Eduskuntavaalit edessä – käytä ääntäsi.

12.03.2023 - Uncategorized

Avasin eilen vaalikampanjani, tällä kertaa poikkeuksellisessa paikassa, Tuusulanjärven jäällä. Järvi on nykyisin hieno talviurheilupaikka, jonne ihmiset tulevat ulkoilemaan eri puolilta Uuttamaata. Vaalistartti onnistui hienosti, satoja ihmisiä kävi teltallamme. Saatiin hieno avaus vaalikampanjalle.

Lähiviikkoina kierrän koko Uudenmaan, pääkaupunkiseudulta Hankoon, Lohjalta Lapinjärvelle, ja paljon siinä välissä. Tarkoitus on olla tavattavissa, jos haluat tulla silmätysten ajatuksia vaihtamaan tai ehdokasta tenttaamaan. Tämä on itselleni luontainen toimintatapa. Tarkemmin ja pidempään seuranneet tietävät, etten tee tätä vain vaalien alla, vaan myös vaalien jälkeen. Tavattavissa vaalien välilläkin, siis.

Turvallisuus on pääteemani. Mikä voisi näinä aikoina olla tärkeämpää? Isänmaan turvallisuudesta täytyy pitää huolta. Turvallisuus on maanpuolustusta, isänmaan sotilaallista turvallisuutta ja mm. sitä, että viemme Naton jäsenyysprosessimme turvallisesti maaliin. Ja monin muinkin tavoin pidämme huolta siitä, että saamme rauhassa elää jatkossakin.

Mutta turvallisuus on muutakin. Se on myös sitä, että kaduillamme ja kyläteillä voi turvallisesti liikkua. Väkivaltarikollisuuteen ja nuorten haitalliseen jengiytymiseen pitää puuttua. Poliisi tarvitsee resurssinsa, mutta ennaltaehkäisy on kaikkein tärkeintä. Se lähtee jo siitä, että lasten ja nuorten hyvinvoinnista pidetään huolta.

Turvallisuus on sitäkin, että yhteiskuntamme toimii. Varhaiskasvatus on laadukasta ja pysyvää henkilökuntaa on riittävästi. Koulutuksen laadusta ei tingitä. Sairaana saa hoitoa ja ikäihmisillä on turvallinen ja arvokas vanhuus.

Meillä on moni asia hyvin, mutta on edellämainituissa epäkohtiakin ja parantamisen varaa. Joten työtä on.

Haluan myös pitkäjänteisyyttä päätöksentekoon. Ei riitä, jos päättäjälle tulevaisuus tarkoittaa ensi vuotta tai seuraavia vaaleja. Ei, tähtäin pitää asettaa paljon pidemmälle. Miten nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pidemmällä tulevaisuudessa tämän päivän lasten ja nuorten elämään – tai meidän kaikkien? Katse pitää laittaa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tai vieläkin pidemmälle, jos vain mahdollista. Tähän liittyy sekin, että emme saa tärvellä maamme hienoa luontoa, järviä, meriä, vesistöjä.

Elämme tuulisia aikoja tällä hetkellä. Synkkä sota Euroopassa jatkuu, eikä loppua valitettavasti vielä näy. Turvallisuus on kaikkein tärkeintä.

Valitse eduskuntavaaleissa turvalliseksi tietämäsi päättäjä.

Jos arvelet, että se voisin olla minä, numeroni on 372. Olen kiitollinen, jos saan olla luottamuksesi arvoinen.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys 22.-28.3. Varsinainen vaalipäivä sunnuntai 2.4.

Käytä ääntäsi.

Kevättalven terveisin,

Antti K.

Tavataan Uudellamaalla!

Keskiviikko 15.3.

Klo 17.00 Uudenmaan kärkiehdokaspaneeli, Hyvinkään lukio – Kipinä
Klo 19.30 Keski-Uusimaan auditorio, Klaavolantie 5, Tuusula

Torstai 16.3.

Klo 14.00 Lohjantähden kauppakeskus, Coffeebox-kahvila
Klo 16.00 Kahvila Mummola, Veikkola, Vanhatie 26
Klo 17.30 Kirkkonummi, Masalan K-market

Perjantai 17.3.

Klo 15.30 Loviisa, S-Marketin piha
Klo 16.30 Lapinjärvi, Salen piha

Lauantai 18.3.

Klo 10 Sipoo, Nikkilä, S-Marketin piha
Klo 11 Porvoo, Lundinaukio
Klo 12.30 Myrskylä, Salen piha
Klo 13.30 Pukkila, Onnintori
Klo 14.30 Askola, Vahijärvi, Energiapäivä

Sunnuntai 19.3.

Klo 11.30 Pornainen, K-market Pornainen (Vaalitori)

Katse eteenpäin, keskusta!

28.11.2022 - Uncategorized

(Puhe puoluevaltuustossa 26.11.2022)

Hyvät aatesisaret ja veljet,

on hyvä nähdä teitä kaikkia täällä Kuopiossa. Tulla yhteen, päästellä höyryjä, kerätä lämpöä tulevaan vaalirutistukseen.

