Puolustusministerin blogi kansallisena veteraanipäivänä

27.04.2020 - Blogi

Blogiteksti on julkaistu puolustusministeriön nettisivuilla www.defmin.fi/ajankohtaista/blogit 27.4.2020.

Arvoisat veteraanit, Ärade veteraner,

Tänä vuonna Kansallista veteraanipäivää vietetään poikkeuksellisessa tilanteessa.

Hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa 16.3.2020, että maassa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Seuraavana päivänä hallitus antoi valmiuslain käyttöönottoasetuksen, ja linjasi lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Valmiuslaki on todella järeä väline, joka rajaa ihmisten oikeuksia ja vapauksia, mutta lisätoimivaltuuksien avulla pystymme tehokkaammin suojaamaan väestöä sekä turvaamaan yhteiskunnan ja talouselämän toimintaa. 

Edellisen kerran Suomi asetettiin poikkeustilaan talvisodan sytyttyä vuonna 1939. Talvisodan syttyminen 30. marraskuusta 1939 merkitsi yhteiskunnan siirtymistä poikkeusoloihin ja monet siviiliajan toiminnot tyrehtyivät tai saivat uudenlaisia muotoja. 105 kunnian päivää kestäneen Talvisodan jokaisen päivänä kansakunnan olemassaolo oli vaakalaudalla – ”Talvisodan henki” kuitenkin elähdytti kansaa. Talvisodan kynnyksellä ja kesän 1944 suurhyökkäyksen alkaessa olisi ollut syytä jopa epätoivoon, mutta onneksemme veteraanisukupolvi jaksoi uskoa parempaan huomiseen ja kesti. 

Jatkosota ja erityisesti sen pitkät asemasodan vuodet syksystä 1941 kesään 1944 toivat mukanaan sodan harmaan arkipäivän kaikkine pienine ja suurine vaikeuksineen. Arviolta 660 000 suomalaista mobilisoitiin sotaponnistuksiin. Tällä oli lähtemätön vaikutus koko suomalaiseen yhteiskuntaan – vuosikymmenten ajan.

Vaikka tämän hetken poikkeusoloja ei voi verrata siihen, mitä Te olette joutuneet kokemaan, niin ainakin yksi asia on silti yhteistä: Nämä poikkeusolot koskettavat koko kansakuntaa ja tästäkin selvitään vain yhdessä.

Arvoisat veteraanit, teidän tekonne ja esimerkkinne sotavuosien ajoilta luo uskoa ja kannattelee tänäkin päivänä suomalaista yhteiskuntaa näiden poikkeusolojen aikana. Haluan ilmaista meidän nuorempien sukupolvien varauksettoman arvostuksemme urotekojanne ja niiden jättämää perintöä – vapaata Suomea – kohtaan. Sukupolvenne uhraukset eivät olleet turhia. Uhrauksenne olivat mittavat – niin sotavuosina kuin niiden jälkeenkin.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan. Tämän muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen. Maamme turvallisuuspolitiikassamme korostuu perusteellinen harkinta, vakaus ja jatkuvuus. Äkillisiin suunnanmuutoksiin meillä ei ole tarvetta.

Maamme nykyinen hallitus nimitettiin 10.12.2019. Hallitus kehittää puolustusvoimia ja maanpuolustuksen muita osa-alueita pitkäjänteisesti. Tavoitteena on turvata Suomen puolustuskyky muuttuvassa turvallisuustilanteessa ja luoda edellytykset uskottavan ja koko maan kattavan puolustusjärjestelmän ylläpitämiselle. Korvaamme Hornet-hävittäjiemme suorituskyvyn ja parannamme puolustusvoimien valmiutta. Lisäksi kehitämme kansainvälistä puolustusyhteistyötä.  

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on entistä ikäystävällisempi maa, joka tunnistaa väestön ikääntymisen tuoman yhteiskunnallisen muutoksen ja varautuu siihen. Ikääntyneet eivät ole vain palveluiden kohde, vaan myös yhteiskunnan voimavara. Tavoitteena on, että terveiden elinvuosien määrä lisääntyy, toimintakyky paranee ja palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Tämä koskee luonnollisesti myös sotiemme veteraaneja. 

