Tekijä: anttikaikkonen_8kgqf4

Perhevapaauudistus – miksi?

10.08.2017 - Uncategorized

Päätin mielessäni tämän kirjoituksen aiheen, kun olin juuri vienyt lapset kesätauon jälkeen päivähoitoon. Varmaan laatuvaihteluita on, mutta itse kyllä rohkenen kehua kunnallisen päiväkotimme hyvää tasoa ja henkilökunnan hyvää asennetta työhönsä. Lapset voi turvallisin mielin jättää päiväksi hoitoon.

Itsehän olen päässyt elämään tätä lasten vanhemman ja kasvattajan elämää vasta vähän varttuneemmalla iällä. Tärkeä ja arvokas tehtävä. Välillä sitä tosin maailmaa katsellessa miettii, että auton ajamiseen vaaditaan ajokortti, mutta lasten kasvattamiseen ei ole kouluja tai kriteereitä. Aika monenlaisissa oloissa lapsia Suomessakin elää.

Lasten hoidon ja työelämän suhteen yhteiskunta kyllä asettaa oikeuksia ja velvollisuuksia.

Esitin joitakin viikkoja sitten, että hallitus aloittaisi perhevapaauudistuksen valmistelun mahdollisimman pian. Luonteva paikka tästä sopimiselle olisi nyt kuun lopulla pidettävässä budjettiriihessä. Asiasta on puhuttu jo vuosia, mutta valmistelua ei ole saatu liikkeelle. Kuitenkin useimmat tunnustavat, että nykyinen perhevapaamalli on vanhentunut, eikä vastaa riittävällä tavalla perheiden tarpeisiin.

Työelämä on vuosikymmenien aikana muuttunut, ja perheitäkin on aika monenlaisia. Perhevapaauudistus tarvitaan, jotta perheillä olisi paremmat mahdollisuudet sovittaa perhe- ja työelämää yhteen.

Yksi tavoite pitää olla sekin, että isät noin keskimäärin ottaisivat edes hieman enemmän vastuuta lasten hoidosta. Tilastojen valossa lasten hoito kotona on hyvin pitkälle äitien vastuulla. Tämä on usein perheiden oma valinta, mutta ei aina. Itsekin olen tavannut useita tuoreita isiä, jotka ovat kahden kesken jutellen kertoneet, että olisivat mielellään vähän enemmänkin kotona lasten kanssa. Työnantaja on kuitenkin antanut ymmärtää, että se on naisten hommia.

Keskustassa haluamme nykyistä enemmän perhevapaita, ja joustavuutta perheille niiden käyttöön. Osa-aikatyötä on helpotettava. Vanhempainvapaiden käytön sääntelyä on kevennettävä mm. niin, että perhevapaita voisi käyttää myös myöhemmässä vaiheessa lapsuutta aina kouluikään saakka. Jatkossa vanhempien on saatava myös käyttää vapaita nykyistä enemmän yhtäaikaisesti.

Haluamme ehdottomasti, että kotihoidontuki on jatkossakin tärkeä osa perhevapaajärjestelmää. Vastustamme sen keston lyhentämistä, mutta jotain hienosäätöä voidaan tehdä. On esimerkiksi pohdiskeltu mallia, jossa kotihoidontuki voisi olla hieman nykyistä suurempi ensimmäiset kaksi vuotta, ja sen jälkeen hieman nykyistä pienempi. Eri vaihtoehdoista tarvitaan keskustelua.

Päivähoitomaksut pienenevät pieni- ja keskituloisilla ensi vuoden alusta. Perheellisille opiskelijoille tulee niin ikään uusi huoltajakorotus opintotukeen. Nämä ovat tärkeitä ja hyviä linjauksia Sipilän hallitukselta.

Perhevapaamallia pitää uudistaa, mutta poliitikkojen ei pidä perheiden puolesta päättää lastenhoidosta. Jokainen perhe tietää varmasti itse itselleen elämäntilanteeseensa ja lapsillensa sopivimman hoitomuodon. Päättäjien tehtävä on antaa siihen perheille entistä paremmat valinnan mahdollisuudet.

