Edus­kunnan puhemies Mat­ti Van­ha­nen jul­kai­si Suo­men­maan blo­gi­kir­joi­tuk­ses­saan oman vaa­li­ko­neen­sa kes­kus­tan pu­heen­joh­ta­jak­si pyr­ki­vil­le. Tartuin haasteeseen ja vastaukseni Vanhasen laatimiin kysymyksiin löytyvät alta.

1. San­te­ri Al­kio – eri­tyi­ses­ti ro­maa­neis­saan – pa­tis­taa sur­ke­aa elä­mää viet­tä­viä ot­ta­maan it­se­ään nis­kas­ta kiin­ni, me­ne­mään maa­ta­lous­kurs­sil­le ja tart­tu­maan heti la­pi­oon ojien avaa­mi­sek­si ja va­sa­raan rik­kou­tu­neen la­don oven kor­jaa­mi­sek­si. Mi­ten tämä oma­toi­mi­suut­ta ja it­se­kas­va­tus­ta ko­ros­ta­va al­ki­o­lai­suus is­tuu ny­ky­ai­kaan, jos­sa kai­kes­sa huu­de­taan val­ti­o­ta ja ve­ron­mak­sa­jien ra­ho­ja apuun?

Is­tuu hy­vin­kin. Kat­son, et­tä ter­veel­lä, työ­i­käi­sel­lä ja työ­ky­kyi­sel­lä ih­mi­sel­lä täy­tyy ol­la joku vas­tuu omas­ta toi­meen­tu­los­taan. Täl­lä het­kel­lä myös avoi­mia työ­paik­ko­ja on tar­jol­la enem­män kuin ai­koi­hin. On myös ti­lan­tei­ta, jois­sa täy­tyy ol­la val­miut­ta lisä- tai uu­del­leen­kou­lut­tau­tu­mi­seen.

Sel­vää on se­kin, et­tä yh­teis­kun­nan on hyvä ol­la tar­peen mu­kaan apu­na sii­nä, et­tä avoi­met työ­pai­kat ja työt­tö­mät työn­ha­ki­jat koh­taa­vat.

Yh­teis­kun­taa tar­vi­taan kyl­lä tu­ke­maan eri­lai­sia hei­kom­pi­o­sai­sia, ku­ten pie­ne­lä­ke­läi­siä, sai­rai­ta, van­huk­sia ja vam­mai­sia.

2. 1990-lu­vun alus­sa pel­kä­sim­me, et­tä naa­pu­ris­tam­me saat­tai­si tul­la jopa sa­to­ja tu­han­sia tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta maa­ham­me. Pi­täi­si­kö kes­kus­tan ajaa EU:ssa jär­jes­tel­mää, jos­sa täl­lai­sis­sa yk­sit­täi­sis­sä krii­seis­sä, joi­ta ky­sei­nen jä­sen­maa ei ky­ke­ne it­se en­nal­ta­eh­käi­se­mään, muut jä­sen­maat aut­tai­si­vat esim. Suo­mea?

Kyl­lä sii­nä voi­si ol­la jär­keä. Oleel­lis­ta on, et­tä saa­daan riit­tä­vän laa­ja si­tou­tu­mi­nen EU:ssa vas­tuun­kan­toon mah­dol­li­sis­sa krii­si­ti­lan­teis­sa.

Tur­va­pai­kan­ha­ki­ja­po­li­tii­kas­sa ylei­ses­ti vii­me vaa­li­kau­del­la kes­kus­tan lin­ja näyt­ti ulos­päin tur­han lep­sul­ta. Lin­jan pi­tää ol­la tiuk­ka, mut­ta oi­keu­den­mu­kai­nen, ja sen pi­tää myös näyt­tää sil­tä.