Pidän omalta osaltani huolen, että puolustushallinnon ja veteraanijärjestöjen tiivis yhteys säilyy sekä arvostus veteraaneja kohtaan osoitetaan käytännön toimenpitein. Rintamaveteraaneille maksettavan rintamalisän suuruuden yli kaksinkertaistuminen 1.4.2020 alkaen on tuore konkreettinen esimerkki veteraanien tukemisesta. Viime vuosina eduskunta on tehnyt muitakin hyviä päätöksiä veteraanien suhteen. Pidän tätä tärkeänä.

Voin vakuuttaa teille, että tulevaisuudessakin turvallisuuspoliittiset valintamme tehdään veteraanien perintöä – vapaata isänmaatamme ja sen parasta – vaalien sekä kunnioittaen.

Koronavirusepidemia on suuri haaste, mutta vielä suurempi on yhteiskuntamme voima. Tästäkin me suomalaiset selviämme yhdessä.

Toivotan arvoisille veteraaneille hyvää juhlapäivää, hyvinvointia ja terveyttä. Jag önskar Er alla veteraner en riktigt trevlig fest, välbefinnande och hälsa. ///

Puolustusministeri

Antti Kaikkonen

Blogi 1.4.: Puolustusvoimat kantaa kortensa kekoon

01.04.2020 - Blogi

Puolustusvoimat kantaa kortensa kekoon

Elämme hyvin poikkeuksellisia, historiallisia aikoja. Valtioneuvosto linjasi 16.3. useista toimista, joilla pyritään hidastamaan koronaviruksen leviämistä ja vaikutuksia. Tämä on ensimmäinen kerta sotiemme jälkeen, kun maamme on asetettu poikkeustilaan.

Koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi tarvitaan järeitä keinoja, ja niitä hallitus on myös ottanut käyttöön. Meidän jokaisen tulee kantaa kortemme kekoon siinä, että virus ei leviä hallitsemattomasti. Hallitsematon leviäminen on uhka niin terveydenhuoltojärjestelmämme kuin taloutemme kantokyvylle. Ei ole kyse vain siitä, että koronapotilaat saavat hoitoa. On myös kyse siitä, että myös kaikki muut hoitoa tarvitsevat sitä myös asianmukaisesti saavat. Tässä on kyse ihmishengistä, elämästä. Ihmiselämän suojeleminen vaatii vahvoja toimia ja niihin valtioneuvosto on viimeisten viikkojen aikana päätynyt.

Valtioneuvosto päätti uusista toimenpiteistä keskiviikkona 25.3. pitkällisten ja rakentavien keskusteluiden jälkeen. Tällaisessa tilanteessa, jossa joudutaan kajoamaan ihmisten perusoikeuteen eli vapaaseen liikkuvuuteen, ei päätösten tekeminen ole millään tasolla helppoa. Mutta välttämättömiä ne ovat. Hallitus päätti Uudenmaan sulkemisesta 19.4. saakka, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että Uudenmaan asukkaiden on pysyttävä maakunnan alueella. Jokaisella on kuitenkin oikeus palata asuin- ja kotipaikkakunnalleen. Liikkumisrajoitusta ei myöskään sovelleta esimerkiksi työn, elinkeinon, opiskelun tai yhteiskunnallisen toiminnan harjoittamiseksi tai varusmiespalveluksen tai muun lakisääteisen tehtävän täyttämiseksi. Rajoitukset eivät myöskään koske tavaraliikennettä. Tavarat kulkevat, ja niiden pitääkin kulkea, jatkossakin.

Hallitus päätti myös ravintoloiden ja baarien toiminnan rajoittamisesta siten, että ravintolat on pidettävä suljettuina, mutta niin sanottu take away -myynti sallitaan.  Rajoitukset astuvat voimaan tällä viikolla ja päättyvät toukokuun lopussa.

Olemme uuden edessä. Joudumme totuttelemaan elämään ilman asioita, joita olemme pitäneet itsestään selvinä. Joudumme luopumaan mukavuuksista, jotka ovat osa arkipäiväistä elämäämme. Tuhannet työntekijät kohtaavat lomautuksia ja irtisanomisia, monet yritykset ja yrittäjät joutuvat äärimmäisen tiukille, kun heidän yritystoimintaa rajoitetaan ja asiakkaita ei enää ole. Valtio tulee tässä vastaan ja yrittäjille on tukea saatavilla. Se ei korvaa kaikkia menetyksiä, mutta sillä hoidetaan akuuttia tilannetta.

