Olemme Suomessa syystäkin ylpeitä puolustuskyvystämme. Olemme pitäneet omasta puolustuksestamme hyvää huolta ja rakentaneet hyvin toimivan kansainvälisen puolustusyhteistyön kumppanuuksien verkoston. Tätä työtä on jatkettava edelleen.

Nato-yhteensopivuus on ollut jo pitkään tärkeä osa puolustuspolitiikkaamme. Olemme toimineet Naton kumppaneina niin lähellä Natoa kuin vain voi toimia ilman jäsenyyttä.

Turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut. Suomenkin on syytä vetää tästä johtopäätökset.

Riittävä pohjatyö on nyt tehty. On ratkaisujen aika.

Meidän on turvattava rauha Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

Nato-jäsenyys nostaa merkittävästi kynnystä sille, että Suomi joutuisi sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Tämä on puolustuksellinen ratkaisu, joka ei uhkaa ketään.

Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä. Nyt on toimittava siten, että se toteutuu mahdollisimman ripeästi.

On toivottavaa, että läheinen kumppanimme Ruotsi päätyy samaan johtopäätökseen, ja voisimme hakea jäsenyyttä yhdessä.

Tärkein tehtävämme on pitää Suomi turvassa ja rauhassa. Nyt ja aina.

Tässä on nyt ollut vähän kaikenlaista. Lyhyessäkin ajassa ehtii tapahtua paljon.

Surullisinta ja synkintä on se, että sota Ukrainassa jatkuu.

Huhtikuun alussa kehysriihessä hallitus päätti esityksestäni merkittävästä lisärahoituksesta puolustuksemme tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan kyse on 2,9 miljardin lisäpanostuksesta vuosina 2022-2026. Puolustusvoimien perusteltu pyyntö lähivuosille hyväksyttiin sellaisenaan, mikä taitaa olla kovin harvinaista. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tälle on vahvat perusteet. Meidän on pidettävä puolustuksemme kunnossa.

Lisäykset kohdistuvat puolustusmateriaaliin ja henkilöstöön. Täydennämme varastoja ja lisäämme kertausharjoituksia. Tuemme vapaaehtoista maanpuolustusta. Pidämme puolustuksestamme huolta.

Näin toimimalla nostamme kynnystä sillä, että Suomi koskaan joutuisi sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.

Samalla viikolla Keskustan puoluevaltuusto kokoontui Vaasassa. Valtuustossa käytiin pitkä ja perusteellinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu. Puoluevaltuusto päätti yksimielisesti antaa puoluejohdolle ja valtioneuvoston jäsenillemme valtuudet tehdä kaikki Suomen turvallisuuden kannalta tarpeelliset ratkaisut, mikä pitää sisällään myös Nato-jäsenyyden hakemisen.

Viime viikolla hallitus julkisti ajankohtaisselonteon, joka käsittelee turvallisuusympäristömme muutosta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Selonteossa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, hybridivaikuttamista, kyberturvallisuutta ja huoltovarmuutta, vain muutamia mainitakseni.

Nyt selonteko on lähetetty eduskuntaan, jossa kansanedustajat pääsevät käsittelemään sitä ja kuulemaan asiantuntijoita. Myös Nato-jäsenyyttä punnitaan selonteossa. On tärkeää tunnistaa se turva, minkä Naton jäsenenä saisimme. Samalla on tärkeää kartoittaa myös jäsenyyden hakemisen riskit. 

Johtopäätösten aika lähestyy.

Kaiken tämän keskellä mielissämme on ukrainalaisten taistelu itsenäisyytensä ja vapautensa puolesta. Tällä viikolla Suomi päätti lähettää Ukrainan avuksi puolustusmateriaalia jo kolmannen kerran.

Syy tälle on selvä. Jokainen päivä sotaa on liikaa. Seuraavien askelten tulee olla: tulitauko, rauha, jälleenrakennus.

