On yhteiskuntasopimuksen aika

23.02.2016 - Blogi

Ratkaisun päivät sen suhteen alkavat olla lähellä. Hallitus on tullut osapuolia vastaan. Nyt on tärkeää, että myös työntekijä- ja työnantajapuolella on valmiutta jonkun verran joustaa omista vaatimuksista yhteiskunnan kokonaisedun vuoksi. Kilpailukykymme on heikko, maa velkaantuu ja työttömyys pahenee. Tämä kierre on nyt katkaistava. Kotipesä on saatava kuntoon, sillä maailmallakin on nyt tuulista.

Viime aikoina on kohistu puolustusvoimien harjoitusohjelmasta. Se on pääosin rutiininomaista jatkumoa aikaisemmillekin harjoituksille. Se sisältää oman harjoittelun lisäksi mm. pohjoismaista, eurooppalaista ja Nato-kumppanuuteen perustuvaa harjoittelua. Erityistä huomiota on nyt kiinnitetty muutamaan Yhdysvaltain kanssa tapahtuvaan harjoitukseen.

On tärkeää, että harjoitukset ylläpitävät maamme puolustuskykyä. Siihen tarvitaan harjoittelua myös kumppanimaidemme kanssa. On myös tärkeää, että kaikki harjoittelu menee riittävän puolustuksellisen ja poliittisen arvioinnin läpi. Viime kädessä tästä on vastuussa hallituksen ja tasavallan presidentin yhteinen hallituksen turvallisuuspoliittinen valiokunta, ns. TP-Utva.

On myös tärkeää, että eduskuntaa informoidaan riittävällä tavalla ja oikea-aikaisesti. Erityisesti tämä tarkoittaa eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa ja puolustusvaliokuntaa. Edellytämme, että tässä suhteessa hallitus parantaa toimintatapojaan. Näin on myös luvattu tehdä. Luontevinta omasta mielestäni olisi, jos tämä informointi voitaisiin tehdä pian sen jälkeen, kun TP-Utva on asiaa linjannut.

Asiasta toiseen. Caruna Oy taipui maltillistamaan ja jaksottamaan hinnankorotuksiaan. Tämä oli hyvä uutinen. Joskus vaikuttaminen kannattaa. Jatkon kannalta nyt tarvitaan vielä lakiuudistuksia, joilla kohtuuttomat kertakorotukset selkeästi estetään jatkossa. On myös syytä miettiä keinoja, joilla ylipäätänsä kevennetään paineita korottaa siirtohintoja.

Ja vielä asiasta kolmanteen, outoon ilmiöön. Venäjältä on viime kuukausina tullut turvapaikanhakijoita, mm. Intiasta. Rajanylitys on tapahtunut hieman merkillisistä paikoista, Suomen itärajan kahdelta pohjoisimmalta rajanylityspaikalta Sallasta ja Raja-Joosepista. Molemmilla raja-asemilla käyneenä ihmettelen, mistä turvapaikanhakijoille tulee edes mieleen taivaltaa noille erämaa-asemille.

Suomen viranomaiset ja myös poliittinen johto ovat viime viikkoina neuvotelleet venäläisten kanssa aktiivisesti siitä, miten raja saadaan jälleen pitämään. Itäraja on toiminut hyvin jo vuosikymmeniä. On tärkeää, että näissä neuvotteluissa saadaan pian tulosta aikaiseksi.

Ja vielä sana viinistä ja järjestä. Tämä onkin jo vähän vaikeampi aihe.

Kohtuus ja hyvä seura lienevät parhaita lisukkeita viinilasilliselle. Pori Jazzissa ja Järvenpään Puistobluesissa nämä kaksi yhdistettiin hyvään kulttuuriin ja eväisiin, minkä ansiosta molemmat festivaalit ovat olleet kuuluisia nimenomaan leppoisista piknik-henkisistä konserteistaan. Tuhannet uskolliset festivaalikävijät asettelivat vilttinsä vuodesta toiseen samaan paikkaan, oli esiintyjä kuka tahansa.

