Blogi 11.11.: Jotain on tehty oikeinkin

11.11.2020 - Blogi

Jotain on tehty oikeinkin

Suomi on monessa mielessä menestynyt maa. Löydämme itsemme tilastojen kärkisijoilta, mitä tulee esimerkiksi onnellisuuteen, yhteiskunnan turvallisuuteen tai naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Ylpeyden aihe on ollut, ja on tietysti edelleen, myös laadukas koulutusjärjestelmämme.

Viime aikoina Suomi on kuitenkin löytynyt toistuvasti merkittävän tilaston häntäpäästä. Euroopan tautienehkäisy- ja valvontavirasto julkaisee päivittäin tilastoja EU- ja ETA-maiden sekä Ison-Britannian tautitilanteesta. Näissä tilastoissa Suomi on ollut loppupäässä viimeiset kuukaudet ja viime viikolla se piti jumbosijaa yhdessä Viron kanssa.

Tässä tilastossa on suorastaan kunnia olla hännänhuippuna. Eli meillä koronan ilmaantuvuus on tällä hetkellä koko Euroopan vähäisintä. Voisi kai todeta, että jotain on kai tehty oikeinkin.

Helpolla tähän ei ole päästy. Keväällä ihmisten liikkumista ja elinkeinonvapautta jouduttiin rajoittamaan merkittävästi taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Velkaakin jouduttiin, ja joudutaan, ottamaan koronan aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi. 

Ihmiset sopeutuivat kuitenkin kiitettävästi uuteen tilanteeseen. Kesällä rajoituksia pystyttiin jo purkamaan. Syksyn kynnyksellä tartuntatilanne alkoi, osittain odotetustikin, pahentua jälleen. Olimme kuitenkin tällä kertaa paremmin valmistautuneita. Olemme syksyn mittaan joutuneet ottamaan uudelleen käyttöön rajoituksia, mutta nyt alueellisesti. Tämä on järkevää, sillä eri alueillamme tilanne on kovin erilainen. Ihmisten terveyttä, ihmiselämää, pitää suojella, mutta samalla tulee mahdollisuuksien mukaan pitää yhteiskuntaa auki ja talouden rattaat pyörimässä. Suomessa on onnistuttu varsin hyvin tässä tasapainottelussa.

Puolustusministerinä voin todeta senkin, että Puolustusvoimien osalta tilanne on ollut hyvin hallinnassa koko epidemian ajan. Kesällä Puolustusvoimissa päästiin välillä jopa nollatilanteeseen tartuntojen suhteen. Tällä hetkellä sairaana on koko organisaatiossa yhteensä vain viitisen varusmiestä ja kymmenkunta kantahenkilökuntaan kuuluvaa. Tämä osoittaa, että tehokkailla ja oikea-aikaisilla järjestelyillä suuressakin organisaatiossa koronan kanssa voi pärjätä. Toki tyytyväisyyden tunteeseen ei pidä missään paikassa tuudittautua.

Tällä hetkellä useissa työpaikoissa on etätyösuositus käytössä. Suomalaiset ovatkin ottaneet etätyöt keskimäärin erittäin hyvin vastaan. Yhteytemme pelaavat pääsääntöisesti hyvin ja monet työt hoituvat täysin etänä. Tämä onkin tarjonnut mahdollisuuden tehdä töitä paikkariippumattomasti, kun työn tekeminen ei ole tiettyyn paikkaan sidottua. Uskon vahvasti etätyökäytäntöjen jäävän elämään – ja jopa vahvistuvan – näin korona-aikana ja sen jälkeenkin. Tulevaisuus on enenevissä määrin paikkariippumatonta. Pidän tätä hyvänä asiana.

Ja vielä lopuksi: koronarokote varmasti valmistuu, mutta on vaikea nähdä, että sitä ihan lähikuukausina kuitenkaan saataisiin laajaan jakeluun. Meiltä vaaditaan vielä turnauskestävyyttä tämän koronahaasteen kanssa.  Vaikka virheitäkin on varmasti tehty, niin tiemme on ollut loppupeleissä toimiva. Pidetään se sellaisena jatkossakin. Tähän voi myös jokainen meistä omalla toiminnallaan olla vaikuttamassa.

