt jatkaa määrätietoista sote-uudistusta korjaten samalla etenkin valinnanvapauslain ja aikataulujen ongelmakohtia valiokunnan lausunnon mukaisesti. Erittäin kipeästi tarvittava uudistus etenee. Tavoite on, että ihmisille tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tulevaisuudessa saatavilla entistä paremmin. Tekemistä riittää, mutta reitti on selvä.

Valinnanvapauslain ongelmakohdat on ensikädessä korjattava. Hallitus ei nyt tee vain viilauksia olemassa olevaan hallituksen esitykseen vaan valmistelee virkamiestyöllä kokonaan uuden hallituksen esityksen. Se tulee etenemään eduskuntaan yhdessä muiden maakunta- ja sotelakien kanssa, eduskunnan yhteiseen käsittelyyn. Tämä on hyvä, sillä historiallisen suuren uudistuksen lainsäädäntö on syytä tehdä huolella. Lakia valmistellaan tämän kesän ja alkusyksyn aikana, minkä jälkeen esitys etenee lausuntokierrokselle loka-joulukuuksi ja saapuu eduskuntaan maaliskuussa 2018. Näin mennen ensi kesänä, kesäkuussa 2018, sote- ja maakuntauudistus saadaan lainsäädännöllisesti valmiiksi.

Vuoden lisäaika on järkevä päätös. Uudet maakunnat aloittavat työnsä vuoden 2019 alussa, ja niitä varten maakuntavaalit käydään lokakuussa 2018. Hallituksen tänään ilmoittamien muutosten myötä maakunnat saavat lisää aikaa toteuttaa uudistuksia selkeästi asetettujen askelmerkkien mukaisesti ja hitaammillekin maakunnille jää enemmän valmistautumisaikaa tulevaan muutokseen. Käynnissä olevat valmistelut voivat jatkua ja hyvin edenneet hommat saadaan valmiiksi ajallaan. Lopullisesti palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1.1.2020 alkaen.

Hallitus teki viisaan päätöksen, sillä sote- ja maakuntauudistus on tärkein ja suurin uudistus, mitä Suomessa on tehty vuosikymmeniin. Peruspalvelut on saatava kaikkien ulottuville, ja siksi uudistus on tehtävä hallitusti ja varmasti. Nyt hallituksen päättämien muutosten turvin perustuslakivaliokunnan lausunnon huomiot sekä koko lainsäädännön valmistelu toteutetaan juuri tältä pohjalta.

Koko monimutkaisen uudistuksen ytimessä on kuitenkin tavallinen ihminen. Jokaisella suomalaisella on oltava tasa-arvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkialla Suomessa. Lääkäriin on päästävä nopeasti ja varmasti riippumatta siitä, missä asuu tai kuinka paljon tienaa. Nopea ja luotettava terveydenhuolto ei voi olla vain harvojen herkkua – se on jokaisen ihmisen perusoikeus.

Sote-uudistusta on odotettu kipeästi jo kymmenisen vuotta. Tällä kierroksella se tullaan vihdoin viemään myös maaliin.

Kesäaika

28.06.2017 - Blogi

Yhteiskunnan, työelämän ja tavallisten kansalaisten vuorokausirytmi on muuttunut merkittävästi. Kello, saatika aurinko, eivät määrittele enää yhtä vahvasti suomalaista arkea, eivät etenkään kesällä, jolloin aurinko valaisee täällä etelässäkin enemmän kuin riittävästi. Päinvastoin, elämänrytmi on muuttunut, jolloin kesäaikaan siirtymisestä saadut hyödyt ovat vähentyneet merkittävästi. Jäljelle jää runsaasti haittoja, ihmisille ja eläimille koituvista terveydellisistä vaikutuksista kohonneisiin riskeihin esimerkiksi liikenteessä ja vaativissa töissä. Siirretyt tai siirtämättä jäänet kellonajat aiheuttavat lisäksi aina omat arjen sekaannuksensa.

