Kirjoitus on julkaistu Lännen median lehdissä 14.12.

Suomi ja Ruotsi jatkavat rauhanajan ylittävän puolustusyhteistyönsä syventämistä. Kriiseihin ja sodanaikaan liittyvä kahdenvälinen operatiivinen suunnittelu sekä koordinoidut ja yhteiset toimet korostavat pyrkimyksiä. Yhdessä olemme vahvempia, kirjoittavat puolustusministerit Antti Kaikkonen (kesk.) ja Peter Hultqvist (sd.).

Suomen ja Ruotsin kahdenvälisellä puolustusyhteistyöllä on erityinen asema maidemme turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on muuttunut ajan mittaan haastavammaksi, mikä edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä kahden- ja monenkeskisesti.

Toteutimme 27.11. ministeritasolla table top -harjoituksen. Skenaariopohjainen harjoitus perustui kuvitteelliseen konfliktiin Itämeren alueella. Tavoitteena oli harjoitella poliittisia päätöksentekoprosesseja konfliktitilanteessa. Paransimme käsitystämme yhteisiin sotilaallisiin operaatioihin liittyvistä mahdollisuuksista, menettelyistä ja haasteista.

Puolustusyhteistyömme lujittaminen palvelee monia tarkoituksia. Suomella ja Ruotsilla on yhteisiä geostrategisia intressejä ja näkemyksiä Itämeren alueen turvallisuushaasteista. Molempien harjoittama turvallisuuspolitiikka perustuu vahvaan kansalliseen sotilaalliseen suorituskykyyn sekä periaatteeseen, jonka mukaan turvallisuutta rakennetaan yhteistyössä muiden maiden ja järjestöjen kanssa.

Sekä Suomen että Ruotsin turvallisuuspolitiikka liittyy selkeästi maidemme EU-jäsenyyteen ja tiiviiseen kumppanuuteen Naton kanssa. Lisäksi edistämme yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, vahvaa transatlanttista yhteyttä ja pohjoismaista yhteistyötä.

Olemme edistyneet merkittävästi

Suomen ja Ruotsin yhteistyön syventämisen suuntaviivat esiteltiin laajalle yleisölle vuoden 2015 alussa. Sen jälkeen on tehty paljon työtä, ja olemme edistyneet merkittävästi. Sotilaallinen kykymme toimia yhdessä on kehittynyt nopeasti viimeisten viiden vuoden aikana.

Harjoitukset ja ennakkovalmistelut ovat olennaisia, jotta kriisien tai konfliktien aikana voidaan tehdä yhteistyötä. Suuret harjoitukset, joissa on mukana suomalaisia ja ruotsalaisia yksiköitä – kuten Aurora, Northern Wind, Trident Juncture, Arctic Challenge Exercise ja Northern Coasts – ovat osoittaneet, että pystymme ja olemme valmiita toimimaan yhdessä. Lisäksi kahdenvälisiä suomalais-ruotsalaisia harjoituksia toteutetaan säännöllisesti.

Vuonna 2016 Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien tehtäväksi annettiin kehittää valmius suunnitella ja toteuttaa yhteisiä sotilaallisia operaatioita rauhan, kriisien ja sodan aikana. Olemme viime vuosina edistyneet merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamisessa. Nyt voimme toimia sotilaallisesti yhdessä, jos tätä koskevat poliittiset päätökset tehdään molemmissa maissa.

Useita konkreettisia toimia yhteistyön tiivistämiseksi on toteutettu. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon, ja työ jatkuu.

Isäntämaatuesta keskustelut käynnissä

Viime vuonna hallituksemme hyväksyivät puolustusyhteistyötä koskevan kahdenvälisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa todetaan muun muassa, että yhteistyön tavoitteena on vahvistaa maidemme puolustuskykyä ja luoda edellytyksiä yhteisille kaikkien puolustushaarojen sotilaallisille toimille ja operaatioille kaikissa tilanteissa. Maidemme puolustusministeriöt ovat nyt yhdessä määritelleet seuraavat painopistealueet yhteistyön syventämisessä.

Jatkamme skenaariopohjaisia harjoituksia sekä virkamies- että ministeritasolla. Arvioimme oikeudellisesti, millaisille uusille kahdenvälisille järjestelyille tai kansallisille lainsäädäntömuutoksille voi olla tarvetta. Keskeinen osa jatkotyötä ovat myös kahdenväliset isäntämaatuen järjestelyt, jotka mahdollistavat koordinoitujen tai yhdistettyjen operaatioiden toteuttamisen joko Suomen tai Ruotsin alueella. Tarvittavien järjestelyjen luomisesta käydään parhaillaan keskusteluja.

Pyrimme parantamaan yhteistä tilannekuvaa koskevia järjestelyjä. Lisäksi pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä puolustusvoimiemme operatiivista vaikuttavuutta. Siksi selvitämme myös, miten alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen liittyvää yhteistyötä voitaisiin syventää.

Yhdessä myös kriisejä päin

Hedelmällinen yhteistyömme ulottuu myös välittömän turvallisuusympäristömme ulkopuolelle. Käymme läpi, miten voisimme paremmin koordinoida osallistumistamme kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Maamme haluavat kantaa yhdessä vastuuta rauhan, kriisin ja sodan aikana. Sillä on vakauttava vaikutus, ja se nostaa sotilaallisten välikohtausten kynnystä lähialueillamme. Yhteistyömme antaa vahvan signaalin mahdollisille vastustajille siitä, että olemme sekä halukkaita että kykeneviä toimimaan yhdessä kaikissa olosuhteissa. Suomen ja Ruotsin tiiviimpi puolustusyhteistyö on edelleen keskeinen tekijä nykyisten ja tulevien turvallisuushaasteiden hallinnassa. Olemme sitoutuneet viemään yhteistyötä eteenpäin ja siten edistämään vakautta.

Suomi ja Ruotsi yhdessä ovat turvallisuuden tuottajia Itämeren alueella.