3. Mi­ten hank­ki­sit vai­kut­ta­vuut­ta alu­e­po­li­tiik­kaan? Luo­tat­ko sii­hen, et­tä val­ti­on lai­tos­ten ti­heä alu­eel­li­nen pal­ve­lu­verk­ko on tär­kein­tä? Min­kä mer­ki­tyk­sen alu­e­ke­hi­tyk­ses­sä ase­tat ki­kyn, T&K-toi­min­nan, kil­pai­lun va­paut­ta­mi­sen ja inf­ran run­ko­verk­ko­jen ke­hit­tä­mi­sel­le?

Koko Suo­men asia on kes­kus­tal­le erit­täin tär­keä asia. Elä­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia pi­tää ol­la syr­jä­seu­tu­ja ja maa­seu­tua myö­ten.

En­sim­mäi­nen asia on, et­tä työn­te­koon löy­tyy mah­dol­li­suuk­sia. Työ­paik­ko­jen syn­nyn kan­nal­ta yri­tys­ten pär­jää­mi­nen on olen­nais­ta. Kun yri­tyk­set pär­jää­vät myös alu­e­ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta haas­ta­vim­mil­la alu­eil­la, syn­tyy myön­tei­siä nä­kö­a­lo­ja ja mah­dol­li­suuk­sia saa­da vä­es­tön­kas­vu ylös­päin.

Kiky oli yk­si tär­keä te­ki­jä vii­me vaa­li­kau­del­la, mil­lä työl­li­syys saa­tiin nou­suun. Täl­lä vaa­li­kau­del­la tar­vi­taan toi­sen­lai­sia toi­mia, jois­ta T&K on yk­si, ja pie­ny­ri­tys­ten ase­man hel­pot­ta­mi­nen toi­nen esi­merk­ki.

En kan­na­ta kai­ken kes­kit­tä­mi­sen ide­o­lo­gi­aa. Pi­dän riit­tä­vän kat­ta­vaa jul­kis­ta pal­ve­lu­verk­koa tär­ke­ä­nä. Kun­nol­li­nen inf­ra on tär­keä osa sitä. Pa­nos­tuk­sia tie- ja ra­ta­verk­koon pi­tää mää­rä­tie­toi­ses­ti jat­kaa. Tiet on lai­tet­ta­va kun­toon so­ra­tei­tä myö­ten. Tie­to­lii­ken­ne­verk­ko­jen kat­ta­vuu­teen ja toi­mi­vuu­teen pi­tää niin ikään pa­nos­taa.

Alu­e­po­li­tii­kas­sa on poh­dit­ta­va myös uu­sia vä­li­nei­tä, ku­ten ve­ro­pork­ka­noi­ta. Ajat­te­len niin, et­tä ta­sa­pai­noi­nen alu­e­ke­hi­tys on etu niin kas­vu­kes­kuk­sil­le kuin sy­väl­le maa­seu­dul­le­kin – koko Suo­men etu.

4. Min­kä oh­jeen/kan­nus­tuk­sen an­nat kes­kus­tan kun­ta­päät­tä­jil­le, kun ky­län kou­lun op­pi­las­mää­rä uh­kaa pu­do­ta al­le 20 op­pi­laan?

Pie­net­kin kou­lut ovat ar­vok­kai­ta. Olen nii­tä ko­ti­kun­ta­ni val­tuus­tos­sa puo­lus­ta­nut jo yli 20 vuot­ta.

Mut­ta ti­lan­teet ovat eri kun­nis­sa eri­lai­sia, ja kun­ta­päät­tä­jien pi­tää pys­tyä miet­ti­mään oman kun­nan kan­nal­ta par­haat rat­kai­sut. Ky­lä­kou­lun lak­kaut­ta­mi­sen pi­täi­si ol­la mie­les­tä­ni vas­ta se vii­mei­nen vaih­to­eh­to.

Yli­pää­tään syn­ty­vyy­den las­ku on koko Suo­mel­le iso kan­sal­li­nen ky­sy­mys, jos­ta on kes­kus­tel­tu ai­van lii­an vä­hän. Sii­nä kyse on en­nen muu­ta sii­nä iäs­sä ole­vien nais­ten ja mies­ten ti­lan­teis­ta, mah­dol­li­suuk­sis­ta ja toi­veis­ta.

