Vahva maanpuolustustahto, Nato-jäsenyyden kannatus ja luottamus Puolustusvoimiin yhdistää suomalaisia

01.12.2022 - Blogi
Julkaistu alun perin puolustusministeriön sivuilla 1.12.2022 osoitteessa: defmin.fi/ajankohtaista/blogi/vahva_maanpuolustustahto_nato-jasenyyden_kannatus_ja_luottamus_puolustusvoimiin_yhdistaa_suomalaisia.13233.blog#cc8e92b9

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuorein kyselytutkimus kertoo vahvaa viestiä suomalaisten yhtenäisyydestä ja tuesta isänmaan turvallisuuden kysymyksissä.

Kuva: Puolustusministeriö

Jo keväällä suomalaisten maanpuolustustahto nousi ennätyslukemiin ja se on pysynyt noissa korkeissa lukemissa.  Suomalaisista 83 % kannattaa aseellista puolustautumista siinäkin tapauksessa, että tulos näyttäisi epävarmalta. Maailmanlaajuisestikin vertailtuna suomalaiset ovat tässä omassa luokassaan – hyvä suomalaiset!

Vahva maanpuolustustahto on Suomen puolustuksen perusta, jonka merkitystä ei voi liikaa korostaa. Maanpuolustustahdon perustalle meillä on rakennettu niin asevelvollisuus kuin koko maan puolustaminenkin. 

Myös asevelvollisuusjärjestelmämme kannatus on vahvempaa kuin koskaan aiemmin. Suomalaisissa kodeissa, työpaikoilla ja kaveriporukoissa Puolustusvoimat tulee tutuksi, kun inttijuttuja kerrotaan ja asevelvolliset suorittavat palvelustaan. Puolustusvoimien näkyminen ympäri Suomen on myös tärkeä osa kosketusta suomalaisiin. 

Korkea maanpuolustustahto kertoo myös siitä, että koemme Suomen puolustamisen arvoiseksi. Tästä meidän on pidettävä hyvää huolta jatkossakin. 

Maanpuolustustahdon perusta luodaan varsinaisen maanpuolustustyön ulkopuolella – siinä, miten pidämme kaikkia suomalaisia yhtä arvokkaina ja siinä miten haluamme maamme olevan hyvä maa kaikille täällä asuville. Näin ajatellen jokainen suomalainen on omalta paikaltaan yhteisen turvallisuuden tekijä, maanpuolustustahdon synnyttäjä. 

Nato-jäsenyyden kannatus on korkealla tasolla: 85 % vastaajista suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti. Tämäkin mittaus osoittaa, että keväällä tehdyillä turvallisuuspoliittisilla valinnoilla on suomalaisten vankka tuki. 

Suomalaiset suhtautuvat aiempaa paljon myönteisemmin sekä yhteistyöhön Naton kanssa, että kahdenväliseen yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat on meille läheinen kumppani ja maa on antanut vahvan tuen myös Nato-jäsenyydellemme.  Neljä viidestä suomalaisesta suhtautuu myönteisesti Yhdysvaltojen ja Suomen väliseen sotilaalliseen yhteistyöhön.

Elämme monella tapaa maidemme välisten suhteiden nousukautta.

Yhdysvaltojen lisäksi nähdään hyvin tärkeänä puolustusyhteistyö erityisesti Ruotsin ja Pohjoismaiden kanssa. Puolustusyhteistyötä kumppaniemme kanssa on kehitetty pitkäjänteisesti ja aivan erityisesti viime vuosina. 

Pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehittämiselle avautuu uusia mahdollisuuksia, kun olemme jatkossa kaikki saman liittokunnan jäseniä. Tällekin työlle meillä on suomalaisten vahva tuki.