Blogi 29.10.: Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko eduskuntaan

29.10.2020 - Blogi

Valtioneuvosto hyväksyi tänään ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Seuraavaksi selonteko siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Selonteot ovat vakiintuneet viime vuosikymmeninä toimintatavaksi, jossa kukin hallitus tuo kerran vaalikaudessa eduskunnalle ja samalla kaikille suomalaisille esille kokonaisvaltaisesti linjansa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.  Eduskunnalle annettava uusi UTP-selonteko on hyvää jatkoa tälle käytännölle.

UTP-selonteko luo pohjaa myös puolustusselonteolle, jonka valmistelu alkaa välittömästi. Keväällä 2021 annettavassa puolustusselonteossa konkretisoidaan, mitä Suomen puolustamiselta käytännössä edellytetään. Kyseessä on toinen kerta, kun laadimme erillisen puolustusselonteon. Menettely on todettu toimivaksi.

UTP-selonteon huomiot Suomen ja Euroopan lähialueiden epävakaasta turvallisuustilanteesta ovat valitettavan realistisia. Suurvaltojen keskinäinen kilpailu on kiristänyt kansainvälistä tilannetta ja tämä heijastuu myös Suomen turvallisuusympäristöön. Meihin ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta emme voi sitä poissulkeakaan tulevaisuudessa.  

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, mutta säilytämme mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Tämä linja ei selonteossa muutu. Muutoinkin sanoisin, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme peruslinja säilyy, ja hyvä niin. Omalta pieneltä osaltaan Suomi voi olla luomassa vakautta Pohjois-Eurooppaan, ja joskus laajemminkin.

Sotilaallisesti liittoutumattomana maana oma, vahva kansallinen puolustuskyky on turvallisuutemme kivijalka. Meillä tulee olla kaikki puolustuksemme kannalta keskeiset sotilaalliset voimavarat omasta takaa. Juuri tämän vuoksi olemme mm. parhaillaan valmistelemassa vanhenevien Hornetien korvaamista.

Kansainvälisellä yhteistyöllä vahvistamme puolustuskykyämme. Erityisesti Ruotsin kanssa tehtävä puolustusyhteistyö on ottanut viime vuosina harppauksia eteenpäin. Tätä työtä jatkamme. Samaten teemme yhteistyötä EU:n, muiden pohjoismaiden ja Naton kanssa. Meillä on myös keskeisiä kahdenvälisiä yhteistyökumppaneita, kuten Yhdysvallat.

Koronaviruspandemia on herättänyt meidät kaikki varautumisen ja huoltovarmuuden merkitykseen laaja-alaisiin kriiseihin varautumisessa. Esimerkiksi juuri pandemiat eivät noudata rajoja ja tämän

vuoksi tehokas kansainvälinen yhteistyö on avainsana, kansallista vahvaa kriisinsietokykyä unohtamatta. 

Kuten selonteossa todetaan: ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja on vakaa ja ennustettava. Se perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, yhteistoimintaan ja vaikuttamiseen Euroopan unionissa sekä sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen nojaavaan monenkeskiseen yhteistyöhön.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata valtion itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeä tavoite on, että kansallisin toimin ja kansainvälisellä yhteistyöllä estetään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.”

Tältä pohjalta on hyvä jatkaa.

Blogi: Kiusaaminen saatava loppumaan

29.09.2020 - Blogi

Kiusaaminen saatava loppumaan

Koulukiusaaminen on puhututtanut merkittävästi viime päivinä. Keskustelu lähti liikkeelle Vantaan Kytöpuiston koulusta tapahtuneesta väkivallanteosta, jonka seurauksena teon uhriksi joutunut oppilas sai ensihoitoa. 

Kyseinen tapaus on – valitettavasti – vain jäävuoren huippu. Koulukiusaamisen vitsaus on läsnä aivan liian monen lapsen ja nuoren elämässä. Kyse ei ole vain fyysisestä väkivallasta, vaan monesti uhri joutuu kokemaan henkistä väkivaltaa luokkatovereidensa taholta. Nykyään kiusaaminen on yhä useammin siirtynyt sosiaalisen median kanaviin. Siksi vanhempien tulee olla valppaina lastensa somen käytön suhteen. Vaikka sosiaalinen media tarjoaa paljon hyvää ja opettaa uusia asioita, tulee sivutuotteena joskus myös ikävämpiä ilmiöitä.