Elämme nyt merkittäviä aikoja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tämän kevään päätökset jäävät historiaan. Ne tehdään tulevaisuutta varten.

Vanhan sanonnan mukaan median valokeilaan mahtuu aina vain yksi kriisi kerrallaan.

Ukrainan tilanne on ottanut tämän ykköspaikan julkisuudessa. Ymmärrettävästi ja perustellusti. Ukraina ansaitsee kaiken tuen kriisin keskellä. Tiivis uutisointi takaa sen, että Ukraina pysyy ihmisten mielissä.

Näyttää jopa siltä, että tiedustelutiedon julkisuus on valjastettu heikentämään Venäjän yllätysmahdollisuuksia. Kertomalla julkisuuteen tiedustelupalvelujen arvioita tulevista Venäjän operaatioista Yhdysvallat halunnee nostaa niiden toteuttamiskynnystä.

Kansainvälisessä diplomatiassa seurataan joka päivä myös paljon sellaisia kriisejä, jotka eivät ylitä uutiskynnystä.

Tämä pätee myös Valko-Venäjään. Valko-Venäjän tilanne on äärimmäisen huolestuttava. Sitä ei ole unohdettu eikä sitä saa unohtaa.

Venäjä on siirtänyt merkittävästi joukkojaan myös Valko-Venäjälle käynnissä olevien yhteisten sotaharjoitusten nimissä. Lienee mahdollista sekin, että maahan jäisi pysyvästi venäläisiä joukkoja. On vielä liian aikaista ennustaa, tuleeko näin tapahtumaan.

Muuttuuko tähän asti kohtuullisen löyhä Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitto joksikin paljon tiiviimmäksi ja mitä se tarkoittaisi? Kysymys on yhtä vaikea kuin se, mikä on Venäjän lopullinen tavoite Ukrainan suhteen.

Kansainvälinen turvallisuuspoliittinen tilanne on kireämpi kuin kertaakaan kylmän sodan päättymisen jälkeen.

Tilanteen huonontumisella olisi todennäköisesti selkeät heijastusvaikutuksensa myös Itämeren alueelle, meidän lähimerellemme.

Itämeri on Suomelle tärkeä alue. Merenkulun toimivuus ja merireittien pitäminen auki kaikissa olosuhteissa ja turvallisuustilanteissa on meille aivan keskeistä. Itämeren alueen tilanteella on suora vaikutus Suomeen.

Suomen omilla rajoilla on rauhallista. Välittömässä läheisyydessämme turvallisuustilanne on vakaa. Puolustusvoimat valvoo tilannetta herkeämättä päivin ja öin, ilman suuria otsikoita.

Suomalaiset voivat luottaa Puolustusvoimiemme kykyyn pitää turvallisuudestamme huolen. Suomen kansallinen puolustuskyky on hyvä.

Saamme kiittää edellisiä sukupolvia siitä, että olemme ylläpitäneet vahvaa puolustuskykyämme. Hallitusten kokoonpanoista riippumatta omasta puolustuskyvystä on haluttu pitää huolta. 

Niin tekee myös nykyinen hallitus. On ollut suurta viisautta varautua.

Olemme muun muassa säilyttäneet asevelvollisuuteen perustuvan laajan reserviläisten joukon silloinkin, kun sotilaallisen kriisin uhka näytti epätodennäköiseltä. Puolustusvoimiemme varustus kestää kansainvälisenkin vertailun.

Puolustuskykyämme rakentuu myös yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Kriisiaika on tiivistänyt tätä yhteydenpitoa. Kumppaneistamme läheisin on Ruotsi.

Rauhan aikana rakennetaan kriisin ajan työkalut. Tämä pätee niin sotilaalliseen puolustuskykyyn kuin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on tehty kestämään myös kriiseissä. Pienellä maalla voi kriisissä olla kokoaan suurempi merkitys. Tästä todistaa tasavallan presidentin aktiivinen ja maailmallakin arvostettu puhelindiplomatia. 