Kansalaistenkin silmissä kellojen veivaaminen edes takaisin on lähinnä turhaa puuhaa. Viime vuoden lokakuussa, Aleksis Kiven päivänä, tavallinen suomalainen mies Espoosta kirjoitti kansalaisaloitteiden verkkopalveluun sen, mitä sydämen päällä oli: ”Kellojen siirto nykyaikana on aivan turhaa ja aiheuttaa vain merkittävästi ongelmia ja lisää työtä”. Ilman valtavaa järjestökoneistoakin kansalaisaloite pystyi keräämään yli 70 000 allekirjoitusta lyhyeen kansalaisaloitteeseen, jonka tähtäimessä on yksinkertainen tavoite: pysytään aina niin sanotussa normaaliajassa eikä käännetä kelloja keväisin ja syksyisin kohti kesää. Saavutus ja tuki kertovat siitä, että ajatus saa kansalaisilta vahvasti tukea

Kannatan kesäajasta luopumista. Tavoitteesta on puhuttu eduskunnassa tälläkin vuosituhannella useammalla vaalikaudella, joten tämän kansalaisaloitteen myötä voisi olla jo aika saada asia eteenpäin. Kesäajasta säätävä EU-direktiivi tulee kumota perusteettomana. EU:n jäsenmaasta tullut esitys voisi olla keino, jolla asia saadaan liikkeelle. Koska Suomi ei voi yksipuolisesti luopua kesäajasta, tulee Suomen toimia aktiivisesti sen eteen, että Euroopan Unionissa otetaan askelia kesäajasta luopumista kohti. Pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan varmasti tähänkin.

No, käy aloitteelle lopulta miten tahansa, tässä kohtaa voin toivottaa blogini lukijoille hyvää kesän aikaa.

Hallituskriisistä eteenpäin

14.06.2017 - Blogi

Kuluneiden päivien aikana Suomen poliittisessa elämässä on ollut nopeita ja yllättäviäkin käänteitä. Perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen hallituskumppanit Keskusta ja Kokoomus joutuivat toteamaan, ettei edellytyksiä jatkaa hallitusyhteistyötä muuttuneen Perussuomalaisen puolueen kanssa enää ollut. Suomi on oikeusvaltio, jossa ihmisarvo on jakamaton. Ihmisarvon loukkaamattomuus on turvattu YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja Suomen perustuslaissa. Oli olemassa epäilyjä, että yhteistyö ei toimi mm. liikaa eroavan arvopohjan ja käytännön syiden vuoksi.

Syntyneessä tilanteessa hallituksella (kesk+kok) ei ollut enää parlamentaarista enemmistöä eduskunnassa. Oli löydettävä ratkaisu, joka turvaisi toimintakykyisen hallituksen ja sen tuloksia tuottaneen työn jatkumisen hallitusohjelman pohjalta. Keskusta oli valmis kaatamaan oman hallituksensa ja käynnistämään perustuslaillisen prosessin enemmistön löytämiseksi. Eduskunnan hajottaminen ei tullut kysymykseen, sillä sen perusteena voi olla vain pitkäaikainen parlamentaarinen kriisi. Toimintakykyinen hallitus pyritään löytämään istuvasta eduskunnasta. Hallituksen muodostajaakin voidaan vaihtaa mikäli suurimman ryhmän johdolla ei saada aikaan enemmistöhallitusta. Suomessa ei mennä uusiin vaaleihin kevyin eväin.

Olin jo valmistautunut suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtajana käynnistämään parlamentaarisen prosessin lähettämällä alustavan kutsun eduskuntaryhmien puheenjohtajille ja puolueiden puheenjohtajille tiistai-illaksi klo 18. Pääministeri Sipilä oli itse lentänyt Turkuun ja matkalla Naantalin Kultarantaan viemään eronpyyntö presidentille, kun eduskunnassa tapahtui jotain dramaattista, joka muutti tilanteen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä irtaantui Uusi vaihtoehto –ryhmä, johon kuuluivat kaikki entisen puolueensa ministerit, Timo Soinista lähtien, perustettaessa yhteensä 20 edustajaa. Kyseinen ryhmä oli sitoutunut hallitusohjelman tavoitteisiin ja valmis jatkamaan työtä keskustajohtoisessa hallituksessa Suomen kuntoon laittamiseksi. He olivat menettäneet poliittisen kotinsa, mutta jäljelle oli jäänyt vastuuntunto hallituskauden urakan loppuun viemiseksi. Se oli kova, rohkea ja kunnioitettava päätös. Hallitusta ei ollut täten tarvetta kaataa ja ryhtyä käymään uuden hallituksen muodostamisprosessia.

