Tohina päällä

26.09.2017 - Blogi

Eduskuntatyö on ollut nyt jo jonkun aikaa täydessä vauhdissa. Syksyn isoin asia on budjettikäsittely. Parhaillaan käydään lähetekeskustelua aiheesta. Keskustelu alkoi jo viime viikolla, ja pääsin käyttämään heti alkuun oman ryhmäni yhteisen ryhmäpuheenvuoron, joka löytyykin näiltä sivuilta. Budjetin ohella käsillä on useita isompia ja pienempiä lakikokonaisuuksia.

Yksi paljon keskustelua herättävä asia on alkoholilain kokonaisuudistus. Siinä on paljon aivan järkeviä muutoksia, joilla päivitetään lainsäädäntöä tähän päivään. Joku tiesi kertoa, että vanhimmat osat alkoholilainsäädännössä ovat 1930-luvulta, että ehkä on aikakin. Esimerkiksi jäykkä ravintolabyrokratiaa puretaan. Pidän myös hyvänä, että pienpanimoiden toimintaedellytyksiä parannetaan. Kättä väännetään vielä siitä, mikä olisi oikea alkoholiprosentti ruokakaupoissa myytävien juomien suhteen. Nykyinen on 4,7%, mutta hallituksen esityksenä on pieni korotus, eli 5,5%. Keskustelussa tullaan varmasti esittämään erilaisia ehdotuksia laidasta laitaan, asia ratkennee marraskuun paikkeilla.

Viime perjantai oli itselleni sykähdyttävä päivä. Sain Sotaveteraanien keskusliitolta ansiomitalin. Olen todella otettu tällaisesta kunniasta. Vaikka en ole kovin suurta ääntä asiasta pitänyt, olen eduskuntatyössä hivenen koettanut edistää veteraanien asiaa. Monesta asiasta on valitettavasti jouduttu viime vuosina tinkimään, mutta veteraaneihin on voitu panostaa hieman enemmän. Varsinkin kotipalveluihin tuli tälle vuodelle merkittävä panostus. Onneksi tässä asiassa yhteistyötä yli puoluerajojen löytyy aika hyvin.

Sotaveteraanien keski-ikä on 93 vuotta. He eivät ole enää kauaa joukossamme. On kunnia-asia, että heidät hoidetaan arvokkaasti loppuun saakka.

Suomi nousee

31.08.2017 - Blogi

Hallitus sai budjettiesityksensä valmiiksi. Suomi on saatu uudistamalla, sopimalla ja yhteistyöllä nyt kahden vuoden aikana nousuun. Vihdoin maamme talous kasvaa, työllisyys paranee ja myös velaksi elämisen loppuminen alkaa häämöttää. Suomi on selvästi paremmassa kunnossa kuin vielä vähän aikaa sitten ja tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta. 

Budjetissa jatketaan työllistävää politiikkaa, jonka tuloksena yhä useampi työtön on saanut töitä. Työttömiä työnhakijoita on nyt jopa lähes 50 000 vähemmän, kuin vuosi sitten. Alueellisia eroja on, mutta lähes koko maassa työttömyys laskee nyt hyvää vauhtia.

Työllistymistä helpotetaan jatkossa edelleen esimerkiksi niin, että työtön voi ryhtyä yrittäjäksi työttömyysturvalla ollessaan. Samoin poistetaan byrokratiaa työttömän omaehtoiselta opiskelulta.  

Nuorten työttömyyteen puututaan nyt uudella otteella. Jokainen syrjäytynyt nuori on liikaa.  Yksi hyvä ratkaisu on ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen tuntuva lisääminen. Nuorille matalan kynnyksen apua tarjoava Ohjaamo-toiminta vakinaistetaan.

Oikeudenmukaista on, että suurituloisten solidaarisuusveron perimistä tässä tilanteessa jatketaan.

Kenenkään tuloverotus ei kiristy.

Perhepolitiikassa tuki kohdistetaan erityisesti pienituloisimmille perheille, mitä pidän oikeana arvovalintana. Perheitä tuetaan korottamalla esimerkiksi pienimpiä vanhempainpäivärahoja, tekemällä lapsilisään yksinhuoltajakorotus ja alentamalla etenkin pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksuja. Lähes 7 000 perhettä vapautuu päivähoitomaksuista kokonaan. Opintotukeen tehdään huoltajakorotus, joka helpottaa etenkin pienituloisimpien opiskelevien perheiden tilannetta.

Vetosin kesällä siihen, että perhevapaauudistuksen käynnistämisestä voitaisiin tehdä päätös nyt budjettiriihessä. Se onnistui.