Töyssyjäkin on ollut tässä hallitustyössä, myös viime viikkoina. Monessa asiassa on kuitenkin löydetty yhteinen sävel. Ehkä juuri niissä asioissa, jotka painavat eniten.

Olemme panostaneet turvallisuuteemme tuntuvasti. Rohkenen sanoa, että puolustuksemme on nyt paremmassa kunnossa, kuin koskaan.

Nato-jäsenyytemme on edennyt vauhdilla. Odottavan aika, se on kuitenkin pitkä. Kaksi meiltä vielä puuttuu, Unkari ja Turkki.

On syytä varautua siihenkin, että tässä voi vielä kestää. Pidämme linjat auki ja teemme sen, mitä tehtävissä on.

Turkin puolustusministerin kutsusta vierailen Turkissa joulukuun alkupuolella. Aihe on varmasti esillä.

Ja vaikka tässä vielä aikaa menisikin, maaliviivan yli me menemme. Se on Natonkin intresseissä.

Ennen sitä, meillä ei ole hätää. Olemme hyvin varautuneita monenlaiseen.Yöunia ei tarvitse menettää.

Meillä on paljon ystäviä. Kansainvälinen tuki Suomelle on näkynyt ja kuulunut. Suomi on haluttu kumppani: maalla, merellä ja ilmassa.

Naton käytävillä emme ole kakkosluokan kansalaisia – pikemminkin tulevia talon asukkaita. Nato totesi jo kesällä yhtenä miehenä, pääsihteerinsä suulla: Suomen ja Ruotsin turvallisuus on liittokunnalle tärkeä, myös jäsenprosessin aikana. Tämä viesti on vahvistunut syksyn aikana, kun olemme tarkkailijajäsenenä osallistuneet Naton kokouksiin.

Hyvät ystävät,

Isänmaan turvallisuus, se yhdistää suomalaisia. Se yhdistää myös meitä keskustalaisia.

Tätä edellinen puoluevaltuusto antoi valtuutuksen puoluejohdolle ja Keskustan edustajille maan hallituksessa kaikkien Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen – mukaan lukien Nato-jäsenyyden hakemiseen. Näin sitten varsin pian toimittiinkin.

Yksituumaisuus, määrätietoisuus, käytännönläheisyys. Näillä sanoilla voin kuvailla keskustaliikkeen Nato-polkua näin jälkikäteenkin ajatellen.

Tällä polulla meitä on johtanut puheenjohtajamme Annika. Aloitin sanomalla, että töyssyjäkin on tämän hallituksen tiessä ollut. Ja Annika, sinä jos kuka sen tiedät.

Tällä kaudella eteen tulleet asiat ovat olleet isompia kuin kukaan meistä.

Isompia kuin puolueet.

Isompia kuin minkään hallituksen ohjelma.

Kuitenkin olemme onnistuneet tekemään päätökset, joita isänmaa on tarvinnut.

Olemme myös tukeneet kansalaisia näissä kriiseissä eri tavoin.

Tässä on näkynyt keskustalainen kädenjälki, oli kyse yritysten tukemisesta koronassa, maatalouden ja huoltovarmuuden tukitoimista tai siitä ylimääräisestä lapsilisästä, joka lapsiperheille ensi kuussa tulee. Tämä oli muuten Annikan aloite, joka nyt toteutuu.

Ilman Keskustaa, ilman Annikaa, ei näitä olisi saatu aikaan. Olen varma siitä. Puheenjohtajamme johdolla olemme valmiit myös kevään vaalityöhön.

Meillä on hyvä ja taitava puheenjohtaja, joka ansaitsee täyden tuen.

Kun historia jossain kohtaa näitä vuosia arvioi, ei meidän panostamme tarvitse hävetä. Ei todellakaan. Nyt vähän ryhtiä, porukka! Siipi maasta ja katse eteenpäin!

Muistakaa myös, että meillä on kaksi tuoretta vaalia, joissa pärjäsimme odotuksia paremmin.

Kuntavaalit ja aluevaalit. Jokainen gallup näiden alla povasi keskustalle isoa tappiota. Jokainen kolumnisti tiesi kertoa, että nyt käy kepulle huonosti.

Mutta molemmissa vaaleissa, sunnuntai-iltana, kun ihmisten aivan oikeasti antamat äänet laskettiin, miten kävi?

Keskustan tolppa nousi, ja nousi oikein huomattavasti korkeammalle, kuin oikeastaan kukaan osasi odottaa. Kaadoimme gallupit. Kaadoimme vinoilevat kolumnistit.

Ja hyvät ystävät, me teimme sen kerran. Me teimme sen kaksi kertaa. Ja hyvät ystävät, me teemme sen vielä kolmannenkin kerran!

Ystävät, keskustaa tarvitaan, jatketaan töitä. Näytetään, mistä meidät on tehty.

Ja nyt keskusta: nyt ryhti suoraksi ja katse eteenpäin!

Puhe suurlähettiläspäivillä 22.8.2022

23.08.2022 - Uncategorized

Arvoisat suurlähettiläät,

kiitän kutsusta pitää puheenvuoro Suurlähettiläspäivillä. Viime kerrasta, kun puolustusministeriltä on pyydetty puheenvuoroa, onkin tainnut vierähtää hetki.