Olen politiikan tapahtumista yleensä kohtuullisen hyvin informoitu. Olin siinä käsityksessä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä natisee liitoksistaan, ja olin melko varma, että jotenkin ryhmä tulee hajoamaan, joko enemmän tai vähemmän järjestyneesti. Myös tästä huhusta olin kuullut, että joku blokki voisi irtautua. Suhtauduin siihen siten, että uskon vasta, jos näen. 

No, tuli nähtyä ja uskottava oli. Katsoin suorana netistä, kun parinkymmenen edustajan ryhmä marssi perussuomalaisten ryhmäkokoukseen, jätti eronpyyntönsä ja kertoi perustavansa Uusi Vaihtoehto -ryhmän. On ne hurjia, ajattelin.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että hallituskriisi oli ohi.

Parlamentaarinen järjestelmämme on vahva ja toimiva. Hallituskriisi loppui oikeastaan ennen kuin se oli ehtinyt kunnolla alkamaankaan. Johtamani eduskuntaryhmä toimi tapahtumien ajan vastuullisesti, johdonmukaisesti ja avoimesti keskustellen. Päätavoitteenamme oli jatkaa työtä, jonka keskustajohtoinen hallitus on saattanut monien vaikeiden päätösten jälkeen hyvälle alulle: Talous kasvaa, työllisyys kohenee ja uudistukset kansalaisten palvelujen parantamiseksi ovat pitkällä.

Kulunut vaalikausi ei ole ollut helppo. Talouden sopeutukset ovat olleet kipeitä päätöksiä. Se on avoimesti myönnettävä. Yhteiskunnallisessa toiminnassa kuitenkin pitkäjänteisyys ja tulokset ratkaisevat. Kun talouden kuva paranee ja uudistukset tulevat voimaan, päähuomio on kiinnitettävä siihen, miten edelleen vahvistamme sosiaalisen oikeudenmukaisen politiikkaa. Pidän tärkeänä, että huomioimme yhteiskunnan heikompiosaiset entistä paremmin. Suomen ja suomalaisten on voitava hyvin paitsi taloudellisesti myös sosiaalisesti ja henkisesti.

Tähän työhön on käytävä täydellä tarmolla. 

Alkoholilainsäädännön solmut

31.05.2017 - Blogi

Alkoholilain kokonaisuudistus on puhututtanut kovasti viime päivinä. Solmussa olleeseen tilanteeseen on haettu ratkaisua eri kokoonpanoilla. Viime päivinä olen itse etsinyt etenemispolkua muiden hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa. Sellaista ei valitettavasti näytä löytyvän. Uudistuksessa sinänsä ollut paljon hyvää, mutta myös kiistanalaisia kohtia.

Helsinkiläisen Döner Harjun tilanne on tällä hetkellä suorastaan absurdi. Ravintolalla on kadun varressa terassi pysäköintiruudussa, mikä on Helsingissä mahdollista nyt toista kesää. Helsingin kokeilu on itsessäänkin hyvä kokeilu kaupungin elävöittämisen ja sosiaalisen alkoholikäyttäytymisen kannalta, mutta ihan kaikki ei tässäkään mene nappiin. Döner Harjun ravintolan ja terassin välille jää yleinen jalkakäytävä, joka ei kuulu anniskelualueeseen. Vanhentunut alkoholilainsäädäntö pakottaa ravintolan työntekijän kantamaan alkoholijuoman asiakkaan puolesta ravintolan ovelta parkkiruututerassille. Siis 1,5 metrin matkan. Tämä ei ole kenenkään ajan ja vaivan arvoinen menettely, mutta nykyinen laki näin vaatii. Sääntö-Suomeksikin jotkut tällaista kutsuvat.

Tähänkin, ja moneen muuhun byrokratian kukkaseen, kaavailtiin muutosta alkoholilain kokonaisuudistuksessa. Keskustelu alkoholilaista on jäänyt pitkälti väittelyyn niin sanottujen limuviinojen eli enimmäisvahvuudeltaan enintään 5,5 prosenttisten alkoholijuomien tuomisesta kauppoihin. Vastakkain on ainakin kaksi hyvin perusteltua kantaa, jotka eivät kovin helpolla kohtaa. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet alkoholilain muut positiiviset uudistukset – esimerkiksi anniskelualueiden järkevöittäminen.

