Kaikkosella Facebook-live 3.10.

30.09.2020 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen pitää Facebook-livelähetyksen lauantaina 3.10. klo 11 alkaen Facebook-sivullaan www.facebook.com/kansanedustajakaikkonen/

Tervetuloa kuulolle ja esittämään kysymyksiä ajankohtaisista asioista!

Kaikkonen Ylen Politiikkaradiossa 22.9.

22.09.2020 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on Ylen Politiikkaradion vieraana 22.9. klo 12.30 – 13. Aiheena keskustelussa on HX-hanke ja vaikuttaako korona hankkeen rahoitukseen.

Kaikkosen puhe 234. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 14.9.2020

14.09.2020 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkosen puhe 234. Maanpuolustuskurssin avajaisissa

Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat,

Hyvät naiset ja herrat.

Koronakriisi on ollut meillä kaikilla jatkuvasti mielessä viimeisen puolen vuoden aikana. Kenraali Kivinen toi esille tärkeitä havaintoja koronakriisin vaikutuksista Suomen puolustamiseen ja Puolustusvoimiin. Käsittelen omassa puheenvuorossani kolmea ajankohtaista kysymystä.

Aloitan omilla havainnoillani koronakriisistä ja sen tarjoamista opeista kokonaisturvallisuuden ja puolustuksen näkökulmasta.

Tämän jälkeen käsittelen Suomen kansainvälistä puolustusyhteistyötä ja sen näkymiä.

Lopuksi arvioin suomalaisen kriisinhallinnan ja rauhanturvaamisen edessä olevien ratkaisujen lähtökohtia puolustushallinnon näkökulmasta.

Aloitan koronakriisistä. Viimeisen puolen vuoden ajan olemme Suomessa – ja maailmalla laajemminkin – joutuneet vastaamaan erittäin haastavaan terveyttämme uhkaavaan turvallisuustilanteeseen. Koronaviruksen torjunta on vienyt paljon Suomen, maan hallituksen ja suomalaisen yhteiskunnan voimavaroista ja huomiosta. Olemme käyttäneet – ensimmäistä kertaa historiassa – valmiuslakia hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin määrittämissä poikkeusoloissa. Olemme joutuneet varsin pikaisella menettelyllä kaventamaan suomalaisten perusoikeuksia. Samalla olemme joutuneet rahoittamaan koronaviruksen vastaista toimintaa – eri toimialoilla – lukuisilla miljardeilla euroilla.

Meillä Suomessa on pitkä – vuosikymmenten – traditio eri toimijoiden yhteistoiminnasta moninaisten kriisitilanteiden varalle. Kansallinen kokonaisturvallisuuden toimintamalli on ollut yhteiskuntamme varautumisen perusta jo pitkään. Tämän toimintamallin keskiössä ovat toisaalta hyvissä ajoin tehty suunnittelu ja varautuminen laajaan yhteistyöhön nojaten. Toisaalta mallimme perustuu siihen, että viranomaisvastuut säilyvät samoina niin normaaliolissa kuin poikkeusoloissakin.

Olemme varmasti saaneet – ja saamme tulevina kuukausina lisää – oppeja siitä, mitkä asiat kansallisessa varautumisessamme vaativat tarkastelua tai kehittämistä. Olemme myös saaneet oppeja kaikilla toimialoilla siitä, että nykyaikaisissa yhteiskunnissa erilaisiin kriiseihin varautuminen on välttämätöntä – ja myös siitä, että todellinen varautuminen maksaa. Viisas varautuu ajoissa – kuten meille kaikille tuttu Aisopoksen satu muurahaisesta ja heinäsirkasta on opettanut. Kriisi on helpompi kohdata, kun on hyvissä ajoin varauduttu siihen aikaan, jolloin aurinko ei paista eikä voi soittaa eikä laulaa.

Puoli vuotta sitten suomalainen yhteiskunta pidätti hengitystään, kun kävi ilmi, etteivät kasvomaskien kotimaiset varastot välttämättä riitä pandemiakriisin hoitamiseen. Tuolloin maskien kysyntä maailmalla lisääntyi räjähdysmäisesti. Uutta tuotantokapasiteettia ei tuolloin ollut riittävästi käyttöönotettavissa – ainakaan tarpeeksi nopeasti. Valtiot kamppailivat keskenään hengityskoneiden ja kasvomaskien hankinnoista. Rumatkin keinot otettiin käyttöön.

