Isoja asioita

22.12.2016 - Blogi

Sote- ja maakuntauudistuksesta on nyt saatu aikaan kokonaisuus, jolla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan parantaa ja turvata lääkäriin pääsy, hoito ja hoiva tasa-arvoisesti kaikille suomalaisille koko maassa. 

Keskusta esitti viime vaalikaudella oppositiossa ollessaan kotikunta-maakuntamallin ja oli valmis yhteistyöhön silloisten Kataisen ja Stubbin hallitusten kanssa, jotta uudistus etenisi. Opposition linja tällä vaalikaudella on valitettavasti toinen.

SDP ja Vihreät ovat ilmoittaneet haluavansa repiä sote- ja maakuntauudistuksen auki ja palauttaa sen nollapisteeseen. Tätä on mahdoton käsittää. Opposition linja yksinkertaisesti vaarantaisi ihmisten palvelut ja niiden tasa-arvoisen saatavuuden.

SDP, Vihreät ja nyttemmin myös Vasemmistoliitto ovat myös antaneet ymmärtää, että sosiaali- ja terveyspalveluja ja ylipäätään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa oltaisiin myymässä markkinoille ja etenkin suurille terveysalan yrityksille. Tämä on ihmisten pelottelua, jolla voi lyhyellä aikavälillä saada kannatusta, mutta joka ei edesauta millään tavalla palvelujen turvaamista tasa-arvoisesti.

Valinnanvapaus on yksi ratkaisu siinä, että lääkäriin pääsy, hoito ja hoiva turvataan. Päävastuu sosiaali- ja terveyspalveluista on myös tulevaisuudessa julkisella vallalla. Myös pienemmillä ja keskisuurilla hoito- ja hoiva-alan yrityksillä ja järjestöillä on kokonaisuudessa roolinsa.

Uskon suomalaisten enemmistön kuitenkin näkevän pelottelun läpi ja ymmärtävän, että sote- ja maakuntauudistus on vihdoin vietävä maaliin. Oikein toteutettuna se parantaa kansalisille tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluita nykyisestä takkuilevsta tilanteesta.

Suomen Pankki arvioi viime viikolla kolme hyvää asiaa Suomelle: talous kasvaa, työttömyys alenee ja ihmisten luottamus talouteen on vahvistunut. Vuodesta 2017 on tulossa ainakin tässä suhteessa aiempaa valoisampi.

Näitä uutisia on kaivattu jo pitkään, itse asiassa vuosikausia. Suomi on ollut nollakasvussa tai pakkasella jo pitkään, ja työttömyys on pahentunut kuukausi kuukaudelta, vuosi vuodelta. Nyt suunta on kesästä alkaen ollut parempi.

Kun jokin on rikki, se täytyy korjata. Hallitus kääri hihat ja teki joukon vaikeita päätöksiä, jotka iskivät tuntuvastikin monelle suunnalle. On tehty vaikeita säästöjä ja uudistuksia, joita on kritisoitu paljon, monelta osin aiheestakin. 

Mutta myös myönteisiä tuloksia on alkanut jo syntyä. Suomi on jo jonkin aikaa kulkenut kohti positiivisempia lukuja. Nyt talous kasvaa ja työttömyys vähenee. Käänne parempaan on tapahtunut.

Työllisyys tulee ratkaisemaan Suomen pärjäämisen tulevaisuudessa, mutta työllisyys ei ole pelkästään lukuja ja numeroita Suomen tilannekartalla. Työssä on kyse paljolti toimeentulosta, mutta myös siitä, että elämä on omissa käsissä. Työttömyys on ennen kaikkea henkisesti raskasta ja turhauttavaa. Vaikka työtön saisi yhteiskunnalta työttömyystukea, se ei tee häntä yhtä onnelliseksi kuin se, että hän saisi itse tienata saman rahan.

Onneksi suunta on nyt oikea, sillä työttömyys laskee lähes koko maassa. Hyviä uutisiakin kuulee sieltä täältä. Maassa on vireillä kymmeniä biotalouden isoja investointeja. Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä vuosikausiksi. Uudenkaupungin autotehdas ilmoitti äskettäin palkkaavansa tuhat uutta työntekijää.

Tällä ladulla on hyvä jatkaa.

Liikaa ei saa kuitenkaan huokaista. Pitkäaikaistyöttömiä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja myös korkeasti koulutettujen työttömien määrä on kasvanut. Ja jokainen nuori työtön on liikaa.