Koulukiusaamisen muodot ovat moninaisia ja kaikki niistä eivät ole suoraan opetushenkilökunnan havaittavissa. Yksi vakava kiusaamisen muoto on joukosta poissulkeminen. Lapsi ja nuori jätetään yksin. Tämä ei näyttäydy muille välttämättä kovin näkyvällä tavalla, mutta aiheuttaa syrjitylle koko elämän kestäviä haavoja. Moni joutuu kysymään itseltään, miksi ei kelpaa joukkoon. Näin ei pitäisi missään tilanteessa olla. Koulun henkilökunnalla on toki suuri vastuu kiusaamisen havaitsemisessa ja siihen puuttumisessa. Kaikkeen heidän rahkeensa eivät kuitenkaan riitä. Suuri merkitys asiaan on lapsen ja nuoren kotioloilla ja sillä, millainen esimerkki lapselle ja nuorelle siellä annetaan. Tässä on varmasti monella peiliin katsomisen paikka. 

Kaiken kiireen keskellä jokaiselta tulisi löytyä aikaa käydä lastensa kanssa keskustelu kiusaamisesta ja sen kammottavista vaikutuksista kanssaihmisiin. Lapset ja nuoret eivät välttämättä itse ymmärrä, millaista tuhoa saavat aikaan uhrilleen kiusaamisen seurauksena. Lisäksi kiusatulla on usein korkea kynnys kertoa kiusaamisesta koulussa tai kotona. Kiusaamisen taakka on valtava ja häpeä siitä suuri. Ei välttämättä kehdata kertoa kenellekään, jotta tilanne ei pahenisi. Näin ei tietenkään pitäisi olla. Osa kiusatuista toki pystyy kertomaan asiasta, mutta osalle asia jää ikuisesti yksityiseksi salaisuudeksi, valtavaksi henkiseksi taakaksi. Kovin väärältä tuntuu myös se, että koulua joutuu useasti vaihtamaan kiusattu, eikä kiusaaja. 

Koulukiusaamisen kitkeminen on yhteinen asiamme. Opettajilla, koulutuksen järjestäjillä ja koulujen aikuisilla on lakisääteinen vastuu pitää huolta siitä, että oikeus turvalliseen koulupäivään toteutuu. Vanhempien vastuuta unohtamatta. 

Jos puhe ei riitä, koulussa keinoja puuttua kiusaamiseen on mm. oppilaan poistaminen luokkatilasta, jälki-istuntoon määrääminen ja kotiin lähettäminen. Äärimmäisimmissä tapauksissa kyseeseen voi tulla myös määräaikainen erottaminen ja jopa rikosoikeudellinen vastuu. Opetushallitus on julkaisemassa oppaan koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja lisäksi opetushenkilökunnan täydennyskoulutukseen on panostettu.

Koulukiusaamiselle ei saa olla sijaa yhteiskunnassamme ja työtä sen kitkemiseksi on jatkettava ja tehostettava kaikin mahdollisin keinoin.

Blogi 16.9.2020: Selviytyvän Suomen budjetti

16.09.2020 - Blogi

Selviytyvän Suomen budjetti

Maan hallitus kokoontui budjettiriiheen 14.-16.9. Budjettiriihessä hallitus hyväksyi talousarvioehdotuksensa sisällön. Tämän vuoden budjettiriihtä on kuvattu jopa historiallisen haastavaksi. Tehtävänä oli luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja tilanteessa, jossa koronavirus on runnellut maamme taloutta.

Poikkeuksellisen haastavissa oloissa tehty hallituksen budjettiesitys valmistui, vaikka sitä eräät tahot tuntuivat kovasti epäilevän. Haastavat ajat edellyttävät erityistä yhteistyökykyä ja ratkaisuhakuisuuta, ja niihin hallitus kykeni tässä tilanteessa. 

