Pääsiäistervehdys

05.04.2015 - Blogi

Hyvää Pääsiäistä! Täytyy sanoa, että pari vapaapäivää tuli kyllä tällä kertaa oikeaan saumaan. Pieni rauhoittuminen vaalirumban keskellä on nyt aivan paikallaan. Kampanjan viimeinen kuukausi on nimittäin aika lailla vauhdikas. Reilusti yli sata erilaista tilaisuutta eri puolilla Uuttamaata. Pieni pääsiäisrauha on siis hyvä.

Sinänsä kampanjointi on mennyt aivan hyvin. Vaikka vaalitilaisuuksissa ehdokkaita käy tapaamassa vain aika pieni osa suomalaisista, väkeä on silti ollut mukavasti liikkeellä. Suurin osa taitaa muodostaa mielipiteensä mediasta syntyneen mielikuvan tai vaikkapa sosiaalisen median välityksellä. Ehdokkaistahan saa toki tietoa lehdistä tai netistä lukemalla. 

Kovin suuria vaalilupauksia en aio tällä kertaa olla antamassa, käy vaaleissa sitten sen johdosta miten käy. Sen voin luvata, että olen tavoitettavissa myös vaalien välillä ja toimin jatkossakin ahkerana ja aktiivisena kansanedustajana – olen aloitteellinen ja otan kantaa. Pyrin päätöksissäni ottamaan huomioon ihmisten toiveita ja ongelmia ja pyrin oikeudenmukaisuuteen.

Mutta en kuitenkaan halua luvata sellaista, mitä en välttämättä pysty pitämään. Valtiontalous on tällä hetkellä niin huonossa jamassa, että kuluja ei voi paljoa lisätä. Suomi velkaantuu yli miljoona euroa joka tunti. Tähän on saatava muutos. Sen verran meidän on ajateltava tulevia sukupolviakin.

Kaikista tärkeintä on saada Suomi takaisin nousun tielle. Siihen tarvitaan nippu toimenpiteitä, joilla edistetään yrittäjyyttä ja ihmisten työllistymistä. Luulenpa, että siihen tarvitsemme nyt myös henkisen ilmapiirin muutosta, jossa yhdessä lähdemme nostamaan maatamme ylös suosta. Siihen taidetaan tarvita myös uutta pääministeriä, johon tehtävään oma ehdokkaani on Juha Sipilä. 

Kun työllisyys paranee, velkaantuminen vähenee ja voimme puuttua yhä enemmän myös erilaisiin yhteiskunnan kipukohtiin. Erityisen tärkeää olisi mielestäni ennalta ehkäisevä työ. Se on yleensä myös kaikista inhimillisin tapa toimia, ja samalla edullisin. Tätä meidän päättäjien tuntuu vain olevan vaikea usein ymmärtää.

Näiden sivujen vasemmasta laidasta löytyvän “Eduskuntavaalit 2015” -linkin takaa löytyy vähän enemmän tietoa vaalitavoitteistani.

Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 8. huhtikuuta ja jatkuu tiistaihin 14. huhtikuuta asti. Varsinainen vaalipäivä on 19. huhtikuuta. Toivottavasti voit laittaa numeron 362 harkittavien joukkoon.

Pääsiäisterveisin, Antti

Vaalivankkurit vauhdissa

24.03.2015 - Blogi

No nyt on vaalikampanja vauhdissa ja alkaa olla ihan tekemisen meininkiä. Tänäänkin aamuseitsemältä liikkeelle ja äsken kotiin. Yhdeksän (!) vaalitilaisuutta menestyksellisesti (?) takana. No, koko homman menestystä arvioidaan vasta vaalipäivänä. Mutta täysi rumba on siis nyt päällä ja se tuntuu mukavalta. Vaikka vauhti on kova, niin itse asiassa nautin tästä kovasti. On upeaa kiertää vaalipiiriä, tavata vanhoja tuttuja ja tehdä myös uusia tuttavuuksia. Ja evästyksiä työhön tulee joka tilaisuudesta.

