Antti Kaikkonen TV:ssä 28.10. ja 30.10.

28.10.2021 - Uncategorized

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on Yle TV1 A-Talkissa torstaina 28.10. klo 21.05. Keskustelussa ovat mukana kansanedustaja Ilkka Kanerva, hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu. Aiheena on puolustuspolitiikka ja puolustuksen toimintaympäristö.

Lauantaina 30.10. Kaikkonen on vieraana MTV3:n Uutisextrassa klo 19.10. Tällä kertaa aiheena on asevelvollisuuden kehittäminen.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen tervehdys 237. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 20.9.2021

20.10.2021 - Uncategorized

Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat,

hyvät naiset ja miehet,

Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille jäsentynyt näkemys kokonaisturvallisuuden järjestelyistä maassamme. Tällä edistetään yhteiskuntamme turvallisuutta. Maanpuolustuskurssit ovat kiinteässä yhteydessä suomalaiseen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalliin. Tämä malli perustuu siihen, että yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Suomessa olemme tarkastelleet yhteiskuntaan kohdistuvia turvallisuusuhkia laajasta näkökulmasta jo pitkään. Sotilaallisiin uhkiin varautuminen on ollut kiinteä osa tätä kokonaisturvallisuuden kenttää.

Emme ole unohtaneet sotilaallisen puolustuksen tärkeyttä Suomen ja suomalaisten turvaamisessa. Meillä sotilaallinen maanpuolustus on aina ollut normaali osa kokonaisturvallisuuden toimintamallia. Juuri julkaistussa valtioneuvoston puolustusselonteossakin korostetaan tätä Suomelle ominaista ”kehittyvän kokonaisturvallisuuden mallia”.

Palaan puolustusselontekoon hetken päästä, mutta ensin muutama sana Afganistanista.

Hyvät kuulijat,

Afganistanin tilanteen heikkeneminen elokuun puolivälissä yllätti koko maailman. Moni voi jälkeenpäin väittää ennustaneensa tapahtumien kulun, mutta sen nopeutta tuskin kukaan pystyi etukäteen arvioimaan. Suomessakin tilanteeseen reagoitiin niin nopeasti kuin olemassa oleva lainsäädäntö antoi periksi.

Sen jälkeen, kun ulkoministeriön edustajat Kabulin lentokentällä arvioivat tilanteen haastavuuden, teki ulkoministeriö pyynnön puolustusministeriölle selvittää mahdollisuutta lähettää puolustusvoimien suojausjoukko Suomeen evakuoitavien turvallista ja organisoitua löytämistä väkimäärän keskeltä ja saattamista koneisiin. Noin vajaan työviikon aikana tehtiin tilannearvio, koottiin tarvittava joukko, määritettiin palvelussuhteen ehdot, käynnistettiin monivaiheinen poliittinen prosessi ja saatiin Valtioneuvoston selonteon perusteella Eduskunnan suostumus ja Tasavallan Presidentin päätös. 

Vuonna 2017 säädettyä lakia kansainvälisen sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta sovellettiin nyt ensimmäisen kerran käytäntöön. Ensimmäisen kerran myös lähetettiin suomalainen sotilasosasto tämän tyyppiseen tehtävään toisen valtion maaperälle. Kuten julkisuudessakin esillä olleista lausunnoista on käynyt ilmi, oli sotilasosastomme saapuminen Kabulin lentokentälle ratkaisevaa siihen, että saimme evakuoitua kaoottisesta tilanteesta niinkin paljon Suomen kansalaisia ja Suomelle työskennelleitä Afgaaneja.

Laki kansainvälisen sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta ei suoraan soveltunut käytettäväksi tällaiseen operaatioon, mutta valtionhallinto löysi ripeästi juridisesti mahdollisen ja parlamentaarisen tien lähettää joukko tehtävään. Meidän on kuitenkin jatkossa oltava entistä valmiimpia erilaisiin sotilaallisiin tehtäviin Suomen kansalaisten suojelemiseksi ja lainsäädännön tulee tukea tätä tavoitetta. Kabulin operaatio käynnisti tämän keskustelun ja sitä varmasti jatketaan lähikuukausien aikana.