Uuden mallin on oltava perheille vanhaa parempi.

Kesäinen sotekatsaus

08.07.2017 - Uncategorized

No menihän vielä kulunutkin viikko enemmän tai vähemmän tämän rakkaan soten, eli sosiaali- ja terveysuudistuksen kanssa. Uudistusta on yrittänyt jo useampikin hallitus erilaisilla puoluekokoonpanoilla. Mikä siinä on niin vaikeaa? Uudistus on niin iso ja merkittävä, että se tekee siitä monimutkaisen ja haastavan, vaikeankin. Jokseenkin kaikki eduskuntapuolueet kyllä tunnustavat, että tämäntapainen uudistus tarvitaan. Yksityiskohdista sitten onkin erilaisia näkemyksiä. 

Viimeisin mutka tuli eduskunnan perustuslakiavaliokunnan lausunnosta, jonka mielestä uudistuksen valinnanvapausosuus ei sovi yhteen maamme perustuslain kanssa. Sitä on korjattava.

Hallitus on nyt perehtynyt huolellisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan maakunta- ja sotelainsäädännöstä antamaan lausuntoon ja päättänyt jatkaa määrätietoista sote-uudistusta korjaten samalla etenkin valinnanvapauslain ja aikataulujen ongelmakohtia valiokunnan lausunnon mukaisesti. Erittäin kipeästi tarvittava uudistus etenee. Tavoite on, että ihmisille tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tulevaisuudessa saatavilla entistä paremmin. Tekemistä riittää, mutta reitti on selvä.

Valinnanvapauslain ongelmakohdat on ensikädessä korjattava. Hallitus ei nyt tee vain viilauksia olemassa olevaan hallituksen esitykseen vaan valmistelee virkamiestyöllä kokonaan uuden hallituksen esityksen. Se tulee etenemään eduskuntaan yhdessä muiden maakunta- ja sotelakien kanssa, eduskunnan yhteiseen käsittelyyn. Tämä on hyvä, sillä historiallisen suuren uudistuksen lainsäädäntö on syytä tehdä huolella. Lakia valmistellaan tämän kesän ja alkusyksyn aikana, minkä jälkeen esitys etenee lausuntokierrokselle loka-joulukuuksi ja saapuu eduskuntaan maaliskuussa 2018. Näin mennen ensi kesänä, kesäkuussa 2018, sote- ja maakuntauudistus saadaan lainsäädännöllisesti valmiiksi.

Vuoden lisäaika on järkevä päätös. Uudet maakunnat aloittavat työnsä vuoden 2019 alussa, ja niitä varten maakuntavaalit käydään lokakuussa 2018. Hallituksen tänään ilmoittamien muutosten myötä maakunnat saavat lisää aikaa toteuttaa uudistuksia selkeästi asetettujen askelmerkkien mukaisesti ja hitaammillekin maakunnille jää enemmän valmistautumisaikaa tulevaan muutokseen. Käynnissä olevat valmistelut voivat jatkua ja hyvin edenneet hommat saadaan valmiiksi ajallaan. Lopullisesti palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1.1.2020 alkaen.

Hallitus teki viisaan päätöksen, sillä sote- ja maakuntauudistus on tärkein ja suurin uudistus, mitä Suomessa on tehty vuosikymmeniin. Peruspalvelut on saatava kaikkien ulottuville, ja siksi uudistus on tehtävä hallitusti ja varmasti. Nyt hallituksen päättämien muutosten turvin perustuslakivaliokunnan lausunnon huomiot sekä koko lainsäädännön valmistelu toteutetaan juuri tältä pohjalta.

Koko monimutkaisen uudistuksen ytimessä on kuitenkin tavallinen ihminen. Jokaisella suomalaisella on oltava tasa-arvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkialla Suomessa. Lääkäriin on päästävä nopeasti ja varmasti riippumatta siitä, missä asuu tai kuinka paljon tienaa. Nopea ja luotettava terveydenhuolto ei voi olla vain harvojen herkkua – se on jokaisen ihmisen perusoikeus.