Suomen puolustamisen näkökulmasta on hyvä huomata, että sotilaallisen kriisin tilanteessa uusien asejärjestelmien tai ampumatarvikkeiden saaminen nopeasti maahamme on varsin epätodennäköistä. Kun kyse on Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta, varautuminen on ensisijaisen tärkeää. Asiat pitää laittaa kuntoon ja ne on pidettävä kunnossa jo hyvän sään aikana.

Tämä olkoon myös yhtenä vastauksena niille, jotka haikailevat käyttöikänsä lopussa olevien Hornetien korvaamisen lykkäämistä, saati perumista.

Suomalaiseen kokonaisturvallisuuden toimintamalliin perustuen puolustushallinto ei ole ollut ensilinjan viranomainen koronaviruksen torjunnassa. Tästä huolimatta maaliskuusta lähtien meillä puolustusministeriössä ja Puolustusvoimissa koronavirus on määrittänyt paljon siitä tavasta, jolla ylläpidämme maamme puolustusvalmiutta ja johtamiskykyä sotilaallisen pahan päivän varalle. Lisäksi olemme tukeneet muita viranomaisia lukuisilla tavoilla – esimerkiksi materiaali- ja asiantuntijatuella.

Esimerkkeinä voidaan mainita mm. se, että Puolustusvoimat antoi poliisille virka-apua Uudenmaan eristämisessä satojen sotilaiden panoksella tai se, että Puolustusvoimat kehitti yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa suojavälineiden puhdistukseen soveltuvan järjestelyn hengityssuojainten ja muun suojavarustuksen puhdistukseen, mikäli näiden välineiden saatavuudessa esiintyy pullonkauloja. Tämä suorituskyky on Puolustusvoimilla tänäänkin käyttöönotettavissa varsin nopealla aikataululla – mikäli tarve sitä vaatii.

Koronakriisin alkaessa olimme syvästi huolissamme pandemian mahdollisesta leviämisestä puolustusvoimissa. Myös tämän osalta Puolustusvoimamme on selviytynyt esimerkillisesti. Toimenpiteitä viruksen leviämisen estämiseksi tehtiin nopeasti ja tehokkaasti. Niiden ansiosta koronavirus ei ole päässyt estämään sen kummemmin varusmieskoulutusta kuin johtamiskykyäkään. Tämä on vaatinut runsaasti työtä ja joustamista niin kantahenkilökunnalta kuin varusmiehiltä ja reserviläisiltä. Puolustusvalmiudesta ja puolustuskyvystä on huolehdittu kaikissa olosuhteissa. Tässä on kyse Suomi-talomme ”kivijalasta”.

Me puolustushallinnossa jatkamme kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä määrätietoisesti koronaviruksen vaikutuksista huolimatta.  Valmistelemme parhaillaan puolustushallinnon historian suurinta hankintaa – Hornet hävittäjien suorituskyvyn korvaamista. Samanaikaisesti kehitämme maa- ja meripuolustustamme sekä rakennamme uusia suorituskykyjä kybertoimintaympäristöön. Koronavirus saattaa hidastaa joitain hankkeita hieman – joillakin viikoilla tai kuukausilla –   mutta puolustuksemme pitkän aikavälin kehittämiseen viruksella ei ole vaikutusta. Ylläpidämme uskottavaa omaa kansallista puolustuskykyä tulevinakin vuosina.

Jatkan vielä siitä, mistä äsken vähän raapaisin. Viime aikoina on käyty jonkin verran keskustelua siitä, voitaisiinko Hornetin seuraajan hankintaa lykätä muutamilla vuosilla. Olemme puolustushallinnossa tarkastelleet tätä vaihtoehtoa useampaan kertaan viimeisten noin 5 vuoden aikana. Vastaus on yksiselitteinen – hankintaa ei voi lykätä. Ensimmäiset uudet koneet on saatava maahamme vuonna 2025. Tämä edellyttää hankintapäätöksen tekemistä ensi vuonna. Puolustuksen alalla emme voi pitää välivuosia ilmapuolustuksesta toivoen, ettei turvallisuustilanne lähialueillamme heikkenisi.

Lisäksi on hyvä huomata se, ettei hankinnan lykkääminen vähentäisi kustannuksia. Päinvastoin! Hankinnan lykkäämisen seurauksena joutuisimme tekohengittämään nykykalustoa kalliilla toimenpiteillä samalla kun kykymme puolustaa Suomea heikkenisi. Kokonaishintalappu olisi entistä kalliimpi. Lykkääminen ei siis todellakaan kannata.

