Asunnottomien yö 17.10.2016, Tuusulan Mutterimaja

Hyvinvointiyhteiskunnassa jokaisella on oikeus kotiin. ”Koti on siellä missä sydän” ei riitä vaan jokaisella on oltava myös katto tuon sydämen päälle. Koti, se on siellä missä on kattokin. Lokakuun 17. päivä vietetään jälleen valtakunnallista Asunnottomien yötä. Valitettavasti osa meistä nukkuu sen tuttujensa nurkissa, rappukäytävissä, lehtiroskiksissa, teltoissa, kuka missäkin.

Viime vuonna Suomessa oli 6785 yksin elävää asunnotonta ja 424 asunnotonta perhettä. Pitkäaikaisasunnottomuus on Suomessa laskenut vuodesta 2008 lähtien jopa yli 1300 henkilöllä, mikä on EU:n sisällä ainutlaatuista. Muualla kehityssuunta on valitettavasti päinvastainen. Kahdenkymmenen vuoden aikaväliä tarkasteltaessa asunnottomuus on Suomessa peräti puolittunut, mikä on erityisen hienoa ja osoittaa, että työ asunnottomuuden torjumiseksi on ollut pääosin onnistunutta. Samalla kuitenkin asunnottomien joukko on monimuotoistunut, yhä useampi asunnoton on maahanmuuttaja tai nuori alle 25-vuotias. Pahiten asunnottomuus koskettaa täällä pääkaupunkiseudulla.

Tukitoimenpiteistä ja positiivisesta kehityssuunnasta huolimatta Suomessa oli viime vuonna 7 898 asunnotonta. Se on lähes kahdeksantuhatta henkeä liikaa yhteiskunnassa, jonka menestystarina on rakennettu hyvinvoinnin ympärille. Asunnottomuus on hyvinvointiyhteiskuntamme häpeätahra.

Asunnottomuuden syyt ovat moninaiset eikä niitä ratkaista yhdellä tietyllä keinolla. Kun syyt ovat monimutkaiset, myös keinojen on katettava monta elämän osa-aluetta ja keinojen on tultava yhteisesti monelta eri sektorilta ihmistä vastaan. Asunnottomuustyö on liitettävä kiinteästi osaksi muuta syrjäytymisen torjuntatyötä.

Yhä useampi ajautuu asunnottomuuteen esimerkiksi taloudellisten, mielenterveys- tai päihdeongelmien takia. Nykyisellään sosiaali-, terveys- ja työelämäpalvelut ovat liian kaukana toisistaan, jolloin luukulta luukulle juoksemaan joutuva saattaa tipahtaa näiden korkeiden kynnysten väliin. Myös kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla liian vähän.

Näihin epäkohtiin on puututtava. Hallituksen tavoitteena on osoittaa 2 500 uutta asuntoa tai asuntopaikkaa asunnottomille tai asunnottomuuden riskiryhmille vuoteen 2019 mennessä. Asuntojen ympärille rakennetaan myös palveluita, jotka tukevat asunnottomuuteen johtaneiden ongelmien ratkaisua mahdollisimman ihmisläheisesti ja matalalla kynnyksellä. Tämä ennaltaehkäisee myös asunnottomuuden uusiutumista. Kynnykset eivät saa olla liian korkeat. Tämä työ on käynnissä.

Hallitus on tänä vuonna laatinut asunnottomuuden ennaltaehkäisemisen toimenpideohjelman, jonka yhtenä periaatteena on erittäin arvokas ”asunto ensin” –malli. Mallissa tunnistetaan se, että asunnottomuuteen johtavat ongelmat ratkeavat paremmin, kun ihminen saa kodin heti kuntoutumisen alussa eikä vasta edistyttyään tai ansaittuaan sen.