Turvallisuustilanteen muuttumisen myötä olemme vahvistaneet puolustusmäärärahojamme historiallisen korkealle tasolle. MTS:n tutkimus kertoo siitä, että puolustusmäärärahojen korottamisella on suomalaisten vahva tuki. Yli puolet eli 58 % vastaajista on sitä mieltä, että puolustusmäärärahoja tulisi korottaa. Tuki on korkeammalla kuin koskaan aiemmin. Enää vain 7 % on muuten sitä mieltä, että puolustuksesta pitäisi leikata.

Suomalaiset tukevat laajasti avun jatkamista Ukrainalle. Yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että aseellista ja taloudellista apua Ukrainalle tulee jatkaa. Tämä antaa maan hallitukselle ja eduskunnalle vahvan tuen ja velvoituksen Ukrainan tukemiseen jatkossakin.

Historiallisen korkeiden määrärahojen ja kireän turvallisuustilanteen näkökulmista erityisen hienoa on se, että luottamus Puolustusvoimien kykyyn on todella vahva. Suomalaisista yhdeksän kymmenestä luottaa sotilaalliseen puolustuskykyymme; tässä on reilu parannus viimevuotiseen. Parannuksessa näkyy varmasti myös sen vaikutus, että olemme panostaneet puolustukseemme vuoden aikana ja sitä myös jatkamme. 

Puolustusvoimat on tämän luottamuksen arvoinen, olen puolustusministerinä varma siitä.

Kansalaiset antavat vahvan tuen myös puolustus- ja ulkopolitiikan hoidolle. Suomalaisten tuki ja luottamus on tärkeä, jopa välttämätön, isänmaan turvallisuuden hoitamisessa. 

Myös eduskunnassa tuki on ollut vahvaa yli hallitus-oppositio-rajojen. Eduskunta on tukenut vahvasti sekä Nato-jäsenyyttä, että Puolustusvoimien lisäresursseja.

Turvallisuus yhdistää meitä suomalaisia. 

Tämä kansallinen valttikortti meidän on syytä pitää käsissämme. 

Tältä pohjalta meidän on hyvä jatkaa isänmaan turvallisuudesta huolen pitämistä.

Puolustusministeri

Antti Kaikkonen

Katse eteenpäin, keskusta!

28.11.2022 - Uncategorized

(Puhe puoluevaltuustossa 26.11.2022)

Hyvät aatesisaret ja veljet,

on hyvä nähdä teitä kaikkia täällä Kuopiossa. Tulla yhteen, päästellä höyryjä, kerätä lämpöä tulevaan vaalirutistukseen.

Töyssyjäkin on ollut tässä hallitustyössä, myös viime viikkoina. Monessa asiassa on kuitenkin löydetty yhteinen sävel. Ehkä juuri niissä asioissa, jotka painavat eniten.

Olemme panostaneet turvallisuuteemme tuntuvasti. Rohkenen sanoa, että puolustuksemme on nyt paremmassa kunnossa, kuin koskaan.

Nato-jäsenyytemme on edennyt vauhdilla. Odottavan aika, se on kuitenkin pitkä. Kaksi meiltä vielä puuttuu, Unkari ja Turkki.

On syytä varautua siihenkin, että tässä voi vielä kestää. Pidämme linjat auki ja teemme sen, mitä tehtävissä on.

Turkin puolustusministerin kutsusta vierailen Turkissa joulukuun alkupuolella. Aihe on varmasti esillä.

Ja vaikka tässä vielä aikaa menisikin, maaliviivan yli me menemme. Se on Natonkin intresseissä.

Ennen sitä, meillä ei ole hätää. Olemme hyvin varautuneita monenlaiseen.Yöunia ei tarvitse menettää.

Meillä on paljon ystäviä. Kansainvälinen tuki Suomelle on näkynyt ja kuulunut. Suomi on haluttu kumppani: maalla, merellä ja ilmassa.