Jos koronaviruksen aiheuttamasta yllättävästä tilanteesta on otettavissa oppeja meille puolustushallintoon, lienee tärkein opetus se, että puolustuskyvyn kehittämisessä ainoastaan pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ tuottaa tulosta. Pahan päivän varalle on varauduttava hyvissä ajoin.

Vastuu Suomen puolustamisesta on tulevinakin vuosina ja vuosikymmeninä meillä suomalaisilla. Tätä vastuuta emme voi muille sysätä. Kansainvälinen puolustusyhteistyö on meille kuitenkin käyttökelpoinen työkalu Suomen turvallisuuspoliittisen aseman vahvistamiseen ja oman kansallisen puolustuskykymme tukemiseen. Jäsenyytemme Euroopan unionissa määrittää asemaamme osana läntistä Eurooppaa. Tämä valinta tehtiin jo 25 vuotta sitten – vuonna 1995.

Toivottavasti Euroopassa on otettu opiksi edellisestä vuonna 2008 alkaneesta talouskriisistä, ja ratkaisuja yhteisiin haasteisiin haettaisiin aidosti kansainvälisellä yhteistyöllä. Edellisen talouskriisin jälkeen Euroopassa nähtiin enimmäkseen sarja koordinoimattomia puolustusmenojen leikkauksia ja asevoimien supistamisia. Näillä leikkauksilla on ollut kauaskantoisia vaikutuksia eurooppalaisten maiden asevoimien suorituskykyihin – erityisesti niiden materiaaliseen valmiuteen. Parhaatkaan yhteistyöjärjestelyt eivät auta, jos yhteistyötä tekeviltä valtioilta puuttuvat todelliset sotilaalliset suorituskyvyt – tai sitoutuminen asevoimien pitkäjänteiseen kehittämiseen. Puolustusyhteistyö on mahdollista – ja mielekästä – kyvykkäiden valtioiden kesken.

Onkin hyvä muistaa, ettei puolustusyhteistyöhön osallistuta taloudellisten säästöjen vuoksi. Puolustusyhteistyö mahdollistaa omien kykyjen kehittämisen tavalla, joka ei yksin olisi mahdollista. Aivan kuten varautuminen erilaisiin kriiseihin maksaa, on myös kansainvälisellä puolustusyhteistyöllä hintansa. Tämän vuoksi osallistumispäätöstä tehtäessä on oltava tavoite kirkkaana mielessä: mitä uudella yhteistyömuodolla tavoitellaan, missä aikataulussa tulokset on tarkoitus saavuttaa ja miten arvioimme yhteistyön onnistumista?

Nykyisessä muodossaan tekemämme puolustusyhteistyö on vakiintumassa niin laajaksi, ettei monia merkittäviä lisävelvoitteita voi mielestäni ottaa lisäämättä myös yhteistyön edellyttämiä konkreettisia resursseja – ihmisiä ja euroja. Parhaatkin sopimukset tai yhteisymmärryspöytäkirjat edellyttävät jatkuvaa toimintaa – virkamiesten valmistelevia kokouksia, harjoituksia sekä myös poliittista päätöksentekoa.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö on saanut uutta puhtia viime vuosien aikana. Uusia yhteistyömuotoja ja –foorumeja on synnytetty ahkerasti. Näin on tapahtunut osana Euroopan unionia – ja sen ulkopuolella. Olenkin tavannut monia eurooppalaisia puolustusministerikollegoitani viimeisten kuukausien aikana virtuaalikokouksissa lukuisia kertoja. Keskustelujen pääpaino on ollut koronaviruksen vastaisessa toiminnassa. Omakohtaiset havaintoni näistä kokoontumisista vahvistavat ajatusta siitä, että tarvitsemme yhteistyötä monien edessämme olevien turvallisuushaasteiden hoitamiseksi. Samalla olen sitä mieltä, että puolustusyhteistyön saralla enemmän ei välttämättä ole aina parempi. Yhteistyöllä tulee olla selkeä päämäärä – ja yhteinen tarkoitus.