Oli odotettavissa, että Uudenmaan sulkeminen tuo poliisilta virka-apupyynnön Puolustusvoimille. Kehotin Puolustusvoimia myös tähän varautumaan. Näin tapahtuikin viime viikon torstaina 26.3. Käytännössä virka-apu tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että varusmiehet ja ammattisotilaat ovat poliisien tukena esimerkiksi liikenteen ohjaustehtävissä. Puolustusvoimilla on vuosittain satoja virka-aputehtäviä ja toimintaa pystytään organisoimaan ripeällä tahdilla. Niin tapahtui nytkin. Varusmiehiä ja Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa saatiin Uudenmaan rajalle poliisin tueksi heti sulun alettua.

Toiminta on ollut onnistunutta. Ihmiset ovat pääsääntöisesti noudattaneet ohjeita ja verrattain pieni määrä autoja on jouduttu käännyttämään rajatarkastuspisteiltä. Kävin itse tiistaina 31.3. Mäntsälän tarkastuspisteellä tapaamassa rajalla toimivia poliiseja, varusmiehiä ja Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa. Homma siellä toimi erittäin hyvin. Vaikutti siltä, että varusmiehet ovat motivoituneita annettuihin tehtäviin. Varmasti tämä on vaihteluakin normaaliin varusmiehen arkeen. Voimme olla ylpeitä heistä.

Minulta on kysytty viime päivinä, kutsutaanko toimintaan myös reserviläisiä. Reserviläisten kutsumiselle ei tällä tietoa ole tarvetta, mutta aika näyttää. Voisin kuvitella, että liikenteenohjauksen lisäksi myös muuntyyppisiä virka-apupyyntöjä Puolustusvoimille tulee. Niitäkin pyritään ennakoimaan.

Valmistautumisosaamisesta mikään ei ainakaan Puolustusvoimien osalta jää kiinni. Se osataan. Ja edessä voi olla vielä tilanteita, joissa apua pyydetään. Ja kun sitä pyydetään, silloin sitä tietenkin pyritään antamaan.

Uusi tilanne vaatii kaikilta malttia, järkeä ja voimia. Ajat ovat kovat, mutta viisaasti toimimalla tästä kyllä selvitään.

Antti Kaikkonen

Puolustusministeri

Kovista ajoista selviämme yhdessä

17.03.2020 - Blogi

Blogi 17.3.2020

Kovista ajoista selviämme yhdessä

Korona-virus huolettaa ja vaikuttaa. Taudin tuloa meille ei ollut mahdollista estää, mutta me suomalaiset voimme tehdä paljon sen vaikutusten hillitsemiseksi. 

Pystymme puolustautumaan epidemiaa vastaan hidastamalla sen leviämistä. Tämä on tärkeää terveydenhuoltojärjestelmämme ja ihmishenkien varjelemiseksi. 

Vanhukset sekä perussairauksista kärsivät ovat riskiryhmässä. Meidän jokaisen on tehtävä parhaamme, että mahdollisimman harva riskiryhmiin kuuluva sairastuu, ja ettei vaativaa hoitoa edellyttäviä sairastumisia tapahdu yhtäaikaisesti kestämättömän paljon.

Linjasimme hallituksessa uusista toimista maanantaina 16.3., jolloin päätimme mm. koulujen ja muiden oppilaitosten tilojen sulkemisesta sekä lähiopetuksen keskeyttämisestä. Myös rajat laitetaan kiinni. Tasavallan presidentin kanssa totesimme Suomen olevan poikkeustilassa, joka edellyttää poikkeuksellisia toimia. Valmiuslain pykäliä otetaan käyttöön.

Muita toimenpiteitämme ovat mm. julkisten kokoontumisten rajaaminen, kulttuuri-, kerho – ja kirjastotilojen sulkemiset, vanhainkotivierailujen rajoittaminen sekä yli 70-vuotiaiden velvoittaminen pysymään erillään muista mahdollisuuksien mukaan. Rajat suljetaan henkilöliikenteeltä, tietyin poikkeuksin. Esimerkiksi rahti saa edelleen kulkea, ja suomalaiset saavat palata ulkomailta kotiin.