Samoin on syytä tarkastella mitä Afganistanin operaatioon osallistumisesta voidaan laajemmin oppia tällä hetkellä käynnissä oleviin kriisinhallintaoperaatioihin. Tätä keskustelua käydään myös kansainvälisillä foorumeilla.  

Hyvät kurssilaiset,

Valtioneuvoston uusi puolustuselonteko on Suomen puolustuksen kannalta merkittävä asiakirja, sillä siinä arvioidaan puolustuksen toimintaympäristön kehitystä ja puolustuksen kehittämistarpeita keskipitkällä aikavälillä, sekä annetaan ohjausta Suomen puolustuksen kehittämiselle noin 8-10 vuoden aikajänteellä.

Luonnollisesti puolustusselonteko on jatkumoa noin vuosi sitten julkaistulle valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle. Kyseessä on kuitenkin toinen kerta, kun olemme laatineet puolustusselonteon omana, erillisenä kokonaisuutenaan. Tämä on toimiva menettely, joka mahdollistaa puolustuksemme keskeisten kysymysten syvällisemmän käsittelyn. Uskon, että tämä menettely on todistanut tarpeellisuutensa ja tullut jäädäkseen.

Suomen puolustuksen kehittäminen perustuu arvioon toimintaympäristön kehityksestä. Valitettavasti meidän toimintaympäristömme ei ole muuttunut parempaan suuntaan sitten edellisen selonteon. Jännitteet ovat lisääntyneet myös Suomen lähialueilla. Taustalla on suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän heikentyminen.

Puolustusselonteko arvio, että Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy epävakaana ja vaikeasti ennakoi­tavana. Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava.

Selonteko toteaa, mm. että:

Yhdysvaltojen tavoitteena on säilyttää asemansajohtavana suurvaltana. Transatlanttisten suhteiden toimivuus ja Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen on merkityksellistä koko Euroopan ja Suomen turvallisuudelle.

Suomen turvallisuuden näkökulmasta Venäjän merkitys on keskeinen. Selonteossa on melko kattavasti arvioitu Venäjän kehitystä. Venäjä on osoittanut kykynsä käyttää koordinoidusti laajaa keinovalikoimaa, jossa sotilaallisella voimalla on edelleen keskeinen osa. Venäjä ja sen kumppanimaiden Zapad-21 sotaharjoitus päättyi juuri viime viikolla ja osa sen aktiivivaiheen harjoituksista tapahtui Valko-Venäjän ja Kaliningradin alueella sekä Kuolan niemimaalla – ei siis kovinkaan kaukana meidän rajoilta.

Venäjän lisäksi Kiinan nousu globaaliksi toimijaksi on muuttanut suurvaltojen keskinäistä dynamiikkaa. Kiina mainitaankin nyt ensimmäistä kertaa puolustusselonteossa. Kiinan käyttämien vaikuttamiskeinojen mahdolliset vaikutukset meidänkin turvallisuuteen aiheuttavat kasvavaa huolta ja esim. kybervaikuttamisen alueella Kiina on tunnetusti aktiivinen toimija.

Kiina on myös osoittanut kasvavaa taloudellista ja strategista kiinnostusta arktista aluetta kohtaan, etenkin alueen luonnonvaroihin, infrastruktuuriin ja liikenneväyliin. Kiinan globaalit tavoitteet ja pyrkimys suurempaan rooliin arktisella alueella voivat aiheuttaa intressiristiriitoja erityisesti suurvaltojen välillä ja lisätä siten myös jännitteitä meidän lähialueella.

Suomi on perinteisesti seurannut tarkkaan Itämeren turvallisuustilannetta, mutta samalla pitää katsoa myös pohjoiseen. Pohjois-Atlantin meriyhteyksien sekä Suomen arktisten lähialueiden merkitys on kasvamassa ja sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt sitten edellisen selonteon.

Suomen kannalta keskeinen johtopäätös selonteossa on, että sijaitsemme suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella. Mahdollisessa Euroopan laajuisessa konfliktissa Pohjois-Eurooppa muodostaisi sotilasstrategisesti tarkasteltuna kokonaisuuden, jossa jännitteet yhdellä alueella heijastuvat helposti toiselle. Suomi on osa tätä kokonaisuutta.