Edus­kun­nas­sa nap­pia pai­na­mal­la em­me saa syn­ty­vyyt­tä nou­suun, mut­ta mei­dän pi­tää ra­ken­taa sel­lais­ta Suo­mea, jo­hon ha­lu­taan li­sää lap­sia. Ajat­te­len, et­tä Suo­mes­ta pi­täi­si teh­dä maa­il­man lap­si- ja per­heys­tä­väl­li­sin yh­teis­kun­ta.

5. Mi­ten mää­ri­tät val­ta­suh­teen kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa kun­nal­lis­jär­jes­tön ja val­tuus­to­ryh­män vä­lil­lä?

“Kun­nal­lis­jär­jes­tö mää­rit­tää isot lin­jat ja ta­voit­teet, joi­ta val­tuus­to­ryh­mä to­teut­taa. Toki val­tuus­to­ryh­mäl­lä pi­tää ol­la mah­dol­li­suus, oi­keus ja vel­vol­li­suus­kin ol­la myös it­se aloit­teel­li­nen ja re­a­goi­da eri­lai­siin ti­lan­tei­siin.”

6. Jaat­ko peuk­ku­ja ja kom­ment­te­ja sa­ma­na vii­kon­lop­pu­na sekä sa­dan­tu­han­nen ih­mi­sen Pride-kul­ku­ees­ta et­tä 80000 ih­mi­sen les­ta­di­o­lai­sen liik­keen su­vi­päi­vis­tä?

Olen var­mas­ti mo­lem­pia peu­kut­ta­nut­kin. Mi­nun kes­kus­taa­ni kyl­lä hy­vin mah­tu­vat niin Su­vi­seu­rois­sa kä­vi­jät kuin Pride-mars­sien ys­tä­vät­kin. Ih­mi­set ovat ar­vois­taan, ihan­teis­taan ja va­kau­muk­sis­taan riip­pu­mat­ta yh­tä ar­vok­kai­ta, ai­van jo­kai­nen. Näin ajat­te­len.

7. Mie­len­sä­pa­hoit­ta­mi­nen on saa­nut po­li­tiik­kaa lii­kut­ta­van voi­man. Mi­ten hal­lit­set sitä, et­tä puhe elä­ke­jär­jes­tel­män ra­hoi­tus­haas­teis­ta ei kään­ny elä­ke­läis­ten syyl­lis­tä­mi­sek­si, säh­kö­au­toi­lun vi­si­oin­ti ei muu­tu van­hal­la Vol­vol­la aja­van mie­len mus­tu­mi­seen tai syn­ty­vyy­den puo­les­ta pu­hu­mi­nen nais­ten esi­neel­lis­tä­mi­sek­si?

Kes­kus­tan pi­tää pu­hua po­li­tii­kan sel­ko­kiel­tä. Elä­ke­läi­set ovat eläk­keen­sä an­sain­neet, var­sin­kin pie­niä eläk­kei­tä pi­tää nos­taa­kin.

Säh­kö­au­toi­lu on au­toi­lun tu­le­vai­suut­ta, mut­ta ei re­a­lis­mia suu­rim­mal­le osal­le suo­ma­lai­sis­ta vie­lä vuo­si­kau­siin. Mel­kein kaik­ki­al­la Suo­mes­sa hen­ki­lö­au­to­ja tar­vi­taan, ei­kä sen käy­tös­tä pidä syn­tiä teh­dä. En ole kiel­tä­mäs­sä die­sel- en­kä ben­sii­ni­au­to­ja.

Syn­ty­vyy­den puo­les­ta pu­hu­mi­nen on vai­kea, mut­ta vält­tä­mä­tön tee­ma. Se on kan­sa­kun­nan koh­ta­lon­ky­sy­mys pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, ei ke­nen­kään esi­neel­lis­tä­mis­tä. Sitä pi­tää kui­ten­kin sa­mal­la ko­ros­taa, et­tä rat­kai­sut, unel­mat ja toi­veet ovat ai­na hen­ki­lö­koh­tai­sia.