Tämä kertoo varmasti ajasta, jota elämme – se on monella tavalla murrosten aikaa. Suurvaltapolitiikka on palannut maailmannäyttämölle, usko kansainväliseen sääntöperusteiseen järjestelmään on horjunut ja kiistoja ratkaistaan jälleen – valitettavasti – asein.

Vuosi sitten tähän aikaan Suurlähettiläspäivät pidettiin jännittyneissä tunnelmissa. Afganistanin Kabulissa oli käynnissä evakuointioperaatio, johon osallistui Ulkoministeriön henkilökuntaa, sekä ensimmäistä kertaa kansainvälisen avun antamista koskevan lain mukaisesti ulkomaille lähetetty Puolustusvoimien suojausjoukko.

Tuolloin eräs aikakausi oli päättymässä. Yhdysvaltojen johtamat länsimaat olivat jättämässä Afganistanin yli 20 vuotta jatkuneiden operaatioiden jälkeen. Kabulin turvallisuustilanteen heikentyessä nopeasti nousi tarve evakuoida suomen kansalaiset, Suomelle työskennelleitä sekä heidän perheenjäseniään. Ulkoministeriö esitti Puolustusvoimille tukipyynnön henkilöstönsä suojaamiseksi ja evakuoinnin mahdollistamiseksi.

Tänään julkaistiin Puolustusministeriön selvitys Afganistanin kriisinhallintaoperaatiosta. Halusin teettää virkamiestyönä puolustushallinnon sisäisen selvityksen operaation vaiheista, käytetyistä voimavaroista, tappioista ja saaduista hyödyistä.

Selvityksessä käydään läpi Afganistanin kriisinhallintaoperaatioita ja käsitellään aihetta myös Suomen puolustuspolitiikan ja kansallisen puolustuksen näkökulmasta. Ulkoministeriön laajempi selvitys Suomen toiminnasta Afganistanissa on valmistumassa myöhemmin. Tehdyn selvityksen perusteella voin todeta puolustushallinnon tehneen kaikkensa operaatioiden eteen niillä resursseilla, jotka käyttöön annettiin.

Kriisinhallintaoperaatioiden vakauttava vaikutus turvallisuustilanteeseen mahdollisti osaltaan Afganistanin yhteiskunnan kokonaisvaltaista kehittämistä, muun muassa naisten työnteon ja vuosittain yli kahdeksan miljoonan lapsen, joista kolmasosa tyttöjä, koulunkäynnin.

Turvallisuusviranomaisten osaamista kehitettiin ja esimerkiksi tieverkkoa rakennettiin yli 30 000 kilometrin verran operaatioiden tuella. Tästä huolimatta Afganistanin pidempiaikainen vakauttaminen epäonnistui. Tähän on monia syitä, joihin Suomi ei omalta pieneltä osaltaan voinut vaikuttaa.

Operaatioihin osallistuminen hyödytti kuitenkin myös omaa kansallista puolustustamme monin tavoin ja vaikutti uusien toimintatapojen kehittymiseen. Näistä voi mainita esimerkiksi nykyiset rauhanturvaajien psykososiaalisen tuen ja hoidon järjestelyt, jotka on kehitetty pitkälti Afganistanin operaatioon osallistumisen kokemusten pohjalta.

Muiden Afganistanin operaatioihin osallistuneiden maiden rinnalla Suomi hoiti oman osansa kunnialla. Osallistumalla Afganistanin operaatioihin Suomi saavutti arvostetun ja luotettavan kumppanin maineen. Suomen kahdenvälinen ja monenvälinen puolustusyhteistyö syventyi ja asemamme Naton kumppanimaana nousi korkealla tasolle.’

Selvityksessä todetaankin, että operaatioon osallistuminen lähensi puolustusyhteistyötämme erityisesti Yhdysvaltojen kanssa. On varmaa, että nämä hyvät suhteet ja keskinäinen luottamus osoittaneet arvonsa myös tänä vuonna, kun Suomi haki puolustusliitto Naton jäsenyyttä.

Suomi maksoi operaatiosta kalliin hinnan. Kaksi suomalaista sotilasta kaatui ja 15 sotilasta haavoittui. Omaisten surua ja yksittäiselle sotilaalle aiheutunutta läpi elämän mukana seuraavaa vammaa ei voi millään mittarilla mitata. Tästä uhrauksesta operaatioon osallistuneet ansaitsevat kiitoksemme ja kunnioituksemme.

Tänään seuraamme huolestuneina Afganistanin tilannetta. Tehty työ ei kuitenkaan ole valunut hukkaan. Afganistanissa on kasvanut kokonainen sukupolvi, jolla on ajatus Afganistanista, joka on vakaampi ja vapaampi.
Toivoa siis on, eikä toivo ole tässä maailmassa koskaan turhaa.

Hyvät kuulijat,

vain puoli vuotta Kabulin operaation jälkeen tulimme jälleen uuden murroksen kohdalle, kun Venäjä aloitti laajamittaisen, oikeudettoman hyökkäyssodan Ukrainassa. Sota tuli jälleen Eurooppaan, laajempana kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan.