Koronakriisi on aiheuttanut ja aiheuttaa valtavat kustannukset ja tulonmenetykset maallemme. Sitä joudumme valitettavasti paikkaamaan velalla hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden, yritystemme toimintakyvyn ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Velaksi ei voi kuitenkaan ikuisesti elää ja jättää tuleville sukupolville kohtuutonta maksutaakkaa. Siksi oleellista onkin, että budjetti sisältää useita työllisyyttä vahvistavia toimia. Ne ovat edellytys sille, että velkaantuminen saadaan kriisin jälkeen hallintaan. Korkea työllisyys on kaiken a ja o.

Maamme on vakavan paikan edessä. Yrityksillä on huoli tulevasta, työntekijöillä työpaikoistaan ja itse kullakin omasta ja läheisten terveydestä ja toimeentulosta. Tässä tilanteessa ihmisille pitää luoda luottamusta tulevaisuuteen. 

Työllisyyttä parantavien toimien lisäksi panostuksia tehdään etenkin terveyteen ja turvallisuuteen. Myös lapsiperheiden tilannetta helpottavia ratkaisuja on sisällä.

Oman joukkueeni Keskustan tavoitteena oli päättää ratkaisuista, joilla selvitään vaikeista ajoista, niin terveys kuin talous huomioiden. Mitä nämä ratkaisut sitten käytännössä pitävät sisällään? Viennin kilpailukyvyn säilyttämiseksi, yritysten toimintakyvyn parantamiseksi ja työllisyystavoitteiden edistämiseksi sovittiin mm. teollisuuden sähköveron alentamisesta EU:n sallimaan minimitasoon, yrittäjien alv-alarajan nostosta 10 000 eurosta 15 000 euroon vuoden alusta alkaen ja väylämaksujen puolittamisen jatkamisesta. Työllisyyden saralla kuntakokeilut aloitetaan vuoden alussa ja palvelut tuotetaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja saavutettavasti. Nuorten osalta haluan mainita oppisopimuskoulutukseen satsaamisen ja palkkatuen käytön lisäämisen. Edellä mainittujen lisäksi on lukemattomia muitakin toimia, joilla tavoitellaan  31 000 – 36 000 lisätyöllistä.

Kunnat ovat joutuneet entistä ahtaammalle koronan myötä. Budjettiriihessä hallitus päätti jatkaa kuntien tukemista, jotta kuntalaisten palvelut voidaan turvata. Lokakuussa annettavassa lisätalousarviossa kuntia tuetaan 400 miljoonalla eurolla, joka kohdistetaan peruspalvelujen valtionosuuksiin. Kunnille päätettiin myös muista tukitoimista. Hallitus on kokonaisuudessaan tukenut, ja tulee tukemaan kuntataloutta ja kuntalaisten palveluita tänä ja ensi vuonna yhteensä noin 2,7 miljardilla eurolla. Ihmisten on saatava tarvitsemaansa hoitoa ja palveluita ajoissa. 

Oman hallinnonalani tärkeä kysymys vanhojen Hornetien korvaamisesta etenee puolustusministeriön esittämällä tavalla. Se on välttämätöntä uskottavan puolustuksen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. On tärkeää, ettei tulevaisuuden turvallisuudesta tingitä, vaikka elämmekin juuri nyt taloudellisesti haastavia aikoja. Uskottavasta omasta puolustuksesta on huolehdittava kaikissa oloissa.

Pidän saavutettua kokonaisuutta hyvänä. Epäilemättä myös kritiikkiä tullaan esittämään. Kritiikin esittäjät voisivat kertoa, mistä olisivat itse tässä kokonaisuudessa valmiita luopumaan? Kohteita tuskin kauheasti löytyy, mikäli Suomen pyörät halutaan pitää pyörimässä. Itse haluan.

Työtä riittää tämän budjettiriihen jälkeenkin rutkasti, mutta tästä on hyvä jatkaa. Suomi selviytyy.

Kaikkosen blogi 7.6.: Pienokainen menee etusijalle

07.06.2020 - Blogi

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ilmoitti perjantaina jättävänsä valtiovarainministerin salkun. Päätös oli raskas, mutta siinä tilanteessa ymmärrettävä, vaikka pidän kokonaisuutta inhimillisesti hieman kohtuuttomanakin. On myös hyvä, että Katri ilmoitti omat aikeensa keskustan puheenjohtajuuden jatkon suhteen selkeästi. Se vähentää spekulointia, jota ilma on muutoinkin aivan riittävän sakeana.