8. Kun vuok­ra-asu­mi­sen ku­lut Hel­sin­gis­sä nou­se­vat, niin pi­tää­kö nos­taa asu­mis­tu­kea, sää­tää vuok­ra­sään­te­ly, li­sä­tä kil­pai­lua vuok­ra-asun­to­jen li­sää­mi­sek­si vai ke­hit­tää muu­ta Suo­mea, jos­sa asu­mi­nen on hal­vem­paa?

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­mi­nen al­kaa ol­la jo sie­tä­mät­tö­män kal­lis­ta. Ky­sy­myk­ses­sä ase­tel­luis­ta vaih­to­eh­dois­ta kak­si jäl­kim­mäis­tä ovat toi­mi­via rat­kai­su­ja sii­hen.

9. Kun uk­ko ja ak­ka ha­lu­a­vat ra­ken­taa elä­ke­ta­lon jär­ven ran­nal­le, mak­sa­vat sin­ne it­se tien, säh­köt ja ve­sien­kä­sit­te­lyn, niin pi­tää­kö kun­nan an­taa ra­ken­nus­lu­pa vai ke­hot­taa hei­tä os­ta­maan osa­ke Ki­vis­tös­tä juna-ase­man vie­res­tä?

Asun­to­po­li­tii­kas­sa pi­täi­si huo­mi­oi­da en­tis­tä enem­män ih­mis­ten omia toi­vei­ta. Joi­den­kin toi­ve on talo jär­ven ran­nal­la tai muu­ten luon­non lä­hel­lä, toi­sil­la ker­ros­ta­lo-osa­ke Van­taan Ki­vis­tös­sä.

Mi­nus­ta ra­ken­ta­mi­sen pi­täi­si ol­la ny­kyis­tä hel­pom­paa ja vä­hem­män by­rok­raat­tis­ta. Tämä kos­kee myös ra­ken­nus­lu­pa­käy­tän­tö­jä. Jos ukol­la ja akal­la on ra­ken­ta­mi­seen so­pi­va tont­ti, niin mi­nus­ta kun­nan pi­täi­si lupa an­taa.

10. Mi­ten va­kuu­tat ää­nes­tä­jän sii­tä, et­tä mo­ni­vuo­ti­nen nur­mi ja sii­tä ra­vin­toa tuot­ta­va mä­reh­ti­jä on il­mas­ton kan­nal­ta hy­väk­syt­tä­vä? En­tä kas­vis­ten ys­tä­vän sii­tä, et­tä Itä­me­ren ka­lan syön­ti on ym­pä­ris­tö­te­ko par­haas­ta pääs­tä?

Ko­ti­mai­nen nau­dan­li­ha on il­mas­ton kan­nal­ta sel­väs­ti pa­rem­pi vaih­to­eh­to kuin vaik­ka­pa bra­si­li­a­lai­nen tuon­ti­li­ha.

Meil­lä riit­tää puh­das­ta vet­tä ja Suo­mes­sa käy­tet­tä­vä nur­mi­re­hu on ym­pä­ris­tön kan­nal­ta hyvä jut­tu. Nur­mi vä­hen­tää ve­sis­tö­jen fos­fo­ri­kuor­maa ja si­too hii­li­di­ok­si­dia. Nau­ta puo­les­taan muut­taa nur­men ih­mi­sel­le ar­vok­kaak­si pro­tei­i­nik­si.

Itä­me­ren ka­laa syö­mäl­lä vä­hen­ne­tään me­ren ra­vin­ne­kuor­mi­tus­ta. Tämä liit­tyy suo­raan esi­mer­kik­si ran­nik­ko­ve­sien laa­tuun. Ko­ti­mai­sen ka­lan syö­mi­nen on ai­na pie­ni ym­pä­ris­tö­te­ko. Kan­nat­taa suo­sia ko­ti­mais­ta ruo­kaa.

