Puolustusministeri Antti Kaikkonen on tavattavissa Uudellamaalla lauantaina 7.5.
11.30 – 12.15 Järvenpää – Tori, kävelykatu Janne
12.30 – 13.15 Tuusula, Jokela, kevätmarkkinat, Jokelan tiilitehtaalla
14.00 – 14.45 Espoo, Leppävaara, suurmarkkinat, paikka 94, Kauppakeskus Gallerian läheisyydessä (markkinapaikkana kävelykatu Leppäraitti ja Läkkitori).
Tervetuloa jututtamaan ministeriä ja kertomaan terveisiä!
Vappupuhe Hyvinkäällä, Keravalla ja Helsingissä.
Hyvät kuulijat, arvoisa vappuväki
Vielä vuosi sitten pidin koronavapun puheeni ruudun takaa, etäyhteyksillä.
Eilen illalla Havis Amanda, eli tuttavallisemmin Mantan patsas, sai jo toisen koronarokotuksensa. Hyvä näin, vaikka jääkiekkohuuman jäljiltä olemmekin oppineet, että Manta on harvinaisen lujaa tekoa.
Kaunis kevätsää ei meitä tänään varsinaisesti lämmitä. Mutta lämpöä sydämeen saamme siitä, että voimme olla perinteisin vappumenoin liikkeellä – ei vain ruutujen takana.
Hyvät vihreän vapun kuulijat,
Pelkästään valoisissa tunnelmissa emme vappua tänäkään vuonna vietä.
Surullisinta ja synkintä on, että sota Ukrainassa jatkuu. Inhimillinen kärsimys on suurta. Jokainen päivä sotaa on liikaa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ravistelee koko Eurooppaa. Helmikuun 24. päivästä alkaen olemme nähneet kuvia ja uutisia, jotka kauhistuttavat, sillä ne muistuttavat meitä siitä, mitä sota on ja mitä emme koskaan olisi halunneet nähdä enää Euroopassa.
Kaikki totuttu on nyt haastettu. Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta. Samalla se on hyökännyt niitä periaatteita vastaan, joille Eurooppa ja pitkä rauhan aika tässä maailmankolkassa on perustettu.
Tälle sodalle ei ole mitään oikeutusta. Ei mitään.
Suomi on hyökkäyksen ensi tunneista asti seissyt Ukrainan rinnalla. Olemme tukeneet Ukrainaa humanitaarisella avulla, rahallisesti, aseinkin.
Ukrainan urhea taistelu on kertonut siitä, mikä merkitys ihmisellä on sodankäynnissä. Oman maansa puolustamiseen sitoutuneet sotilaat ja siviilit ovat voittamaton yhdistelmä.
Ukrainan puolustuskyvyn supervoima on sen kansalaisten tahdossa puolustaa omaa maataan. Olemme Suomessa ansaitusti ylpeitä omasta maanpuolustustahdostamme, mutta kyllä me saamme hattuamme korkealle nostaa, kun ukrainalaisia katsomme.
Kunnioittavan maininnan ansaitsee myös oma väkemme. Lukemattomat suomalaiset ovat osallistuneet järjestöjen rahakeräyksiin ja toivottaneet ukrainalaiset pakolaiset tervetulleiksi Suomeen. Teitä on varmasti tässäkin joukossa – kiitos teille jokaiselle apuanne antaneelle.
Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan muutti myös Suomen turvallisuuspoliittisen ympäristön. Kun ympäristö muuttuu, pitää tehdä tilannearvio ja siitä johtopäätöksiä. Tätä arviointia on nyt tehty hötkyilemättä mutta rivakasti.
Olemme tehneet merkittäviä päätöksiä puolustuksemme vahvistamiseksi hyvästä vieläkin paremmaksi.
Korvaamme Merivoimien vanhenevat alukset uusilla, jotka rakennetaan Suomessa.
Teimme päätökset korvata vanhat Hornetit uusilla F-35 -hävittäjillä.
Täydennämme varastoja ja lisäämme kertausharjoituksia.
Tuemme vapaaehtoista maanpuolustusta ja palkkaamme lisää ammattiväkeä.
Pidämme koko Suomen puolustuksesta hyvää huolta.
Näin toimimalla nostamme kynnystä sille, että Suomi koskaan joutuisi sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. Rauhaamme ei kannata tulla häiritsemään. Puolustuksemme pitää.
Suomen puolustuksen perusta on aina oma kansallinen puolustuskykymme. Näin olisi myös Naton jäsenenä. Tärkein tehtävämme myös Naton jäsenenä olisi pitää omasta alueestamme hyvää huolta.
Niin, päätöksenteon hetki myös Nato-jäsenyyden hakemisesta lähestyy.
On tärkeää tunnistaa se turva, minkä Naton jäsenenä saisimme. Kynnys hyökkäykseen Suomea vastaan kohoaisi entistä korkeammalle.