Koronasta kärsivät myös yritykset. Ihmisten työpaikkoja ja kansantaloutta on varjeltava. Siksi jo tekemiemme tukipäätösten arvo liikkuu miljardeissa, ja uusia keinoja pohditaan koko ajan.

Tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata yhteiskunnan ja talouden toiminta niin hyvin kuin mahdollista. Kuukauden voimassa olevien päätösten jatkamiseen sekä uusiin linjauksiin on valmius tarvittaessa.

Puolustusministerinä kiinnitän huomioni erityisesti siihen, että puolustusvoimien tehtävien hoito ei vaarannu, ja varusmiesten sekä henkilöstön osalta tehdään tarvittavat toimet. 

Puolustushallinto hillitsee koronaviruksen leviämistä. Etätöitä sekä etäkokouksia on lisätty, virkamatkoja rajattu. Maavoimissa on laajalti siirrytty malliin, jossa kolmasosa varusmiehistä on maastossa, kolmasosa kasarmeilla ja kolmasosa lomilla, osastojen vaihtaessa paikkaa viikoittain. Kertausharjoitukset on toistaiseksi peruttu.

Iso organisaatio on nopeasti pyöräytetty uuteen asentoon. Tästä kiitos kuuluu koko puolustushallinnon väelle.

Maastopuku ei suojaa taudilta. Puolustuskyky ja valmius eivät kuitenkaan vaarannu. Pääosa sodan ajan joukoista on alle 35-vuotiaita, heihin viruksen vaikutukset ovat riskiryhmiä lievemmät. Varusmiehet ja kantahenkilökunta eivät pääsääntöisesti kuulu riskiryhmiin. Kaikista on kuitenkin pidettävä huolta ennakoivalla tavalla.

Puolustusvoimat on valmis tukemaan muita viranomaisia. Näissä oloissa tukeminen tarkoittaisi ennen kaikkea kalustoa ja henkilöstöä. Valmiutta löytyy, jos kutsu käy.

Kansakuntamme joutuu nyt kovalle koetukselle. Hoitajamme ja lääkärimme tekevät työtä etulinjassa, mutta vastuuta kannamme me kaikki. Minulla on luja luottamus suomalaisen terveydenhuollon ja yhteiskunnan toimivuuteen sekä kansan vastuullisuuteen tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. 

Tarvitsemme nyt viisautta, välittämistä, rauhallisuutta ja periksiantamattomuutta. Kuunnellaan asiantuntijoita, tehdään tarvittavat päätökset, ja toimitaan jokainen yhteiseksi hyväksi. Nyt on kaikkien syytä pitää heikoimmat mielessä päivittäisessä toiminnassamme. 

Koronan haaste on suuri, mutta vielä suurempi on yhteiskuntamme voima. Tästäkin me suomalaiset selviämme yhdessä.

Perhevapaauudistuksesta tulee perheille parannus

05.02.2020 - Blogi

Perhevapaauudistuksesta tulee perheille parannus

Perhevapaiden uudistamista on odotettu. Erilaiset tavoitteet ja näkökulmat ovat aiheuttaneet eripuraa ja hidastaneet uudistusta. Jotkut tavoittelivat tasa-arvoa, toiset halusivat ajaa vanhempia töihin taaperoita hoitamasta, kolmannet pyrkivät parannuksiin perheille. Ratkaisun aikaansaamiseksi piti tehdä arvovalinta.

Linjasimme Keskustassa muutama vuosi sitten, että perhevapaauudistuksen pitää olla perheille parannus, ei leikkaus. Samalla pitää edistää tasa-arvoa tukemalla isien perhevapaita. Tavoitteemme menevät nyt eteenpäin. Tämä ei olisi muulla hallituspohjalla onnistunut. Kokeiltu on viime hallituskaudella.

Uudistus on perheille hyvä. Ansiosidonnaiset vapaat pitenevät yli kahdella kuukaudella, mikä kohentaa vanhempien mahdollisuuksia olla läsnä lapsen elämän alkutaipaleella. Isille uudistus merkitsee perhevapaiden pidentymistä, äideiltä leikkaamatta.