Suomen turvallisuuden näkökulmasta Venäjän merkitys on aina ollut keskeinen. 24. helmikuuta Venäjä osoitti äärimmäisellä tavalla, ettei se kunnioita kansainvälisiä sopimuksia tai diplomatiaa, eikä epäröi käyttää sotilaallista voimaa valtionrajojen siirtämiseen. Naamiot oli riisuttu.

Samalla hetkellä Suomen harjoittama käytännönläheinen ja yhteistyöhakuinen Venäjä-politiikka kohtasi vakavan iskun. Ensimmäisistä tunneista lähtien tuomitsimme Venäjän hyökkäyksen, ja olemme osa EU:n yhteistä pakoterintamaa.

Päätimme nopeasti myös osallistua Ukrainan auttamiseen lähettämällä puolustusmateriaalia. Näitä paketteja on lähtenyt matkaan kaiken kaikkiaan seitsemän. Vaikka muiden paitsi ensimmäisten pakettien sisältö on salaista, voin kertoa, että se vastaa Ukrainan tarpeita, ottaen samalla huomioon oman maanpuolustuksemme edellytykset.

Ukrainassa soditaan tälläkin hetkellä. Meitäkin pitkittyvä sota koettelee. Sanon näin: Me emme saa väsyä, emme saa turtua, emme saa unohtaa. Apua Ukrainalle on jatkettava.

Olemme pitäneet omasta puolustuksestamme hyvää huolta läpi vuosikymmenten. Kevättalvella kävi kuitenkin useimmille selväksi, että jos haluamme edelleen korottaa sotilaallisen hyökkäyksen kynnystä, ainoa looginen ja uskottava askel oli Nato jäsenyyden hakeminen.

Tähän meillä oli välittömästi laaja sekä kansan että poliitikkojen tuki. Se mahdollisti poikkeuksellisen nopean poliittisen käsittelyn.

Suomen ja Ruotsin Nato-hakemus on nyt ratifioitavana jokaisessa jäsenmaassa, ennen kuin varsinainen jäsenyys astuu voimaan. Tähän päivään mennessä 23 Nato-maata on vahvistanut jäsenyytemme.

Jokaisella jäsenmaalla on omat käytäntönsä ratifioinnin käsittelyyn ja olemme kohtuullisen hyvin tietoisia kunkin jäljellä olevan maan parlamentaarisen prosessin etenemisestä. Ratifiointivaiheen loppuunsaattaminen vienee vielä joitakin kuukausia. Parhaassa tapauksessa olemme täysjäseniä vuoden lopulla. Mitä pikemmin – sen parempi. Mutta mahdollista toki on sekin, että prosessi vielä venyy, siihenkin on hyvä henkisesti varautua.

Moni teistä on ollut tässä prosessissa suoraan tai välillisesti mukana. Haluankin tässä yhteydessä esittää teille kiitokseni asemapaikoissanne tekemästä työstä Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin edistämiseksi.

On ollut hienoa todeta, kuinka hyvin yhteistyö puolustusministeriön ja ulkoministeriön välillä on toiminut jäsenhakemusprosessin aikana. Tämä yhteistyö tulee varmasti edelleen tiivistymään.

Suurin ja konkreettisin muutos, jonka Nato-jäsenyys tuo mukanaan on se, että jäsenyyden myötä tulemme osaksi Naton yhteistä puolustusta ja siten sen perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin. Samoin meitä koskevat kaikki muutkin Pohjois-Atlantin sopimuksen artiklat, puolustusliiton jäsenen kaikki oikeudet ja velvollisuudet.

Nato-jäsenmaan arki on päivittäistä osallistumista poliittisiin ja sotilaallisiin kokouksiin, joissa muovaamme Naton toimintaa yhdessä muiden liittolaisten kanssa. Jäsenenä tuomme kokouksissa ja työryhmissä esille omia kantojamme ja kansallisia näkökohtia. Samalla pyrimme rakentamaan yhteistä näkemystä.

Olemme jo saaneet tähän työhön tuntumaa, kun olemme heinäkuun alusta lähtien tarkkailijajäsenenä saaneet osallistua valtaosaan Naton työskentelystä.

Tahti kuitenkin kiihtyy ja jatkossa täysipainoinen jäsenyys edellyttää entistä tiiviimpää osallistumista. Valtaosa Nato-asioista on sisällöiltään vahvasti Puolustusministeriön hallinnonalaa. Nato on puolustusliitto, jonka toiminnan keskiössä on yhteinen puolustus ja pelote.

Puolustusministeriön rooli ja vastuu kasvavat jäsenyyden myötä merkittävästi. Puolustushallinto on toki valmentautunut Nato -jäsenyyteen jo 90-luvun puolesta välistä lähtien. Tämä on tapahtunut mm. Partners for Peace -prosessin kautta sekä osallistumalla kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Puolustusministeriö on ollut näissä prosesseissa läheisesti mukana, mutta täysjäsenyyden edellyttämä Nato-kunto vaatii vielä runsaasti töitä ja lisää henkilöstöä. Puolustushallinnossa toimintojen yhteensovittaminen Natoon toimeenpannaan asteittain. Osa uudistuksista jatkuu jäsenyyden jo astuttua voimaan. Valmistautumisessa olemme jo hyvässä vauhdissa.