Tavoitteena kampanjanssa on kiertää kaikki Uudenmaan kunnat ja kaupungit ainakin kertaalleen. Sinänsä kaikki ovat tuttuja paikkoja, sillä olen vuosien aikana käynyt kaikissa niistä monta kertaa. Työtapaani kuuluu se, että olen liikkeellä muulloinkin kuin vain vaalien alla. Tällä tavalla aion jatkaa myös tulevalla vaalikaudella, jos tulen valituksi.

Itse asiassa tämän lupasin itselleni jo aikoja sitten, kun pyrin ensimmäistä kertaa eduskuntaan. Itseäni ärsytti sellaiset poliitikot, jotka tarjoavat kyllä kahvia ja pullaa vaalien alla, mutta vaalien jälkeen heistä ei kuulu mitään. Päätin, että itse teen työn toisella tavalla. Ja näin olen tehnytkin.

Tällä kertaa vaalikiertueeseeni kuuluu toritapahtumia ja kahvilatilaisuuksia, paneeleita, markkinoita ja erilaisia vaalitenttejä, joista pari kappaletta radiossakin. Vaalimainontaa tulee olemaan sanomalehdissä, tienvarsilla ja jonkun verran netissäkin. Lisäksi jaamme talkootyönä 50 000 flyeriä eri puolille Uuttamaata. Televisiomainonnan jätämme nyt väliin, sillä se on Uudellamaalla hyvin kallista.

Jos haluat tulla jututtamaan, tsekkaa sivuilta “Antti tavattavissa”, missä olen liikkeellä. Ota rohkeasti hihasta kiinni, niin vaihdetaan ajatuksia.

Voit toki laittaa myös mailia, vastaan niihin henkilökohtaisesti. Pieni viive tässä voi kyllä olla, koska päivät ovat juuri nyt hyvin täysiä. Mutta jossain kohtaa vastaus kyllä kolahtaa.

Vaaliteemoistani voit lukea näiltä sivuilta “Eduskuntavaalit 2015” -osiosta. Toivottavasti ajatukseni ovat mielestäsi riittävässä määrin järkevän tuntuisia, jotta voit laittaa numeron 362 harkittavien joukkoon. Jos haluat enemmänkin osallistua kampanjaan, siihen löytyy vinkkejä “Tue kampanjaa” -osiosta.

Olen koettanut vastata jotakuinkin kaikkiin vaalikoneisiin. Ne sijaitsevat mielestäni viihteen ja faktan välimaastossa. Niistä saa jotain osviittaa ehdokkaan ajatuksista, varsinkin, jos lukee vastausten perustelut. Toisaalta niissä on kyse aina vain yhdestä pienestä kysymyspatteristosta. Oikeassa eduskuntatyössä pitää ottaa kantaa satoihin, jopa tuhansiin kysymyksiin. Niinpä vaalikoneita ei kannata ihan sokeasti tuijotella. Mutta toki niistä jotain hyötyä on.

Televisiosta tulee myös puolueiden puheenjohtajien vaalitenttejä nyt kiihtyvällä tahdilla. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei ehkä ole värikkäin esiintyjä, mutta järkeviä näkemyksiä hänellä kyllä on paljonkin.

Ehkä se on mahdollisessa pääministerin tehtävässä sittenkin tärkeintä. Olen mielelläni tukemassa sitä työtä, jos tulen vaaleissa valituksi.

Joskin omiakin aivoja olen ajatellut käyttää jatkossakin.

Näin ei voi jatkaa

14.03.2015 - Blogi

Voi sanoa, että koko nelivuotiskausi oli jonkin sortin konttailua. Oma puolueeni oli oppositioasemassa, josta ei käytännössä asioihin paljoakaan vaikuteta. Hallitus puolestaan perustettiin kuuden puolueen pohjalle, jotka kaikki näyttivät vetävät köyttä vähän omaan suuntaansa. Lopputuloksena oli vesitettyjä kompromisseja, jos niitäkään.

