Puolustusministeri Antti Kaikkosen avauspuheenvuoro hallituksen NATO-jäsenyysesityksen esittelytilaisuudessa 3.11.2022

03.11.2022 - Puheita ja kirjoituksia
Liittyy hallituksen esitykseen Pohjois-Atlantin sopimuksen ja Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä

Suomella on hyvä pohja jäsenyydelle: vahva oma puolustuskyky, Nato-yhteensopivuutta vuosien ajan kehittäneet Puolustusvoimat ja pitkäaikaisen kumppanuusyhteistyön kautta muodostunut käsitys Naton toiminnasta.  Tässä mielessä olemme hyvin Nato-yhteensopivia.

Tästä huolimatta jäsenyys on käänteentekevä muutos, joka tuo mukanaan mittavan työkuorman ja muutoksia erityisesti puolustushallinnolle.

Nato-jäsenyyden toimeenpano – Suomen puolustuksen sovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta – on suurin muutos Suomen puolustuksessa sitten sotien. Siirtyminen kumppanista jäseneksi edellyttää puolustushallinnossa uudistuksia, jotka liittyvät puolustuspolitiikkaan ja sotilaalliseen puolustusjärjestelmään, henkilöstöön, resursseihin, lainsäädäntöön ja tietoturvallisuuteen. Tämä työ on jo käynnissä ja tulee kestämään vuosia.

Nato-jäsenyys on myös merkittävä henkinen ja kulttuurinen muutos, joka koskettaa puolustuspolitiikkamme ydintä – pitkäaikaista lähtökohtaa puolustuksemme hoitamisesta yksin. Jäsenenä saamme apua liittolaisiltamme, mutta varaudumme myös itse tukemaan liittolaisiamme.

Kaikki ei kuitenkaan muutu. Suomen puolustuksen toteuttamisperiaatteet pysyvät omissa käsissämme. Asevelvollisuus, koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto säilyvät peruspilareina jatkossakin.

Olemme hallituksen esityksessä halunneet kuvata Naton tehtäviä, toimintaa ja keskeisiä prosesseja hieman laajemminkin. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, missä tulemme jäsenenä olemaan mukana. Jäsenenä osallistumme esimerkiksi Naton yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin. Sen tavoitteena on varmistaa, että Natolla kokonaisuudessaan on tarvittavat joukot ja suorituskyvyt liittokunnan tehtävien toteuttamiseen.

Kaikkien jäsenten tulee jakaa yhteiseen puolustukseen liittyvät riskit, vastuut ja hyödyt. Suomelta odotetaan vastaavaa kontribuutioita kuin muilta samankokoisilta ja taloudeltaan vertailukelpoisilta mailta. Tämä tulee näkymään konkreettisesti esimerkiksi em. puolustussuunnitteluprosessissa.

Haluan painottaa, että Nato-jäsenyydellä tulee olemaan kustannusvaikutuksia sekä lainsäädännöllisiä vaikutuksia, joita ei ole mahdollista vielä tässä vaiheessa tarkemmin yksilöidä. Näiden selvittäminen jatkuu puolustushallinnossa. Kokonaiskuva kirkastuu jäsenyyden toteutumisen myötä.

On myös huomattava, että hyppäämme liikkuvaan junaan. Nato vahvistaa pelotetta ja puolustusta vastatakseen heikentyneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Monet keskeiset kokonaisuudet ovat Naton sisällä parhaillaan uudelleen muotoutumassa, esimerkiksi monet suunnitteluun ja rakenteisiin liittyvät työkokonaisuudet.

Perimmäinen kysymys Suomelle on se, miten yhteinen puolustus osaltamme järjestetään. Suomelle on tärkeää, että Pohjois-Euroopan puolustuksen järjestelyjä tarkastellaan kokonaisuutena, jossa huomioidaan sekä arktinen alue että Itämeren alue. Tässä vaiheessa on liian aikaista ottaa kantaa siihen, tuleeko Suomeen Naton rakenteita tai johtoportaita.

Pelotteessa on kyse Naton perimmäisestä tehtävästä ja tärkeimmästä päämäärästä – sotien ennaltaehkäisemisestä. Vahvalla omalla puolustuskyvyllä ja Nato-jäsenyydellä nostamme kynnyksen hyökätä Suomeen mahdollisimman korkealle.