Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

EU:ta uudistettava – unionin keskityttävä oleelliseen

EU:n historiassa on kääntymässä uusi lehti, kun Britannia on eroamassa unionista.

Kansanäänestyksen tulos herättää ymmärrettävästi monenlaisia tuntemuksia.  Meidän tehtävämme ei ole kuitenkaan arvostella äänestyksen lopputulosta saati brittiläisiä äänestäjiä. Kansan tahtoa on syytä kunnioittaa. Näillä mennään.

Suomelle Britannian lähtö EU:sta on kiistatta menetys. Menetämme samanmielisen jäsenmaan, jonka kanssa olemme jakaneet näkemyksiä muun muassa kauppapolitiikassa ja ylettömän byrokratian purkamisessa. Näillä sektoreilla olisi yhdessä tekemistä vielä ollut ja on edelleen.

Voi sanoa, että unionilla on nyt peiliin katsomisen paikka. Yksi syy EU-kriittisyyteen niin Iso-Britanniassa kuin muuallakin Euroopassa on se, että moni kokee EU:n puuttuvan liian moneen asiaan, myös sellaisiin, jotka olisi parempi hoitaa kansallisella tasolla. Keskusta ei halua EU:sta tiivistä liittovaltiota. Sen sijaan haluamme EU:n keskittyvän niihin asioihin, joissa siitä voi olla aidosti hyötyä. Turvallisuus, kaupan ja talouden edistäminen, muuttoliike, ilmastonmuutos ja terrorismi ovat esimerkkejä asioista, joiden hallitsemiseksi tarvitsemme yhtenäistä Eurooppaa.

Yhteistyö Britannian kanssa turvattava

Nyt täytyy panostaa kolmeen asiaan. Ensinnäkin on löydettävä ne ratkaisut, joille tulevat yhteistyöjärjestelyt Iso-Britannian kanssa rakentuvat. Joudumme neuvottelemaan suhteemme uudelleen. Tärkeitä asioita meille tulevassa brittiyhteistyössä on useita, kuten vapaakaupan jatkuminen ilman tullia ja viisumivapauden säilyminen. On myös tärkeää, että EU ja Iso-Britannia pystyvät eroprosessin jälkeenkin hyvään yhteistyöhön Eurooppaa koettelevien turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.

Tuhansia suomalaisia opiskelijoita ja työntekijöitä asuu eri puolilla saarivaltiota, ja myös meillä Suomessa asuu ihan kohtalaisen kokoinen joukko brittejä. Suomesta viedään Britanniaan tuotteita vuosittain liki kolmen miljardin euron arvosta. Metsäyhtiöidemme viennistä jopa kymmenes suuntautuu Britanniaan. Yhteistoiminta ja kauppa pitää saada sujumaan myös jatkossa.

On selvää, että epävarmuus painaa alas sekä kulutusta että investointeja koko EU:n alueella ja syö edellytyksiä talouskasvulta. Keskustan eduskuntaryhmä toivookin, että prosessi saadaan epävarmuuden kitkemiseksi alkuun pian ja että Britannia jättää eroilmoituksen kohtuullisen pian syksyllä.

Oma talous kuntoon

Toiseksi, on katsottava, mitä voimme tehdä kansallisesti yhteiskunnan vakauden ja yhtenäisyyden edistämiseksi. Kuten Britanniassa, myös meillä kritiikki suuntautuu helposti EU:hun, vaikka todellisuudessa negatiivisen muutoksen taustalla olisivat usein muut syyt. Ei Brysseliä kannata aivan kaikesta syyttää.

EU on ollut keskeinen keinomme vastata globalisaation ja digitalisaation tuomiin muutoksiin työmarkkinoilla ja elinkeinoelämässä. Kansallisesti meidän on uudistuksilla huolehdittava entistä paremmin siitä, että turhautumista näiden ilmiöiden edessä ei tapahdu, vaan kilpailukykymme paranee ja työpaikkoja syntyy.  Kun omat asiamme taloutta myöten ovat kunnossa, voimme pitää kaikki suomalaiset mukana, lisätä hyvinvointia ja kestää ulkoiset paineet.

Suomi on Sipilän hallituksen ensimmäisen vuoden aikana tuotu pois kuilun partaalta. Ensimmäiset valonpilkahdukset paremmasta tulevaisuudesta ovat jo näkyvissä. Kilpailukykysopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan isoista asioista. Sen jatkoksi tarvitaan vielä lisää toimia, jotta toivoa herättävät talouden tunnusluvut realisoituvat lähiaikoina uusiksi työpaikoiksi. Suomi pitää laittaa kuntoon.