Kun uudella alkoholilainsäädännöllä haetaan tasapainoa kansanterveyden ja elinkeinoelämän välille, ovat limuviinat vain yksi osa suunniteltua uutta lainsäädäntöä.  Konkreettisesti uudistuksen ytimessä ovat myös suomalaisen työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen ja helpottaminen, kun säännöksiä järkevöitetään ja turhiin mutkiin kuluvaa aikaa pienennetään.

Esitys on sisältänyt mielestäni paljon järkeviä elementtejä. Kiisteltyjen vahvempien juomien lisäksi lakiesityksen myötä nykyiset A-B- ja C-anniskeluluvat muuttuisivat yhdeksi anniskeluluvaksi ja anniskelun jatkamiselle kello 01.30 jälkeen ei tarvitsisi enää erillistä lupaa, ravintolan oma ilmoitus riittää. Anniskelupaikan työntekijöitä koskevat vaatimukset kevenisivät, pienpanimot voisivat myydä omia tuotteitaan ja ne edellä mainitut anniskelualueiden määritelmät järkevöityisivät.

Johtamani keskustan eduskuntaryhmä oli valmis kunnioittamaan aiemmin tehtyä sopimusta alkoholilain kokonaisuudistuksesta yhdellä ainoalla tarkistuksella. Esitimme, ne kansanedustajat, jotka eivät halua tukea vahvuudeltaan 5,5% alkoholijuomien tuloa ruokakauppoihin, voisivat halutessaan äänestää tätä kohtaa vastaan ilman rangaistuksia. Tämän äänestyksen lopputuloksesta riippumatta olimme valmiita tukemaan kokonaisuudistusta. Tämä ei kuitenkaan perussuomalaisille käynyt, joten nyt kokonaisuuden edistämiselle ei ole edellytyksiä. 

Nyt voisi olla järkevää, jos hallitus harkitsisi, voisiko hallitus tuoda lakiesityksiä, joilla vaikka em. ravintolabyrokratiaa voitaisiin keventää tai edistää pienpanimoiden suoramyyntioikeutta. Jää nähtäväksi, päästäänkö esimerkiksi näissä eteenpäin. Meiltä kyllä tukea tähän löytyisi.

Trump, Macron ja Suomi

08.05.2017 - Blogi

Kävin viime viikolla eduskunnan puolustusvaliokunnan kanssa Washingtonissa. Itseäni kiinnosti erityisesti se, mitä Donald Trumpin valinta ihan käytännössä alkaa tarkoittaa Euroopalle ja maailmanpolitiikalle. Käsitykseni kirkastui ainakin jonkun verran.

Tapasimme matkalla asiantuntijoita Yhdysvaltain ulkoministeriöstä, puolustusministeriöstä ja ajatushautomoista. Vierailimme myös Pentagonissa. Merkittävin poliitikkotapaaminen oli puolustusvaliokunnan puheenjohtaja John McCainin tapaaminen. Hän on tunnetuimpia ja arvostetuimpia poliitikkoja Yhdysvalloissa. Jäi presidentinvaaleissa toiseksi vuonna 2008, kun Barack Obama valittiin ensimmäisen kerran. Tuntee muuten myös Suomen historian hyvin. 

Oma johtopäätökseni on se, että Trumpia ei kannata tulkita ihan pelkästään hänet twiittien ja muiden töräytystensä perusteella. Kannattaa katsoa myös teot. Tekojen valossa saattaa piirtyä hieman johdonmukaisempi ja järkevämpikin kuva. En tällä tarkoita, että tukisin hänen näkemyksiään, vaan sitä, että kyllä niissä usein joku logiikka on.

Myönteistä on se, että hän on tehnyt sittenkin myös hyviä rekrytointeja. Esimerkiksi korkeat poliitikkonimitykset Mattis ja Tillerson tuntuivat nauttivan aika laajaa arvostusta yli puoluerajojenkin, samoin hänen nimityksensä Korkeimpaan oikeuteen. 

Paljon toki nimityksiä on vielä tekemättä, ja Yhdysvaltain hallinto Pentagonia myöten on vielä aika lailla käymistilassa. Menee varmaan vielä vähintäänkin kuukausia, ennen kuin kone on täydessä toimintakunnossa.

