Kirjallinen kysymys: Raskaan liikenteen tienkäyttömaksut ja talvirenkaat

08.10.2015 - Puheita ja kirjoituksia

KIRJALLINEN KYSYMYS

Raskaan liikenteen tiemaksujen ja talvirenkaiden käyttöönotto

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi on yksi harvoista Euroopan unionin maista, joissa ei ole käytössä raskaan liikenteen tiemaksuja. Teillämme kuitenkin kulkee valtavasti raskasta liikennettä, joka ei osallistu veroilla tai muilla maksuilla tieverkostomme rakentamiseen tai kunnossapitoon. Suomen tulisikin siksi ottaa käyttöön raskaan liikenteen tiemaksut Eurovinjetti-järjestelmän avulla.

Tiemaksujen käyttöönotto ei kuitenkaan saa nostaa suomalaisten yritysten kustannuksia. Koska Suomi ei voi ottaa käyttöön pelkästään ulkomaista raskasta liikennettä koskevia tiemaksuja, maksuista syntyviä kuluja on kompensoitava suomalaisyrityksille verovähennyksin EU-maksimin mukaisesti.

Suomessa kulkevilla raskaan liikenteen ajoneuvoilla ei nykyisellään ole myöskään talvirengaspakkoa, mitä asiaa on syytä tarkastella viimeistään tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Suomen talviolot ovat sellaiset, ettei tieturvallisuudesta tule tinkiä. Norjassa ja Ruotsissa tiukemmat vaatimukset talvikauden raskaalle liikenteelle jo on.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta raskaan liikenteen tienkäyttömaksu ja talvikauden tiukemmat rengasvaatimukset otetaan käyttöön myös Suomessa mahdollisimman pian?

Helsingissä 8.10.2015

Antti Kaikkonen /kesk

Perhemajoitusta turvapaikanhakijoille?

29.09.2015 - Uncategorized

En nyt kauhean usein lähde kommentoimaan, mitä tuubaa nettikeskusteluissa milloinkin liikkuu, mutta teen nyt poikkeuksen. Ylipäätään kyllä haluan muistuttaa siitä, että netistä löytyy paljon asiaa, mutta myös paljon asian vierestä. Osa netissä liikkuvasta tavarasta voi olla jopa tahallista väärinymmärrystä. Kaikkien on sikäli syytä olla kriittisiä netistä lukemansa suhteen. Kyse on tästä tämän hetken kuumasta perunasta, eli turvapaikanhakijatilanteesta.

Viime torstain kyselytunnilla sain pitkästä aikaa puheenvuoron. Sekin on muuten syytä todeta, että siellä ei saa puheenvuoroa suinkaan aina, kun haluaa. Sen saa silloin, kun puhemies puheenvuoron päättää antaa.

Keskustelussa oli turvapaikanhakijatilanne, joka kovasti kuohuttaa monien mieliä. Eurooppa ja Suomi ovatkin melkoisessa tilanteessa Lähi-idästä ja Afrikasta tulevan maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden kanssa.

Suomi on mukana EU:n Schengen-sopimuksessa. Rajat ovat auki Euroopassa, ja turvapaikanhakijoita tulee tänne pohjoiseen asti. Olemme myös kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sitoutuneet siihen, että maahamme tulevat turvapaikanhakijat saavat asiallisen käsittelyn. Keillä on kotimaassaan aito hätä, saavat turvapaikan. Ketkä ovat muulla asialla, käännytetään.

Viime kyselytunnilla käytin aiheesta keskusteltaessa seuraavan puheenvuoron:

”Arvoisa puhemies! Kaikista tärkeintä luonnollisesti on puuttua näihin kriisien syihin ja tilanteeseen varsinkin tuolla Lähi-idässä, jotta ihmisten ei tarvitse lähteä sieltä kotiseuduiltaan. Nuo toimet, mitä EU-tasolla on nyt päätetty, kuulostavat oikeansuuntaisilta, mutta kovasti työtä pitää jatkaa, että siinä päästään eteenpäin. 

Kovin nopeasti kuitenkaan tuloksia tuskin saadaan, valitettavasti, ja varmaan turvapaikanhakijoitten virta Suomeenkin jatkuu. Vastaanottokeskukset ovat täynnä. Olen ymmärtänyt, että yhden yön majoittaminen maksaa tuommoisen 40 euroa yhteiskunnalle noin keskimäärin. Voisiko tätä kotimajoitusta ja perhemajoitusmallia kehittää vielä eteenpäin, että tämmöiset ihan tavalliset perheet, jotka haluavat ottaa turvapaikanhakijan luokseen asumaan, voisivat saada vaikka jonkun pienen, vaikka nimellisenkin, kulukorvauksen siitä, vaikkapa 10 euroa per yö, että otetaan luokse asumaan? Näin saataisiin nopeasti paikkoja, ja uskon, että toisaalta tämä olisi myös kaikista paras tapa kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan niille, jotka turvapaikan Suomesta lopulta saavat. Voisiko tähän kehittää nopeasti jonkun selkeän mallin?” 