Naton käytävillä emme ole kakkosluokan kansalaisia – pikemminkin tulevia talon asukkaita. Nato totesi jo kesällä yhtenä miehenä, pääsihteerinsä suulla: Suomen ja Ruotsin turvallisuus on liittokunnalle tärkeä, myös jäsenprosessin aikana. Tämä viesti on vahvistunut syksyn aikana, kun olemme tarkkailijajäsenenä osallistuneet Naton kokouksiin.

Hyvät ystävät,

Isänmaan turvallisuus, se yhdistää suomalaisia. Se yhdistää myös meitä keskustalaisia.

Tätä edellinen puoluevaltuusto antoi valtuutuksen puoluejohdolle ja Keskustan edustajille maan hallituksessa kaikkien Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen – mukaan lukien Nato-jäsenyyden hakemiseen. Näin sitten varsin pian toimittiinkin.

Yksituumaisuus, määrätietoisuus, käytännönläheisyys. Näillä sanoilla voin kuvailla keskustaliikkeen Nato-polkua näin jälkikäteenkin ajatellen.

Tällä polulla meitä on johtanut puheenjohtajamme Annika. Aloitin sanomalla, että töyssyjäkin on tämän hallituksen tiessä ollut. Ja Annika, sinä jos kuka sen tiedät.

Tällä kaudella eteen tulleet asiat ovat olleet isompia kuin kukaan meistä.

Isompia kuin puolueet.

Isompia kuin minkään hallituksen ohjelma.

Kuitenkin olemme onnistuneet tekemään päätökset, joita isänmaa on tarvinnut.

Olemme myös tukeneet kansalaisia näissä kriiseissä eri tavoin.

Tässä on näkynyt keskustalainen kädenjälki, oli kyse yritysten tukemisesta koronassa, maatalouden ja huoltovarmuuden tukitoimista tai siitä ylimääräisestä lapsilisästä, joka lapsiperheille ensi kuussa tulee. Tämä oli muuten Annikan aloite, joka nyt toteutuu.

Ilman Keskustaa, ilman Annikaa, ei näitä olisi saatu aikaan. Olen varma siitä. Puheenjohtajamme johdolla olemme valmiit myös kevään vaalityöhön.

Meillä on hyvä ja taitava puheenjohtaja, joka ansaitsee täyden tuen.

Kun historia jossain kohtaa näitä vuosia arvioi, ei meidän panostamme tarvitse hävetä. Ei todellakaan. Nyt vähän ryhtiä, porukka! Siipi maasta ja katse eteenpäin!

Muistakaa myös, että meillä on kaksi tuoretta vaalia, joissa pärjäsimme odotuksia paremmin.

Kuntavaalit ja aluevaalit. Jokainen gallup näiden alla povasi keskustalle isoa tappiota. Jokainen kolumnisti tiesi kertoa, että nyt käy kepulle huonosti.

Mutta molemmissa vaaleissa, sunnuntai-iltana, kun ihmisten aivan oikeasti antamat äänet laskettiin, miten kävi?

Keskustan tolppa nousi, ja nousi oikein huomattavasti korkeammalle, kuin oikeastaan kukaan osasi odottaa. Kaadoimme gallupit. Kaadoimme vinoilevat kolumnistit.

Ja hyvät ystävät, me teimme sen kerran. Me teimme sen kaksi kertaa. Ja hyvät ystävät, me teemme sen vielä kolmannenkin kerran!

Ystävät, keskustaa tarvitaan, jatketaan töitä. Näytetään, mistä meidät on tehty.

Ja nyt keskusta: nyt ryhti suoraksi ja katse eteenpäin!

Ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikasta

13.11.2022 - Blogi

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut yli kahdeksan kuukautta. Viattomien ukrainalaisten kärsimystä ja kuolemaa, siviilikohteiden pommituksia, ydinasepuhetta. Järjetöntä ja turhaa.

Myönteiset uutiset Ukrainan joukkojen etenemisestä nostavatkin pintaan aina kaivattua toivoa.  Valitettavasti arvioni on tästä huolimatta, että sota ei ihan pian ole loppumassa.