Nato-päätöksen rinnalla päätimme myös välittömästi tiivistää kansainvälistä harjoitustoimintaa. Harjoitusyhteistyötä on lisätty erityisesti Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Ruotsin, Ranskan, Saksan, Norjan sekä Naton ja JEF-maaryhmän kanssa.

Harjoitukset, samoin kuin kumppaniemme tuenilmaisut ja korkean tason vierailut ovat näkyneet julkisuudessakin. Tuen määrä ja laatu kertovat omaa tarinaansa siitä, että Suomen asioita on maailmalla hoidettu hyvin kuluneina vuosina. Tiukassa paikassa kumppanuudet punnitaan. Ja ystäviä Suomella on paljon.

Pääosa harjoitustoiminnasta toteutetaan Suomen alueella, mutta osin myös kumppanimaiden alueella, kansainvälisellä merialueella tai kansainvälisessä ilmatilassa. Harjoitustoiminnan päämäärä on, kuten aikaisemminkin, oman osaamisemme ja yhteensopivuutemme parantaminen.

Hyvät kuulijat,

Moni asia siis muuttuu jäsenyyden mukana, mutta yhtä lailla moni turvallisuuspoliittinen fundamentti säilyy samana. Yleinen asevelvollisuus ja sen tuottama laaja reservi on kansallisen puolustuksemme perusta, myös Naton jäsenenä.

Korkea maanpuolustustahto on hyve, jota meidän tulee vaalia ja edelleen vahvistaa. Omat talvisodan kokemuksemme ja Ukrainan puolustustaistelu osoittavat kuinka keskeinen tekijä koko yhteiskunnan luja tahto puolustaa omaa maata on.

Tämä oli mielessäni myös, kun aikaisemmin tänään vierailin 30-vuotisjuhlaansa viettävässä Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa. Tilaisuudessa tapasin sotiemme veteraaneja ja sotainvalideja. Heidän silmissään uskon nähneeni tuota samaa lujaa tahtoa, vaikka sodasta on kulunut jo kahdeksan vuosikymmentä.

He, sodan käynyt sukupolvi, maksoivat kalliin hinnan siitä, että me jälkipolvet saisimme elää omassa maassamme, rakkaassa Suomessa. Vapaa, itsenäinen isänmaa – se on kalleinta mitä meillä on. Se on puolustamisen arvoinen.

Myös tulevaisuudessa Suomea puolustavat suomalaiset, niin me sen haluamme olevan ja sitä Natokin meiltä edellyttää. Jatkossa meillä on oman vahvan kansallisen puolustuksen lisäksi selkänojana liittokunnan kollektiiviset turvatakuut.

Natossa arvostetaan jäsenmaata, joka huolehtii omasta tontistaan niin, ettei muiden jäsenmaiden tarvitse kantaa vastuuta sotilaallisen turvallisuuden ylläpitämisestä.

Suomen hyvä puolustuskyky sekä kriisinsietokyky vahvistavat siis Naton yhteistä puolustusta koko liittokunnan alueella.

Kevään aikana on maailmallakin tullut tunnetuksi suomalainen kokonaisturvallisuuden malli.
Sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi on suojattava sähköverkkoja, kybermaailmaa, kansakunnan elintärkeitä toimintoja.

Eikä vähäisimpänä informaatioympäristöä – kansalaisten sydämiä ja mieliä. Tutkittua ja punnittua, oikeaa tietoa ja näistä nousevaa luottamusta viranomaisiin ja toisiimme. Näitä kaikkia iskunkestävän yhteiskunnan on kyettävä varjelemaan.

Monessa kohtaa olemme havainneet, että Suomessa on tehty asioita oikein viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana. Kun kriisi on jo ovella, varustautuminen käy kalliiksi.

Edelleenkin Suomessa on vahvistettava huoltovarmuutta, teollisuuden ja ruuantuotannon edellytyksiä, terveydenhuoltoa ja vakaata valtion taloutta.

Hyvät kuulijat,

elämme murrosten aikaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen turvallisuusympäristöä ja johti turvallisuusratkaisujemme muutokseen.

Kabulin evakuointioperaation kaltaiset, epäonnistuneiden tai romahtaneiden valtioiden alueilla toimeenpantavat evakuointioperaatiot ovat mahdollisia myös jatkossa. Samoin tarve kansainvälisille kriisinhallintaoperaatioille ei ole poistunut.

Kuluneen vuoden haasteissa meillä on ollut muutamia etuja puolellamme. Afganistan-selvityksessä mainitaan, että erityisesti kolme asiaa olivat tärkeitä Kabulin evakuointioperaation onnistumisen kannalta. Näitä olivat selkeä tilannekuva ja yhtenäinen poliittinen tahtotila; hallinnonrajat ylittävä, ennakoiva yhteistyö; sekä suojajoukon osaaminen ja kokemus kansainvälisistä kriisinhallintatehtävistä.

Selkeä tilannekuva ja yhtenäinen poliittinen tahto ovat olleet tärkeitä myös kevään turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa. Tilannekuvan luomisessa päätöksenteon tueksi diplomaattimme ja Suomen edustustot ympäri maailmaa ovat keskeisessä roolissa.