Turhaa byrokratiaa karsittava

Kolmanneksi, meidän on uudistettava EU:ta siten, että kansalaiset kokisivat unionin hyödyllisenä hankkeena. Kaikki tähänastinen muutos ei ole mennyt oikeaan suuntaan. Keskusta katsoo, että nyt on ponnisteltava EU:n toimintakyvyn takaamiseksi varsinkin rauhaan, turvallisuuteen, kestävään kehitykseen ja talouteen liittyvissä ydintehtävissä.

Turhaa byrokratiaa EU:ssa on karsittava kaksin käsin. Toimeenpanoa on tehostettava ja hallinnollista taakkaa kevennettävä. Avoimuutta pitää lisätä. Keskusta korostaa läheisyysperiaatetta kehittämisen lähtökohtana.

Jäsenmaiden on tehtävä enemmän uudistuakseen ja eri toimijoiden omavastuun on oltava aina ensisijaista. Parasta yhteisvastuuta on se, että jäsenmaat noudattavat yhteisesti sovittuja sääntöjä ja tekevät sen, mitä yhdessä sovitaan.

Uudistaminen käyntiin mahdollisimman pian

EU on tottunut muuttumaan, mutta tähän asti se on tapahtunut lähinnä laajentumisten myötä. Unioni on uuden edessä menettäessään yhden suuren jäsenmaan. Asia on nähtävä niin, että muutoksessa piilee mahdollisuus. Britannian eron ei saa antaa halvaannuttaa EU:ta, vaan nyt jos koskaan unionin on uskallettava uudistua ja keskityttävä oleelliseen.

Tämä kaikki on tehtävä kansalaisia herkällä korvalla kuunnellen, niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon seurantaryhmän puheenjohtaja, Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen:

Suomen tavoitteeksi vakauden tie

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on realistinen arvio Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta aikana, jolloin tilanne maamme lähialueilla ja laajemmin Euroopassa ja maailmassa on jännitteinen.

Venäjän ja lännen välit ovat kiristyneet, joka heijastuu myös Itämeren alueelle. Negatiivisten toimien ja vastatoimien kierre on katkaistava neuvotteluteitse. On palattava liennytyksen ja vakauden tielle. Suomen on oltava tässä työssä aktiivinen sillanrakentaja.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkäaikainen, yhdessä sovittu linja on nojannut sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, kansainväliseen yhteistyöhön, hyviin kahdenvälisiin suhteisiin ja uskottavaan omaan puolustukseen.

Tämä on kestävä linja myös lähivuosille niin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vakauden ylläpitäminen ja vahvistaminen nimenomaan Suomen lähialueilla.

On tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on myös tulevaisuudessa laaja yhteisymmärrys. Sen rakentamiseen selonteko antaa tukevan perustan.

Suomi ja Ruotsi ovat samankaltaisilla ulko- ja turvallisuuspoliittisilla valinnoilla pitkään edistäneet koko pohjoisen Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Kummankin maan pysyttäytyminen sotilasliiton ulkopuolella on kestävä tapa vahvistaa vakautta. Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä on syytä edelleen syventää.

Suomen turvallisuuteen vaikuttaa keskeisesti myös se, että omat asiamme, ennen muuta taloutemme ja työllisyytemme ovat kunnossa. Se, että talous saadaan tasapainoon ja työllisyys paranemaan, on kestävin tapa turvata yhteiskunnan eheys. Kunnossa oleva Suomi kestää parhaiten myös ulkoa tulevat paineet.

LAKIALOITE

laiksi sähkömarkkinalain 57§:n ja 69§:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Sähkö on useille kotitalouksille merkittävä kuluerä varsinkin sähkölämmitteisissä taloissa. Suomen kaltaisessa suurten lämpötilavaihteluiden maassa ajankohtaiseen kulutukseen perustuva laskutus vaihtelee vuodenaikojen ja lämpötilan mukaan merkittävästi, jopa useilla sadoilla euroilla. Osalle sähkönkäyttäjistä tämä ei ole ongelma, mutta osalle on. Suuresti vaihtelevat laskut hankaloittavat monien kotitalouksien oman talouden suunnittelua ja tulevien kulujen ennakoimista huomattavasti. Ongelmat ovat suurimpia varsinkin pienituloisille kotitalouksille, kun kesä- ja talvikuukausien sähkölaskut voivat vaihdella merkittävästi. Moni kuluttaja ottaisi tasaerälaskutuksen käyttöön, jos sellainen vaihtoehto olisi tarjolla.

Aiemmin sähköyhtiöt tarjosivat yleisemmin tasaerälaskutusvaihtoehtoa, mikä helpotti kotitalouksien tilannetta tasaamalla sähkölaskua koko vuodelle. Nyt tuntimittauslaitteistojen yleistyessä sähköyhtiöt ovat suurimmaksi osaksi luopuneet tasaerälaskuttamisesta ja siirtyneet reaalikulutukseen perustuvaan laskutukseen monien asiakkaiden toiveista huolimatta.