Kesästä 2014 lähtien alkoholilain tulkinta yhtenäistettiin koko maassa ja omien juomien nauttiminen festivaaleilla loppui seinään – vaikka Porissa tai Järvenpäässä alkoholista johtuvia järjestyshäiriöitä ei juuri edes ollut. Tuon kesän jälkeen suuri osa etenkin Puistobluesin vakivilteistä on jättänyt tulematta. Festivaalit ovat itse sopeutuneet tilanteeseen nähden niin hyvin kuin kykenevät, mutta etenkin Puistobluesissa yleisö on äänestänyt jaloillaan.

Uuden toimintamallin myötä on ollut myös merkkejä siitä, että humalahakuisuus on näillä festivaaleilla kasvanut alkoholin siirryttyä anniskelualueille pois arkipäiväisemmän ja yhteisöllisemmän piknik-juomisen ääreltä. Ennen festivaalialueen porttia vetäistään tukevat pohjahumalat, jallupulloa yritetään piilottaa leipään tai hedelmäsalaatti terästetään kirkkaalla viinalla. Tähän suuntaan alkoholinkulutusta ei pidä viedä. Päinvastoin, lainsäädännön on ohjattava alkoholinkäyttöä sivistyneempään suuntaan, kohti yhteisöllisempää kulttuuria, jossa alkoholi ei ole pääosassa.

Jätin perjantaina eduskunnassa lakialoitteen, joka kumoaisi alkoholilain nauttimiskieltopykälän yleisötapahtumia koskevan momentin. Tämä sallisi omien juomien nauttimisen myös yleisötapahtumissa, mikäli järjestäjä ja poliisi näin haluavat. Poliisilla ja järjestäjillä on paras tuntemus tilaisuuden järjestystekijöistä, jolloin he ovat myös parhaita arvioimaan alkoholijuomien sopivuuden tapahtuman luonteeseen.

Suomen kesässä on valtavasti kulttuuritapahtumia, joihin omat juomat eivät sovellu yritystoiminnan, tapahtuman luonteen tai järjestysseikkojen vuoksi lainkaan. Siksi kokoontumis- ja järjestyslaissa pysyy tulevaisuudessakin järjestäjä ja poliisin mahdollisuus kieltää omat juomat yleisötapahtumissa, mikäli näin parhaaksi nähdään.

Jos taas järjestäjä ja poliisi yhteistyössä toteavat, että omat juomat ovat tapahtumaan tervetulleita, ei lain pidä etupainoisesti ja kategorisesti tätä kieltää. Kumoamalla vanhentunut yleisötapahtumien nauttimiskielto parannetaan uusien ja vanhojen kulttuuritoimijoiden omaehtoisia toimintaedellytyksiä ja kannustetaan paikallisia toimijoita oman alueensa kulttuurin kehittämiseen yhdessä viranomaisten kanssa. Samalla luodaan alkoholikulttuuria, joka pyörii yhdessä olemisen ja sivistyneen kulttuurista nauttimisen ympärillä, ei päihtymisen tai humalahakuisuuden ympärillä.

Alkoholilakia uudistetaan nyt perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan johdolla, ja aihe herättää valtavasti tunteita. Rehulan pohjaesityksessä on paljon hyvää, ja keskustelua on jatkettava. Myös kansalaisten aktiivisuutta tarvitaan ja toivon, että festivaalikävijät osallistuvat mukaan keskusteluun.

Raittius on hyvä valinta, ja alkoholia käyttävillä kohtuukäyttö on hyvä valinta. Järki ja viinilasi voivat kuitenkin pysyä samassa kädessä – myös kulttuuritapahtumissa.

Karu meininki

08.02.2016 - Blogi

Sähkönsiirtoyhtiö Caruna Oy:n kymmenien prosenttien rajut korotukset ovat olleet yksi viime aikojen puheenaiheista. Hyvä niin. Taisin itse olla aivan ensimmäisten joukossa nostamassa Carunan kohtuuttomia sähkön siirtohintojen korotuksia julkiseen keskusteluun. Lähiviikkoina selvinnee, mihin kaikkeen tämä keskustelu johtaa. Ainakin siihen, että tällaiset kertakorotukset eivät käy.