Tästä joku tai jotkut rakensivat tekstin, että olen nyt puuhaamassa kotiansa pakolaisten käyttöön tarjonneelle Juha Sipilälle kymmenien tuhansien eurojen vuositulot.

Tästä ei ole kysymys eikä Sipilä ole saamassa kymmenien tuhansien eurojen vuosituloja.

Kysymys on siitä, että jos aivan tavalliset suomalaiset perheet oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti haluavat ottaa luokseen turvapaikanhakijan tai turvapaikanhakijaperheen, siitä voisi saada jonkinlaisen kulukorvauksen, esimerkiksi 10 euroa vuorokaudessa. Jos tällainen malli rakennettaisiin, pitäisi ratkaista, kuuluuko tähän jonkinlainen velvoite myös ruokailun järjestämisestä.

Ajatukseni lähti siitä, että perheen ei tarvitsisi isompaa tappiotakaan tehdä, jos turvapaikanhakijan majoittaa. Mutta ei voittoakaan.

Yhteiskunnalle tämä kyllä toisi aika huomattaviakin säästöjä, sillä vastaanottokeskuksissa majoitus maksaa valtiolle noin 40 euroa/henkilö/vuorokausi.

Perhemajoitus olisi myös hyvä tie mahdollista kotouttamisprosessia ajatellen. Miten sen lähemmin voisi päästä tutustumaan suomalaiseen elämäntapaan ja arvomaailmaan, kuin asumalla suomalaisessa perheessä?

Mitään aloitetta tms. en siis tästä ole tehnyt, vaan käyttänyt ko. puheenvuoron. Vastauspuheenvuorossaan pääministeri suhtautui ajatukseen rakentavasti.

Jää nähtäväksi, kehitetäänkö tähän joku selkeä ja oikeudenmukainen malli, vaiko eikö.

Kyllä siinä omasta mielestäni järkeä voisi olla.

Mielipidekirjoitus, HS: Myös H-juna on puolustamisen arvoinen

25.09.2015 - Puheita ja kirjoituksia

Pääkirjoituksessa (HS 24. 9.) otettiin ansiokkaasti esille julkisuudessa vahvasti esillä olleen Y-junan lisäksi myös pääradan H-junan lakkautusaikeet. Y-junien lisäksi todella myös H-junilla on vahva tarpeensa, jota on syytä puolustaa. H-junat ovat erityisen tärkeitä Järvenpään Purolan ja Tuusulan Nuppulinnan seudun asukkaille, koska junat ovat käytännössä ainoa joukkoliikenneyhteys suhteellisen laajalla maantieteellisellä alueella.

Vaikka H-junien matkustajamäärät eivät ole suuren suuria, kyseisillä alueilla on ilman muuta potentiaalia nykyistä suurempaankin käyttöön. Käynnissä olevassa pääradan parantamisessa molempia asemia on tarkoitus kehittää. Olisi kovin tarpeellista, että itse asemien kehittämisen lisäksi niillä pysähtyisivät myös junat.

On selvää ja järkevää, että pääradan vartta kehitetään ja asutusta radan varrelle ajan mittaan lisätään. Mutta edellytyksenä on kyllä se, että junayhteys toimii.

Joukkoliikenteeseen kohdistuvat leikkaukset ovat hallituksen leikkauksista huonoimmasta päästä. Parasta olisi, että sekä Y- että H-junat jatkaisivat nykyiseen tapaan. Olen tästä asiasta ollut useampaan otteeseen yhteydessä asiasta vastaavaan ministeriin sekä ennen että jälkeen tehtyjen ratkaisujen. Ministeri on epäkiitollisessa asemassa, sillä leikkausten volyymi on määritelty jo hallitusohjelmassa.

Jos nykykäytäntö ei ole mahdollinen, tarvitaan korvaavia, ehkä luoviakin ratkaisuja. H-junien osalta luova ratkaisu voisi olla se, että aamun ja iltapäivän niin sanotut tunnuksettomat ruuhkajunat pysähtyisivät Järvenpään lisäksi myös Purolassa ja Nuppulinnassa.