Ukrainan tarve aseavulle tulee jatkumaan. Suomi on tukenut Ukrainaa sodan alusta asti. Valmistelemme parhaillaan 10. tukipakettia Ukrainaan toimitettavaksi.

Kotimaassa seuraamme Nato-jäsenyytemme etenemistä. Tähän asti vauhti on ollut historiallisen nopea. Kärsivällisyyttä meiltä kuitenkin edelleen vaaditaan, kun kahta jäljellä olevaa ratifiointia odotamme. Yhteydenpito Unkarin ja Turkin suuntaan on tiivistä, itsekin tapasin molempien maiden kollegani lokakuun Nato-kokouksen yhteydessä.

Maaliviiva näkyy jo, senkin yli mennään. Natolla ja muun muassa sen suurimmalla jäsenvaltiolla Yhdysvalloilla on intressi saada Suomi ja Ruotsi puolustusliiton jäseniksi ennemmin, kuin myöhemmin. Suomen ja Ruotsin kytkeminen osaksi Naton puolustussuunnitteluprosessia on aloitettu jo nyt, tarkkailijajäsenyyden aikana.

Tätä tehtävää tukee tietysti ennen kaikkea pitkään rakennettu ja syvä kumppanuus Naton kanssa. Me tiedämme, mihin me olemme menossa ja Natossa tunnetaan, kuka on tulossa. Puolustuksemme on hyvässä kunnossa ja täyttää Naton vaatimukset.

Julkisuudessa keskustellaan jo siitä, miten Nato tulee näkymään Suomessa; tuleeko tukikohtaa, osaamiskeskusta tai jotain muuta. Vastausta näihin kysymyksiin ei ole. Selvitämme erilaisia vaihtoehtoja Naton läsnäololle Suomessa. Mahdollisten ratkaisujen aika on vasta selvästi tuonnempana. Tärkeintä on, että niiden täytyy olla sekä Naton kannalta perusteltavissa, että Suomen turvallisuutta vahvistavia.

Lopuksi vielä eräs asia. Se on muistutus siitä, että turvallisuus on kokonaisvaltaista, ei pelkkiä tykinpiippuja.

Lokakuun lopussa toin eduskuntaan ulkomaisen kiinteistöomistuksen valvontaa kiristävän esityksen. Jos eduskunta lain hyväksyy, Puolustusministeriö voi jatkossa entistäkin paremmin valvoa ja tarvittaessa estää sellaisten kiinteistöjen myynnin ulkomaalaisille, jotka voisivat uhata suomalaisten turvallisuutta. Keinot tähän on jo nyt, mutta lakia on syytä entisestään tiukentaa.

Työ jatkuu.

Lauantaina 12.11. Uudellamaalla

11.11.2022 - Uutiset

Tulevana lauantaina olen kotikonnuilla Uudellamaalla. Tervetuloa tapaamaan ja jututtamaan!

klo 9.30 Tuusula, Hyrylä, S-Marketin kahvila

klo 11.00 Vantaa, Myyrmäen markkinat, Paalutori

klo 12.30 Espoo, Sello, Robert’s Coffee Gelato Factory (Kahvitarjoilu)

Puolustusministeri Antti Kaikkosen avauspuheenvuoro hallituksen NATO-jäsenyysesityksen esittelytilaisuudessa 3.11.2022

03.11.2022 - Puheita ja kirjoituksia
Liittyy hallituksen esitykseen Pohjois-Atlantin sopimuksen ja Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä

Suomella on hyvä pohja jäsenyydelle: vahva oma puolustuskyky, Nato-yhteensopivuutta vuosien ajan kehittäneet Puolustusvoimat ja pitkäaikaisen kumppanuusyhteistyön kautta muodostunut käsitys Naton toiminnasta.  Tässä mielessä olemme hyvin Nato-yhteensopivia.

Tästä huolimatta jäsenyys on käänteentekevä muutos, joka tuo mukanaan mittavan työkuorman ja muutoksia erityisesti puolustushallinnolle.

