Veljet samalle viivalle

24.10.2018

Talvi- ja jatkosotaan osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Koettelemus oli kova, ja moni kaatui taistelurintamalle.

Sodan jälkeen näistä ihmisistä tuli äitejä ja isiä, myöhemmin isovanhempia. Arkisia asioita hoidettiin, opiskeltiin, tehtiin töitä. Sodan elänyt sukupolvi rakensi sitä Suomea ja niitä hyvinvointipalveluita, joista me kaikki saamme nyt osaltamme nauttia.

Sodan jälkeinen arki ei ollut helppo. Kotiin palasi tuhansia pysyvän vamman saaneita. Nuorimmat rintamalle lähtijät olivat vasta 16 -vuotiaita. Joka kahdeksas sotiin osallistunut ei koskaan päässyt takaisin kotiin. Veteraanien keski-ikä on nyt jo yli 93 vuotta. Reilu vuosikymmen sitten elossa oli 85 000 veteraania. Vuoden 2018 alussa joukossamme eli vajaa 14.000 sotiin osallistunutta miestä ja naista.

Ikävä tosiasia on, että veteraanit eivät ole enää kauaa keskuudessamme. Maamme kunniakansalaiset ovat totisesti ansainneet arvokkaan vanhuuden. Ja heidän henkisestä perinnöstään ja vapaasta, itsenäisestä isänmaasta on pidettävä huolta myös sen jälkeen, kun aika on viimeisestäkin veteraanista jättänyt.

Veteraanijärjestöt ovat käyneet yhdessä kaikkien eduskuntaryhmien kanssa arvokasta vuoropuhelua useamman vuoden ajan. Keskusteluissa on toistuvasti noussut esiin toive veteraanien koti- ja avopalveluiden saamiseksi koskemaan kaikkia sotaveteraaneja. Tällä hetkellä sotainvalideilla on oikeus laajoihin palveluihin, mutta rintamaveteraaneilla oikeudet ovat olleet selvästi kapeammat.

Eduskuntaryhmien kesken johdollani käydyt keskustelut toivat viimein tänä syksynä tulosta. Kaikkien eduskuntaryhmien ja maan hallituksen yhteinen päätös on, että rintamaveteraanien kotipalveluoikeudet laajennetaan samaan tasoon sotainvalidien kanssa. Lakialoite asiasta on juuri tullut eduskunnan käsittelyyn. Jokainen veteraani saa jatkossa oikeudet yhdenvertaisiin kotipalveluihin, kotipaikasta tai sotakohtalosta riippumatta. Tämä on sekä taloudellisesti että periaatteellisesti merkittävä ja tärkeä päätös.

Veljet samalle viivalle, kuten veteraanit itse sanovat.