Yhtenäinen poliittinen tahto on tarkoittanut sitä, että päätöksiä on tarvittaessa voitu tehdä nopeastikin, kuitenkin jättäen tilaa parlamentaariselle harkinnalle ja eriävillekin mielipiteille. Demokratiamme on toimintakykyinen, mikä on rohkaiseva viesti – toisenlaistakin kehitystä on maailmalla näkyvissä.

Eri ministeriöiden ja instituutioiden välitön, ennakoiva yhteistyö on tärkeää. Välttämätöntä se on silloin, kun on tarve toimia nopeasti. Tätä yhteistyötä eri ministeriöiden ja viranomaisten välillä olemme tarvinneet myös Nato-jäsenhakemuksen valmistelussa. Sitä tarvitsemme edelleen matkallamme kohti jäsenyyttä.

Kolmantena virkakuntamme osaaminen ja kokemus tehtäväkentällään on suurelle maailmallekin korostanut sitä, mitä on toimia suomalaiseen tapaan: silloin kun tehdään, tehdään, pitämättä turhaa melua.

Lopuksi, hyvät kuulijat,

murrokset tuskin jäävät tähän. Ennen Ukrainaa ja Afganistania vieraanamme oli parin vuoden ajan globaali pandemia, jonka seuraukset ja tuomat vaikeudet esimerkiksi taloudessa ovat keskellämme edelleen. Ilmastonmuutos on saattanut jäädä sodan jalkoihin, mutta se koskettaa niin meitä täällä Pohjolassa kuin koko maailman ihmisiä.

Ilmastonmuutos asettaa meidät monien haasteiden eteen. Samalla olemme huomanneet, että liike poispäin fossiilisesta energiasta on ollut oikea. Tätä polkua kestävien energianlähteiden ja talouden suuntaan on syytä vahvistaa.

Maailman suurten murroksien keskellä meidän ei pitäisi käpertyä itseemme, eikä luopua siitä ajatuksesta, että pieni Suomi voi edelleen olla mukana rakentamassa parempaa maailmaa, kaikille suomalaisille ja koko ihmiskunnalle.

Olen varma siitä, että Suomi voi omalla osaamisellaan olla, paitsi turvallisuuden tuottaja, myös rauhan ja vakauden luoja murrosten maailmassa. Uskon, että tämä ajatus elää myös diplomaattikunnassamme vahvana.

Arvoisat suurlähettiläät,

haluan lämpimästi kiittää jokaista teitä siitä työstä, jota kukin omalla asemapaikallanne teette isänmaan eteen. Toivotan teille hyvää alkavaa syksyä ja menestystä tehtävissänne.

Kiitos.

Antti Kaikkonen TV:ssä 28.10. ja 30.10.

28.10.2021 - Uncategorized

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on Yle TV1 A-Talkissa torstaina 28.10. klo 21.05. Keskustelussa ovat mukana kansanedustaja Ilkka Kanerva, hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu. Aiheena on puolustuspolitiikka ja puolustuksen toimintaympäristö.

Lauantaina 30.10. Kaikkonen on vieraana MTV3:n Uutisextrassa klo 19.10. Tällä kertaa aiheena on asevelvollisuuden kehittäminen.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen tervehdys 237. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 20.9.2021

20.10.2021 - Uncategorized

Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat,

hyvät naiset ja miehet,

Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille jäsentynyt näkemys kokonaisturvallisuuden järjestelyistä maassamme. Tällä edistetään yhteiskuntamme turvallisuutta. Maanpuolustuskurssit ovat kiinteässä yhteydessä suomalaiseen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalliin. Tämä malli perustuu siihen, että yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Suomessa olemme tarkastelleet yhteiskuntaan kohdistuvia turvallisuusuhkia laajasta näkökulmasta jo pitkään. Sotilaallisiin uhkiin varautuminen on ollut kiinteä osa tätä kokonaisturvallisuuden kenttää.

Emme ole unohtaneet sotilaallisen puolustuksen tärkeyttä Suomen ja suomalaisten turvaamisessa. Meillä sotilaallinen maanpuolustus on aina ollut normaali osa kokonaisturvallisuuden toimintamallia. Juuri julkaistussa valtioneuvoston puolustusselonteossakin korostetaan tätä Suomelle ominaista ”kehittyvän kokonaisturvallisuuden mallia”.

Palaan puolustusselontekoon hetken päästä, mutta ensin muutama sana Afganistanista.

Hyvät kuulijat,

Afganistanin tilanteen heikkeneminen elokuun puolivälissä yllätti koko maailman. Moni voi jälkeenpäin väittää ennustaneensa tapahtumien kulun, mutta sen nopeutta tuskin kukaan pystyi etukäteen arvioimaan. Suomessakin tilanteeseen reagoitiin niin nopeasti kuin olemassa oleva lainsäädäntö antoi periksi.