Näyttää siltä, että Ukrainan kriisin suhteen ollaan tulossa kohtaan, jossa latu haarautuu useampaan suuntaan. Diplomatia on ainoa järkevä latu eteenpäin jännitteisestä tilanteesta. 

Suomi on mukana kriisin ratkaisemisessa meille luontevalla tavalla – pitämällä omalta osaltaan diplomatian latua auki hankalillakin keleillä.

Hiihtokansalle diplomatian latu sopii, huonommallakin kelillä.

Onpahan ollut vuosi. Koronan kanssa on nähty ylä- ja alamäkiä, valoisampia ja synkempiä aikoja. Nyt ollaan taas vaikeammassa vaiheessa, mutta eiköhän täältäkin valoa kohti vielä päästä.

Puolustuksen saralla varsinkin syksy oli melkoinen. Se alkoi Kabulin evakuointioperaatiolla, joka oli aivan poikkeuksellinen. Onneksi se onnistui suunnitellulla tavalla.

Alkusyksystä saimme valmiiksi pitkään työstetyn puolustusselonteon. Se linjaa puolustuksemme kehittämistä tämän vuosikymmenen loppuun. Paikallisjoukkoihin panostetaan, kyber saa myös tarvittavaa huomiota.

Loppusyksystä taasen valmistui asevelvollisuuskomitean mietintö. Sen pohjalta ryhdytään mm. valmistelemaan kutsuntoja koko ikäluokalle.

Joulukuussa tehtiin historiallinen HX-päätös. Käyttöikänsä päätä lähestyvät Hornetit korvataan nykyaikaisilla F-35 -koneilla, joissa on kehityspotentiaalia pitkäksi aikaa eteenpäinkin.

Olen tyytyväinen, että edellä mainittuihin asioihin on saatu varsin laaja tuki eduskunnassa, ja yhteiskunnassa laajemminkin. Nykymaailma on sellainen, että Suomen on viisautta huolehtia puolustuksestaan.

Tämä kaikki on tapahtunut jännitteisessä toimintaympäristössä. Sitä ovat värittäneet mm. Valko-Venäjän rajojen hybridioperaatio ja maailmanpolitiikan muut tuulet. Tällä hetkellä katseet ovat ennen muuta Ukrainassa, jossa on iso huoli Venäjän joukkojen liikkeistä rajan tuntumassa.

Onko ihmiskunta joskus niin viisas, että saavutamme maailmanrauhan? Toivottavasti, mutta aikaa siihen näyttää vielä kuluvan.

Ideaalimaailmassa asioita ratkotaan keskustellen ja diplomatialla, ei aseilla. Siihen on hyvä pyrkiä jo tänä päivänä.

Joulun aika toivottavasti on rauhan aikaa kaikkialla. Ja rauha mieluusti jatkukoon myös vuonna 2022.

Toivotan kaikille blogini lukijoille hyvää joulun aikaa ja myötätuulta vuodelle 2022.

Politiikan syksy on käynnistynyt toden teolla. Hallitus löysi sovun budjettiriihessä, vaikka laidat välillä ryskyivätkin. Keltaiset budjettikirjat ilmestyivät eduskuntaan muutama viikko sitten. Se on politiikassa samanlainen syksyn merkki kuin syyssateet ja ruskakin.

Kaikkea ei kuitenkaan voi ennakoida. Elokuussa koimme vakavia hetkiä, kun eduskunta päätti lähettää Afganistanin evakuointioperaation tueksi suomalaisen suojausjoukon. Operaatio oli kaikeksi onneksi onnistunut ja Kabulista onnistuttiin evakuoimaan kansalaistemme lisäksi Suomelle ja EU:lle työskennelleitä ja heidän perheenjäseniään. Viranomaiset kotimaassa ja paikan päällä Kabulin lentokentällä olleet tekivät erinomaista työtä kovan paineen alla. Tuon viikon aikana nähtiin niin rohkeutta, päättäväisyyttä kuin yhteistä tahtoakin.