Lauantain Keski-Uusimaassa kaksi vuotta asunnottomana ollut 42-vuotias Mika kuvaili koskettavasti, miten hankalassa tilanteessa asunnoton saattaa olla. ”Kun on jatkuvasti väsynyt, nälissään ja koditon, on vaikea keskittyä hakemaan töitä”, Mika kuvaili tilannettaan. Asunto ensin –periaatteen tärkeys tiivistyykin juuri tähän: elämän palikat on helpompi saada järjestykseen, kun on edes koti. Siksi asunto on lähtökohta, ei päämäärä. Kun ihminen kokee haasteita tai on vaarassa syrjäytyä, oma asunto on perusedellytys kuntoutumisen ja elämän reunasta kiinni saamisen käynnistämiselle – ja ennen kaikkea onnistumiselle.

Koti on jokaisen perusoikeus.

Euroopan neuvoston ministerien sijaiskokous hyväksyi viime viikolla merkittävän suosituksen nuorten oikeuksista ja niiden toteutumisesta Euroopassa. Suositus on jatkumoa etenkin suomalaisten nuorisotoimijoiden työlle nuorten oikeuksien puolesta.

Kansanedustaja Antti Kaikkonen ja Allianssin edustajat saivat nuorten oikeudet ensimmäistä kertaa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen agendalle vuonna 2008. Nyt hyväksytty suositus on tärkeä askel eteenpäin ja osa pitkäjänteistä työtä nuorten oikeuksien tunnistamisen eteen Euroopassa.

Ministerikomitean sijaiskokouksen suositus vetoaa Euroopan neuvoston jäsenmaihin, jotta nämä loisivat tehokkaita käytäntöjä nuorten osallistamiselle ja kouluttamiselle tunnistamaan omia oikeuksiaan. Jäsenmaiden tulisi huomioida nuorten oikeudet entistä paremmin läpileikkaavana osana poliittisia linjauksia ja varmistaa, että eri oikeudet toteutuvat myös nuorten kohdalla.

– Suositus on tärkeä muistutus siitä, että myös nuorten oikeuksista on pidettävä lujasti huolta. Euroopan talouskriisi ja poliittinen tilanne vaikuttavat kaikkiin, mutta erityisesti nuoriin. Suositus tukee nuorten poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuurillisten oikeuksien toteumista. Pallo on nyt jäsenmailla, jotta ne lähtevät konkreettisesti toteuttamaan suositusta, Kaikkonen kommentoi.

Euroopan neuvoston suosituksen lisäksi myös toinen aloite, jota Kaikkonen on ollut mukana edistämässä, on viime aikoina edennyt menestyksekkäästi. Vuonna 2011 Suomen YK-liiton puheenjohtajana toiminut Kaikkonen luovutti yhdessä Allianssin ja Suomen Partiolaisten kanssa vetoomuksen YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonille, jotta nuorten oikeudet ja marginalisoituminen huomioitaisiin paremmin YK:ssa. Vetoomuksessa ehdotettiin, että turvallisuusneuvosto hyväksyisi Nuoret, rauha ja turvallisuus –päätöslauselman, joka nostaisi nuorten vaikuttamismahdollisuudet globaaliagendalle. Joulukuussa 2015 YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyikin päätöslauselman Nuoret, rauha ja turvallisuus. Kesäkuussa 2016 myös ihmisoikeusneuvosto hyväksyi päätöslauselman Nuoret ja ihmisoikeudet.

-Nuoret on huomioitava vahvasti kansainvälisessä päätöksenteossa. Esimerkiksi maahanmuuttotilanteessa näemme, että liikkeellä ovat etenkin nuoret, joiden tulevaisuudenkuvat näyttävät synkiltä koulutuksen ja työn puutteen sekä turvallisuustilanteen takia. Siksi on hienoa nähdä, että nuorten oikeuksiin on alettu herätä vahvasti monissa kansainvälisissä päätöksentekoelimissä, Kaikkonen tiivistää.