Samalla on syytä ymmärtää koko paketti, mitä kaikkea jäsenyys merkitsisi. Jäsenyyden hakemisen polullakin voi olla kiviä, tämäkin on hyvä tunnistaa.
Suomalaiset ovat kääntyneet lyhyessä ajassa vahvasti Nato-jäsenyyden kannalle. Myös poliitikkojen piirissä on nähty samanlaista kehitystä. En ole tästä pätkääkään yllättynyt.
Terveen kansanvallan ja avoimen demokratian merkki on se, että eri mieltäkin saa olla kuin enemmistö. Vapaus omaan mielipiteeseen kuuluu kaikille.
Arvostettua valtiomiestä, presidentti Kyösti Kalliota lainaten: ”Kansakunnan menestys vaatii sisäistä rauhaa.”
Vaalitaan tuota sisäistä rauhaa. Ei lähdetä loanheittoon. Annetaan vapaus ja arvo myös toisella tavalla ajattelevalle.
Kansallinen yhtenäisyys ei tarkoita sitä, että kaikkien olisi pakko olla samaa mieltä. Yhden totuuden tie ei voi olla Suomen tie. Mutta toki toivomme, että Suomen tie olisi hyvä mahdollisimman monelle.
Suomen Nato-päätös tehdään nyt toukokuussa. Teemme sen, mikä tässä tilanteessa täytyy tehdä.
Hyvät ystävät,
turvallisuus on muutakin kuin rautaa tai rautaisia maanpuolustuksen ammattilaisia. Turvallisuutta on myös se, että kaikilla suomalaisilla on työtä, toimeentuloa ja toivoa.
On totta, että jo ennen koronapandemiaa moni suomalainen oli taloudellisesti tiukilla. Nyt inflaatio laukkaa ja hinnat nousevat. Epävarmuus koettelee talouden tekijöitä ja pysyvää näyttää olevan vain muutos.
Näistäkin selviämme.
Poliittiset päättäjät tekevät parhaansa siinä, että suomalaiset pärjäisivät myös ostovoiman heikentyessä. Jo päätetty perusturvan indeksikorotusten aikaistaminen tuo apua pienituloisimpien arkeen. Eläkeläisille, työttömille, opiskelijoille.
Opiskelijoiden ja nuorten hyvinvoinnista meillä on erityinen huoli ja vastuu.
Huoltovarmuus eli omavaraisuus, suomalainen ruoka, viisaat valinnat energiapolitiikassa. Nämäkin ovat turvallisuuden nurkkakiviä.
Hyvät ystävät,
edessä on isoja päätöksiä. On oltava valmiina odottamattomaankin. Peloissaan ei silti tarvitse olla.
Varautumisessa ei kilpailla maailmanmestaruudesta, mutta kärjen tuntumassa pieni Suomi niissäkin kisoissa varmasti olisi.
Ja lopuksi haluan sanoa:
Vaikka elämme kovia aikoja, tulevaisuuteen kannattaa silti katsoa luottavaisesti. Kun muutama viikko sitten kuuntelin eduskunnassa Ukrainan presidentin puhetta, erityisesti sen loppuosa lämmitti. Panitteko merkille, mistä hän puhui?
Hän puhui Ukrainan jälleenrakentamisesta. Vaikka maa on keskellä veristä sotaa, Ukrainassa katsotaan jo eteenpäin. Luotetaan siihen, että maalla on tulevaisuus, valoisa tulevaisuus.
Minä katson, että meidän tulee jatkaa Euroopan tulevaisuuden rakennustöitä. Annetaan me tässä kohtaa ja jatkossakin apua tuolle urhealle kansakunnalle, joka on kohtuuttomaan tilanteeseen joutunut. Seuraavien tavoitteiden on oltava: tulitauko, rauha, jälleenrakennus.
Ja pidetään huolta omasta maastamme, kauniista Suomesta, jonka vapauden merkkinä siniristiliput tänäänkin liehuvat.
Siis: nyt vietetään vappua ja nautitaan keväästä. Pidetään yllä hyvää, tänään ehkä iloistakin mieltä. Se on parasta kriisinkestävyyttä.
Oppimani vanhan säännön mukaan hyvässä vappupuheessa on hyvä aloitus ja hyvä lopetus ja ne ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Siispä päätän tähän.
Oikein hyvää ja iloista vappua teille kaikille.
Tässä on nyt ollut vähän kaikenlaista. Lyhyessäkin ajassa ehtii tapahtua paljon.
Surullisinta ja synkintä on se, että sota Ukrainassa jatkuu.