Nato-jäsenyyden toimeenpano – Suomen puolustuksen sovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta – on suurin muutos Suomen puolustuksessa sitten sotien. Siirtyminen kumppanista jäseneksi edellyttää puolustushallinnossa uudistuksia, jotka liittyvät puolustuspolitiikkaan ja sotilaalliseen puolustusjärjestelmään, henkilöstöön, resursseihin, lainsäädäntöön ja tietoturvallisuuteen. Tämä työ on jo käynnissä ja tulee kestämään vuosia.

Nato-jäsenyys on myös merkittävä henkinen ja kulttuurinen muutos, joka koskettaa puolustuspolitiikkamme ydintä – pitkäaikaista lähtökohtaa puolustuksemme hoitamisesta yksin. Jäsenenä saamme apua liittolaisiltamme, mutta varaudumme myös itse tukemaan liittolaisiamme.

Kaikki ei kuitenkaan muutu. Suomen puolustuksen toteuttamisperiaatteet pysyvät omissa käsissämme. Asevelvollisuus, koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto säilyvät peruspilareina jatkossakin.

Olemme hallituksen esityksessä halunneet kuvata Naton tehtäviä, toimintaa ja keskeisiä prosesseja hieman laajemminkin. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, missä tulemme jäsenenä olemaan mukana. Jäsenenä osallistumme esimerkiksi Naton yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin. Sen tavoitteena on varmistaa, että Natolla kokonaisuudessaan on tarvittavat joukot ja suorituskyvyt liittokunnan tehtävien toteuttamiseen.

Kaikkien jäsenten tulee jakaa yhteiseen puolustukseen liittyvät riskit, vastuut ja hyödyt. Suomelta odotetaan vastaavaa kontribuutioita kuin muilta samankokoisilta ja taloudeltaan vertailukelpoisilta mailta. Tämä tulee näkymään konkreettisesti esimerkiksi em. puolustussuunnitteluprosessissa.

Haluan painottaa, että Nato-jäsenyydellä tulee olemaan kustannusvaikutuksia sekä lainsäädännöllisiä vaikutuksia, joita ei ole mahdollista vielä tässä vaiheessa tarkemmin yksilöidä. Näiden selvittäminen jatkuu puolustushallinnossa. Kokonaiskuva kirkastuu jäsenyyden toteutumisen myötä.

On myös huomattava, että hyppäämme liikkuvaan junaan. Nato vahvistaa pelotetta ja puolustusta vastatakseen heikentyneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Monet keskeiset kokonaisuudet ovat Naton sisällä parhaillaan uudelleen muotoutumassa, esimerkiksi monet suunnitteluun ja rakenteisiin liittyvät työkokonaisuudet.

Perimmäinen kysymys Suomelle on se, miten yhteinen puolustus osaltamme järjestetään. Suomelle on tärkeää, että Pohjois-Euroopan puolustuksen järjestelyjä tarkastellaan kokonaisuutena, jossa huomioidaan sekä arktinen alue että Itämeren alue. Tässä vaiheessa on liian aikaista ottaa kantaa siihen, tuleeko Suomeen Naton rakenteita tai johtoportaita.

Pelotteessa on kyse Naton perimmäisestä tehtävästä ja tärkeimmästä päämäärästä – sotien ennaltaehkäisemisestä. Vahvalla omalla puolustuskyvyllä ja Nato-jäsenyydellä nostamme kynnyksen hyökätä Suomeen mahdollisimman korkealle.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen puhe Kouvolan turvallisuuskonferenssissa 24.10.2022

24.10.2022 - Puheita ja kirjoituksia

Arvoisat kuulijat,

kiitän kutsusta pitää puheenvuoro täällä Kouvolassa, kotimaisen turvallisuuskeskustelumme ytimessä.