11. Mi­ten se­li­tät yrit­tä­jä-ää­nes­tä­jil­le sen, et­tä jäl­leen ker­ran pu­na­mul­ta­hal­li­tus te­kee pa­rem­paa yrit­tä­jä- ja omis­ta­ja­työ­tä ja maa­ta­lous­po­li­tiik­kaa, kuin esi­mer­kik­si vuon­na 2011 aloit­ta­nut ko­koo­muk­sen joh­ta­ma si­ni­pu­na, joka nos­ti pää­o­ma­tu­lo­ve­roa, osin­ko­ve­roa ja pe­rin­tö­ve­roa?

Sii­hen riit­tää ly­hyt fak­tan­tar­kis­tus. Ko­koo­muk­sen joh­ta­ma si­ni­pu­na ki­ris­ti ve­ro­tus­ta. Kes­kus­ta piti huo­len vii­me hal­li­tuk­ses­sa ja täs­sä hal­li­tuk­ses­sa, et­tä pie­ny­rit­tä­jän ve­ro­tus ei ki­ris­ty.

Tämä on yk­si tapa tur­va­ta se, et­tä työ­paik­ko­ja syn­tyy maa­ham­me li­sää jat­kos­sa­kin.

12. Mi­ten avaat pal­kan­saa­jan sil­mät sii­tä, et­tä ki­kyn kal­tai­nen toi­min­ta on lo­pul­ta kaik­kien ja eri­tyi­ses­ti työt­tö­mien edun mu­kais­ta?

Suo­men ti­lan­ne oli vuon­na 2015 niin huo­no, et­tä jou­dut­tiin te­ke­mään usei­ta vai­kei­ta rat­kai­su­ja ja vi­he­li­äi­siä sääs­tö­jä. Pal­kan­saa­jat oli­vat mu­ka­na var­sin­kin kiky-rat­kai­sun myö­tä. Moni jou­tui tin­ki­mään, mut­ta Suo­men kan­nal­ta se kan­nat­ti.

Tut­ki­mus­ten mu­kaan vii­me kau­den kiky-rat­kai­sun an­si­os­ta maa­ham­me syn­tyi vii­me vaa­li­kau­del­la kym­me­niä tu­han­sia uu­sia työ­paik­ko­ja. Sen an­si­os­ta ny­kyi­sel­lä hal­li­tuk­sel­la ei ole tar­vet­ta jat­kaa leik­kauk­sia ja sääs­tö­jä. Se on muu­ten ai­ka kova jut­tu.

13. Mi­ten vah­vis­tat per­hei­tä pe­rus­ta­vien tu­le­vai­suu­de­nus­koa?

Ar­jes­sa vä­lil­lä unoh­tuu, et­tä meil­lä on on­ni elää yh­des­sä maa­il­man par­hais­ta val­ti­ois­ta. Suo­mes­sa asi­at pää­sään­töi­ses­ti toi­mi­vat, on tur­val­lis­ta elää ja vi­ra­no­mai­siin voi luot­taa.

Meil­lä on upea maa, mah­ta­va luon­to ja hy­vät kou­lu­tus- ja työn­te­ko­mah­dol­li­suu­det. Ja pi­däm­me huol­ta, et­tä tämä on hie­no maa jat­kos­sa­kin. Jos vain osaam­me toi­mia vii­saas­ti, Suo­men tu­le­vai­suus on va­loi­sa. Us­kon, et­tä osaam­me.

14. Hy­väk­syt­kö ajat­te­lu­ta­van, jos­sa koko ikän­sä sääs­te­li­ääs­ti elä­nyt ja va­ral­li­suut­taan kar­tut­ta­nut elä­ke­läi­nen lai­te­taan mak­sa­maan tar­vit­se­mi­aan jul­ki­sia pal­ve­lu­ja, mut­ta va­ra­ton saa sa­mat pal­ve­lut tois­ten mak­sa­ma­na?