Epäilemättä Euroopassa on kysyntää lisääntyvälle puolustusyhteistyölle. Myös Suomi tukee eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämistä. Toisaalta, eurooppalaista puolustusyhteistyön kenttää tänään voi luonnehtia myös varsin pirstaleiseksi. Naton ja Euroopan unionin monien yhteistyömuotojen lisäksi yhteistyötä tehdään useiden erilaisten monikansallisten aloitteiden tai ryhmittymien piirissä – ja luonnollisesti kahdenvälisesti. Tämä hajanaisuus tai pirstaleisuus on varsin luonnollista: onhan Eurooppa maanosana joutunut vasta viime vuosien aikana kohtaamaan monia turvallisuusuhkia tilanteessa, jossa transatlanttisen suhteen luonne tai laatu on muutoksessa.

Vie varmasti aikansa, ennen kuin eurooppalaisen puolustusyhteistyön kenttä vakiintuu. Sitä, mitkä juuri nyt käynnistä olevista yhteistyömuodoista ja -aloitteista selviävät vääjäämättä edessä olevasta selviytymiskamppailusta, emme vielä tiedä. Tärkeintä on kuitenkin se, että ne yhteistyömuodot, jotka tulevaisuudessa ovat käytettävissämme, kykenevät tuottamaan lisäarvoa yhteistyöhön osallistuville maille. Suomen kannalta keskeistä on puolustuskykymme vahvistaminen ja Suomeen kohdistuvien sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisy. Näitä tavoitteita tukevissa järjestelyissä haluamme olla aktiivisesti mukana.

Hyvät kuulijat,

Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen on osa kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Se on myös käytännöllinen osa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimeenpanoa. Rakennamme ja turvaamme rauhaa maailmalla. Tästä on hyötyä myös omalle sotilaalliselle osaamisellemme.

Sotilaallisten tarpeiden lisäksi Suomi ottaa osallistumisessaan huomioon myös monenkeskisen yhteistyön tarpeet sekä kahdenväliset suhteet.

Tällä hetkellä vajaat 400 suomalaista rauhanturvaajaa osallistuu kymmeneen kriisinhallintaoperaatioon, tunnetuimpina Libanonin, Irakin, Afganistanin ja Kosovon operaatiot. Pieni läsnäolo meillä on mm. Malissa ja Somaliassa.

Toimintamme Afganistanissa on ajokortti-iässä, joukkomme ovat olleet maassa vuodesta 2002 lähtien. Libanonissa ja Kosovossa olemme toimineet vielä pidempään. Operaatiot ovat pitkäkestoisia, mutta eivät ikuisia. Uusia tarpeita ja toiveita sotilaalliselle kriisinhallinnalle on varmasti tulossa.

Paljoa nykyistä enempään eivät voimamme riitä. Operaatiot ovat kalliita, vaativia, vaarallisiakin. Jo nyt on haastavaa saada riittävästi lähtijöitä kaikkiin operaatioihin. Rauhanturvaajana hyvän tekeminen ja isänmaan palveleminen on ainutlaatuinen kokemus. Jokainen operaatio sisältää myös riskejä ja pitkiä aikoja erossa perheestä.

Operaatiossa palveleva rauhanturvaaja ansaitsee asiallisen korvauksen. Olen pyrkinyt vaikuttamaan asiaan ministerikaudellani. Sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä palveleville reserviläisille on ryhdytty maksamaan kouluttautumisrahaa, joka on 50% kriisinhallintatehtävän peruspalkkauksesta. Kouluttautumisraha tulee tarpeeseen, sillä koulutusajan pituus on noin 4-6 viikkoa. Lisäksi olemme nostaneet kriisinhallintatehtävissä palvelevien palkkaa hieman yli kuudella prosentilla viimekuun alusta alkaen. Myös koulutuksen ajalta puolustusvoimien ulkopuolelta palkatuille työansion menetyksen korvauksena maksettavaa päivärahaa on korotettu.  Uskon, että eri keinoin voimme innostaa yhä useampaa suomalaista pestautumaan rauhanturvaajaksi.

Sen lisäksi, että pidämme huolta rauhanturvaajistamme, meidän on myös tartuttava kysymyksiin siitä, mihin uusiin operaatioihin haluamme osallistua, missä jatkamme ja mistä lähdemme. Nykyisiä ja tarjolle tulevia operaatioita onkin tarkasteltava kriittisesti. Miestemme ja naistemme lähettäminen sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin on raskaan sarjan päätös. Kriisinhallinnan pitää olla vaikuttavaa ja joukkojemme tehtävän selkeä.  Kansainvälinen vastuunkantaminen on tehtävä siten, ettei suomalaisia sotilaita aseteta mahdottoman tehtävän eteen oman turvallisuutensa uhalla. Pelkällä lipunnäytöllä tämän päivän vaativista kriisinhallintaoperaatioista ei selvitä.