Tulevaisuudessa äideillä on neljä kuukautta vapaita, isillä neljä, ja lisäksi on puolen vuoden jakso, jonka käytöstä vanhemmat sopivat keskenään. Näiden kuukausien jälkeen perheillä on käytössään kotihoidon tuki. Äideillä on myös kuukauden tuettu vapaa laskettua aikaa edeltävälle raskausajalle. 

Uskon, että isien roolin tukeminen näkyy myönteisesti myös lapsen varttuessa. Samalla yhteiskuntakin kehittyy. Ennen isien tehtävä oli elättää, äideille lankesi päävastuu hoivasta. Entisaika heijastuu yhä työelämään ja hoivavastuun jakautumiseen, mikä on tappioksi naisille ja miehille. Moni mies haluaisi varmasti viettää nykyistä enemmän aikaa lastensa kanssa heidän elämänsä alkutaipaleella. Monella pidempiä perhevapaita käyttäneistä miehistä onkin niistä hyviä kokemuksia.  Nyt otamme uuden askeleen kohti tasa-arvoa tässäkin suhteessa.

Pidän tärkeänä, että erilaisissa elämäntilanteissa oleville perheille annetaan vastaava mahdollisuus perhevapaisiin. Perheiden monimuotoisuuden huomiointi on reilua vanhempia kohtaan, ja ennen kaikkea oikein lasten kannalta. Jokainen perhe ei ole samanlainen, jokaisella on omat tilanteensa, mutta kaikki lapset ansaitsevat oikeudenmukaisen ja hyvän kohtelun.

Meillä on hyvä päivähoitojärjestelmä. Kotona pientä lasta hoitavat vanhemmat saavat monipuolista tukea. Päätösvalta vauvojen ja taaperoiden hoidosta on ja pysyy kodeissa. Tästä kaikesta meidän kannattaa pitää kiinni.

Perhevapaauudistus kertoo siitä, että perheiden näkökulma voi yhä voittaa. Tällaisille päätöksille on Suomessa edelleen tarvetta. Tältä pohjalta onkin hyvä jatkaa työtämme perheiden parhaaksi.

Blogi 16.12.: Loppuvuoden kuulumisia

16.12.2019 - Blogi

Loppuvuoden kuulumisia

Ajattelin kirjoitella vielä kuulumisia näin joulun alla. 

Tässä ollut vähän kaikenlaista.

Palasin viime viikon keskiviikkoiltana Yhdysvalloista, jonne tein ensimmäisen työmatkani ministerinä. Ohjelmaan kuului osallistuminen Reagan National Defence Forum -konferenssiin ja Yhdysvaltain ja Ruotsin puolustusministereiden tapaaminen. Voisi todeta, että olipa reissu! Aikataulu oli erittäin tiivis ja hukkaminuutteja ei kalenterissa pahemmin ollut. Reagan National Defence Forum -konferenssissa oli lukuisia paneeleita ja kahdenvälisiä tapaamisia. Konferenssi itsessään on merkittävä puolustusasioiden keskustelufoorumi, joka kokoaa yhteen puolustusalan asiantuntijoita ja päättäjiä.

Washingtonissa tapasin kollegani, Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esperin ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin. Keskustelimme maidemme välisen puolustusyhteistyön ajankohtaisista asioista sekä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta Euroopassa ja globaalisti. Toki myös Itämeren seudun tilanne puhututti. Kävimme omista näkökulmistamme läpi alueen tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi ehdimme tapaamisemme aikana keskustella mm. kriisinhallintaoperaatioista, Nato-suhteista, Afganistanin tilanteesta ja aserajoitussopimuksista. Täytyy sanoa, että tapaaminen oli kyllä harvinaisen antoisa ja tehokas, sillä niin laajalla skaalalla ehdimme asioita käydä läpi. 

Yhdysvaltain työmatkan vuoksi minulta jäi väliin tämän vuoden Linnan juhlat, mikä tietysti oli harmillista. Onneksi itsenäisyyspäivä tulee joka vuosi, kiitos sotiemme veteraanien.

Ehtipä reissuni aikana vaihtua myös hallitus. Sanna Marinista tuli pääministeri tiistaina 10.12. Hallituskokoonpanoon tuli jonkin verran henkilömuutoksia, mutta hallitusohjelma pysyy samana. Itse saan kunnian jatkaa puolustusministerinä. Olen tähän tehtävään erittäin motivoitunut. 