Antti Kaikkonen
kansanedustaja (kesk), Tuusula

Puhe Lapinjärven työllisyysmessuilla

19.09.2015 - Puheita ja kirjoituksia

Arvoisat kuulijat,

tervetuloa Lapinjärven Näköalapaikka-messuille. Minulle on suuri kunnia tulla avaamaan messut, johon myös teidät on kutsuttu luomaan katsaus tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin, joita teille on omalla kotiseudullanne tarjolla. Tällaiset messut vievät Suomea eteenpäin ruohonjuuritasolla: tämä on hieno tilaisuus esitellä kiinnostuneille yritystoimintaa ja tarjota verkostoitumismahdollisuuksia sekä tietoa työ- ja opiskelumahdollisuuksista. Kuten Lapinjärvi itsekin mainostaa, on kotiseudullanne ainakin sijaintinsa puolesta valtavasti potentiaalia erilaiseen yritystoimintaan, sillä monet kasvukeskukset – Lahti, Porvoo, Kouvola, Helsinki – ovat lyhyen matkan päässä.

Kenellekään ei tule yllätyksenä kun kerron, että Suomen taloudella ei mene hyvin. Maamme talouskasvu on Euroopan alhaisinta, velkamme on kasvanut kovaa vauhtia jo vuosikausia ja työttömyys kasvaa nopeammin kuin missään muussa eurooppalaisessa maassa. Kuten pääministeri keskiviikkoiltana tv-puheessaan puhui, nyt on löydettävä uudistamisen henki. Suomi nousee vain työllä ja yrittämisellä.

Edessä on paljon kipeitä ja vaikeita päätöksiä. Mutta näiden vaikeiden päätösten tavoite on nimenomaan se, että luomme pohjan maalle, jossa yrittäminen ja työn tekeminen kannattavat. Puramme rakenteita, jotka estävät yrittäjyyttä. Rakennamme uutta, jolla parannetaan suomalaisen työn mahdollisuuksia. Haluamme turvata nykyiset työpaikat ja luoda uusia.

Hallitus on luvannut, että yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan, sillä työllisyys käännetään kasvuun nimenomaan yrittäjyyden kautta. Vahva yrittäjyys on tärkeä pohja menestyvälle Suomelle. On hienoa, että intoa yrittäjyyteen tuntuu nyt olevan keskellä kasvavaa työttömyyttä. Tämä trendi on erittäin tervetullut. Valtion on nyt turvattava riittävät resurssit yrittäjyyden ensiaskelten ottamiseen sekä luotava sellaiset yhteiskunnalliset rakenteet, jotka puolestaan mahdollistavat yrityksen kasvun. Työllistäminen on vastuullista, eteenpäin katsovaa tahtotilaa. Nyt on aika tehdä yhdessä töitä, määrätietoisesti.

Yksi tavoitteistamme on ollut myös se, että kunnan rooli muuttuu palvelujen järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Lapinjärven kunta toteuttaa jo hienosti tällaista roolia järjestämällä esimerkiksi nämä messut yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tänään teillä on erinomainen mahdollisuus päästä tutustumaan omiin paikallisiin yrityksiinne, työnantajiin ja kouluttajiin. Heitä on monilta eri aloilta valtavan laajasti, ja juuri he osaavat kertoa parhaiten esimerkiksi yrittäjän arjesta ja antaa vinkkejä heille, jotka etsivät työtä tai pohtivat yrittäjyyttä. Kannustan, että lähestytte näytteilleasettajia avoimesti, verkostoidutte ja tutkitte niitä mahdollisuuksia, joita näiden messujen kautta teille saattaa syntyä. Hyvät yrittäjät, yleisö ja järjestäjät – totean messut avatuksa – tervetuloa vielä kerran!

Vähän kaikenlaista

17.09.2015 - Uncategorized

Tässä on nyt vähän kaikenlaista. Aika isojakin asioita. Turvapaikanhakijatilanne on räjähtänyt käsiin niin Euroopassa kuin Suomessakin. Suomi on suurelta osin pysähtymässä perjantain mielenilmauksen vuoksi. Pääministeri piti harvinaisen tv-puheen.

Tulin juuri tasavallan presidentin luota. Ulkoasiainvaliokunta teki vierailun presidentin linnaan presidentin kutsusta. Kävimme läpi ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut valtavaa vauhtia ja aiheuttaa melkoisen haasteen Euroopalle ja myös suomalaiselle yhteiskunnalle. Kriisin juuriin pitäisi etsiä ratkaisuja. Mm. Syyrian tilanteeseen pitäisi viimeinkin etsiä ratkaisuja, jotta maasta ei tarvitsisi lähteä. Mutta kriisipesäkkeitä on useita.