On parannettava vanhempien mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä ja edistettävä myös isien osallistumista lastenhoitoon. Perhevapaauudistuksen on mahdollistettava perheille erilaiset elämäntilanteet huomioivat valinnat. Siksi kotihoidontuesta on myös tulevaisuudessa pidettävä kiinni. Uuden mallin kokonaisuuden on oltava perheille vanhaa parempi.

On myös syytä olla tyytyväinen, että kaikista pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeeseen tulee korotus. Jokainen euro on takuueläkettä saavien tilanteessa tärkeä. Työtä heidän toimeentulonsa helpottamiseksi on jatkettava.

Viime kuukaudet ovat olleet poliittisesti poikkeukselliset. Hallituksen toimintakyky näyttää olevan silti hyvä. Varmasti virheitäkin on tehty. Oleellisinta on huomioida, että Suomen talous ja työllisyys on nyt viimeinkin monen, monen huonon vuoden jälkeen käännetty selvästi kohti parempaa. Nyt Suomi on nousussa.

Tästä on hyvä jatkaa.

Budjettikäsittely päättyy

13.12.2016 - Blogi

Eduskunta viimeistelee näinä päivinä valtion ensi vuoden budjettia. Budjettia on puitu valiokunnissa pitkin syksyä ja nyt joulun alla asia puhutaan läpi vielä täysistunnossa äänestyksineen. Valtiovarainvaliokunta kertoo keskiviikkona 14. joulukuuta vielä niistä muutoksista, joista valiokunnassa on päätetty.

Nyt panostetaan ennen muuta uusien työpaikkojen syntyyn, mutta säästöjäkin tarvitaan. Miksi?

Suomi on velkaantunut tuntuvasti viime vuosina ja velkaantuu edelleen.  Velkaa on ensi vuonna jo yli sata miljardia euroa.

Yksittäisiin säästöihin kohdistuvasta, perustellusta arvostelusta huolimatta jokainen varmasti ymmärtää, että holtittoman velkaantumisen tie nousee jossain kohti pystyyn.

Kreikan matokuuri ja sen kurjistavat vaikutukset tavallisten kreikkalaisten elämään ovat varmasti pysäyttävimpiä osoituksia siitä, mitä myös Suomelle olisi loppupelissä luvassa, jos emme itse ota tilannettamme haltuun ja laita talouttamme kuntoon.

Hallitus on sopinut tälle vaalikaudelle yhteensä neljän miljardin euron säästöistä valtiontalouteen. Ne toteuttamalla, osana talouden tasapainottamisen kokonaisuutta, Suomen velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tähän Keskusta ja koko hallitus on sitoutunut. Velaksi elämisen lopettaminen on varsinkin tämän päivän lasten ja nuorten etu.

Tärkeintä on saada työllisyys paranemaan. Vain siten voimme kestävällä tavalla turvata peruspalvelut, pitää huolta heikompiosaisista ja lopettaa velaksi elämisen. Työttömyys on ilman muuta edelleen vakavin ongelmamme.

Tulevina kuukausina onkin kaikin tavoin voimistettava sitä myönteistä kehitystä, joka maamme talous- ja työllisyystilanteeseen on reilun puolentoista vuoden aikana saatu aikaan. Suomen talous on saatava ennusteita vahvempaan kasvuun. Tässä onnistuminen on mahdollisuuksien rajoissa, ja ensimmäisiä merkkejä siitä on nähtävissä.

Samalla on pidettävä entistäkin tarkemmin huolta siitä, että kaikki suomalaiset ja koko Suomi pidetään mukana.

Säästöjen vastapainoksi olemme onneksi pystyneet parantamaan ja parannamme joitakin etuuksia ja palveluja, kuten pienimpiä takuueläkkeitä, lasten ja perheiden palveluja sekä omaishoitoa. Ensi vuonna parannamme erityisesti sotaveteraanien tilannetta.

Hallituksen veronalennukset on kohdistettu ja kohdistetaan ensi vuonna pääosin pieni- ja keskituloisille ja eläkeläisille.

Etuuksien ja palvelujen parannuksia on jatkettava, jos ja kun talouden tilanne antaa siihen mahdollisuuden. Mahdolliset loppuvaalikauden veronalennukset on kohdistettava ensisijaisesti pienituloisille suomalaisille.

Uusiin säästöihin ei tämän hetken tietojen perusteella ole tarvetta. Mikäli sellaisia joudutaan tekemään, säästöt on haettava ensisijaisesti muualta kuin etuuksista ja palveluista, esimerkiksi keskushallinnosta, tehottomista yritystuista ja maahanmuuton kustannuksista.