Viimeiset vaiheet Suomen politiikassa ovat olleet suorastaan hengästyttäviä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei todellakaan ole puuttunut. Tällä hetkellä keskiössä on myös al-Holin leirin tilanne.

Mitään helppoa ratkaisua tähän ei ole ja asia on erittäin tunteita herättävä – eikä ihme. Vaakakupissa ovat lasten oikeudet ja oikeus elämään, ja toisaalta kansalaisten turvallisuus. Keskusta on linjannut tavoitteeksi, että lapset tulee hakea leiriltä, mutta naisia ei. Naiset ovat itse tiensä valinneet ja he ovat samalla vaarantaneet lastensa hyvinvoinnin viemällä heidät sotaa käyvälle alueelle. Lapset ovat osaansa syyttömiä.

Vaikea asia tämä on ratkaistavaksi, toimettomanakaan ei voi olla. Hallitus vastaa opposition esittämään välikysymykseen tiistaina 17.12.

Mutta vielä muutamia muita ministeriarjen asioita. Ennen Yhdysvaltain reissua ja hallituksen kaatumisvaiheita, on ollut ns. normiarkea eli eduskuntaryhmän kokouksia, ministeriryhmän kokouksia, ministeriön sisäisiä palavereja, sidosryhmien tapaamisia, median haastatteluja jne. 

Marraskuussa kävin pohjoismaisten puolustusministereiden kokouksessa Tukholmassa. Kokouksen yhteydessä oli myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden sekä Pohjoisen ryhmän (Northern Group) puolustusministereiden työistunnot. Käsittelimme pohjoismaisen puolustusyhteistyön ajankohtaisia asioita kuten sotilastason yhteistyötä ja kokonaismaanpuolustukseen liittyviä asiakokonaisuuksia. 

Marraskuun 21. päivä on jäänyt erityisesti mieleeni. Tuolloin minulle luovutettiin Rintamaveteraaniliiton kunniaristi, jonka luovuttivat hallituksen puheenjohtaja, ministeri, Matti Louekoski ja toiminnanjohtaja Heikki Karhu. Olen tästä kunnianosoituksesta erittäin otettu. Rintamaveteraaniliiton edustajat perustelivat kunniamerkkiä erityisesti toimilla sotiemme veteraanien aseman parantamiseksi. Tällä viitattiin 1.11.2019 voimaan tulleeseen lakiin, joka merkittävästi parantaa veteraanien oikeuksia ja mahdollisuuksia kotipalveluihin. Sain itse kunnian olla vetämässä neuvotteluita viime vaalikaudella eri eduskuntaryhmien välillä ja onneksi pääsimme hyvään lopputulokseen asiassa.

Reilu pari viikkoa sitten oli Keskustan jalkautumistilaisuuksia ympäri Suomea. Itse jalkauduin Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Väkeä oli niin kahviloissa kuin markkinoillakin oikein hyvin liikkeellä. Kansalaisten kysymykset vaihtelivat laidasta laitaan aina liikenneasioista perheiden aseman parantamiseen. Hyviä kohtaamisia ja keskusteluita. 

Viime lauantaina esiinnyin Ylen Ykkösaamussa ja julkaisin Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin kanssa yhteiskirjoituksen maidemme välisen puolustusyhteistyön jatkamisesta ja tiivistämisestä. Mikään ihan uusi asia tämä maidemme välinen yhteistyö ei ole, sillä yhteistyön syventämisen suuntaviivat esiteltiin laajalle yleisölle vuonna 2015. Olennaista yhteistyössä ovat mm. yhteiset harjoitukset ja ennakkovalmistelut. 

Olin luvannut palata Suomi-Ruotsi –puolustusyhteistyön kuvioista, kun lumi saadaan maahan. Moni taho tarttuikin tähän lausahdukseeni hanakasti. No, ihan kaikkialla lunta ei vieläkään ole ehtinyt tulla, mutta ehkäpä sanomamme kuitenkin saavutti kaikki kiinnostuneet. 

Ennen joulua eduskunnassa käsitellään vielä budjettiasioita. Niiden puitteissa meneekin tämä viikko vielä kokonaisuudessaan.

Mukavaa joulun odotusta kaikille!