Kaikki ei suinkaan ole kunnossa, mutta hivenen voi siitä iloitakin, että kotimaan suunta on nyt muuttunut. Suomi on jälleen nousun tiellä. Tätä myönteistä kehitystä on kaikin tavoin voimistettava.

Hyvää Joulun aikaa ja parempaa Uutta Vuotta toivottaen,

Antti K.

Budjettikäsittely päättyy

13.12.2016 - Blogi

Eduskunta viimeistelee näinä päivinä valtion ensi vuoden budjettia. Budjettia on puitu valiokunnissa pitkin syksyä ja nyt joulun alla asia puhutaan läpi vielä täysistunnossa äänestyksineen. Valtiovarainvaliokunta kertoo keskiviikkona 14. joulukuuta vielä niistä muutoksista, joista valiokunnassa on päätetty.

Nyt panostetaan ennen muuta uusien työpaikkojen syntyyn, mutta säästöjäkin tarvitaan. Miksi?

Suomi on velkaantunut tuntuvasti viime vuosina ja velkaantuu edelleen.  Velkaa on ensi vuonna jo yli sata miljardia euroa.

Yksittäisiin säästöihin kohdistuvasta, perustellusta arvostelusta huolimatta jokainen varmasti ymmärtää, että holtittoman velkaantumisen tie nousee jossain kohti pystyyn.

Kreikan matokuuri ja sen kurjistavat vaikutukset tavallisten kreikkalaisten elämään ovat varmasti pysäyttävimpiä osoituksia siitä, mitä myös Suomelle olisi loppupelissä luvassa, jos emme itse ota tilannettamme haltuun ja laita talouttamme kuntoon.

Hallitus on sopinut tälle vaalikaudelle yhteensä neljän miljardin euron säästöistä valtiontalouteen. Ne toteuttamalla, osana talouden tasapainottamisen kokonaisuutta, Suomen velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tähän Keskusta ja koko hallitus on sitoutunut. Velaksi elämisen lopettaminen on varsinkin tämän päivän lasten ja nuorten etu.

Tärkeintä on saada työllisyys paranemaan. Vain siten voimme kestävällä tavalla turvata peruspalvelut, pitää huolta heikompiosaisista ja lopettaa velaksi elämisen. Työttömyys on ilman muuta edelleen vakavin ongelmamme.

Tulevina kuukausina onkin kaikin tavoin voimistettava sitä myönteistä kehitystä, joka maamme talous- ja työllisyystilanteeseen on reilun puolentoista vuoden aikana saatu aikaan. Suomen talous on saatava ennusteita vahvempaan kasvuun. Tässä onnistuminen on mahdollisuuksien rajoissa, ja ensimmäisiä merkkejä siitä on nähtävissä.

Samalla on pidettävä entistäkin tarkemmin huolta siitä, että kaikki suomalaiset ja koko Suomi pidetään mukana.

Säästöjen vastapainoksi olemme onneksi pystyneet parantamaan ja parannamme joitakin etuuksia ja palveluja, kuten pienimpiä takuueläkkeitä, lasten ja perheiden palveluja sekä omaishoitoa. Ensi vuonna parannamme erityisesti sotaveteraanien tilannetta.

Hallituksen veronalennukset on kohdistettu ja kohdistetaan ensi vuonna pääosin pieni- ja keskituloisille ja eläkeläisille.

Etuuksien ja palvelujen parannuksia on jatkettava, jos ja kun talouden tilanne antaa siihen mahdollisuuden. Mahdolliset loppuvaalikauden veronalennukset on kohdistettava ensisijaisesti pienituloisille suomalaisille.

Uusiin säästöihin ei tämän hetken tietojen perusteella ole tarvetta. Mikäli sellaisia joudutaan tekemään, säästöt on haettava ensisijaisesti muualta kuin etuuksista ja palveluista, esimerkiksi keskushallinnosta, tehottomista yritystuista ja maahanmuuton kustannuksista.

Tärkeimpiä ratkaisuja eriarvoistumisen hillitsemisessä on sosiaali- ja terveyspalvelujen ja maakuntauudistus. Se on vietävä vihdoin maaliin. Uudistuksen pihvi ei ole valinnanvapaus, vaan tasa-arvoisten palvelujen turvaaminen.

Etenkin perusterveydenhuolto on laitettava kuntoon. Sitä tarvitsevat eniten nimenomaan heikompiosaiset.

Pääministeri ilmoitti äskettäin pyytäneensä professori Juho Saarta puheenjohtajaksi työryhmään, joka hakee ratkaisuja eriarvoistumisen torjumiseen.