Valtuuskuntaamme johti valiokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva. Kanerva pyrkii parhaillaan ETYJin pääsihteeriksi, ja hänellä oli muutamia tapaamisia kampanjaan liittyen matkamme aikana. Näissä kohtaa sain tehtäväkseni vetää valtuuskuntaamme osassa tapaamisista.

Henkilökohtaisesti olin kiinnostunut myös USA:n ja Venäjän tulevista suhteista. Asiastahan on paljon spekuloitu, mutta faktaa on pöydällä aika vähän. Mitään kovin konkreettista lämpenemistä tai kylmenemistä ei ole ensimmäisinä kuukausina tapahtunut. On mahdollista, että Trump ja Putin tapaavat kesällä, kenties Saksassa. Suomikin on valmis tällaista tapaamista isännöimään, jos siihen tarvetta on. Tilannetta kannattaa seurata ja pitää myös EU mukana keskustelupöydissä, varsinkin, jos Eurooppaa koskevista kysymyksistä neuvotellaan.

Ranskassa valittiin toisenlainen presidentti: Emmanuel Macron. Nuorehko ja etevän oloinen, toivottavasti myös viisautta löytyy. Korkean työttömyyden Ranskassa haettiin nyt jotain muuta, ja Macron osui nyt oikeaan rakoon. Vaihtoehto toisella kierroksella Marine Le Pen olisi ollut kyllä EU-yhteistyölle todella hankala vaihtoehto. Uskon, että Suomenkin kannalta valinta osui nyt paremmin.

Toki vasta käytäntö aikanaan näyttää. Macron saattaa olla joissain kysymyksissä liiankin innokas EU:n kehittäjä, ainakin näin suomalaisesta näkökulmasta. Olemme kyllä valmiita puolustusyhteistyön lisäämiseen, mutta esimerkiksi kovin paljon tiiviimpään talousyhteistyöhön ei Suomessa välttämättä ole intoa. Tällaisesta esimerkki on keskustelu EU:n yhteisestä valtiovarainministeriöstä. Nähtäväksi jää.

STT soitti eilen ja halusi kantaani hieman yllättävään aiheeseen, pitäisikö Suomen presidentiltä poistaa syntymäpaikkavaatimus. Eli pitääkö presidentin olla syntyperäinen suomalainen?

Hieman asiaa pohdittuani päädyin siihen, että tätä asiaa voisi pohtia siinä yhteydessä, kun Suomen perustuslakia seuraavan kerran joskus laajemmin tarkastellaan. Ajattelen niin, ettei se oikein 2000-luvun tasa-arvovaatimuksia vastaa. Se ei kohtele Suomen kansalaisia samalla tavalla.

Asiahan on aina lopulta kansan käsissä. Ihan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ei taida olla tilannetta, että oltaisiin valitsemassa muualla syntynyttä, mutta nykylainsäädäntö ei salli edes ehdokkuutta. Tukholmassa syntynyt ja Suomeen viisivuotiaana muuttanut Suomen kansalainen ei voi edes tavoitella ehdokkuutta.

Aikanaan ministereillä oli samanlainen vaatimus, mutta se poistettiin jo viime vuosituhannen lopulla. Ehkä jossain kohtaa presidenttiehdokkaidenkin suhteen tätä olisi aika pohtia. Näköjään samaan STT:n juttuun haastateltu valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on samoilla linjoilla.

Tosin luulen, että sen pohdiskelun paikka ei ole vielä tällä vuosikymmenellä.

Kiitos

18.04.2017 - Blogi

Kuntavaalit olivat ja menivät. Äänestysaktiivisuus oli samaa luokkaa kuin viimeksi, eli ei kovin korkea. Hallituspuolueet menettivät hieman kannatustaan valtakunnallisesti, oppositiopuolueet hieman voittivat. Henkilökohtaisesti sain reilut 750 ääntä, joka on paras koskaan saamani äänimäärä kuntavaaleissa. Lämmin kiitos kaikille äänestäjille ja muille hengessä mukana olleille.