Puolustushallinnon kykyä vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, yhdessä muiden toimijoiden kanssa on kehitettävä. Keskeinen kehikko yhteistyölle on jo alussa mainitsemani kehittyvä kokonaisturvallisuuden malli. Keskeisiä yhdessä muiden viranomaisten kanssa edelleen kehitettäviä kokonaisuuksia ovat kyberturvallisuus ja kyberpuolustus, informaatiopuolustus sekä strateginen kommunikaatio.

Kyberpuolustusta kehitämme käynnistyvällä poikkihallinnollisesti laadittavalla selvityksellä, jonka tavoitteena on varmistaa turvallisuusympäristön edellyttämät kyberpuolustuksen toimivaltuudet, osaaminen ja riittävät tiedonsaantioikeudet.

Hyvät kurssilaiset

Puolustusselonteossa annetaan puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen linjaukset. Kaiken perusta on oma kansallinen puolustuskyky. Suomella on oltava ennaltaehkäisevä puolustus ja vahva torjuntakyky, joita koko yhteiskunta tukee. 

Selonteon lähtökohtana on, että asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana jatkossakin.Vuonna 2020 asetettu parlamentaarinen komitea määrittää tavoitteet asevelvollisuuden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Komitea jättää loppuraporttinsa vielä tämän syksyn aikana. 

Puolustusvalmiutta ylläpidetään ja puolustusjärjestelmää kehitetään vastaamaan paremmin toimintaympäristössä, sodankäynnissä ja uhkissa tapahtuneisiin ja tapahtuviin muutoksiin. Paikallispuolustus uudistetaan, minkä myötä viranomaisyhteistyön merkitys ja reserviläisten rooli kasvavat entisestään. Tästä puolustusvoimain komentaja alustaa tarkemmin omassa tervehdyksessään.

Ärade åhörare,

Det internationella försvarssamarbetet förstärker den finska försvarsförmågan. Vi fortsätter konsekvent både bilateralt och multilateralt samarbete i frågor som gäller lägesbild, utvecklandet av militära förmågor samt krävande övningar.

Puolustusyhteistyöllä kehitetään Suomen yhteistoimintakykyä keskeisimpien kumppanien kanssa kaikkia Suomeen vaikuttavia turvallisuustilanteita varten. Suomella tulee olla kyky toimia yhdessä keskeisimpien kumppanien kanssa, erikseen päätettäessä, niin normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Yksi esimerkki kansainvälisen yhteistoimintakyvyn merkityksestä on juurikin alussa mainitsemani Kabulin menestyksekäs evakuointioperaatio.

Selonteko painottaa tarvetta turvata puolustuksen resurssit. Huoli, jonka tuodaan esille myös selonteossa, on PV henkilöstömäärän riittämätön mitoitus ja henkilöstön jaksaminen. Selontekoon on kirjattu tavoite kasvattaa henkilöstömäärää 500:lla henkilötyövuodella asteittain 2020-luvun loppuun mennessä

Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa tulevaisuudessa toimintaympäristön vaatimuksia. Puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Vielä tänä vuonna tehtävää päätöstä Suomen seuraavasta hävittäjätyypistä ei voitaisi tehdä, jollei HX-hanketta olisi mainittu jo kahdessa edellisessä selonteossa (2017 ja 2012). Se on mahdollistanut poliittisen selkänojan valmistelutyölle, joka alkoi HX hankkeen osalta jo viime vuosikymmenen alkupuolella. Strategisten–hankkeiden toimeenpanoa siis jatketaan ja samalla huolehditaan maapuolustuksen ja puolustusjärjestelmän muiden osien ylläpidosta.

Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla käsitellään Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen vaikuttavia haasteita ja uhkia laajasti. Perehdytte tulevina viikkoina syvällisesti yhteiskuntamme varautumiseen ja kriittisten toimintojemme suojaamiseen. Antakaa oma osaamisenne ja panoksenne kurssinne käyttöön. Teidät on valittu kurssille juuri siitä syystä, että teillä on näkemystä ja annettavaa suomalaiselle kehittyvän kokonaisturvallisuuden toimintamallille oman ammattitaitonne ja osaamisenne kautta. Aktiivisella osallistumisella saatte varmasti itsellenne kurssista kaiken irti. Se on meidän kaikkien etu.

Toivotan teille hyvää ja koronaturvallista maanpuolustuskurssia.