Hallituspuolueista Vasemmistoliitto ja Vihreät pettyivät itsekin jo matkan varrella, ja jättivät hallituksen. Loppuun saakka hallitus nilkutti eteenpäin huteralla 102 paikan enemmistöllä. Viime viikkoina hallituspuolueet ovat mäiskineet toisiaan jo julkisestikin siihen malliin, että oman arvioini mukaan nykyinen hallitus ei olisi pysynyt pystyssä enää viikkoakaan.

Suomi velkaantuu vuodesta toiseen hurjaa vauhtia. Valtio ottaa velkaa tälläkin hetkellä enemmän kuin miljoona euroa tunnissa.

Ei näin voi jatkaa.

Tarvitsemme kahdenlaisia toimenpiteitä. Toisaalta tarvitaan säästöjä, jotka täytyy pystyä tekemään mahdollisimman järkevällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Tämä ei ole mukavaa puuhaa, mutta on rehellistä sanoa tämä ennen vaaleja. Hunajaa ei ole nyt jaettavaksi.

Toisaalta meidän pitää saada Suomen pyörät pyörimään. Nyt täytyy tehdä nippu päätöksiä, joilla edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Tarvitsemme myös henkisen ilmapiirin muutosta, jolla lähdemme tosissaan nostamaan Suomea suosta.

Kun yrityksemme pärjäävät ja työllistävät nykyistä enemmän, syntyy myös verotuloja. Näin voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut, lasten päivähoidosta koulutukseen, terveydenhoitoon ja ikäihmisten vanhuuden turvaan.

Keskustan vaaliohjelma, jossa on tarkemmin esityksemme, löytyy osoitteesta www.keskusta.fi. Olen itsekin osallistunut sen kirjoittamiseen eräiltä osin.

Elämme kovia aikoja, mutta Suomi on selvinnyt kovemmistakin ajoista. Olin eilen Mannerheimin patsaalla, jossa muistettiin 75 vuotta sitten päättynyttä Talvisotaa. Siitäkin selvittiin, vaikka hinta oli kova.

Tästäkin selvitään.

Eduskunnan loppuryysis

05.03.2015 - Blogi

Merkittävin kesken oleva asia on sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, ns. sote-uudistus. Tätä kirjoittaessani varhain torstaiaamuna alkaa näyttää siltä, ettei siitä valmista tule tällä vaalikaudella. Asia taitaa kaatua ennen muuta perustuslaillisiin ongelmiin. Tähän käsitykseeni saadaan varmasti varmistus aivan pian, tai sitten olen väärässä. Pieni ihme kuitenkin vaadittaisiin, että sote tästä vielä muutamassa päivässä syntyisi. No, joskus ihmeitäkin tapahtuu.

Asia on kaksipiippuinen. Huonosti valmisteltua uudistusta ei kannata väkisin runnoa läpi, koska seuraukset ovat kauaskantoiset. Nykyiset mallit ovat olleet mielestäni epäoikeudenmukaisia kuntien välisen kustannusjaon kannalta. Esimerkiksi suurin osa Uudenmaan kunnista ja kaupungeista joutuisi maksumiehen asemaan, mutta Helsinki saisi huomattavasti lisää rahaa. Muitakin avoimia kysymyksiä on, kuten se, miten kansalaisten ääni turvataan sote-palveluissa.

Sinänsä sote kyllä tarvitaan, jotta rajusti sosiaali- ja terveydenhoidon kustannusten kasvua voidaan hillitä. Sitä tarvitaan myös siksi, jotta hoitoketjut olisivat saumattomia ja kansalaiset saisivat parempaa palvelua. Uskon, ja asiantuntijat uskovat, että paremmalla organisoinnilla on mahdollista saada parempaa jälkeä nykyistä kohtuullisemmilla kustannuksilla. Tämän todistaa sekin, että osassa maata pystytään tuottamaan hyviä palveluita kohtuuhinnalla, osassa taas ei. Hyvistä käytännöistä kannattaa oppia. Meillä on paljon osaavaa ja hyvää henkilökuntaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Myös organisaatiot pitää saada hyvälle tasolle, jotta kansalaiset voisivat saada asianmukaista palvelua kohtuullisessa ajassa.