Erityisesti perussuomalaiset hävisivät ja vihreät voittivat, kun katsoo valtakunnallisia tilastoja. Miksi näin kävi? Olisiko niin, että perussuomalaisten äänestäjien odotukset eivät olleet riittävällä tavalla tavalla täyttyneet, ja moni protestoi jäämällä kotiin tai äänestämällä jotain muuta puoluetta. Vihreät puolestaan pystyivät maalaamaan kuvaa hallituksesta patamustana konservatiivina, jolle he tarjoavat vaihtoehdon. Moni sitä uskoi. Myös vihreiden kriitiikki koulutusleikkauksista upposi. Moni oli kai unohtanut, että vihreät olivat itse tekemässä mittavia koulutusleikkauksia viime hallituksessa. Tai sitten sitä ei haluttu muistaa, tai välittää.

Nykyinen hallitus on joutunut tekemään hankalia säästöjä lähes joka politiikan sektorille. Ei niitä huvin vuoksi ole tehty, vaan sen takia, että maamme holtiton velkaantuminen saataisiin hallintaan. Samalla on tehty ratkaisuja, joilla edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä.

Jälki alkaa näkyä: Monen huonon vuoden jälkeen nyt talous kasvaa ja työllisyys paranee. Tämä luo näkymän sille, että voimme tulevaisuudessa panostaa meille tärkeisiin hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin, kuten lasten päivähoitoon, koulutukseen, terveydenhoitoon ja ikäihmisten vanhuuden turvaan.

Ehdolla Tuusulan kuntavaaleissa

27.03.2017 - Blogi

Olen Antti Kaikkonen, 43-vuotias kunnanvaltuutettu ja kansanedustaja Tuusulasta. Olen asunut pienestä pitäen eri puolilla Tuusulaa, nyt viime syksystä alkaen Rusutjärvellä. Perheeseeni kuuluu vaimo Satu sekä neljävuotias tyttö ja kolmevuotias poika, joiden sijaisvanhempina toimimme. Muutakin porukkaa on: koira, kaksi kissaa, hevonen ja poni. Yhteiskunnallisen toiminnan lisäksi harrastan liikuntaa eri tavoin (mutta liian harvoin), ja erilaisissa kulttuuritapahtumissakin käyn mielelläni. Kerron blogissani tällä kertaa ajatuksistani kotikuntani kehittämiseksi.

Päätyöni on eduskunnassa. Siksi en pyri kunnallispolitiikan kärkitehtäviin, vaan haluan jatkaa aktiivisena rivivaltuutettuna. Vaikuttaminen on usein hidasta ja kärsivällisyyttäkin vaativaa puuhaa. Siksi on tärkeää, että kunnanvaltuustossa on päättäjiä, jotka ovat valmiita pitkäjänteisesti ja taipumatta toimimaan paremman Tuusulan puolesta.

Haluan kehittää Tuusulaa vihreänä ja luonnonläheisenä kuntana, jossa hyvä asua, elää ja yrittää.

Tuusulan potentiaali käyttöön

Kuntavaalien äänestämisellä on arkielämään enemmän vaikutusta kuin vaikkapa presidentinvaaleissa. Miten lasten päivähoito, koulu tai ihmisten harrastusmahdollisuudet järjestetään? Miten kuntaa kehitetään ja kaavoitetaan? Miten ihmisten terveyteen panostetaan?

Eduskunta säätää kyllä lait ja määrittää tietyt puitteet, mutta kuntatasolla aivan konkreettisesti päätetään ihmisten arkeen liittyvistä asioista.

Tuusula on sijainniltaan erinomaisessa, mutta haastavassa paikassa. Olemme osa Helsingin seutua, hyvien rata- ja maantieyhteyksien tuntumassa. Lentokenttä työpaikkoineen on niin ikään lähellä. Mahdollisuudet menestykseen meillä on todella hyvät, mutta niitä pitää osata käyttää. Tuusulassa on paljon potentiaalia, joka jää käyttämättä jatkuvien ja turhanpäiväisten sisäisten kahinoiden takia. Kuntapolitiikka pitää saada nyt uuteen asentoon, kuntalaisten parhaaksi.

Uudet asukkaat Tuusulaan ovat lämpimästi tervetulleita. Mutta kuntasuunnittelussa tarvitaan nyt hyvä ote. Uudet asuinalueet ja uudet kaupalliset palvelut kannattaa keskittää Hyrylän seudulle, Jokelaan ja Kellokoskelle. Mutta myös maaseutukylien elinvoima pitää turvata, kyläkouluista alkaen. Tuusulan hyvästä päiväkoti- ja kouluverkostosta täytyy pitää hyvää huolta. Havaittuihin sisäilmaongelmiin pitää suhtautua vakavasti.