Sen jälkeen, kun ulkoministeriön edustajat Kabulin lentokentällä arvioivat tilanteen haastavuuden, teki ulkoministeriö pyynnön puolustusministeriölle selvittää mahdollisuutta lähettää puolustusvoimien suojausjoukko Suomeen evakuoitavien turvallista ja organisoitua löytämistä väkimäärän keskeltä ja saattamista koneisiin. Noin vajaan työviikon aikana tehtiin tilannearvio, koottiin tarvittava joukko, määritettiin palvelussuhteen ehdot, käynnistettiin monivaiheinen poliittinen prosessi ja saatiin Valtioneuvoston selonteon perusteella Eduskunnan suostumus ja Tasavallan Presidentin päätös. 

Vuonna 2017 säädettyä lakia kansainvälisen sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta sovellettiin nyt ensimmäisen kerran käytäntöön. Ensimmäisen kerran myös lähetettiin suomalainen sotilasosasto tämän tyyppiseen tehtävään toisen valtion maaperälle. Kuten julkisuudessakin esillä olleista lausunnoista on käynyt ilmi, oli sotilasosastomme saapuminen Kabulin lentokentälle ratkaisevaa siihen, että saimme evakuoitua kaoottisesta tilanteesta niinkin paljon Suomen kansalaisia ja Suomelle työskennelleitä Afgaaneja.

Laki kansainvälisen sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta ei suoraan soveltunut käytettäväksi tällaiseen operaatioon, mutta valtionhallinto löysi ripeästi juridisesti mahdollisen ja parlamentaarisen tien lähettää joukko tehtävään. Meidän on kuitenkin jatkossa oltava entistä valmiimpia erilaisiin sotilaallisiin tehtäviin Suomen kansalaisten suojelemiseksi ja lainsäädännön tulee tukea tätä tavoitetta. Kabulin operaatio käynnisti tämän keskustelun ja sitä varmasti jatketaan lähikuukausien aikana.

Samoin on syytä tarkastella mitä Afganistanin operaatioon osallistumisesta voidaan laajemmin oppia tällä hetkellä käynnissä oleviin kriisinhallintaoperaatioihin. Tätä keskustelua käydään myös kansainvälisillä foorumeilla.  

Hyvät kurssilaiset,

Valtioneuvoston uusi puolustuselonteko on Suomen puolustuksen kannalta merkittävä asiakirja, sillä siinä arvioidaan puolustuksen toimintaympäristön kehitystä ja puolustuksen kehittämistarpeita keskipitkällä aikavälillä, sekä annetaan ohjausta Suomen puolustuksen kehittämiselle noin 8-10 vuoden aikajänteellä.

Luonnollisesti puolustusselonteko on jatkumoa noin vuosi sitten julkaistulle valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle. Kyseessä on kuitenkin toinen kerta, kun olemme laatineet puolustusselonteon omana, erillisenä kokonaisuutenaan. Tämä on toimiva menettely, joka mahdollistaa puolustuksemme keskeisten kysymysten syvällisemmän käsittelyn. Uskon, että tämä menettely on todistanut tarpeellisuutensa ja tullut jäädäkseen.

Suomen puolustuksen kehittäminen perustuu arvioon toimintaympäristön kehityksestä. Valitettavasti meidän toimintaympäristömme ei ole muuttunut parempaan suuntaan sitten edellisen selonteon. Jännitteet ovat lisääntyneet myös Suomen lähialueilla. Taustalla on suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän heikentyminen.

Puolustusselonteko arvio, että Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy epävakaana ja vaikeasti ennakoi­tavana. Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava.

Selonteko toteaa, mm. että:

Yhdysvaltojen tavoitteena on säilyttää asemansajohtavana suurvaltana. Transatlanttisten suhteiden toimivuus ja Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen on merkityksellistä koko Euroopan ja Suomen turvallisuudelle.

Suomen turvallisuuden näkökulmasta Venäjän merkitys on keskeinen. Selonteossa on melko kattavasti arvioitu Venäjän kehitystä. Venäjä on osoittanut kykynsä käyttää koordinoidusti laajaa keinovalikoimaa, jossa sotilaallisella voimalla on edelleen keskeinen osa. Venäjä ja sen kumppanimaiden Zapad-21 sotaharjoitus päättyi juuri viime viikolla ja osa sen aktiivivaiheen harjoituksista tapahtui Valko-Venäjän ja Kaliningradin alueella sekä Kuolan niemimaalla – ei siis kovinkaan kaukana meidän rajoilta.

Venäjän lisäksi Kiinan nousu globaaliksi toimijaksi on muuttanut suurvaltojen keskinäistä dynamiikkaa. Kiina mainitaankin nyt ensimmäistä kertaa puolustusselonteossa. Kiinan käyttämien vaikuttamiskeinojen mahdolliset vaikutukset meidänkin turvallisuuteen aiheuttavat kasvavaa huolta ja esim. kybervaikuttamisen alueella Kiina on tunnetusti aktiivinen toimija.

Kiina on myös osoittanut kasvavaa taloudellista ja strategista kiinnostusta arktista aluetta kohtaan, etenkin alueen luonnonvaroihin, infrastruktuuriin ja liikenneväyliin. Kiinan globaalit tavoitteet ja pyrkimys suurempaan rooliin arktisella alueella voivat aiheuttaa intressiristiriitoja erityisesti suurvaltojen välillä ja lisätä siten myös jännitteitä meidän lähialueella.