Keskustelimme myös mm. Ukrainan kriisistä ja pohjoismaisesta turvallisuusyhteistyöstä. Valiokunta on tekemässä vierailun Ruotsiin parin viikon kuluttua, jossa käymme Suomen ja Ruotsin yhteistyökuvioita tarkemmin läpi. Toki olemme kiinnostuneita myös Ruotsin Nato-keskustelusta.

Vaan onhan tässä kotimaassakin. Hallitus teki itse paketin työelämän uudistamisesta, kun yhteiskuntasopimusta ay-liikkeen kanssa ei valitettavasti syntynyt. Paketissa on paljon senkaltaisia uudistuksia, jotka ovat tässä tilanteessa välttämättömiä. Työllistämisestä täytyy tehdä entistä houkuttelevempaa. Toisaalta samalla pitäisi katsoa, etteivät työntekijän aseman heikennykset kohdistu liiallisesti samoihin ihmisiin esimerkiksi hoitoalalla tai poliiseissa. Onkin toivottavaa, että ay-liike voisi tulla vastaan, jotta paketista saataisiin oikeudenmukaisempi. Pääministeri Sipilä perusteli tätä hyvin eilisessä tv-puheessaan.

Suomi on velkaantunut kovaa vauhtia seitsemän vuotta. Noin miljoona euroa tunnissa vuodesta toiseen, tälläkin hetkellä. Samalla työttömyys on hitaasti mutta varmasti pahentunut koko ajan. Ei näin voi jatkaa. Jotain pitää tehdä, siitä on kysymys.

Säästöjen hakeminen on vaikeaa, ja hutejakin tulee. Yksi huti mielestäni on joukkoliikenteeseen kohdistuvat säästöt, jotka ovat lakkauttamassa lähes 30 junaliikenteen asemapaikkaa eri puolilta Suomea. Omassa vaalipiirissäni vaakalaudalla ovat H- ja Y-junat. Molemmilla on alueillaan iso tarve ja junavuorojen lopettaminen olisi iso menetys. Joukkoliikenteen vähentäminen myös lisää yksityisautoilua ja pääkaupunkiseudun ruuhkia. Ei kovin järkevää.

Pahoittelen, että blogin päivitystiheys on harventunut. Koetan katsoa, ettei tule tavaksi, sillä sivuilla on paljon kävijöitä – kiitos siitä! Työtilanne on viime viikkoina ollut todella kiivas, eikä taida ihan heti helpottaakaan. Mutta ponnistellaan!

Kirjallinen kysymys: Alusjäteveden laskeminen Itämereen

26.08.2015 - Puheita ja kirjoituksia

Eduskunnan puhemiehelle

Itämerellä kulkevat laivat voivat laskea käsittelemättömät jätevetensä mereen 22 kilometrin päässä rannikolta, sisältäen myös esimerkiksi risteilyaluksien käymäläjätteen ja ravintoloiden likavedet. Vilkkainta Itämeren liikennöinti on kesällä, jolloin mereen lasketut jätevedet pahentavat jo valmiiksi runsaita sinileväesiintymiä.

Helsingin satamassa alusjätevedet otetaan vastaan ilmaiseksi, minkä pitäisi kannusta aluksia jättämään jätevetensä satamaan Itämereen pumppaamisen sijaan. Satama arvioi, että aluksista noin 80 prosenttia jättää vetensä maihin, ja jätevesien pumppaaminen mereen on heidän mukaansa melko vähäistä. Tämä ei kuitenkaan ole riittävästi, koska edelleen monet isot risteilijät laskevat jätteensä käsittelemättöminä vastuuttomasti suoraan mereen.

Helsingin sataman matkustajamäärä kasvoi tänä kesänä huimasti ja Itämeren suosio risteilykohteena kasvaa edelleen. Samalla on vaarana, että mereen laskettavien alusjätevesien määrä kasvaa. Alusjätevedet rehevöittävät osaltaan jo ennestään huonossa kunnossa olevaa Itämerta. Rehevöityminen onkin Itämeren suurin uhka, ja sen hillitsemiseksi on vähennettävä kaikkea ravinnekuormitusta.

Suomen tulee aktiivisesti osallistua neuvotteluihin kansainvälisillä areenoilla, jotta Itämeren satamien alusjätevesien vastaanottokapasiteetit saadaan riittävälle tasolle ja alusjätevesien laskeminen Itämereen kielletään kokonaan. Itämeri on herkästi haavoittuva sisämeri, jonka käyttäminen kaatopaikkana ei voi olla omantunnonkysymys.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta alusjätevesien laskeminen Itämereen saadaan pikaisesti kiellettyä kokonaan?

Helsingissä 26.8.2015