Tuusulasta ei pidä lähteä tekemään suurkaupunkia. Se olisi kuntamme tärvelemistä. Mielestäni meidän on syytä säilyttää se luonnonläheisyys ja maaseutumaisuuskin, mitä meillä on. Se on Tuusulan valttikortti tiheästi rakentuvalla Uudellamaalla. Myös Tuusulan vesistöjen kunnostamista pitää jatkaa.

Taajamien keskustoihin on järkevää rakentaa kerrostaloasutusta, mutta muutoin Tuusulaa kannattaa kehittää pientalovaltaisena kuntana. Tutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä haluaa asua pientalossa: joko omakotitalossa tai rivitalossa. Tämän mahdollisuuden tarjoamiseen Tuusulalla on kaikki mahdollisuudet. Yhteiskunnan ei pidä määrätä, miten ihmisten pitää asua. Mutta vaihtoehtoja pitää olla eri elämäntilanteiden mukaan: kerrostaloja ja pientaloja, vuokra-asunnoista omistusasuntoihin. Tilanteen mukaan.

Liikennekysymyksissä Tuusulalla on parantamisen varaa. Alkavalla valtuustokaudella joukkoliikenne täytyy nostaa uudelle tasolle. Sen perustaksi on jo päätetty HSL-jäsenyys. Mutta investointejakin tarvitaan. Esimerkiksi Koskenmäen kiertoliittymän ruuhkat alkavat aamuisin ja iltapäivisin olla sitä luokkaa, että kipuraja ylittyy monella. Valtion rahoitusosuus tähän on nyt putkessa. Nyt kunnan täytyy osaltaan varmistaa, että ympyrä saadaan kuntoon.

Realismia on kuitenkin sekin, että jatkossakin moni meistä tarvitsee henkilöautoa liikkumiseensa. Mutta se ei estä joukkoliikenteen kehittämistä. Ja yhtymäkohtiakin tarvitaan, kuten liityntäpysäköintipaikka-alueita.

Tuusulalla on hieno historia, jonka helmenä on Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Tämän päivän kuntapäättäjät rakentavat tulevaisuuden Tuusulaa. Siinä työssä pitää huomioida Tuusulan hieno tausta, luonnonläheisyys, erilaiset taajamat ja kylät, kulttuurikin. Kunnan kasvu täytyy pitää hallinnassa, jotta voimme tämän lisäksi pitää huolta siitä, että palvelut voidaan pitää hyvällä tasolla, on kyse sitten terveydestä, lapsista, nuorista, ikäihmisistä tai vaikkapa harrastusmahdollisuuksista. Tuusulaa ei pidä tärvellä.

Sote-uudistus muuttaa kuntakenttää oleellisesti tulevalla valtuustokaudella. Tarvitaan hyvää edunvalvontaa, jotta uudistuksesta tulee myös Keski-Uudenmaan kannalta hyvä. Siinäkin yhteydessä voi olla hyödyksi, että kunnanvaltuustosta on hyvät suorat yhteydet myös valtakunnan päätöksentekoon. Olen valmis tuomaan kotikuntani hyväksi sen verkoston ja osaamisen, mitä olen yhteiskunnallisen harrastukseni ja työni kautta rakentanut.

Käytä ääntäsi kuntavaaleissa. Terveisin Tuusulan kuntavaalien ehdokas numero 154.

Kansalaisaloitteiden haaste

27.02.2017 - Blogi

Kun 50 000 kansalaista allekirjoittaa kansalaisaloitteen, eduskunnan on myös pakko se käsitellä. Ei ole pakko hyväksyä, mutta asiallinen käsittely taataan kaikille. Tämä mahdollisuus on ollut olemassa nyt muutaman vuoden, ja aloitteiden suosio on ollut kasvamaan päin. Tänäkin vuonna kansalaisaloite haastaa kansanedustajat ottamaan kantaa moniin, välillä aika vaikeisiinkin asioihin.

Esimerkiksi kysymys eutanasiasta asettaa kansanedustajat tänä vuonna kovan paikan eteen. Kun puhutaan elämästä ja kuolemasta, kyseessä on mitä vahvimmin eettis-moraalinen kysymys. Siksi Keskustan eduskuntaryhmä on jo päättänyt, että tähän suhtaudutaan omantunnon kysymyksenä, eli kukin edustaja voi suhtautua asiaan parhaaksi katsomallaan tavalla.