Suomi on perinteisesti seurannut tarkkaan Itämeren turvallisuustilannetta, mutta samalla pitää katsoa myös pohjoiseen. Pohjois-Atlantin meriyhteyksien sekä Suomen arktisten lähialueiden merkitys on kasvamassa ja sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt sitten edellisen selonteon.

Suomen kannalta keskeinen johtopäätös selonteossa on, että sijaitsemme suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella. Mahdollisessa Euroopan laajuisessa konfliktissa Pohjois-Eurooppa muodostaisi sotilasstrategisesti tarkasteltuna kokonaisuuden, jossa jännitteet yhdellä alueella heijastuvat helposti toiselle. Suomi on osa tätä kokonaisuutta.

Puolustushallinnon kykyä vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, yhdessä muiden toimijoiden kanssa on kehitettävä. Keskeinen kehikko yhteistyölle on jo alussa mainitsemani kehittyvä kokonaisturvallisuuden malli. Keskeisiä yhdessä muiden viranomaisten kanssa edelleen kehitettäviä kokonaisuuksia ovat kyberturvallisuus ja kyberpuolustus, informaatiopuolustus sekä strateginen kommunikaatio.

Kyberpuolustusta kehitämme käynnistyvällä poikkihallinnollisesti laadittavalla selvityksellä, jonka tavoitteena on varmistaa turvallisuusympäristön edellyttämät kyberpuolustuksen toimivaltuudet, osaaminen ja riittävät tiedonsaantioikeudet.

Hyvät kurssilaiset

Puolustusselonteossa annetaan puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen linjaukset. Kaiken perusta on oma kansallinen puolustuskyky. Suomella on oltava ennaltaehkäisevä puolustus ja vahva torjuntakyky, joita koko yhteiskunta tukee. 

Selonteon lähtökohtana on, että asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana jatkossakin.Vuonna 2020 asetettu parlamentaarinen komitea määrittää tavoitteet asevelvollisuuden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Komitea jättää loppuraporttinsa vielä tämän syksyn aikana. 

Puolustusvalmiutta ylläpidetään ja puolustusjärjestelmää kehitetään vastaamaan paremmin toimintaympäristössä, sodankäynnissä ja uhkissa tapahtuneisiin ja tapahtuviin muutoksiin. Paikallispuolustus uudistetaan, minkä myötä viranomaisyhteistyön merkitys ja reserviläisten rooli kasvavat entisestään. Tästä puolustusvoimain komentaja alustaa tarkemmin omassa tervehdyksessään.

Ärade åhörare,

Det internationella försvarssamarbetet förstärker den finska försvarsförmågan. Vi fortsätter konsekvent både bilateralt och multilateralt samarbete i frågor som gäller lägesbild, utvecklandet av militära förmågor samt krävande övningar.

Puolustusyhteistyöllä kehitetään Suomen yhteistoimintakykyä keskeisimpien kumppanien kanssa kaikkia Suomeen vaikuttavia turvallisuustilanteita varten. Suomella tulee olla kyky toimia yhdessä keskeisimpien kumppanien kanssa, erikseen päätettäessä, niin normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Yksi esimerkki kansainvälisen yhteistoimintakyvyn merkityksestä on juurikin alussa mainitsemani Kabulin menestyksekäs evakuointioperaatio.

Selonteko painottaa tarvetta turvata puolustuksen resurssit. Huoli, jonka tuodaan esille myös selonteossa, on PV henkilöstömäärän riittämätön mitoitus ja henkilöstön jaksaminen. Selontekoon on kirjattu tavoite kasvattaa henkilöstömäärää 500:lla henkilötyövuodella asteittain 2020-luvun loppuun mennessä

Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa tulevaisuudessa toimintaympäristön vaatimuksia. Puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Vielä tänä vuonna tehtävää päätöstä Suomen seuraavasta hävittäjätyypistä ei voitaisi tehdä, jollei HX-hanketta olisi mainittu jo kahdessa edellisessä selonteossa (2017 ja 2012). Se on mahdollistanut poliittisen selkänojan valmistelutyölle, joka alkoi HX hankkeen osalta jo viime vuosikymmenen alkupuolella. Strategisten–hankkeiden toimeenpanoa siis jatketaan ja samalla huolehditaan maapuolustuksen ja puolustusjärjestelmän muiden osien ylläpidosta.

Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla käsitellään Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen vaikuttavia haasteita ja uhkia laajasti. Perehdytte tulevina viikkoina syvällisesti yhteiskuntamme varautumiseen ja kriittisten toimintojemme suojaamiseen. Antakaa oma osaamisenne ja panoksenne kurssinne käyttöön. Teidät on valittu kurssille juuri siitä syystä, että teillä on näkemystä ja annettavaa suomalaiselle kehittyvän kokonaisturvallisuuden toimintamallille oman ammattitaitonne ja osaamisenne kautta. Aktiivisella osallistumisella saatte varmasti itsellenne kurssista kaiken irti. Se on meidän kaikkien etu.

Toivotan teille hyvää ja koronaturvallista maanpuolustuskurssia.