Sote-uudistusta on odotettu kipeästi jo kymmenisen vuotta. Tällä kierroksella se tullaan vihdoin viemään myös maaliin.

Kesäaika

28.06.2017 - Uncategorized

Yhteiskunnan, työelämän ja tavallisten kansalaisten vuorokausirytmi on muuttunut merkittävästi. Kello, saatika aurinko, eivät määrittele enää yhtä vahvasti suomalaista arkea, eivät etenkään kesällä, jolloin aurinko valaisee täällä etelässäkin enemmän kuin riittävästi. Päinvastoin, elämänrytmi on muuttunut, jolloin kesäaikaan siirtymisestä saadut hyödyt ovat vähentyneet merkittävästi. Jäljelle jää runsaasti haittoja, ihmisille ja eläimille koituvista terveydellisistä vaikutuksista kohonneisiin riskeihin esimerkiksi liikenteessä ja vaativissa töissä. Siirretyt tai siirtämättä jäänet kellonajat aiheuttavat lisäksi aina omat arjen sekaannuksensa.

Kansalaistenkin silmissä kellojen veivaaminen edes takaisin on lähinnä turhaa puuhaa. Viime vuoden lokakuussa, Aleksis Kiven päivänä, tavallinen suomalainen mies Espoosta kirjoitti kansalaisaloitteiden verkkopalveluun sen, mitä sydämen päällä oli: ”Kellojen siirto nykyaikana on aivan turhaa ja aiheuttaa vain merkittävästi ongelmia ja lisää työtä”. Ilman valtavaa järjestökoneistoakin kansalaisaloite pystyi keräämään yli 70 000 allekirjoitusta lyhyeen kansalaisaloitteeseen, jonka tähtäimessä on yksinkertainen tavoite: pysytään aina niin sanotussa normaaliajassa eikä käännetä kelloja keväisin ja syksyisin kohti kesää. Saavutus ja tuki kertovat siitä, että ajatus saa kansalaisilta vahvasti tukea

Kannatan kesäajasta luopumista. Tavoitteesta on puhuttu eduskunnassa tälläkin vuosituhannella useammalla vaalikaudella, joten tämän kansalaisaloitteen myötä voisi olla jo aika saada asia eteenpäin. Kesäajasta säätävä EU-direktiivi tulee kumota perusteettomana. EU:n jäsenmaasta tullut esitys voisi olla keino, jolla asia saadaan liikkeelle. Koska Suomi ei voi yksipuolisesti luopua kesäajasta, tulee Suomen toimia aktiivisesti sen eteen, että Euroopan Unionissa otetaan askelia kesäajasta luopumista kohti. Pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan varmasti tähänkin.

No, käy aloitteelle lopulta miten tahansa, tässä kohtaa voin toivottaa blogini lukijoille hyvää kesän aikaa.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 19.6.2017 koskien valtioneuvoston tiedonantoa hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneesta muutoksesta

19.06.2017 - Puheita ja kirjoituksia

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Arvoisa puhemies,

Suomessa elettiin viime viikolla poikkeuksellisia aikoja. Ei politiikka tylsää ole, ei ainakaan aina. Mutta tapahtumat ovat ymmärrettävästi myös hämmentäneet. Käänteitä oli, ja tilanteet muuttuivat nopeasti.

Perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen kävi varsin pian ilmi, että edellytyksiä jatkaa yhteistyötä hallituksessa ei ole. Johtopäätöksen taustalla oli ennen muuta arvokysymyksiä ja politiikan linjoihin liittyviä, mutta myös käytännön kysymyksiä.

Tiistain dramaattinen uutinen perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisesta kahtia muutti näkymän uudestaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa hallituksessa jatkavat tiedonannon mukaisesti Keskusta, Kokoomus ja Uusi Vaihtoehto -ryhmä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jääneet kansanedustajat siirtyvät oppositioon.

Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallitusratkaisua. Ratkaisulla puramme poliittisen kriisin, johon maamme viime viikolla ajautui.

Katsomme, että tällä ratkaisulla huolehditaan yhteiskuntamme vakaudesta ja Suomen myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen jatkumisesta.

Ratkaisu takaa myös sen, että on edellytykset viedä keskeneräiset uudistukset, ennen muuta sote- ja maakuntauudistus maaliin. Ihmisille on saatava töitä ja palvelut turvattava tasa-arvoisesti koko maassa.

EU-politiikassa tarvitsemme selkeän ja johdonmukaisen linjan, jolla pystymme vaikuttamaan EU:n päätöksiin ja parhaalla tavalla turvaamaan Suomen ja suomalaisten edut. Se edellyttää sitä, että toimimme EU:ssa oikeissa viiteryhmissä.

Keskustelussa olleesta maahanmuuttopolitiikasta tarvitaan myös kriittistä keskustelua ja ihmisten arjen turvallisuudesta on kaikin tavoin huolehdittava. Keskustan linja ei ole ”rajat kiinni”, mutta ei myöskään ”tervetuloa kaikki”.

Tämän ilmiön käsitteleminen viisaalla, tolkulla ja oikeudenmukaisella tavalla on yksi aikamme haaste. Hädässä olevia on autettava, mutta liian sinisilmäinen ei kannata olla. Aivan kaikki maahamme haluavat eivät ole vilpittömin motiivein tulossa. Meidän on oltava tarkkoja, mutta oikeudenmukaisia.

Syrjinnälle, rasismille ja vihapuheelle Suomessa ei saa olla minkäänlaista sijaa. Uskon suomalaisten enemmistön olevan tästä samaa mieltä. Kunpa joku päivä kaikki olisivat tästä samaa mieltä.

Arvoisa puhemies,

Keskustan eduskuntaryhmän puolesta kiitän sekä Kokoomuksen että Uuden Vaihtoehdon eduskuntaryhmiä siitä, että ratkaisuun päästiin. Tiedämme, että päätös etenkään Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jättämisestä ei varmasti ollut poliittisesti saati henkilökohtaisesti helppo. Samalla vetoamme osaltamme sen puolesta, että kaikilla maltti säilyy niin tässä salissa kuin näiden seinien ulkopuolella.

Leimakirveiden heittely suuntaan tai toiseen ei edesauta niiden ongelmien ratkaisemista, jotka ovat sittenkin suomalaisten yhteisiä. Vanha sanonta ”arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin” on viisas ohjenuora tästä eteenpäin meille kaikille. Suomalaiset sitten aikanaan vaaleissa päättävät, kenen vaihtoehtoon he luottavat.

Kun tuota pääministeriä välillä kritisoidaankin, niin tässä kohtaa on syytä tunnustaa, että ilman pääministerin johtajuutta tilanne voisi nyt olla toisenlainen. Juha Sipilä piti ohjakset käsissään siitä huolimatta, että viime viikko oli poliittisesti monin tavoin paineinen ja ristivetoinen. Myrskystä selvittiin jälleen poutasäälle.

Nyt on tärkeää, että eduskunta palaa normaaliin työasentoon ja jatkaa työtä Suomen kuntoon laittamiseksi. Kaikkia tarvitaan; niin toimintakykyistä hallitusta, vastuullista oppositiota kuin sopimaan pystyviä työmarkkinaosapuolia. Yhteinen tehtävämme yli puolue- ja muiden rajojen on vahvistaa ihmisten uskoa tulevaisuuteen nyt, kun Suomen suunta on monen vuoden alamäen jälkeen vihdoin parempaan päin.

Arvoisa puhemies,

Alkuvuoden aikana Suomen talous on pitkästä aikaa kasvanut jopa Ruotsia nopeammin. Ja se tuntuu hyvältä. Ennusteiden mukaan talous kasvaa myös loppuvuoden kohisten. Myönteisintä on, että myös nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys vihdoin alenevat.