Eduskunnan ympäristövaliokunta piti viimeisen kokouksensa eilen. Kävimme läpi kansainvälisten ilmastoneuvottelujen tilannetta. Tämä vuosihan on todella tärkeä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta, sillä vuoden lopulla järjestetään Pariisissa erittäin tärkeä YK:n ilmastokokous. Siellä on välttämätöntä saada aikaan uusi globaali ja sitovat sopimus ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Maailmassa on vielä useita maita, jotka pitää saada näihin talkoisiin mukaan.

Vaalikiertue on nyt alkanut. Ilokseni tapahtumissa on ollut todella hyvin väkeä liikkeellä. Tuntuu, että nämä vaalit kiinnostavat nyt keskimääräistä enemmän. Se onkin hyvä asia, sillä edessä ovat tärkeät vaalit. Suomen suunta pitää saada muutettua lamasta ja taantumasta ylöspäin. Samalla täytyy pitää huolta siitä, että Pohjois-Euroopan turvallisuus ei järky.

Viisaudella ja vastuullisuudella on nyt käyttöä.

Juhan suuri suru

18.02.2015 - Blogi

Olin eilisiltana Sipilän ja uusmaalaisten ehdokkaiden kanssa Porvoossa laskiaistiistain tapahtumissa. Juha oli hyväntuulinen, eikä taatusti voinut aavistaa, mitä tuleman piti. Nyt kaikki on toisin. Elämä voi olla yllätyksellinen, niin ilossa kuin surussakin. On hyvä arvostaa niitä asioita mitä meillä tällä itse kullakin tällä hetkellä on. Koskaan ei tiedä, jos seuraavana päivänä siitä jotain arvokasta puuttuukin.

Kun oma läheinen ja jonkun ystävän läheinen kuolee, suru tulee lähelle.

Toisaalta surua voi kokea myös sellaisten ihmisten tilanteista, joita ei tunne.

Ukrainan tilanne on sellainen, valitettavasti edelleen joka päivä, vaikka uusi tulitauko pitäisi olla päällä. Debaltsevessa ja muualla Donetskin ja Luhanskin alueella kuolee joka päivä nuoria sotilaita ja eri ikäisiä siviilejä. On onnetonta, että alueella ei vieläkään ole päästy todelliseen edistykseen rauhanneuvotteluissa. Työtä pitää jatkaa ponnekkaasti niin kauan, että rauha saavutetaan. Inhimilliset kärsimykset siellä ovat varmasti todella kovat.

Eikä Ukraina ole kaukana. Helsingistä on suurin piirtein saman verran matkaa Kiovaan kuin Utsjoellekin.

En nyt välitä kirjoittaa ajankohtaisesta politiikasta sen enempää tällä kertaa. Kiitän kuitenkin kaikkia, joita olen viime päivinä tavannut. Viime viikonvaihteessa tarjoamillani ystävänpäivän kahveilla kävi hienosti väkeä. Se oli hyvä startti tuleviin eduskuntavaaleihin. Mutta palataan vaaliasioihin vähän myöhemmin.

Ukrainasta Kreikkaan

04.02.2015 - Blogi

Muutama päivähän meni Euroopan Neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa Strasbourgissa. Ukrainan ja Venäjän tilanne oli sielläkin vahvasti esillä. Oli mielenkiintoista kuulla eri maiden kantoja ja näkemyksiä asiassa. Pääsin myös vaihtamaan sanasen Venäjän ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Aleksei Pushkovin kanssa.

Venäjällä eletään Ukrainan kriisistä eri todellisuutta kuin EU-maissa. Mediat ja poliitikot kertovat asiat aivan toisella tavalla. Venäjän mukaan sillä ei ole sotilaita Ukrainassa. Ukrainan mukaan niitä on yli 9000. Venäjän mielestä tätä ei ole pystytty todistamaan. Uhreja tulee koko ajan lisää, valitettavasti.

Tässä tarvitaan nyt aktiivista diplomatiaa, jotta ensiaskeleena tulitauko saadaan pitämään. Myös Suomi voisi presidentin johdolla ottaa tässä asiassa kokoaan isompaa roolia. Nykymenolla tässä konfliktissa ei ole voittajia.