Aloitteessa tavoitellaan eutanasian mahdollisuutta tilanteisiin, joissa kyseessä on parantumaton ja tappava sairaus, sietämättömät kivut ja potilaan oma vakaa tahto. Näinkin traagiseen tilanteeseen valitettavasti osa meistä tai läheisistämme elämässään joutuu. Itse suhtaudun varovaisen myönteisesti eutanasian mahdollistamiseen tämänkaltaisissa tilanteissa, jos nämä kolme ehtoa täyttyvät. Asia on kuitenkin vaikea, ja tiedän osan omista äänestäjistänikin suhtautuvan asiaan toisella tavalla.

Olen varma, että eduskunta haluaa perehtyä kysymyksen eri puoliin poikkeuksellisen huolellisesti. Siksi aloitteen käsittelyyn menee aikaa, varsinkin kun sote työllistää eduskuntaa keväällä huomattavasti. Voi olla, että eutanasia-aloite ratkaistaan näin ollen vasta syksyllä. Pidän välttämättömänä, että jokainen kansanedustaja perehtyy huolella kysymykseen eutanasiasta. Lakialoite tulee lähetekeskusteluun tällä viikolla.

Viime viikolla oli keskustelussa toinen, kovin toisentyyppinen kansalaisaloite, eli ns. Lex Malmi. Tässä tavoitellaan lakia, jolla varmistetaan Malmin lentoaseman pysyvän nykykäytössään myös tulevaisuudessa.

Itse olen kuulunut Malmin lentoaseman puolustajiin jo pitkään. Ongelma tässä on se, että Jyrki Kataisen KOK/SDP-vetoinen hallitus teki vuonna 2014 päätöksen, jolla Malmin kenttä ajetaan käytännössä alas. Viranomaistoiminta lopetetaan, ja se on jo pitkälti loppunutkin.

Helsingin kaupunki haluaa tilalle asuntoja, ja on vienyt alueen kaavoitusta eteenpäin.

Itselläni on ollut koko ajan vaikeuksia ymmärtää, miksi Helsingin kaupunki ei näe Malmiin liittyvää myönteistä mahdollisuutta ja voimavaraa. Voisi ajatella, että joustava kakkoskenttä on kilpailukykytekijä Helsingille, mutta näköjään pääkaupungissa ei näin osata tai haluta ajatella. Ainakin toistaiseksi Helsingin kaupunginvaltuuston enemmistö on ollut Malmia kuoppaamassa.

Jos Malmi rakennetaan, tehdään peruuttamaton virhe, jota kaduttaisiin vielä pitkään. Malmi on vilkas kenttä, jolla on myös merkittävät kulttuuriarvot. Se on ilmailukoulutuksen keskus ja sen sijainti on erinomainen. Sillä on myös kansallista merkitystä, eli kyse ei ole vain Helsingin kaupungin asiasta.

Vaihtoehtoisia paikkoja asuntorakentamiseen on kyllä paljonkin. Nytkin rakennetaan esimerkiksi Jätkäsaarta, Kalasatamaa ja Pasilaa. Koskemattomista alueista mainittakoon etenkin valtaisa Östersundom, jonka Helsinki sai Sipoolta vuonna 2009. Se on monia kertoja Malmin lentokenttää suurempi alue. Myös tulevan Jokeri-radan ympäristössä on paljon mahdollisuuksia.

Malmin lentokenttäalueellekin on mahdollista kohtuullisessa määrin kaavoittaa ja rakentaa siten, että lentotoiminta voi samalla jatkua.

Hallitus ei halua lähteä pakkolunastamisen tielle. Malmi voi siis pelastua lähinnä, jos Helsingin kaupunki on valmis vielä asiasta neuvottelemaan valtion kanssa. Silloin voitaisiin katsoa, minkä verran Malmille voidaan kaavoittaa lentotoiminnan ohella ja mitä korvaavia alueita valtio voisi osoittaa Helsingin kaupungille.

Toivottavasti yhtälöön voisi löytyä ratkaisu tältä pohjalta. Uskon, että se olisi pitkällä tähtäimellä parasta sekä Helsingille että valtiolle.