Suomi on kuitenkin kunnossa vasta silloin, kun kaikki ovat mukana. Työllisyyden parantamisen ohella Keskustan eduskuntaryhmälle tärkeintä on pitkään jatkuneen eriarvoistumisen pysäyttäminen. Kun uutta jaettavaa ei isommin vielä ole, huolenpito heikompiosaisista on näissä oloissa ennen muuta Suomen uudistamista.

Työelämää on uudistettava maltillisesti edelleen. Sosiaaliturvasta on tehtävä kannustavampi ja yksinkertaisempi. Perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi painopistettä on siirrettävä tulevaisuudessa yhä enemmän ennaltaehkäisyyn.

Eriarvoistumisen torjumiseksi tarvitaan myös kokonaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin näkemys. Keskustan eduskuntaryhmässä pidämme tässä suhteessa tärkeänä professori Juho Saaren asiantuntijaryhmän työtä.

Meillä on aito huoli yhteiskuntamme heikompiosaisista. Kaikki ei ole kohdallaan, jos pienituloinen eläkeläinen joutuu pohtimaan, ostaako ruokaa vai lääkkeitä. Pidämme tärkeänä, että hallitus huomioi heikompiosaisia vielä jäljellä olevalla kaksivuotiskaudellaan.

Toistemme syyttely ei edesauta ongelmien ratkaisemista. Mahdollisimman eheän ja oikeudenmukaisen Suomen rakentamisen luulisi olevan yhteinen tavoite.

Arvoisa puhemies,

Oppositiosta on ehditty jo vaatia uusia eduskuntavaaleja. Hajotusvaalit eivät ole kuitenkaan mielipidekysymys. Kynnys niiden järjestämiseen on perustuslaissa yhteisesti, kaikkien eduskuntapuolueiden sopimana, asetettu tietoisesti mahdollisimman korkeaksi. Ensisijaista on löytää istuvasta eduskunnasta enemmistö. Tässä pääministerin johdolla myös onnistuttiin.

Tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen. Siksi on tärkeää, että hallituksen luottamus mitataan eduskunnassa jo huomenna. Hajotusvaaleja vaatineille Keskustan eduskuntaryhmä muistuttaa, että jatkavalla hallituspohjalla on edelleen suomalaisilta viime eduskuntavaaleissa saatu valtakirja.

Uudistustyö Suomen kuntoon laittamiseksi on kesken. Suunta on nyt oikea, ja Suomi on monen vuoden jälkeen saatu jälleen nousun, kasvun ja paremman työllisyyden tielle.

Varmasti virheitäkin on tehty, mutta silti: tulokset puhuvat puolestaan.

Hallituskriisistä eteenpäin

14.06.2017 - Uncategorized

Kuluneiden päivien aikana Suomen poliittisessa elämässä on ollut nopeita ja yllättäviäkin käänteitä. Perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen hallituskumppanit Keskusta ja Kokoomus joutuivat toteamaan, ettei edellytyksiä jatkaa hallitusyhteistyötä muuttuneen Perussuomalaisen puolueen kanssa enää ollut. Suomi on oikeusvaltio, jossa ihmisarvo on jakamaton. Ihmisarvon loukkaamattomuus on turvattu YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja Suomen perustuslaissa. Oli olemassa epäilyjä, että yhteistyö ei toimi mm. liikaa eroavan arvopohjan ja käytännön syiden vuoksi.

Syntyneessä tilanteessa hallituksella (kesk+kok) ei ollut enää parlamentaarista enemmistöä eduskunnassa. Oli löydettävä ratkaisu, joka turvaisi toimintakykyisen hallituksen ja sen tuloksia tuottaneen työn jatkumisen hallitusohjelman pohjalta. Keskusta oli valmis kaatamaan oman hallituksensa ja käynnistämään perustuslaillisen prosessin enemmistön löytämiseksi. Eduskunnan hajottaminen ei tullut kysymykseen, sillä sen perusteena voi olla vain pitkäaikainen parlamentaarinen kriisi. Toimintakykyinen hallitus pyritään löytämään istuvasta eduskunnasta. Hallituksen muodostajaakin voidaan vaihtaa mikäli suurimman ryhmän johdolla ei saada aikaan enemmistöhallitusta. Suomessa ei mennä uusiin vaaleihin kevyin eväin.

