Hyvät ystävät,

Normaalisti vapun puheisiin kuuluu poliittinen vastakkainasettelu, suuret lupaukset ja ankarat syytökset.

Mutta nyt emme elä normaalia vappua tai tavallisia oloja.

Vietämme korona-aikakauden vappua.

Puheiden sanoma ei silti ole kadonnut minnekään.

Siitä, miten korona haastaa kansantalouden ja terveydenhuoltojärjestelmän, puhutaan paljon. Nyt on hyvä puhua myös siitä, miksi korona saattaa hieman koetella juhlamieltämme.

Vapun sanotaan olevan työväen ja opiskelijoiden juhla.

Moni opiskelija ja nuori uhkaa nyt jäädä vaille tarvitsemaansa kesätyötä.

Opinnoistaan työelämään valmistuvan tie työelämään näyttää aiempaa epävarmemmalta.

Moni ylioppilas on huolissaan siitä, mitä tilanne merkitsee hänen pääsykokeilleen ja unelmilleen.

Puhumattakaan työväestä. Lomautukset ja irtisanomiset ja niiden myötä heikentyvä taloudellinen tilanne, raastaa mieltä. Kaiken keskiössä on epävarmuus, miten minulle, miten meille, käy?

Työpaikka on iso asia jokaiselle, etenkin sille nuorelle, joka hakee elämälleen suuntaa, tai vanhemmalle, jonka pitäisi elättää perheensä.

Listaan voi lisätä myös vaikkapa yrittäjät, joiden elämäntyö uhkaa pyyhkiytyä pois, ja vanhukset, joiden aktiivinen elämä on vaihtunut hengenvaarallista tautia pelkäävän erakon kevääksi.

Kaikkeen tähän on yksi syyllinen, koronavirus.

Kun koko Suomi ja koko maailma,  nyt kamppailee tätä vitsausta ja sen vaikutuksia vastaan monilla rintamilla, on meidän pidettävä huoli etenkin niistä, joiden tulevaisuudelta ja hyvinvoinnilta virus uhkaa viedä pohjan pois.

Tässä työssä tarvitsemme koko Suomen panosta, yhteisöllisyyttä ja välittämistä. Päivänpolitiikan nahinat ja oman edun tavoittelu täytyy pyyhkäistä yhdessä sivuun. Kriisiaikoina voima löytyy yhteisöstä ja yhteistyöstä, kuten aina ennenkin.

Kun työpaikat ovat kiven alla ja tulevaisuus näyttää epävarmalta, tarvitaan sisua, mutta myös tukea. Tarvitaan myös kekseliäisyyttä uuden luomiseen, kun vanha on pyyhitty alta pois. Monet yrittäjät ovatkin kehittäneet pikavauhtia toimintojaan ja palvelujaan uuteen uskoon koronan vietyä asiakkaat ja tilaukset.

Meillä on vahva yhteiskunta ja hyvinvointivaltio. Nyt sen voimia koetellaan. Ne voimat kyllä riittävät. Suomi ja suomalaiset nousevat tästäkin kriisistä. Siitä me kaikki pidämme yhdessä huolen. Suomi on voittanut vaikeudet aiemminkin. Tästäkin selvitään. Suomi on historian saatossa selvinnyt suurista koettelemuksista ja selviää tästäkin.

Hyvät kuulijat,

Kun akuutti kriisi alkaa väistyä, on alettava varautumaan uuteen. Koronan keskeisin opetus lienee, että vahinko ei tule kello kaulassa. Seuraavaan kriisiin menee toivottavasti pitkä aika, mutta sen ajankohdasta tai muodosta ei koskaan voi olla varma. Sen sijaan valmiita voimme kyllä olla.

Kaiken lähtökohta on, että pidämme isänmaastamme hyvää huolta kaikkina aikoina. Kun olemme hoitaneet asiamme kuntoon kaikin puolin, voimme vastata myös kovien aikojen haasteisiin.

Varastot pitää täyttää ja riittävä kalusto hankkia pahan päivän varalle, se on selvä. Parantamisen varaa varmasti on. Ehdotankin, että Suomessa tehdään kattavat huoltovarmuuden stressitestit kaikenlaisten poikkeustilanteiden varalta, katovuosista luonnonkatastrofeihin ja energiakriiseihin. Tämä työ antaisi pohjan epäkohtien korjaamiselle. Ennen kaikkea se mahdollistaisi luottamuksen palauttamisen siihen, että Suomi on valmis. Turvallisuudessa on kyse myös turvallisuuden tunteesta, ja se tunne on nyt perustellusti monella järkkynyt.

Kun poikkeustilanne tulee päälle, ei maailmalle välttämättä auta lähteä setelitukkojen kanssa varastoja täydentämään. Materiaalin ja osaamisen puolesta vastuuta pitää kantaa silloinkin, kun kriisi vaikuttaa kaukaiselta. Turvallisuus rakennetaan joka päivä, eikä varautumisessa voi pitää välivuosia.

Kestävässä yhteiskunnassa on silti kyse paljon muustakin kuin inventaarioista.

Kovimmatkin tuulet ja myrskyt kestävää maata voidaan rakentaa ainoastaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle pohjalle. Sellainen Suomi kykenee maksamaan laskunsa, pysymään yhtenäisenä ja tarjoamaan hyvän elämän edellytykset kaikissa tilanteissa.

Oikeudenmukaisuuden ja ylisukupolvisuuden kivijalalle on hyvä rakentaa. Tästä on päätöspöydissä pidettävä kiinni myös, kun alamme rakentaa koronanjälkeistä Suomea.

Hyvät kuulijat,

huolesta ja surustakin huolimatta muistetaan, että vappuun kuuluu ilo. Tänäkin vappuna jokaisella on oikeus iloita, jos siltä tuntuu. Se varmasti tulee jokaiselle tarpeeseen.

Kannustan jokaista etsimään syytä hymyyn. Vinkkini on, että lähimmäisistä on hyvä aloittaa.

Tämä kevät muistuttakoon meitä siitä, että me suomalaiset tarvitsemme toisiamme. Otetaan etäyhteydet hyötykäyttöön. Maljan voi kohottaa myös etänä. Aihetta siihen on tänäkin vappuna.

Nostetaan malja nyt toisillemme. Kenties erityisesti kaikille teille, jotka

• pidätte terveyskeskukset, sairaalat ja vanhainkodit pyörimässä,
• opetatte lapsiamme etänä tai lähellä,
• yrittäjille, jotka tekevät kaikkensa sen eteen, että työntekijöillä olisi jatkossakin työpaikka.

Pitäkäähän kaikki huolta itsestänne ja toisistanne. Hyvää vappua jokaiselle!