Vuonna 2009 annetussa EU:n kolmannessa sähkön sisämarkkinadirektiivissä edellytetään erilaisten maksutapavaihtoehtojen tarjoamista kuluttajille. Sähkömarkkinalain uudistuksen yhteydessä vuonna 2013 silloinen hallitus sisällytti esitykseensä jakeluverkonhaltijan velvoitteen tarjota erilaisia maksuvaihtoehtoja, mukaan luettuna kuluttajan arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen perustuvan tasaerälaskutuksen. Ehdotus kuitenkin muuttui talousvaliokunnan käsittelyssä siten, että maininnat pakollisista maksutapavaihtoehdoista – kuten tasaerälaskutuksesta – haluttiin poistaa (TaVM 17/2013 vp — HE 20/2013 vp). Muutosta perusteltiin kustannustekijöillä, sillä pakollinen tasalaskutus saattaisi edellyttää sähköyhtiöiltä investointeja tietojärjestelmiin. Talousvaliokunta kuitenkin painotti, että kuluttajille tulisi tarjota erilaisia maksutapoja. Valiokunta luotti mietinnössään siihen, että tällöin tasaerälaskutus olisi myös mahdollinen vaihtoehto markkinaehtoisesti uudistetun lainsäädännön viitoittamalla tavalla. Yhtenä vaihtoehtona pidettiin sähköyhtiöiden ja luottolaitosten yhteistyötä tällaisen vaihtoehdon luomisessa.

Käytännössä talousvaliokunnan kaavailema maksutapavaihtoehtojen lisääntyminen ei ole kuitenkaan toteutunut. Energiaviraston antamassa päätöksessä 31.3.2014 virasto toteaa, että koska velvoitteet tarjota tasaerälaskutusta yhtenä maksutapavaihtoehtona jäivät eduskuntakäsittelyssä pois, voivat verkonhaltijat itse päättää, mitä maksutapavaihtoehtoja ne tarjoavat asiakkailleen. Sähkömarkkinalain pykäliä 57§ ja 69§ on tulkittu siten, että erilaiset maksutavat tarkoittavat vain käteis- tai verkkomaksua. Energiaviraston päätöksen mukaan erilaisten maksutapavaihtoehtojen tarjoamiseen riittävät myös paperilaskun ja e-laskun tarjoaminen. Näin maksutapavaihtoehtojen on tulkittu tarkoittavan fyysisiä tapoja maksaa lasku. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä tai lain tarkoituksen mukainen tulkinta. Käytännöksi on muodostunut, että sähköyhtiöt eivät edelleenkään tarjoa lain hengen mukaisesti ja monien asiakkaiden tarpeista huolimatta tasaerälaskutusvaihtoehtoa, laskuttavat tasaerälaskuista erillisen käsittelymaksun tai nykyisellään jopa poistavat niitä aktiivisesti palveluvalikoimastaan. Tältä osin sähkömarkkinalaki onkin jäänyt puutteelliseksi ja sitä on nyt täydennettävä, jotta kuluttajille olisi tarjolla entistä paremmat vaihtoehdot oman talouden suunnitteluun.

Vuonna 2009 annetulla valtioneuvoston asetuksella sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta ei estetä sähkön myyjää tarjoamasta tasaerälaskutusta, vaikka sähkön mittaamiseen käytettäisiin tuntimittauslaitteistoa. Tästä huolimatta useat palveluntarjoajat eivät ole mahdollistaneet asiakkailleen laskutusmuodoksi tasaerälaskutusta, vaan veloittavat sähkön käytöstä ajantasaisen kulutuksen mukaan, mikäli se on teknisesti mahdollista.

Koska käytäntö ei ole osoittautunut toimivaksi, otti talousvaliokunta alkuperäisen mietintönsä jälkeen uudemman kerran kantaa tasaerälaskutukseen ja totesi, ettei vakiintunut käytäntö vastaa valiokunnan tarkoittamaa tapaa (TaVM 23/2014 vp — HE 182/2014 vp). Valiokunnan tarkoitus oli alunperinkin turvata tasaerälaskutusta vastaavat käytännöt. Koska käytäntö ei ole kuitenkaan vastannut tarkoitusta, on sähkömarkkinalakia tältä osin syytä tarkentaa. Kokemus on osoittanut, etteivät useimmat sähköyhtiöt tarjoa tätä mahdollisuutta vapaaehtoisesti, joten velvoittava lainsäädäntö on tarpeen. Myös sähkömarkkinadirektiivin kuluttajansuojaa koskeva liite 1 edellyttää, että asiakkaat voivat valita useista eri maksumenetelmistä. Tulkinta on jäänyt Suomessa liian suppeaksi.