Olin jo valmistautunut suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtajana käynnistämään parlamentaarisen prosessin lähettämällä alustavan kutsun eduskuntaryhmien puheenjohtajille ja puolueiden puheenjohtajille tiistai-illaksi klo 18. Pääministeri Sipilä oli itse lentänyt Turkuun ja matkalla Naantalin Kultarantaan viemään eronpyyntö presidentille, kun eduskunnassa tapahtui jotain dramaattista, joka muutti tilanteen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä irtaantui Uusi vaihtoehto –ryhmä, johon kuuluivat kaikki entisen puolueensa ministerit, Timo Soinista lähtien, perustettaessa yhteensä 20 edustajaa. Kyseinen ryhmä oli sitoutunut hallitusohjelman tavoitteisiin ja valmis jatkamaan työtä keskustajohtoisessa hallituksessa Suomen kuntoon laittamiseksi. He olivat menettäneet poliittisen kotinsa, mutta jäljelle oli jäänyt vastuuntunto hallituskauden urakan loppuun viemiseksi. Se oli kova, rohkea ja kunnioitettava päätös. Hallitusta ei ollut täten tarvetta kaataa ja ryhtyä käymään uuden hallituksen muodostamisprosessia.

Olen politiikan tapahtumista yleensä kohtuullisen hyvin informoitu. Olin siinä käsityksessä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä natisee liitoksistaan, ja olin melko varma, että jotenkin ryhmä tulee hajoamaan, joko enemmän tai vähemmän järjestyneesti. Myös tästä huhusta olin kuullut, että joku blokki voisi irtautua. Suhtauduin siihen siten, että uskon vasta, jos näen. 

No, tuli nähtyä ja uskottava oli. Katsoin suorana netistä, kun parinkymmenen edustajan ryhmä marssi perussuomalaisten ryhmäkokoukseen, jätti eronpyyntönsä ja kertoi perustavansa Uusi Vaihtoehto -ryhmän. On ne hurjia, ajattelin.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että hallituskriisi oli ohi.

Parlamentaarinen järjestelmämme on vahva ja toimiva. Hallituskriisi loppui oikeastaan ennen kuin se oli ehtinyt kunnolla alkamaankaan. Johtamani eduskuntaryhmä toimi tapahtumien ajan vastuullisesti, johdonmukaisesti ja avoimesti keskustellen. Päätavoitteenamme oli jatkaa työtä, jonka keskustajohtoinen hallitus on saattanut monien vaikeiden päätösten jälkeen hyvälle alulle: Talous kasvaa, työllisyys kohenee ja uudistukset kansalaisten palvelujen parantamiseksi ovat pitkällä.

Kulunut vaalikausi ei ole ollut helppo. Talouden sopeutukset ovat olleet kipeitä päätöksiä. Se on avoimesti myönnettävä. Yhteiskunnallisessa toiminnassa kuitenkin pitkäjänteisyys ja tulokset ratkaisevat. Kun talouden kuva paranee ja uudistukset tulevat voimaan, päähuomio on kiinnitettävä siihen, miten edelleen vahvistamme sosiaalisen oikeudenmukaisen politiikkaa. Pidän tärkeänä, että huomioimme yhteiskunnan heikompiosaiset entistä paremmin. Suomen ja suomalaisten on voitava hyvin paitsi taloudellisesti myös sosiaalisesti ja henkisesti.

Tähän työhön on käytävä täydellä tarmolla. 

Alkoholilainsäädännön solmut

31.05.2017 - Uncategorized

Alkoholilain kokonaisuudistus on puhututtanut kovasti viime päivinä. Solmussa olleeseen tilanteeseen on haettu ratkaisua eri kokoonpanoilla. Viime päivinä olen itse etsinyt etenemispolkua muiden hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa. Sellaista ei valitettavasti näytä löytyvän. Uudistuksessa sinänsä ollut paljon hyvää, mutta myös kiistanalaisia kohtia.