Ymmärrän, että moni saattaa kysyä, onko työryhmää pelkkää silmänlumetta, kun samaan aikaan tehdään edellä mainitsemiani säästöjä. Vastaan samaan hengenvetoon: ei ole.

Keskustassa otamme eriarvoistumisen erittäin vakavasti. Koska pohjatonta rahapussia meillä ei kuitenkaan ole, on haettava uudenlaisia ratkaisuja ja ennen muuta pidemmän aikavälin yhteistä näkemystä. Työttömyys ja eriarvoisuus ovat saman kolikon kaksi puolta, ja ratkaisuja on haettava kokonaisvaltaisesti.

Tämän ajan päätökset ovat tuskallisia tehtäviksi myös meille päättäjille. Kukaan ei tee ikäviä säästöjä mielellään, saati ilkeyttään.

Tunnelin päässä näkyy kuitenkin voimistuvasti jo valoa. Mitä useammalle ihmiselle saamme töitä, sitä tukevammalla perustalla Suomen tulevaisuus on.

Kesä takana

26.08.2016 - Blogi

Tässähän on ollut sikäli poikkeuksellinenkin tilanne, että olen hoitanut kahta vastuullista tehtävää yhtä aikaa, sekä Keskustan eduskuntaryhmän että eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajuutta. Jälkimmäinen kyllä jää parin viikon kuluttua, ja tehtävää tulee hoitamaan Matti Vanhanen.

Ulkopolitiikassa kyllä kesän aikana tapahtui paljon, eikä pelkästään miellyttäviä asioita. Terrori-iskut, Turkin tapahtumat, Syyrian sisällissota ja Venäjän ja lännen suhteet ovat olleet esillä. Ja ovat varmaan jatkossakin, sellaiset ovat merkit.

Tällä viikolla olin kolme päivää Oulussa, Keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa. Valmistauduimme ensi viikon budjettiriiheen, jossa hallitus viimeistelee esityksensä ensi vuoden talousarvioksi. 

Tuoreimpien työttömyystilastojen mukaan työttömyys on pitkästä aikaa pienessä laskussa. Tätä kehitystä pitää nyt vahvistaa ja on tärkeää, että hallitus sopii vielä uusista keinoista työllisyyden edistämiseksi. Suomi nousee vain, jos pystymme nujertamaan työttömyyden selvästi nykyistä alemmalle tasolle.

Otin alkuviikosta lehtihaastattelussa kantaa vaihteeksi myös liikennepolitiikkaan. Siitä onkin virinnyt keskustelua.

Autoilu on mainio aihe, sillä monella meistä on siihen liittyen paljon mielipiteitä. Meitä autoilijoita on paljon, sillä joukkoliikenneyhteydet ovat suurimmassa osassa Suomea aika vaatimattomat.

Suomen autokanta on Euroopan vanhimpia. Tämä on ongelma ennen muuta liikenneturvallisuuden kannalta. Yleensä ottaen uudemmat autot ovat myös vähäpäästöisempiä kuin vanhat. 

Rahastahan se usein on kiinni. Uudemman tai kokonaan uuden auton osto on kallista, osaltaan myös korkean verotuksen vuoksi. Nykyinen hallitus tosin hivenen laskee autoveroa tällä hallituskaudella asteittain.

Liikenteellä on suuri rooli täyttäessämme kansainvälisiä ilmastositoumuksiamme. Vaikka nykyisillä polttomoottoriautoilla ajelemme vielä pitkään, on autoilun tulevaisuus muissa teknologioissa. Esitin joku aika sitten, että valtio usean muun maan tapaan voisi harkita porkkanarahaa sähköauton hankkijoille. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa tuki on 4000 euroa. Norjassa tuet ovat paljon suuremmat, mutta aivan sellaisiin meillä ei ole varaa.

Suomessa myydään vain pari sataa sähköautoa vuodessa. Tällainen porkkana tuskin mitenkään markkinoita räjäyttäisi, mutta saisi sähköautot yleistymään jonkin verran. Tuesta huolimatta sähköautot pysyisivät ostohinnaltaan vielä selvästi bensakoneita kalliimpina. Käytössä ne kyllä ovat edullisempia. Sähköautojen yleistyminen puolestaan johtaisi latauspisteiden yleistymiseen, mikä puolestaan edelleen lisäisi kiinnostusta sähköautoihin. 

Ympäristön kannalta merkittävämpi avaus olisi kuitenkin biopolttoaineiden sekoitusosuuden lisääminen polttoaineisiin. Jo tänä päivänä tankatessamme tavallisella huoltoasemalla, on polttoaineeseen sekoitettu kymmenkunta prosenttia biopolttoainetta. 