Mediasta, ja vähän muutenkin, on kyselty josko lähtisin uudestaan ehdokkaaksi keskustan puheenjohtajaksi. Olin ehdokkaana viime syyskuussa. Teimme silloin hyvän tuloksen, joka riitti vahvaan kakkossijaan vaalissa. Siinä tuli samalla oma kannatuskin mitattua. Paineita millekään revanssille en koe. Kunnioitan puoluedemokratian päätöksiä. 

Lisäksi tässä on muutakin, joka vaikuttaa isosti omaan suhtautumiseeni asiaan.

Koska oma ratkaisuni on tässä tilanteessa päivänselvä, voin sen hyvin ääneenkin sanoa. 

Jos kaikki menee kuten kovasti toivomme, meille on tulossa vauva vain joitakin viikkoja ennen syksyn puoluekokousta. Pienokainen menee etusijalle. En ole käytettävissä keskustan puheenjohtajaksi.

Muutoinkin näkisin niin, että nyt olisi tärkeintä rauhoittaa keskustan tilannetta ja keskustelua puolueen ympärillä. Pata on porissut nyt turhankin kovalla liekillä. 

En osaa sanoa, onko olemassa kuinka kova tarve kisaan keskustan puheenjohtajuudesta. Sen arviointi on keskustan kenttäväen tehtävä, ei minun. Jos eri tehtävistä puoluejohdossa tullaan kisailemaan, on sen luonteva aika mielestäni vasta lähempänä puoluekokousta. Ja minua ei siinä rallissa tällä kertaa nähdä.

En tavoittele myöskään vapautuvaa valtiovarainministerin salkkua. Arvioisin että tässä tilanteessa parhaani isänmaan ja keskustan eteen voin tehdä hoitamalla nykyiset tehtäväni mahdollisimman hyvin. 

Maa on edelleen poikkeusoloissa. Koronakriisi ei ole vielä ohi. Siitä seuraavat taloudelliset ja inhimilliset haasteet meille suomalaisille ovat mittavat. Lähiajat on syytä käyttää isänmaan asioiden hyvään hoitoon parhaan taitomme mukaan.

Antti Kaikkonen

Kaikkosen blogi 8.5.2020

08.05.2020 - Blogi

Blogi 8.5.2020

Tässä on takana melkoiset viikot. Olen muutamassakin yhteydessä todennut, että enpä olisi vajaa vuosi sitten puolustusministerinä aloittaessani voinut kuvitella, millaisessa tilanteessa Suomi, ja koko maailma, on tällä hetkellä. Luonnonvoimien edessä ihminen on monesti kovin voimaton.

Suomi asetettiin ensimmäistä kertaa sotiemme jälkeen poikkeustilaan 16.3.2020. Poikkeustila toi mukanaan useita rajoituksia, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella jokaisen suomalaisen elämään. Rajoitusten tarkoituksena on hidastaa ja ehkäistä viruksen leviämistä ja estää terveydenhuoltomme ylikuormittuminen. Toimenpiteet ovat purreet, sillä tarttuneisuusluvut ovat maassamme vielä varsin maltilliset. Myös Puolustusvoimissa luvut ovat yhä matalat, sairastuneita on niin varusmiesten kuin kantahenkilökunnankin keskuudessa tällä hetkellä vain kourallinen.  

Viime viikolla ja tällä viikolla valtioneuvosto on asiantuntijatietoon pohjautuen tehnyt suunnitelmia näiden aiemmin keväällä määrättyjen rajoitusten asteittaisesta purusta. Oppilaat palaavat peruskouluihin 14.5. alkaen, kirjastoista sallitaan uloslainaus välittömästi. Kesäkuun alusta alkaen suosituksena on, että yksityisissä kokoontumisissa noudatetaan 50 hengen ylärajaa.  Ja esimerkiksi urheilukatsomoissa voi olla enintään 500 henkilöä ja turvaväleistä on huolehdittava. 1.6. alkaen voidaan myös erityisjärjestelyin järjestää alle 500 henkilön yleisötilaisuuksia, mikäli ne järjestetään rajatuissa tiloissa turvaväleistä ja hygieniasta huolehtien.