Jotta maksutapavaihtoehtokäytäntö vastaa alkuperäistä tarkoitusta, tulee sähkömarkkinalakia muuttaa vuoden 2013 hallituksen esityksen hengessä (HE 20/2013). Sähkömarkkinalain pykäliin 57§ jakeluverkonhaltijan laskutuksesta jakeluverkossa sekä 69 § vähittäismyynnin laskutuksesta on sisällytettävä säännös, joka velvoittaa tarjoamaan kuluttajille erilaisia maksutapavaihtoehtoja. Näiden maksutapaehtojen tulee käsittää sekä laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva laskutus että arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen pohjautuva tasasuuruisiin maksueriin perustuva maksutapavaihtoehto, niin sanottu tasaerälasku. Uudistusta olisi siis se, että jakeluverkonhaltijalla ja vähittäismyyjällä olisi velvollisuus tarjota myös palvelua, jossa asiakas saisi halutessaan lyhentää vuotuista sähkölaskuaan tasasuuruisissa erissä. Vaikka kuluttaja valitsisi tasaerälaskutuksen, tulisi laskutuksen lähtökohtana yhä olla asiakkaan todettuihin lukematietoihin perustuva laskutus ja hänellä on oltava oikeus omien sähkönkulutustietojensa saantiin. Kulutuslukemat tulee tehdä vähintään kerran vuodessa tasaamaan asiakkaan todellista kulutusta. Tasaerälaskutuksesta tai muusta maksutavasta ei saa periä ylimääräistä palvelumaksua. Verkonhaltijalla olisi oikeus muuttaa asiakkaalta veloitettavan tasaerän suuruutta muuttaessaan hinnoittelua tai asiakkaan vuotuisen arvioidun kulutuksen määrän muuttuessa.  Ehdotettu säännös ei vaikuttaisi siihen, minkälaista jakelu- ja mittauspalvelutuotetta asiakas käyttäisi. Myös tasaeriin perustuvan maksutavan valinnut asiakas voisi kuulua erilaisten palvelujen piiriin.

Kotitalouksilla tulee olla oikeus valita itse omien tarpeidensa pohjalta tasaerälaskutuksen ja reaalikulutukseen perustuvan laskutuksen välillä. Sähkömarkkinoiden on oltava kuluttajaystävälliset ja lainsäätäjän on suojeltava heikommassa asemassa olevien kuluttajien oikeuksia. Samalla maksutapavaihtoehtoja koskevan ehdotuksen tavoitteena on myös lisätä asiakkaiden valinnanvapautta laskujen maksamisessa ja poistaa sähköyhtiöiden yksipuolisesti käyttöön ottama, pelkästään lukemalaskutukseen perustuva maksukäytäntö. Lakimuutoksen myötä sekä kuluttajilla että jakeluverkonhaltijalla ja vähittäismyyjällä on mahdollisuus myös jatkaa tunneittain mitattavalla sähkönkulutuksella, jossa mittaustiedot ovat laskutuksen perusteena. Sähkön tasaerälaskutus yhtenä vaihtoehtona toisi kuitenkin kaivattua helpotusta monien sähköasiakkaiden talouden suunnitteluun kulujen ennustettavuutta lisäämällä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki

sähkömarkkinalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähkömarkkinalain (558/2013) 6 luvun 57 §:n 1 momentti ja 7 luvun

 69§:n 4 momentti siinä muodossa kuin ne ovat laissa 1430/2014 seuraavasti:

6 luku

Jakeluverkkoa ja jakeluverkonhaltijaa koskevat säännökset

Jakeluverkonhaltijan laskutus

57 §

Jakeluverkonhaltijan on tarjottava kuluttajille erilaisia maksutapoja sähkönjakelun laskujen maksamiseen. Tarjotuissa vaihtoehdoissa ei saa olla perusteettomia eikä eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Maksutapoina on tarjottava ainakin laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva vaihtoehto sekä kuluttajan arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen perustuviin tasasuuruisiin maksueriin perustuva vaihtoehto. Jos jakeluverkonhaltija tarjoaa kuluttajille ennakkomaksujärjestelmää, on järjestelmän heijastettava riittävästi kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta.

9 luku

Sähkön vähittäismyynti

Vähittäismyyjän laskutus

69 §

Vähittäismyyjän on tarjottava kuluttajille erilaisia maksutapoja sähkölaskujen maksamiseen. Tarjotuissa vaihtoehdoissa ei saa olla perusteettomia eikä eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Maksutapoina on tarjottava ainakin laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva vaihtoehto sekä kuluttajan arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen perustuviin tasasuuruisiin maksueriin perustuva vaihtoehto. Jos vähittäismyyjä tarjoaa kuluttajille ennakkomaksujärjestelmää, on järjestelmän heijastettava riittävästi kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta.

Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017.

Helsingissä 27.5.2016

Antti Kaikkonen /kesk