Ajat­te­len niin, et­tä jul­kis­ten pal­ve­lu­jen pi­tää pää­sään­töi­ses­ti ol­la mak­sut­to­mia tai mak­su­jen pi­tää ol­la hy­vin koh­tuul­li­sia. Ei voi edel­lyt­tää, et­tä kaik­ki sääs­töt pa­ko­te­taan käyt­tä­mään jul­ki­siin pal­ve­lui­hin.

15. Kun vas­tak­kai­na­set­te­lu tun­tuu ole­van po­liit­ti­sen kan­na­tuk­sen käyt­tö­voi­ma, niin te­ki­sit­kö kes­kus­tas­ta lei­mal­li­ses­ti ai­no­an pää­kau­pun­ki­seu­dun ul­ko­puo­li­sen Suo­men edun­val­vo­jan?

En. Kun ajat­te­len niin, et­tä kes­kus­ta on koko Suo­men puo­lue, koko Suo­meen kuu­luu myös pää­kau­pun­ki­seu­tu. Vas­tak­kai­na­set­te­lul­la voi eh­kä saa­da kan­na­tuk­ses­sa pi­ka­voit­to­ja, mut­ta kes­tä­vää kan­na­tus­ta tai hy­vää Suo­mea sil­lä ei mie­les­tä­ni ra­ken­ne­ta.

Sik­si us­kon, et­tä Suo­mi tar­vit­see vah­vaa toi­mi­jaa po­liit­ti­sel­le kes­ki­ken­täl­le. Suo­mi tar­vit­see kes­kus­taa.

16. Mis­sä mah­dol­li­ses­ti muis­sa asi­ois­sa kes­kus­ta voi­si nous­ta po­la­ri­saa­ti­on toi­sek­si vaih­to­eh­dok­si niin, et­tä ih­mi­set lei­maa­vat kes­kus­te­luis­saan ky­sei­sen tee­man ai­na au­to­maat­ti­ses­ti kes­kus­tan ruis­lei­väk­si?

Kyl­lä nii­tä löy­tyy, otan­pa esi­mer­keik­si vaik­ka­pa seu­raa­vat:

1) Ta­sa­pai­noi­sen alu­e­ke­hi­tyk­sen edis­tä­mi­nen.

2) Maa­seu­dun ja maa­ta­lou­den puo­lus­ta­mi­nen.

3) Pie­ny­rit­tä­jyy­den ja työn­te­on ar­vos­ta­mi­nen.

4) Per­hei­den va­lin­nan­va­pau­den ja ko­ti­hoi­don­tu­en puo­lus­ta­mi­nen.

5) Oma­toi­mi­suu­den, it­sen­sä ke­hit­tä­mi­sen ja opis­ke­lun ar­vos­ta­mi­nen.

6) Yh­teis­kun­nan hei­kom­pi­o­sai­sis­ta huo­leh­ti­mi­nen.

7) Maan­lä­hei­sen ja luon­non­lä­hei­sen, suo­ma­lai­sen elä­män­ta­van ar­vos­ta­mi­nen.

17. Min­kä­lai­sis­sa asi­ois­sa joh­ta­ma­si kes­kus­ta tu­kee jo­tain Hel­sin­kiin si­joit­tu­vaa in­ves­toin­tia?

Mi­nus­ta pe­ri­aat­tei­den pi­tää ol­la sa­man­kal­tai­set kuin muu­al­la­kin Suo­mes­sa. Kun on ky­sy­mys mer­kit­tä­vis­tä alu­eel­li­sis­ta tai kan­sal­li­sis­ta tar­peis­ta.

On tär­ke­ää, et­tä Hel­sin­ki ja pää­kau­pun­ki­seu­tu pär­jää­vät ver­tai­lus­sa Poh­jois-Eu­roo­pan mui­den vas­taa­vien kes­kus­ten sar­jas­sa.

On hie­noa, et­tä esi­mer­kik­si Hel­sin­ki-Van­taas­ta on saa­tu ke­hi­tet­tyä mer­kit­tä­vä kan­sain­vä­li­sen ta­son len­to­a­se­ma. Sii­tä hyö­tyy koko Suo­mi.