Huhtikuun alussa kehysriihessä hallitus päätti esityksestäni merkittävästä lisärahoituksesta puolustuksemme tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan kyse on 2,9 miljardin lisäpanostuksesta vuosina 2022-2026. Puolustusvoimien perusteltu pyyntö lähivuosille hyväksyttiin sellaisenaan, mikä taitaa olla kovin harvinaista. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tälle on vahvat perusteet. Meidän on pidettävä puolustuksemme kunnossa.
Lisäykset kohdistuvat puolustusmateriaaliin ja henkilöstöön. Täydennämme varastoja ja lisäämme kertausharjoituksia. Tuemme vapaaehtoista maanpuolustusta. Pidämme puolustuksestamme huolta.
Näin toimimalla nostamme kynnystä sillä, että Suomi koskaan joutuisi sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.
Samalla viikolla Keskustan puoluevaltuusto kokoontui Vaasassa. Valtuustossa käytiin pitkä ja perusteellinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu. Puoluevaltuusto päätti yksimielisesti antaa puoluejohdolle ja valtioneuvoston jäsenillemme valtuudet tehdä kaikki Suomen turvallisuuden kannalta tarpeelliset ratkaisut, mikä pitää sisällään myös Nato-jäsenyyden hakemisen.
Viime viikolla hallitus julkisti ajankohtaisselonteon, joka käsittelee turvallisuusympäristömme muutosta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Selonteossa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, hybridivaikuttamista, kyberturvallisuutta ja huoltovarmuutta, vain muutamia mainitakseni.
Nyt selonteko on lähetetty eduskuntaan, jossa kansanedustajat pääsevät käsittelemään sitä ja kuulemaan asiantuntijoita. Myös Nato-jäsenyyttä punnitaan selonteossa. On tärkeää tunnistaa se turva, minkä Naton jäsenenä saisimme. Samalla on tärkeää kartoittaa myös jäsenyyden hakemisen riskit.
Johtopäätösten aika lähestyy.
Kaiken tämän keskellä mielissämme on ukrainalaisten taistelu itsenäisyytensä ja vapautensa puolesta. Tällä viikolla Suomi päätti lähettää Ukrainan avuksi puolustusmateriaalia jo kolmannen kerran.
Syy tälle on selvä. Jokainen päivä sotaa on liikaa. Seuraavien askelten tulee olla: tulitauko, rauha, jälleenrakennus.
Elämme nyt merkittäviä aikoja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tämän kevään päätökset jäävät historiaan. Ne tehdään tulevaisuutta varten.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen vastaanotti 20.4.2022 Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen Sotavainajamitalin. Mitalin luovutti yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen.
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ylläpitää vuosien 1939-1945 sodissa ja sotavankeudessa menehtyneiden, rajojen ulkopuolelle jääneiden sotavainajien muistoa.
Ukrainalaiset ovat osoittaneet vahvaa maanpuolustustahtoa puolustautuessaan Venäjän hyökkäystä vastaan. Vaikka yksin maanpuolustustahdolla ei taisteluissa pärjätä, on sillä kuitenkin valtava merkitys.
Myös omasta historiastamme tunnistamme hyvin maanpuolustustahdon merkityksen.
Maanpuolustustahto syntyy tunteesta, että isänmaa on yhteinen ja puolustamisen arvoinen.
Suomalaisten maanpuolustustahto on ollut aina eurooppalaisittain huippuluokkaa ja luvut ovat vahvistuneet nyt entistäkin vahvemmiksi.
Suomalaiset ovat viime viikkoina hakeutuneet ennätysmäärin vapaaehtoisen maanpuolustuksen pariin. Kurssit ovat täyttyneet alta aikayksikön. Vastaamme tähän kasvaneeseen kysyntään lisäämällä maanpuolustuskurssien määrää. Myös kertausharjoitusten määrää kasvatetaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut suomalaisissakin huolta – tämä on ymmärrettävää. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Puolustuskykymme on hyvä.
Nyt vahvistamme Puolustusvoimien resursseja vastaamaan muuttunutta turvallisuustilannetta.
Puolustuskykymme kehittämisessä meillä on myös hyviä kumppaneita tukenamme.
Läheisin kumppanimme on Ruotsi. Ruotsin kanssa tehtävä puolustusyhteistyö tähtää Itämeren alueen turvallisuuden sekä Suomen ja Ruotsin puolustuksen vahvistamiseen.
Yhdysvallat on ollut tähänkin asti Suomen läheisimpien yhteistyökumppanien joukossa, mutta tätäkin yhteistyötä nyt tiivistetään entisestään.
Teemme paljon yhteistyötä myös mm. Norjan ja Iso-Britannian kanssa.
Suomen turvallisuusympäristössä on tapahtunut niin iso muutos, että joudumme arvioimaan monia asioita uudelleen.
Venäjän hyökkäyksen jälkeen Nato-jäsenyyden kannatus on noussut merkittävästi suomalaisten keskuudessa.