Meidän jokaisen on täytynyt luopua monista asioista, joita olemme aiemmin pitäneet itsestäänselvyyksinä. Enää ei ole voinut mennä noin vain ravintolaan syömään, kirjastoon lukemaan, poiketa kävelylenkin lomassa museossa. Kaupassa käyntikin vaatii huolellisuutta ja turvavälien huomioimista. Voimmekin puhua ainakin tovin eteenpäin turvavälien Suomesta. Toki tilanne on sama miltei kaikkialla maailmassa.

Maailma ei tule palaamaan täysin ennalleen. Monien mielestä tämä sanonta kuulostaa puiselta hokemalta. Mutta asia on todellinen. Korona on vaikuttanut kovin monin tavoin turvallisuuden tunteeseemme, talouteen, henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, ihmisten väliseen kanssakäymiseen – lähestulkoon kaikkeen. Se on vaatinut ihmisiltä äärimmäistä mukautumista ja venymistä arjen haasteissa. Voisi kuitenkin sanoa, että Suomessa on monessa asiassa selvitty varsin ansiokkaasti. Näistä mainittakoon esimerkiksi etätyöt ja etäopetus. Ilman muuta ongelmiakin on esiintynyt, mutta pääsääntöisesti hommat ovat hoituneet hyvin. Verkotkin ovat kestäneet kuormituksen yllättävän hyvin. Monille oppilaille etäopinnot ovat sopineet jopa paremmin kuin koulussa olo. Ei tarvitse vetää roolia, on mahdollisuus parempaan keskittymiseen.

Uskoisin, että etätöiden tekeminen tulee lisääntymään koronakriisin jälkeenkin. Se on uusi normaali ja mahdollistaa paljon asioita, myös monipaikkaisuuden toteuttamisen.

On tässä ollut toki paljon muutakin kuin koronaa. Muutama viikko sitten nousi kohu entisen puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin siirtymisestä hävittäjävalmistaja Lockheed Martinin konsultiksi. Asia nosti aivan ymmärrettävästi voimakkaita reaktioita. Päätin, keskusteltuani tasavallan presidentti Niinistön kanssa, että Suomen monitoimihävittäjähankkeen valmistelussa on vastaisuudessa pidättäydyttävä kaikista yhteyksistä HX-hävittäjähankkeen tarjoajia edustavien konsulttiyritysten ja konsulttien kanssa. Käytäntö koskee kaikkia tapaamisia ja muita yhteyksiä ja astui voimaan välittömästi.

Korona ja konsulttitapaus ovat luonnollisesti näkyneet eniten julkisuudessa, mutta myös ns. normityöarjen pyöritys jatkuu taustalla. Talousarvioesityksiä valmistellaan, puolustusvoimien toiminta pyörii, on kokouksia ja tapaamisia (vaikkakin etänä), lehtihaastatteluita, kannanottoja. Maanantaina 27.4. vietettiin kansallista veteraanipäivää. Oli suuri kunnia saada viettää sitä ensimmäistä kertaa puolustusministerinä. Veteraanit, jos ketkä, ovat päivänsä ansainneet. Päivän kunniaksi luin veteraaneille osoitetun puheen videon välityksellä ja tein blogin. Toivottavasti ne ovat saavuttaneet mahdollisimman monet. Veteraaniasia on aina ajankohtainen.

Vapun tienoilla ehdotin huoltovarmuuden stressitestejä. Testien avulla kartoitettaisiin mahdollisia puutteita materiaalisessa varautumisessa erilaisiin häiriötilanteisiin ja kriisioloihin. Koronaviruksen myötä havaitut puutteet varautumisessa heikentävät pahimmillaan huoltovarmuutemme uskottavuutta. Luottamuksen palauttaminen olisi mielestäni tässä kohtaa paikallaan. Stressitestejä olisi mielestäni hyvä tehdä hyvin erilaisten kriisitilanteiden varalta aina katovuosista energia kriiseihin ja luonnonkatastrofeihin.

Päivät ovat olleet viime aikoina töiden puolesta täysiä. Hallitus pyrkii, ja pyrin osaltani, siihen, että kriisin yli pääsemiseksi saadaan mahdollisimman oikeudenmukaisia ja kattavia ratkaisuja.

Ajat eivät tule olemaan helpot, mutta tästäkin selvitään.