Merkittävän osan Suomen sähkönsiirtoverkoista omistava Caruna Oy aikoo korottaa sähkön siirtohintojaan rajusti maaliskuun alussa. Korotuksen vaikutus siirtolaskun verolliseen loppusummaan on Caruna Oy:n alueella keskimäärin 27 % ja Caruna Espoo Oy:n alueella keskimäärin 22 %. Yksityisasiakkaiden laskelmien mukaan korotukset ovat tätäkin suurempia. 

Myös muutamat muut sähkönsiirtoyhtiöt ovat ilmoittaneet merkittävistä hinnankorotuksista.

Caruna Oy perustelee korotuksia investoinneilla sähköverkon huoltovarmuuden parantamiseen. Tavoitteena on se, että sähköverkko kestää paremmin esimerkiksi myrskyvaurioita. Huoltovarmuuden parantaminen on toki tärkeää, mutta sähkön kuluttajien kannalta tulossa olevat rajut äkkikorotukset ovat kohtuuttomia.

Huoltovarmuuden parantaminen tulee sähkömarkkinalaista. On tosin huomattava, että siinä on pitkät siirtymäajat, viitisentoista vuotta. Verkon parantamisen voi jaksottaa tasaisesti.

Caruna Oy on Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö, joka hallitsee noin 20 % paikallisista sähkönsiirtoverkoista. Yksityis- ja yritysasiakkaita on yhtensä noin 650 000 eri puolilla Suomea. Carunan pääomistajat ovat kansainvälisiä pääomasijoittajia.

Omistajat nähtävästi osaavat maksimoida voittonsa monopolillaan. Ainakin siltä näyttää, ja sisäisin korkojärjestelyin yhtiö on varmistanut, että veroja se ei maksa Suomeen kuin murusia. Ei hyvältä näytä. Meininki on aika karua.

Fortum myi siirtoverkkonsa Carunalle vuonna 2014. Myynnille oli Jyrki Kataisen hallituksen hyväksyntä, mutta hallituspuolueista Vasemmistoliitto ja oppositiopuolueista Keskusta ja Perussuomalaiset vastustivat myyntiä. Myynnin vastustajat halusivat pitää sähköverkon omistuksen kotimaisissa käsissä. Olin myös itse niiden joukossa, jotka yrittivät myyntiä estää. Tämän voi vahvistaa eduskunnan pöytäkirjoista.

Energiaviraston tehtävä on valvoa sähkönsiirron hinnoittelun kohtuullisuutta. Lain mukainen neljän vuoden tarkastelujakso tässä valvonnassa vaikuttaa liian pitkältä. Energiavirastolla pitää olla mahdollisuus puuttua ilmiselvästi kohtuuttomiin kertakorotuksiin tarvittaessa välittömästi. On hyvä asia, että elinkeinoministeri Olli Rehn on jo luvannut aloittaa nopean lainvalmistelun, joka estää jatkossa tällaiset korotukset.

Edellä mainittuja 22-27 prosentin korotuksia (ja suurempiakin) ei mielestäni voi pitää kohtuullisina, ja siksi Energiaviraston on syytä puuttua asiaan ja velvoitettava Caruna Oy oleellisesti pienentämään aikomiaan korotuksia.

Jos Energiavirasto katsoo, että se ei voi näin tehdä, katse kääntyy kuluttajaviranomaiseen. Myös kuluttajansuojan kannalta tällaiset korotukset ovat kohtuuttomia.

Jos Caruna haluaisi toimia fiksusti (ja pelastaa, mitä pelastettavissa on), se ilmoittaisi itse kohtuullistavansa aikomiaan korotuksia. Sen se ehtisi vielä halutessaan tehdä. Lähiviikot näyttävät, mistä järki ja kohtuus tässä asiassa löytyy, vai löytyykö mistään.