Euroopan Neuvosto päätti poistaa Venäjän delegaatiolta äänioikeuden toistaiseksi parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Kokous oli aika jännitteinen.

Eduskuntakautta ei ole enää paljoa jäljellä. Maan hallituksen taival ei ole ollut kovin kummoinen, se täytyy valitettavasti sanoa. Hallitus ei ole saanut aikaiseksi päätöksiä, joilla käännettäisiin Suomen suunta nousuun. Se tehtävä jää nähtäväksi eduskuntavaalien kautta valittavalle seuraavalle hallitukselle.

Viikonloppuna hallitus päätyi pyörtämään oman päätöksensä lasten kotihoidontuen pakkokiintiöimisestä. Pidän päätöksen perumista järkevänä. Pakkokiintiöinti olisi vienyt perheiltä valinnanvaraa ja tuonut kunnille lisäkustannuksia päivähoitopaikkojen järjestämisestä. Arvio oli, että kustannuksia olisi tullut noin 80 miljoonaa euroa. Työmarkkinoille ratkaisu olisi tuupannut viitisen tuhatta uutta työnhakijaa. Työttömiä on kyllä jo muutenkin enemmän kuin tarpeeksi.

Uudistuksella oli sinänsä arvokas tavoite, tasa-arvon lisääminen. Katson, että keino oli kuitenkin väärä. Ennemminkin työelämän sukupuolten välistä tasa-arvoa pitää edistää kaventamalla naisvaltaisten ja miesvaltaisten alojen palkkaeroja ja tasaamalla vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia työnantajille. Nykytilanteessa osa työnantajista edelleen välttelee nuorten naisten palkkaamista raskauksia ja niiden aiheuttamia kustannuksia peläten. Valitettavasti.

Mutta on asenneongelmia myös miesten suhteen. Olen tavannut useita nuoria isiä, joilla olisi ollut haluja pitää isyysvapaita ja jäädä lapsen kanssa kotiin, mutta työnantaja on suhtautunut asiaan nihkeästi. Lyhyen kokemukseni perusteella voin sanoa, että isyysvapaat ovat äärimmäisen arvokkaita ja kannatettavia mahdollisuuksia. Niihin kannattaa tarttua, se on perheiden ja lopulta työnantajienkin etu.

Olin tänään STM:n järjestämässä näitä aiheita liipanneessa mielenkiintoisessa tasa-arvoa käsitelleessä paneelikeskustelussa Keskustan edustajana. Muut panelistit olivat kovatasoisia, kuten Antti Rinne (SDP), Laura Räty (kok), Ville Niinistö (vihr) ja Paavo Arhinmäki (vas). Linkki löytyy uutispalstani kautta, jos joku haluaa katsoa, miten siellä pärjäilin.

Tämän iltapäivän ja illan väänsimme eduskunnassa kättä jälleen kerran Kreikasta. Jokainen puolue, myös omani, selvitti oman toimintansa asiassa parhain päin. Kaikki ovat toimineet eri tavalla kriisin mittaan, mutta kaikki ovat omasta mielestään olleet oikeassa.

Varmaan pieni itsekriittisyyskin voisi tehdä hyvää.

Erityisen huolissani Kreikan suhteen olen siitä, että maa saattaa alkaa uhkailemaan EU-päätöksenteon halvaannuttamisella, jos lainoja ei anneta anteeksi. Se voisi olla erittäin vahingollista esimerkiksi yhteisen toimintalinjan hakemisessa Ukrainan kriisin suhteen. Yhtä lailla muita EU-politiikan kysymyksiä voidaan koplata pelinappuloiksi. Se oli tuhoisaa EU:lle.

Kreikka alkoi jo osoittaa ensimmäisiä taloudellisen toipumisen merkkejä. Toivottavasti se ei itse vie asioitaan nyt uuteen solmuun.

Me Suomessa voisimme puolestamme Kreikan sormella osoittelun sijaan siihen, että laitamme omat asiamme kuntoon. Jos emme saa suuntaamme muuttumaan, saatamme ennen pitkää löytää itse itsemme kriisimaiden joukosta.