18. Lii­ken­net­tä ve­ro­te­taan nyt eri­tyi­ses­ti polt­to­ai­neen ku­lu­tuk­sen eli käy­tän­nös­sä aje­tun mat­kan mu­kaan. Tämä on maa­seu­dun kan­nal­ta var­maan pa­hin ve­ro­tus­ta­pa. Oli­sit­ko val­mis ot­ta­maan ve­to­vas­tuun suu­res­ta uu­dis­tuk­ses­ta, joka siir­täi­si ve­ron ajo­jen seu­ran­taan pai­kan­nuk­sen pe­rus­teel­la? Sil­loin yk­si­tyis­teil­lä ja so­ra­teil­lä aja­via ve­ro­tet­tai­siin mur­to-osal­la ka­duil­la ja moot­to­ri­teil­lä aja­viin ver­rat­tu­na? Mi­nis­te­ri Ber­ne­rin väy­läyh­ti­öi­de­an ra­hoi­tus­mal­li lä­hes­tyi tätä, mut­ta vas­tus­ta­jat on­nis­tui­vat lei­maa­maan ide­an päin­vas­toin maa­seu­dun vi­hol­li­sek­si.

Olen eh­kä van­ha­nai­kai­nen, mut­ta olen hi­ve­nen nih­keä pai­kan­nuk­seen pe­rus­tu­val­le au­toi­lun ve­ro­tuk­sel­le. Se toi­si ai­na­kin pe­rus­ta­mis­vai­hees­sa li­sä­kus­tan­nuk­sia, en­kä ai­na­kaan tois­tai­sek­si luo­ta sii­hen, et­tä tek­no­lo­gia toi­mi­si sa­tap­ro­sent­ti­ses­ti. Eli it­se en ot­tai­si täs­tä ve­to­vas­tuu­ta.

Olen hivenen nihkeä paikannukseen perustuvalle autoilun verotukselle.

19. Sal­li­sit­ko tu­le­vai­suu­des­sa kus­tan­nus­ten kar­si­mi­sek­si har­vaan asu­tuil­la alu­eil­la jouk­ko­lii­ken­teen ja tak­sien siir­ty­mi­sen tie­to­ko­neen oh­jaa­mak­si?

Kau­em­pa­na tu­le­vai­suu­des­sa tämä lie­nee mah­dol­lis­ta, mut­ta ei re­a­lis­mia vie­lä ihan lä­hi­vuo­sien Suo­mes­sa. Ei­kä se ole mi­nul­le it­sei­sar­vo, et­tä ih­mi­nen kor­va­taan ko­neel­la kaik­ki­al­la mis­sä suin­kin mah­dol­lis­ta.

20. Mi­hin koh­taan pal­ve­luis­sa ase­tat ra­jan jul­ki­sen sek­to­rin ja yk­si­tyi­sen tuo­tan­non koh­dal­la? Us­kot­ko läh­tö­koh­tai­ses­ti, et­tä jul­ki­sen sek­to­rin tuo­tan­to on asi­ak­kaan kan­nal­ta laa­duk­kaam­paa?

Täl­lais­ta ra­jaa on yleis­pä­te­väs­ti vai­ke­aa, el­lei mah­do­ton­ta mää­rit­tää. Meil­lä on hy­vää jul­ki­sen sek­to­rin tuo­tan­toa, ja huo­noa. Sama kos­kee yk­si­tyis­tä.

Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on kui­ten­kin ol­ta­va pää­vas­tuu esi­mer­kik­si kou­lu­tuk­ses­ta ja eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta. Oleel­lis­ta on, et­tä pe­li­sään­nöt ovat sel­vät.

21. Kuin­ka mon­ta pro­sent­tia si­vis­tyk­ses­tä­si on jul­ki­sen kou­lu­tuk­sen luo­maa ja pal­jon­ko olet hank­ki­nut sii­tä it­se­kas­va­tuk­sel­la?