Tämän sekoitusosuuden nostaminen jonkun verran olisi järkevää. Se vähentäisi maamme riippuvuutta tuontiöljystä. Se toisi maahamme uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa. Se olisi myös ympäristön kannalta hyvä ratkaisu.

Sekoitusosuuden pieni lisääminen olisi sikälikin helppo ratkaisu, että se ei edellytä toimenpiteitä meiltä nykyautojen käyttäjiltä. Kotimaista biopolttoainetta voidaan valmistaa esimerkiksi metsäteollisuuden ylijäämätuotteista, ruuanjätteistä tai muista jätteistä. 

Tämän lisäksi myös kaasuautot ovat hyvä vaihtoehto varsinkin Etelä-Suomessa, jonne tankkausasemat ovat keskittyneet. Erityisesti biokaasun edistäminen on myönteinen mahdollisuus, johon kannattaa etsiä keinoja. Sekin on kotimainen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto. On tärkeää, että tankkauspisteitä saadaan lisää.

Eikä kannata unohtaa etanoli- tai hybridiautojakaan.

Terveisiä vaalikentiltä

12.04.2015 - Blogi

Jo yli sata vaalitilaisuutta takana, ja muutama kymmen taitaa olla vielä edessä. Osa äänestäjistä haluaa tavata ehdokkaita myös ihan livenä, ja haluan omalta osaltani tarjota siihen mahdollisimman monelle mahdollisuuden. Se on sikäli helppoa, että tykkään näistä kiertuesta. Näissä tapaa todella ison joukon ihmisiä, ja saa samalla itsekin evästyksiä työhön.

Keskustelussa ovat olleet monet asiat. Eläkeläiset ovat olleet kiinnostuneita eläkkeiden tasosta. Keskustan linjana on, että sovitut työeläkeindeksit maksetaan täysimääräisenä. Lisäksi tavoittelemme kaikista pienimpiin eläkkeisiin tasokorotusta.

Moni on ollut huolissaan Suomen suunnasta, lisääntyvästä työttömyydestä ja velkaantumisesta. Tässä onkin yksi suurimmista tehtävistä tulevalle hallituskaudelle. On tehtävä iso joukko erilaisia työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevia ratkaisuja, ja lähdettävä nostamaan Suomea ylös tästä lamasta. Yhtenä esimerkkinä mainitsen yksinyrittäjät. Suomessa on 170 000 yksinyrittäjää, joista moni painaa pitkää päivää, koska kynnys ensimmäisen vieraan työntekijän ottamiseen on liian suuri. Jos tähän saataisiin oleellisia helpotuksia, esimerkiksi sivukuluihin, voisi aika nopeastikin syntyä 10000-30000 uutta työpaikkaa, ehkä enemmänkin. Ylipäätään pienet ja keskisuuret yritykset ovat se sektori, joka Suomessa lisää työpaikkoja luo. Toki myös kaiken vientiteollisuutemme menestys on erittäin tärkeää.

Eri puolilla Uuttamaata olen saanut kuulla, että terveyskeskukseen ei tahdo päästä kohtuullisessa ajassa. Se on yksi syy jatkaa työtä keskenjääneessä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Apu on saatava terveyskeskuksesta kohtuullisessa ajassa. Henkilökunta tekee varmasti parhaansa, mutta paremmalla organisoinnilla ja johtamisella palvelu voidaan saada nykyistä sujuvammaksi.

Kannattaa ottaa mallia sieltä, missä homma on saatu toimimaan. Yksi esimerkki on Etelä-Karjalan sote-piiri (EKSOTE). Siellä kustannusten kasvu on saatu uudella organisaatiolla toimimaan ja samalla asiakastyytyväisyys on parantunut. Tähän pitää muuallakin päästä.

Toimivia osia nykyisestä järjestelmästä ei kannata romuttaa. Esimerkiksi työterveydenhoito pelaa meillä pääsääntöisesti erittäin hyvin. Lisäksi meillä on monen sairauden hoitoon erittäin hyvää osaamista. Siitä kannattaa pitää kiinni jatkossakin. Terveys on niitä ihmisen tärkeimpiä asioita. Hieman siihen voi vaikuttaa muuten itsekin.

Pidän tämän sunnuntain lepopäivänä perheen parissa. Sitten alkaa viimeinen rypistys ennen vaalipäivää, joka on sunnuntai 19. huhtikuuta. Ennakkoonhan voi äänestää tiistaihin 14.4. saakka, tänäänkin, mikä vinkkinä mainittakoon.