Uudenmaan uusi vuosi

10.01.2015 - Blogi

Itse olisin valmis unohtamaan haikailut uudesta metropolihallinnosta. Metropolihallinto loisi uuden hallintohimmelin, byrokratiaa ja kustannuksia. Se jakaisi Uudenmaan alueen luonnottomalla tavalla, jossa Itä- ja Länsi-Uusimaa jäisivät oman onnensa nojaan. Keski-Uusimaa ja muut kehyskunnat puolestaan jäisivät päätöksenteossa helposti Helsingin jalkoihin. Espoon ja Vantaan vaikutusvalta jäisi nähtäväksi. Metropolialueella itsessään kansalaisten vaikutusmahdollisuudet heikkenisivät vallan siirtyessä uudelle mammuttiorganisaatiolle.

Parempaa yhteistyötä kyllä tarvitaan maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisuun. Tämä voidaan toteuttaa ilman uusia ja kalliita hallintorakenteita. Vahvistetaan yhteistyötä nykyisessä maakuntaliitossa, eli Uudenmaan liitossa ja laajennetaan joukkoliikenteen HSL-aluetta. Joukkoliikenteeseen pitää muutenkin jatkossa panostaa aivan uudella tavalla. Yhteydet ja liityntäpysäköinti on saatava paremmalle tolalle. Myös valtion panosta tarvitaan tähän, eikä kaikkea voi sälyttää talousvaikeuksissa olevien kuntien harteille.

Helsingissä on ryhdytty tohottamaan maanalaista Pisara-rataa. Pitkällä tähtäimellä siinä voi olla järkeä, mutta hanke on erittäin kallis. Tässä tilanteessa laittaisin Pisaran edelle muita ratahankkeita pääradan parantamisesta alkaen sekä lukuisia liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta parantavia tiehankkeita ja kevyen liikenteen väylähankkeita eri puolilla Uuttamaata, jotka odottavat toteuttamistaan. Pisaran hinnalla saisimme nopeasti kymmeniä pienempiä, mutta tärkeitä hankkeita liikkeelle.

Harva uusmaalainen ajelee henkilöautolla pelkäksi huvikseen. Autoa tarvitaan ennen muuta työssäkäyntiin ja muiden perusasioiden hoitamiseen. Siksi pääkaupunkiseudun tietullit ja GPS-paikannukseen perustuvat autonkäyttömaksut on syytä torjua. Selkeintä on kerätä veroeuroja polttoaineverojen muodossa. Se Suomessa kyllä osataan.

Sote-uudistuksessa on pidettävä huolta siitä, että tarvittavat peruspalvelut on saatavissa läheltä ja että uudistus  kohtelee maan eri alueita ja kuntia oikeudenmukaisesti. Jos onnistumme, voimme parantaa palveluiden laatua ja sujuvuutta ilman kustannusten karkaamista käsistä. Ensimmäiset taloudelliset laskelmat suosivat liikaa Helsinkiä suhteessa muuhun Uuteenmaahan. Monille kunnille olisi tulossa iso lasku.

Arvostan kyllä pääkaupunkiamme Helsinkiä, mutta kaikkea kehitystä ei pidä keskittää Kehä I:n sisäpuolelle. Myös muualla on oltava elämisen mahdollisuuksia, maaseutualueita myöten. Ihmisillä on oltava vapaus valita asuinpaikkansa omien tarpeidensa mukaisesti. Työpaikkojen ja koulutusmahdollisuuksien lisäksi on tärkeää, että myös harrastusmahdollisuuksia on olemassa kohtuullisen matkan päässä. Kansanterveyden kannalta erityisen tärkeää on, että liikunnan harrastaminen on mahdollista ja helppoa kaikille.

On myös syytä ajatella ja toimia niin, että elämisen edellytyksiä on myös tuleville sukupolville. Tämä tarkoittaa myös ympäristön huomioimista päätöksenteossa. Paikallisesti Uudellamaalla se tarkoittaa esimerkiksi Itämeren, järviemme, jokiemme ja pohjavesiemme kunnosta huolehtimista.