Kaikkonen oli Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen jäsen vuosina 2004-2015. Viime syksynä hänelle myönnettiin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniajäsenyys pitkäjänteisestä työstä yleiskokouksessa. Kaikkonen oli myös Allianssin puheenjohtajana vuosina 2002-2005 ja YK-liiton puheenjohtaja vuosina 2010-2011.

Eduskunnan puhemiehelle

Lahden moottoritien varrella Mäntsälässä sijaitsevan Tuuliruusun levähdysalue ei nykyisellään ole yhteydessä ympäröivään alueeseen eikä siten sen kohdalla oleva liittymä ole alueen yritys- ja asiakasliikenteen hyödynnettävissä. Lahden moottoritie (VT4) ja Helsingintie (seututie 140) olisi mahdollista yhdistää Tuuliruusun liittymän kohdalta tieyhteydellä, joka mahdollistaisi alueen laajemman kehittymisen sekä turvallisemmat liikennejärjestelyt.

Tarvittava tieyhteys olisi noin 180 metriä pitkä, minkä lisäksi seututielle tarvittaisiin mahdollisesti myös hidastus- ja kiihdytyskaistat. Kustannus olisi pieni saatavaan hyötyyn nähden, ja voidaan lähteä siitä, että tieyhteyden rakentamisen kustannuksista vastaisi Mäntsälän kunta.

Moottoritien alueella on Tuuliruusun levähdysalueen takia jo olemassa olevat hidastus- ja kiihdytyskaistat molempiin suuntiin alikulkuineen. Opastusten lisäksi muita investointeja ei siis tarvittane moottoritien osalta. Maa-alue on kunnan ja tienpitäjän omistuksessa.  Tieyhteyden suunnittelu ja rakentaminen hyödyntäisi moottoritien olemassa olevaa liittymää siten, ettei moottoritielle ole tarvetta rakentaa uutta liittymää Mäntsälän kohdalle. Tieyhteyden rakentaminen helpottaisi myös nykyisen Mäntsälän eteläisen liittymän seudun ruuhkahuippuja ja siirtäisi myös läheiseen risteykseen tarvittavan laajennetun kiertoliittymän rakentamisajankohtaa.

Vastaavia liikenneratkaisuja on tehty myös muualla Uudellamaalla.

Tieyhteys helpottaisi myös alueen julkisen liikenteen kehittämistä. Mäntsälän kunta on aiemmin hakenut silloiselta aluehallintovirastolta pysäkkiä moottoritiellä kulkeville pikavuoroille Tuuliruusun kohdalle, mutta pysäkkiä ei saatu nimenomaisesti paikallistieyhteyden puutteen takia. Mäntsälän läpi kulkee vuorokaudessa noin 50 pikavuoroa yhteen suuntaan ja näistä noin 40 vuoroa ajaa Mäntsälän ohi pysähtymättä. Tieyhteys avaisi mahdollisuuden pikavuorojen pysähtymiselle.

Mäntsälän kunta sekä useat alueella toimivat yrittäjät ovat ottaneet hankkeeseen positiivisesti kantaa ja todenneet, että tieyhteydellä olisi myönteinen vaikutus alueen yritystoimintaan ja niiden liikennejärjestelyihin. Tieyhteys helpottaisi levähdysalueen talvikunnossapitoa sekä ennen kaikkea raskaan liikenteen ajojärjestelyjä, jotta reittien ei tarvitsisi kulkea taajaman kautta. Tieyhteyden myötä alueen yritys- ja asiakasliikenne kulkisi enenevissä määrin Tuuliruusun liittymän kautta ja liikennejärjestelyt esimerkiksi valtatie 25:n yrityksiin helpottuisivat. Tieyhteys valtatie 4:n ja seututie 140:n välillä tukisi alueen kehittymistä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tieyhteys valtatie 4:n ja seututie 140:n välille saadaan rakennettua?

Helsingissä 29.9.2016

Antti Kaikkonen /kesk

Outi Mäkelä /kok

Antti Rinne /sd