No en­pä ole tätä miet­ti­nyt. Pe­rus­kou­lus­ta ja kor­ke­a­kou­lu­tut­kin­nos­ta läm­min kii­tos Suo­men val­ti­ol­le.

Mut­ta si­vis­tyk­sen ym­mär­rän pal­jon kou­lu­tus­ta laa­jem­pa­na, ja olen sitä myös oma­toi­mi­ses­ti pal­jon hank­ki­nut, ja niin kai teen joka päi­vä.

Sa­no­taan näin, et­tä 50 % on kou­lu­tuk­sen tuo­maa, 25 % it­se­kas­va­tus­ta ja 25 % ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen tuo­maa sy­dä­men si­vis­tys­tä.

22. Olet pu­heen­joh­ta­ja­na hou­ku­tel­lut ko­ke­neen mi­nis­te­rin oman vaa­li­pii­rin­sä ja “var­man va­lin­nan” si­jas­ta aset­tu­maan eh­dok­kaak­si Hel­sin­gis­tä. Hän saa siel­tä eh­dok­kais­tam­me sel­väs­ti par­haan tu­lok­sen, mut­ta jää va­lit­se­mat­ta. Olet­ko val­mis hy­väk­sy­mään hä­nel­le esim. mi­nis­te­riä avus­ta­van val­ti­o­sih­tee­rin työn?

Kyl­lä, jos hän on ky­sei­seen teh­tä­vään pä­te­väk­si kat­sot­ta­va hen­ki­lö.

23. Mi­ten on­nis­tum­me juu­ri­am­me kun­ni­oit­ta­en me­nes­ty­mään kau­pun­geis­sa ide­o­lo­gi­am­me poh­jal­ta?

Mei­dän pi­tää päät­tä­väi­ses­ti pus­kea omaa lin­jaam­me myös kau­pun­geis­sa eteen­päin. Jos em­me riit­tä­väl­lä ta­val­la pär­jää kau­pun­geis­sa ja Ete­lä-Suo­mes­sa, kuih­dum­me his­suk­seen pie­nek­si. Tämä pi­tää es­tää, ja meil­lä on sii­hen vä­li­neet.

Kes­kus­ta on ih­mis­lä­hei­nen ja so­pi­van luon­non­lä­hei­nen kan­san­lii­ke. Aja­tuk­sem­me ih­mi­syy­des­tä, työn­te­on, yrit­tä­mi­sen ja it­sen­sä ke­hit­tä­mi­sen ar­vos­ta­mi­ses­ta toi­mi­vat niin maal­la kuin kau­pun­gis­sa. Hy­vän Suo­men ra­ken­ta­mi­seen tar­vi­taan muu­ta­kin kuin ää­ri­liik­kei­tä.

Kes­kus­tan juu­ret ovat maal­la, ei­kä sitä tar­vit­se hä­ve­tä. Myös mo­nel­le kau­pun­ki­lai­sel­le on tär­ke­ää, et­tä Suo­mes­sa on toi­mi­vien kau­pun­kien li­säk­si elä­vä maa­seu­tu. Kes­kus­taa ää­nes­tä­mäl­lä saa mo­lem­mat.

24. La­taat­ko so­meen mie­luum­min lo­ma­ku­via Niz­zan ran­ta­kah­vi­las­ta vai nuo­ti­o­kah­vil­ta Ko­lil­la?

Mie­luum­min nuo­ti­o­kah­vit Ko­lil­ta, mut­ta ei mi­nul­la mi­tään Niz­zaa­kaan vas­taan ole. Mi­nus­ta ko­ti­maan mat­kai­lua kan­nat­taa suo­sia, mut­ta en pa­hek­su, jos ih­mi­nen jos­kus maa­il­mal­la­kin lo­mai­lee.

25. Mis­tä si­nul­le kes­kus­ta­lai­nen iden­ti­teet­ti­si muo­dos­tuu?

Suo­ma­lai­ses­ta elä­män­ta­vas­ta.