Puolustusministerin salkku on tänä syksynä täynnä painavaa asiaa. Syyskuussa julkaistiin uusi puolustusselonteko. Selonteko on tärkeä asiakirja, sillä se ohjaa Suomen puolustuksen kehittämistä vuosiksi eteenpäin. Eduskunnassa selonteko sai kiitosta yli puoluerajojen, myös opposition riveistä. Se tuntuu olevan näinä aikoina aika harvinaista. Se kertoo siitä, että Suomen puolustuksen merkityksestä ollaan tässä maassa laajasti yhtä mieltä. Suomen puolustus nojaa vahvaan maanpuolustustahtoon, jota löytyy poliittisen kentän eri puolilta.

Loka-marraskuun vaihteessa julkaistaan asevelvollisuuden kehittämistä pohtineen komitean lausunto. Kansanedustaja Ilkka Kanervan johtama komitea on käsitellyt tulevaisuuden asevelvollisuutta muun muassa puolustusvoimiemme tarpeiden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Kyse on siitäkin, miten mahdollisimman moni maanpuolustushenkinen suomalainen voisi suorittaa asepalveluksen, sukupuolesta riippumatta.

Ilmavoimien Hornetien korvaajaa etsivä HX-hanke kaartuu sekin loppusuoralle. Päätökset konemallista on tarkoitus tehdä vuoden loppuun mennessä. Hanke herättää kiinnostusta, niin kuuluukin. Kyseessä on arvokas investointi, sen sanon avoimesti. Onneksi tällaisia hankintoja ei tarvitse tehdä joka vuosi, eikä edes joka vuosikymmenkään. Poistumassa olevat Hornetit ovat palvelleet lähes 30 vuotta, ja uudet koneet lentäisivät jopa 2060-luvulle saakka.

Kaikki tämä pitää puolustusministerin liikkeessä. Syksyä värittävät budjettikeskustelut, kokoukset kotimaassa ja pohjoismaisten kumppaniemme kanssa ja monet erilaiset tehtävät. Nyt käsillä olevat päivät itselläni kuluvat Naton vieraita isännöidessä heidän vieraillessaan pääsihteeri Jens Stoltenbergin johdolla sekä Suomessa että Ruotsissa.

Talous on lähtenyt hyvin kasvuun ja vauhtikin on monella mittarilla parempi, kuin viime keväänä ehkä osattiin toivoa. Kaikki eivät ole kuitenkaan ole tässä kyydissä mukana. Monella yrittäjällä on vaikeuksia, eivätkä talouden pidemmän aikavälin haasteet ole miksikään muuttuneet. Velaksi eläminen ei pidemmän päälle kanna, vaikka leikkauksia ei kukaan toivokaan. Kestävä tapa pitää taloudesta huolta on raivata polkua uudelle kasvulle. Osaamista ja uskallusta Suomesta löytyy. Samalla täytyy nostaa jaloilleen niitä, joita korona on kolhaissut pahimmin.

Toivo elää, että tästä koronastakin lopulta päästään. Rokotekattavuus kasvaa hitaasti, mutta kasvaa kuitenkin. Sen myötä ja hallituksen koronastrategian mukaisesti Suomessa on otettu askeleita kohti normaalia. Maskit ovat joissain paikoissa hävinneet ja tapahtumia on voitu järjestää myös kasvokkain. Olen iloinen siitä, että tänä syksynä moni ravintola on voinut pitää ovensa auki ja moni opiskelija on päässyt aloittamaan opintonsa paikan päällä. Samalla pitää toki noudattaa varovaisuutta ja meidän päättäjien seurata tilanteen kehittymistä.

Vauhti kiihtyy, kuten iskelmässä lauletaan. Menossa on suurten asioiden syksy.