Helsinkiläisen Döner Harjun tilanne on tällä hetkellä suorastaan absurdi. Ravintolalla on kadun varressa terassi pysäköintiruudussa, mikä on Helsingissä mahdollista nyt toista kesää. Helsingin kokeilu on itsessäänkin hyvä kokeilu kaupungin elävöittämisen ja sosiaalisen alkoholikäyttäytymisen kannalta, mutta ihan kaikki ei tässäkään mene nappiin. Döner Harjun ravintolan ja terassin välille jää yleinen jalkakäytävä, joka ei kuulu anniskelualueeseen. Vanhentunut alkoholilainsäädäntö pakottaa ravintolan työntekijän kantamaan alkoholijuoman asiakkaan puolesta ravintolan ovelta parkkiruututerassille. Siis 1,5 metrin matkan. Tämä ei ole kenenkään ajan ja vaivan arvoinen menettely, mutta nykyinen laki näin vaatii. Sääntö-Suomeksikin jotkut tällaista kutsuvat.

Tähänkin, ja moneen muuhun byrokratian kukkaseen, kaavailtiin muutosta alkoholilain kokonaisuudistuksessa. Keskustelu alkoholilaista on jäänyt pitkälti väittelyyn niin sanottujen limuviinojen eli enimmäisvahvuudeltaan enintään 5,5 prosenttisten alkoholijuomien tuomisesta kauppoihin. Vastakkain on ainakin kaksi hyvin perusteltua kantaa, jotka eivät kovin helpolla kohtaa. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet alkoholilain muut positiiviset uudistukset – esimerkiksi anniskelualueiden järkevöittäminen.

Kun uudella alkoholilainsäädännöllä haetaan tasapainoa kansanterveyden ja elinkeinoelämän välille, ovat limuviinat vain yksi osa suunniteltua uutta lainsäädäntöä.  Konkreettisesti uudistuksen ytimessä ovat myös suomalaisen työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen ja helpottaminen, kun säännöksiä järkevöitetään ja turhiin mutkiin kuluvaa aikaa pienennetään.

Esitys on sisältänyt mielestäni paljon järkeviä elementtejä. Kiisteltyjen vahvempien juomien lisäksi lakiesityksen myötä nykyiset A-B- ja C-anniskeluluvat muuttuisivat yhdeksi anniskeluluvaksi ja anniskelun jatkamiselle kello 01.30 jälkeen ei tarvitsisi enää erillistä lupaa, ravintolan oma ilmoitus riittää. Anniskelupaikan työntekijöitä koskevat vaatimukset kevenisivät, pienpanimot voisivat myydä omia tuotteitaan ja ne edellä mainitut anniskelualueiden määritelmät järkevöityisivät.

Johtamani keskustan eduskuntaryhmä oli valmis kunnioittamaan aiemmin tehtyä sopimusta alkoholilain kokonaisuudistuksesta yhdellä ainoalla tarkistuksella. Esitimme, ne kansanedustajat, jotka eivät halua tukea vahvuudeltaan 5,5% alkoholijuomien tuloa ruokakauppoihin, voisivat halutessaan äänestää tätä kohtaa vastaan ilman rangaistuksia. Tämän äänestyksen lopputuloksesta riippumatta olimme valmiita tukemaan kokonaisuudistusta. Tämä ei kuitenkaan perussuomalaisille käynyt, joten nyt kokonaisuuden edistämiselle ei ole edellytyksiä. 

Nyt voisi olla järkevää, jos hallitus harkitsisi, voisiko hallitus tuoda lakiesityksiä, joilla vaikka em. ravintolabyrokratiaa voitaisiin keventää tai edistää pienpanimoiden suoramyyntioikeutta. Jää nähtäväksi, päästäänkö esimerkiksi näissä eteenpäin. Meiltä kyllä tukea tähän löytyisi.