KIRJALLINEN KYSYMYS

Sähkön siirtohintojen korotukset

Eduskunnan puhemiehelle

Merkittävän osan Suomen sähkönsiirtoverkoista omistava Caruna Oy aikoo korottaa sähkön siirtohintojaan rajusti maaliskuun alussa. Yhtiön mukaan korotuksen vaikutus siirtolaskun verolliseen loppusummaan on Caruna Oy:n alueella keskimäärin 27 % ja Caruna Espoo Oy:n alueella keskimäärin 22 %. Yksityisasiakkaiden laskelmien mukaan korotukset ovat tätäkin suurempia. Myös muutamat muut sähkönsiirtoyhtiöt ovat ilmoittaneet merkittävistä hinnankorotuksista.

Caruna Oy perustelee korotuksia investoinneilla sähköverkon huoltovarmuuden parantamiseen. Huoltovarmuuden parantaminen on toki tärkeää, mutta sähkön kuluttajien kannalta tulossa olevat rajut äkkikorotukset ovat kohtuuttomia.

Caruna Oy on Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö, joka hallitsee noin 20 % paikallisista sähkönsiirtoverkoista. Yksityis- ja yritysasiakkaita on yhtensä noin 650 000 eri puolilla Suomea. Carunan pääomistajat ovat kansainvälisiä pääomasijoittajia. Fortum myi siirtoverkkonsa Carunalle vuonna 2014. Myynnille oli Jyrki Kataisen hallituksen hyväksyntä, mutta silloisesta oppositiosta myyntiä vastustettiin. Myynnin vastustajat halusivat pitää sähköverkon omistuksen kotimaisissa käsissä.

Energiaviraston tehtävä on valvoa sähkönsiirron hinnoittelun kohtuullisuutta. Lain mukainen neljän vuoden tarkastelujakso tässä valvonnassa vaikuttaa liian pitkältä. Energiavirastolla pitää olla mahdollisuus puuttua ilmiselvästi kohtuuttomiin kertakorotuksiin tarvittaessa välittömästi.

Edellä mainittuja 22-27 prosentin korotuksia ei mielestäni voi pitää kohtuullisina, ja siksi Energiaviraston on syytä puuttua asiaan ja velvoitettava Caruna Oy oleellisesti pienentämään aikomiaan korotuksia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä Caruna Oy:n suunnittelemien sähkön siirtohintojen korotusten kohtuullistamiseksi?

Helsingissä 2.2.2016

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen maanpuolustuskurssilla Tuusulassa 12.1.2016:

Lisää vauhtia Suomi-Ruotsi –yhteistyön syventämiseen

Itämeren alueen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana. Vakava turvallisuustilanne korostaa Pohjoismaiden välisen puolustusyhteistyön merkitystä, sillä yhdessä toimimalla vahvistamme parhaiten oman alueemme turvallisuutta. Lähin yhteistyökumppanimme on luonnollisesti Ruotsi. Meillä on samankaltainen arvomaailma ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisu: molemmat EU:n jäseniä, mutta eivät Naton. Tässä tilanteessa keskinäistä yhteistyötä on syytä lisätä ja syventää. Perään tähän jo käynnissä olevaan ja sinänsä oikeansuuntaiseen yhteistyöhön lisää vauhtia.

Suomen ja Ruotsin pääministerit Juha Sipilä ja Stefan Löfven kirjoittivat äskettäin selkeästi maidemme ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Tekstissään pääministerit korostivat, että sotilaallinen liittoutumattomuutemme on uskottavaa eikä tarvetta turvallisuuspoliittisiin äkkikäännöksiin ole. Yhteistyötä etenkin Itämeren alueen turvallisuuden vahvistamiseksi on kuitenkin kehitettävä.

