Valtioneuvosto hyväksyi tänään ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Seuraavaksi selonteko siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Selonteot ovat vakiintuneet viime vuosikymmeninä toimintatavaksi, jossa kukin hallitus tuo kerran vaalikaudessa eduskunnalle ja samalla kaikille suomalaisille esille kokonaisvaltaisesti linjansa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Eduskunnalle annettava uusi UTP-selonteko on hyvää jatkoa tälle käytännölle.
UTP-selonteko luo pohjaa myös puolustusselonteolle, jonka valmistelu alkaa välittömästi. Keväällä 2021 annettavassa puolustusselonteossa konkretisoidaan, mitä Suomen puolustamiselta käytännössä edellytetään. Kyseessä on toinen kerta, kun laadimme erillisen puolustusselonteon. Menettely on todettu toimivaksi.
UTP-selonteon huomiot Suomen ja Euroopan lähialueiden epävakaasta turvallisuustilanteesta ovat valitettavan realistisia. Suurvaltojen keskinäinen kilpailu on kiristänyt kansainvälistä tilannetta ja tämä heijastuu myös Suomen turvallisuusympäristöön. Meihin ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta emme voi sitä poissulkeakaan tulevaisuudessa.
Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, mutta säilytämme mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Tämä linja ei selonteossa muutu. Muutoinkin sanoisin, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme peruslinja säilyy, ja hyvä niin. Omalta pieneltä osaltaan Suomi voi olla luomassa vakautta Pohjois-Eurooppaan, ja joskus laajemminkin.
Sotilaallisesti liittoutumattomana maana oma, vahva kansallinen puolustuskyky on turvallisuutemme kivijalka. Meillä tulee olla kaikki puolustuksemme kannalta keskeiset sotilaalliset voimavarat omasta takaa. Juuri tämän vuoksi olemme mm. parhaillaan valmistelemassa vanhenevien Hornetien korvaamista.
Kansainvälisellä yhteistyöllä vahvistamme puolustuskykyämme. Erityisesti Ruotsin kanssa tehtävä puolustusyhteistyö on ottanut viime vuosina harppauksia eteenpäin. Tätä työtä jatkamme. Samaten teemme yhteistyötä EU:n, muiden pohjoismaiden ja Naton kanssa. Meillä on myös keskeisiä kahdenvälisiä yhteistyökumppaneita, kuten Yhdysvallat.
Koronaviruspandemia on herättänyt meidät kaikki varautumisen ja huoltovarmuuden merkitykseen laaja-alaisiin kriiseihin varautumisessa. Esimerkiksi juuri pandemiat eivät noudata rajoja ja tämän
vuoksi tehokas kansainvälinen yhteistyö on avainsana, kansallista vahvaa kriisinsietokykyä unohtamatta.
Kuten selonteossa todetaan: ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja on vakaa ja ennustettava. Se perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, yhteistoimintaan ja vaikuttamiseen Euroopan unionissa sekä sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen nojaavaan monenkeskiseen yhteistyöhön.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata valtion itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeä tavoite on, että kansallisin toimin ja kansainvälisellä yhteistyöllä estetään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.”
Tältä pohjalta on hyvä jatkaa.