Valtioneuvosto on asettanut parlamentaarisen komitean Suomen kriisinhallintapolitiikan kehittämiseksi. Komitea aloitti työskentelynsä kesäkuussa.  Komitea laatii kokonaisvaltaisen, yli hallituskausien ulottuvan kriisinhallinnan tavoitelinjauksen. Tällä pyritään tehostamaan kriisinhallintatoimintamme vaikuttavuuden ja resurssien käytön suunnitelmallisuutta. Komitean työ on tärkeää. En halua tässä vaiheessa linjata komitean työpöydällä olevia asiakokonaisuuksia sen tarkemmin. Totean vain sen, että Suomen puolustuskyvyn kehittäminen ja rauhanturvaajiemme turvallisuus ovat keskeisessä asemassa, kun teemme tulevia päätöksiä siitä, minne osallistumme ja minne emme.

Hyvät maanpuolustuskurssinne aloittavat,

Kurssinne ei voisi alkaa mielenkiintoisemmalla hetkellä. Olemme edelleen globaalin pandemian torjunnan tilanteessa – ja yhteiskuntamme perustoimintoja rajoitetaan monin tavoin. Viranomaiset tekevät jatkuvasti laajaa yhteistyötä. Tulokset ovat kansainvälisesti vertaillen varsin hyvät.

Inom de närmaste veckorna kommer ni att få värdefull kunskap om hur Finland och det finska samhället förbereder sig mot olika typer av kriser.  Hotbildernas skala är stor och mångahanda. Även om ni alla just nu säkert tänker på hotbilder som är förknippade med olika typer av pandemier och andra typer av smittsamma sjukdomar så är det viktigt att komma ihåg att vår totalsäkerhetsmodell är byggt för att behärska även ett större säkerhetsområde.

Saatte tulevina viikkoina arvokasta oppia siitä, miten Suomi ja suomalainen yhteiskunta varautuvat erilaisiin kriiseihin. Uhkakuvien kirjo on moninainen. Vaikka kaikkien mielessä ovat varmasti erilaisiin tarttuviin tauteihin liittyvät uhkakuvat, on hyvä muistaa, että kokonaisturvallisuuden toimintamallimme on rakennettu paljon pandemioita laajemman turvallisuuskentän hallintaan.

Ottakaa osaa keskusteluun aktiivisesti kurssinne aikana. Ja erityisesti kehotan teitä jokaista viemään kurssilla saamianne oppeja käytäntöön omissa työtehtävissänne kurssin jälkeen. Vain siten rakennamme turvallisempaa yhteiskuntaa meille kaikille.

Kiitos – ja hyvää kurssia teille kaikille!

Kaikkonen Nurmijärvellä 10.9.

10.09.2020 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on tavattavissa Nurmijärven Keskustan tilaisuudessa Ketolan strutsitilalla (Korvenojantie 17, Rajamäki) 10.9. klo 18-19.

Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista!

Kaikkonen vierailulle Kaartin jääkärirykmenttiin

04.09.2020 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen vierailee Kaartin jääkärirykmentissä 7.9.2020.

Vierailullaan Kaikkonen perehtyy Kaartin jääkärirykmentin toimintaan, tutustuu varusmieskoulutukseen ja reservin koulutukseen sekä tapaa rykmentissä palvelevaa henkilökuntaa ja varusmiehiä.

Vierailun ohjelmassa on myös tutustuminen Kehä 20 -paikallispuolustusharjoitukseen tutustuminen.

Kaartin jääkärirykmentti kouluttaa taisteluun rakennetulla alueella erikoistuvia joukkoja pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan puolustamiseen.

Hannu Puustinen Kaikkosen eduskunta-avustajaksi

02.09.2020 - Uutiset

Hannu Puustinen on aloittanut 1.9.2020 puolustusministeri Antti Kaikkosen eduskunta-avustajana.

Puustinen on työskennellyt pitkään eduskunnassa ja tulee vastaamaan Kaikkosen eduskunta-asioiden hoidosta. Hän työskentelee myös kansanedustaja Ari Torniaisen eduskunta-avustajana.

Puustisen tavoittaa sähköpostitse osoitteesta hannu.puustinen@eduskunta.fi ja puhelimitse numerosta 050 5740 604.