Olemme sitoutumassa entistä vahvemmin maidemme väliseen tietojenvaihtoon, satamien ja lentotukikohtien käyttämiseen, yhteisharjoituksiin ja muuhun puolustuksen kannalta tärkeään yhteistyöhön. Osittain tämä edellyttää myös lakimuutoksia, joita on valmistelussa. Myös sotilaallisen avun antaminen on syytä tehdä jatkossa mahdolliseksi, jos sellainen tarpeelliseksi ja järkeväksi jossain tilanteessa katsotaan. Nykylainsäädäntömme estää esimerkiksi Ruotsin auttamisen mahdollisten sukellusveneiden etsinnässä.

Oleellisinta on kuitenkin harjoittaa viisasta ulkopolitiikkaa ja ennaltaehkäistä sekä ratkoa kriisejä diplomatian keinoin. Ukrainan kriisi on jäänyt hivenen uutispimentoon ja pakolaiskriisin varjoon viime kuukausien aikana. Kriisi ei kuitenkaan ole ohi. On välttämätöntä, että kansainvälinen yhteisö aktiivisesti vaikuttaa siihen, että tulitauko pitää ja Minskin sopimus toimeenpannaan. Tämä olisi tie myös siihen, että EU:n ja Venäjän välisiä pakotteita voitaisiin ainakin osin purkaa ja jännitteet Euroopassa helpottaisivat.

Kaikkonen oli puhumassa Tuusulan Taistelukoululla, Alueellisen maanpuolustuksen 15. täydennyskurssilla, jonka järjesti Uudenmaan maanpuolustusyhdistys.

Kansanedustaja Antti Kaikkonen on jättänyt hallituksen vastattavaksi kysymyksen sijaissynnytyksen sallimisesta Suomessa. Eduskunnassa jättämässään kysymyksessä Kaikkonen perää sijaissynnytyksen täyskiellon poistamista. Täyskielto tuli voimaan vuonna 2007 hedelmöityshoitoja koskevan lainsäädännön mukana.

-Sijaissynnytyksen ei tule olla bisnestä, mutta sen tulisi olla laillista ainakin niissä tapauksissa, joissa siihen on lääketieteellisiä perusteita. Nykyinen täyskielto on kohtuuton etenkin heille, jotka omasta tahdostaan riippumatta eivät voi saada lapsia, Kaikkonen perustelee.

Kaikkonen kysyi sijaissynnytyksestä edellisen kerran vuonna 2011 yhdessä kansanedustaja Sanni Grahn-Laasosen kanssa. Silloisen kysymyksen jälkeen oikeusministeriössä tehtiin arviomuistio sijaissynnytysjärjestelyistä. Ministeriö ei kuitenkaan aloittanut lakimuutoksen valmistelua viime hallituskaudella, sillä se halusi punnita sijaissynnytykseen liittyviä kysymyksiä lisää.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE:n jo vuonna 2011 julkaiseman arvion mukaan sijaissynnytykset sallivassa toiminnassa on kuitenkin enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin hoidosta kuvatuissa ongelmissa. Eettisen pohdinnan jälkeen ETENE päätyi siihen arvioon, että joissakin tapauksissa lapsettomuuden hoito sijaissynnytyksen avulla voi tapahtua eettisesti hyväksyttävästi. Sijaissynnytyksen tulee kuitenkin olla luvanvaraista ja ei-kaupallista.

Uudella kirjallisella kysymyksellään Kaikkonen haluaa patistaa hallitusta jatkamaan asian punnitsemista ja mahdollistamaan sijaissynnytys tarkoin valvotuissa yksittäistapauksissa.

– Ei ole syytä ajatella, etteikö toive lapsesta olisi yhtä voimakas myös niillä, joilla siihen ei esimerkiksi kohdun puuttumisen tai sairauden vuoksi ole mahdollisuutta. Tällä hallituskaudella tulisikin uudistaa lainsäädäntö sijaissynnytyksen mahdollistamiseksi ei-kaupallisissa ja luvanvaraisissa tapauksissa, Kaikkonen sanoo.

Kaikkosen kirjallisen kysymyksen on allekirjoittanut 27 kansanedustajaa eri puolueista.