Tärkeimpiä ratkaisuja eriarvoistumisen hillitsemisessä on sosiaali- ja terveyspalvelujen ja maakuntauudistus. Se on vietävä vihdoin maaliin. Uudistuksen pihvi ei ole valinnanvapaus, vaan tasa-arvoisten palvelujen turvaaminen.

Etenkin perusterveydenhuolto on laitettava kuntoon. Sitä tarvitsevat eniten nimenomaan heikompiosaiset.

Pääministeri ilmoitti äskettäin pyytäneensä professori Juho Saarta puheenjohtajaksi työryhmään, joka hakee ratkaisuja eriarvoistumisen torjumiseen.

Ymmärrän, että moni saattaa kysyä, onko työryhmää pelkkää silmänlumetta, kun samaan aikaan tehdään edellä mainitsemiani säästöjä. Vastaan samaan hengenvetoon: ei ole.

Keskustassa otamme eriarvoistumisen erittäin vakavasti. Koska pohjatonta rahapussia meillä ei kuitenkaan ole, on haettava uudenlaisia ratkaisuja ja ennen muuta pidemmän aikavälin yhteistä näkemystä. Työttömyys ja eriarvoisuus ovat saman kolikon kaksi puolta, ja ratkaisuja on haettava kokonaisvaltaisesti.

Tämän ajan päätökset ovat tuskallisia tehtäviksi myös meille päättäjille. Kukaan ei tee ikäviä säästöjä mielellään, saati ilkeyttään.

Tunnelin päässä näkyy kuitenkin voimistuvasti jo valoa. Mitä useammalle ihmiselle saamme töitä, sitä tukevammalla perustalla Suomen tulevaisuus on.

Politiikan syksy vauhdissa

29.09.2016 - Blogi

Politiikan syksy on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Eduskunnan syksyä värittävät ainakin budjettikäsittely, sote-ratkaisu, työllisyyden edistäminen ja ulko- ja turvallissuuspoliitiinen selonteko. Ja varmaa on, että keskusteluun nousee, isostikin, myös ennalta arvaamattomia asioita.

Ehkä viimeinen tällainen on erilaisten äärijärjestöjen toiminta. Keskustelun laukaisi äärioikeistolaisen järjestön mielenilmauksen yhteydessä tapahtunut pahoinpitely, jonka uhri myöhemmin kuoli. Hallituksen piirissä on pohdittu, mitä tällaiselle liikehdinnälle voidaan tehdä, ja johtopäätöksiäkin on luvassa.

Viime viikko kului eduskunnan budjettikeskustelussa. Tuoreena puheenjohtajana käytin Keskustan eduskuntaryhmän puheenvuoron, joka löytyykin näiltä sivuilta. 

Budjettikeskustelu eduskunnassa sujui varsin perinteisissä merkeissä. Hallitus perusteli omia linjauksiaan, ja oppositio niitä haukkui. Näin on ollut niin kauan, kuin itse muistan, hallituksista ja oppositioista riippumatta.

Budjettiin kuuluu paitsi tuskallisia säästöjä, myös joitakin harvoja lisäpanostuksia. Esimerkiksi omaishoitajien ja perhehoitajien asemaa on päätetty hieman parantaa, ja siihen osoitetaan myös määrärahoja.

Yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät päästetään nyt kertaluonteisesti eläkkeelle. Tämä on inhimillisesti katsoen perusteltu ratkaisu.

Olen iloinen myös siitä, että kaavaillut lasten päivähoitomaksujen korotukset pystyttiin perumaan. Itse asiassa pienituloisimpien maksuja jopa alennetaan.

Maatalouden ahdinkoa helpottamaan tulee kriisipaketti.

Kiky-sopimuksen vastapainoksi kaikille palkansaajille osoitetaan pieni tuloveron kevennys. Tämä koskee myös eläkeläisiä. Tämän toivotaan lisäävän kotimaista kysyntää ja ylläpitävän työllisyyttä.

Työllisyyden suhteen merkityksellistä on silläkin, että työmarkkinajärjestöt pääsevät tämän viikon lopulla sopuun uusista toimista työllisyyden parantamiseksi. Tehtäväksihän hallituksen budjettiriihessä osoitettiin työllisyyden parantaminen 10 000 hengellä nyt sovittavilla uudistuksilla. Loppuviikosta nähdään, onnistuvatko työmarkkinajärjestöt. Syytä olisi.

Lopuksi vielä, Yhdysvaltain presidentinvaalit kääntyvät loppusuoralle. Ensi yönä käydään ensimmäinen pääehdokkaiden Hillary Clintonin ja Donald Trumpin välinen vaaliväittely. Kampanja on ollut törkyinen, ja samalla tyylillä taidetaan mennä loppuun saakka. 

Tästäkin huolimatta, paras voittakoon.