Arvioimme, miten haluamme tiivistää puolustusyhteistyötämme ja haluammeko liittoutua sotilaallisesti. Johtolankana on se, mikä on Suomen turvallisuudelle parasta. Teemme päätökset harkiten.
Suomen turvallisuudella on tukeva kivijalka. Olemme varautuneet hyvin, olemme kansakuntana lujaa ja yhtenäistä tekoa ja meillä on paljon hyviä kansainvälisiä kumppaneita.
Sille pohjalle on hyvä rakentaa.
Antti Kaikkonen
Vanhan sanonnan mukaan median valokeilaan mahtuu aina vain yksi kriisi kerrallaan.
Ukrainan tilanne on ottanut tämän ykköspaikan julkisuudessa. Ymmärrettävästi ja perustellusti. Ukraina ansaitsee kaiken tuen kriisin keskellä. Tiivis uutisointi takaa sen, että Ukraina pysyy ihmisten mielissä.
Näyttää jopa siltä, että tiedustelutiedon julkisuus on valjastettu heikentämään Venäjän yllätysmahdollisuuksia. Kertomalla julkisuuteen tiedustelupalvelujen arvioita tulevista Venäjän operaatioista Yhdysvallat halunnee nostaa niiden toteuttamiskynnystä.
Kansainvälisessä diplomatiassa seurataan joka päivä myös paljon sellaisia kriisejä, jotka eivät ylitä uutiskynnystä.
Tämä pätee myös Valko-Venäjään. Valko-Venäjän tilanne on äärimmäisen huolestuttava. Sitä ei ole unohdettu eikä sitä saa unohtaa.
Venäjä on siirtänyt merkittävästi joukkojaan myös Valko-Venäjälle käynnissä olevien yhteisten sotaharjoitusten nimissä. Lienee mahdollista sekin, että maahan jäisi pysyvästi venäläisiä joukkoja. On vielä liian aikaista ennustaa, tuleeko näin tapahtumaan.
Muuttuuko tähän asti kohtuullisen löyhä Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitto joksikin paljon tiiviimmäksi ja mitä se tarkoittaisi? Kysymys on yhtä vaikea kuin se, mikä on Venäjän lopullinen tavoite Ukrainan suhteen.
Kansainvälinen turvallisuuspoliittinen tilanne on kireämpi kuin kertaakaan kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Tilanteen huonontumisella olisi todennäköisesti selkeät heijastusvaikutuksensa myös Itämeren alueelle, meidän lähimerellemme.
Itämeri on Suomelle tärkeä alue. Merenkulun toimivuus ja merireittien pitäminen auki kaikissa olosuhteissa ja turvallisuustilanteissa on meille aivan keskeistä. Itämeren alueen tilanteella on suora vaikutus Suomeen.
Suomen omilla rajoilla on rauhallista. Välittömässä läheisyydessämme turvallisuustilanne on vakaa. Puolustusvoimat valvoo tilannetta herkeämättä päivin ja öin, ilman suuria otsikoita.
Suomalaiset voivat luottaa Puolustusvoimiemme kykyyn pitää turvallisuudestamme huolen. Suomen kansallinen puolustuskyky on hyvä.
Saamme kiittää edellisiä sukupolvia siitä, että olemme ylläpitäneet vahvaa puolustuskykyämme. Hallitusten kokoonpanoista riippumatta omasta puolustuskyvystä on haluttu pitää huolta.
Niin tekee myös nykyinen hallitus. On ollut suurta viisautta varautua.
Olemme muun muassa säilyttäneet asevelvollisuuteen perustuvan laajan reserviläisten joukon silloinkin, kun sotilaallisen kriisin uhka näytti epätodennäköiseltä. Puolustusvoimiemme varustus kestää kansainvälisenkin vertailun.
Puolustuskykyämme rakentuu myös yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Kriisiaika on tiivistänyt tätä yhteydenpitoa. Kumppaneistamme läheisin on Ruotsi.
Rauhan aikana rakennetaan kriisin ajan työkalut. Tämä pätee niin sotilaalliseen puolustuskykyyn kuin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan.
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on tehty kestämään myös kriiseissä. Pienellä maalla voi kriisissä olla kokoaan suurempi merkitys. Tästä todistaa tasavallan presidentin aktiivinen ja maailmallakin arvostettu puhelindiplomatia.
Näyttää siltä, että Ukrainan kriisin suhteen ollaan tulossa kohtaan, jossa latu haarautuu useampaan suuntaan. Diplomatia on ainoa järkevä latu eteenpäin jännitteisestä tilanteesta.
Suomi on mukana kriisin ratkaisemisessa meille luontevalla tavalla – pitämällä omalta osaltaan diplomatian latua auki hankalillakin keleillä.
Hiihtokansalle diplomatian latu sopii, huonommallakin kelillä.