Kuluneen vuoden aikana puolustuspoliittisella keskustelulla Suomessa on ollut yksi selkeä ankkurikohta. Tämä on tietenkin Venäjän oikeudeton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja tästä turvallisuusympäristön murroksesta seurannut Nato-jäsenyysprosessi.

Tässä uudessa tilanteessa joka koskettaa koko Eurooppaa, on katsottava tulevaisuuteen. Euroopassa panostetaan nyt puolustukseen: budjetteja kasvatetaan ja puolustusteollisuuden rattaat pyörivät lujaa vauhtia. Puheenvuoroni aihe, ”Puolustusjärjestelmän kehittäminen 2030” on siis hyvin ajankohtainen.

Mitä sitten tarkoitetaan, kun puhutaan puolustusjärjestelmästä? Puolustusjärjestelmä on se kokonaisturvallisuutemme osa, joka kattaa sotilaallisen puolustuksen ja kokonaismaanpuolustuksen. Naton jäsenenäkin vastaamme puolustuksestamme ensisijaisesti itse ja ylläpidämme omaa kansallista puolustusta. Suomen puolustuksen perusta on jatkossakin yleinen asevelvollisuus, laaja reservi ja korkea maanpuolustustahto.

Suomessa on vakiintunut käytäntö linjata valtioneuvoston selonteoilla puolustuksen kehittämistä yli hallituskausien. Viimeisin puolustusselonteko valmistui vasta vuosi sitten. Sen jälkeen moni asia on muuttunut, tavoilla joita kukaan ei ole toivonut. On kuitenkin hyvä huomata, että moni asia tuossa vuoden vanhassa puolustusselonteossa on edelleen ajankohtainen. Tunnistimme tuolloin, että Venäjän tavoitteena on etupiireihin perustuva turvallisuusjärjestys, eikä se epäröi käyttää myös voimaa tavoitteidensa edistämiseen.

Maailman mullistuksista huolimatta eteemme ei olekaan tullut tarvetta täyskäännöksille puolustuksemme kehittämisessä. Tämä osoittaa, että puolustustamme on kehitetty uhkalähtöisesti. Voisi todeta, että onneksi näin, koska nopeat muutokset järjestelmätasolla ovat kovin vaikeita toteuttaa. Tätä moni valtio tälläkin hetkellä aprikoi.

Puolustuskyvyn kehittäminen vaatii siis pitkäjänteisyyttä. Olen ylpeä siitä, miten suurta tukea puolustuksen kehittäminen Suomessa nauttii, puoluekirjaan katsomatta, yli hallitus- ja oppositiorajojen. Isänmaan asia on yhteinen. Tästä kertovat selontekojen lisäksi Puolustusvoimien strategiset hankkeet, parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea sekä tietenkin Nato-jäsenyyteen liittynyt yhteinen analyysi ja jäsenyysprosessin käynnistäminen.

Se, miltä puolustusjärjestelmämme näyttää 2030-luvulle tultaessa, on pitkälti nähtävissä – tai ainakin tiedossa – jo tänään. Puolustuksen kehittäminen on uhkalähtöistä ja pitkäjänteistä – samalla se on suunnitelmallista ja kokonaisuuden huomioivaa.

Kenties HX-hankkeen ja sen lopputuloksena syntyneen F-35-hankintapäätöksen kautta tämä on tullut ymmärrettävämmäksi ja näkyvämmäksi laajemmallekin yleisölle. HX-hankkeen tietopyynnöt lähetettiin valittujen maiden puolustushallinnoille vuonna 2016. Monien eri vaiheiden jälkeen ensimmäiset monitoimihävittäjät toimitetaan Suomeen vuonna 2026.

Puolustusjärjestelmän kehittämisen prioriteetteina säilyvät puolustusvalmiuden ylläpito ja materiaalisen valmiuden kehittäminen. Tätä tarkoitusta silmällä pitäen päätimme keväällä kasvattaa puolustusbudjettiamme tuntuvasti. Ensi vuonna puolustukseemme käytetään kokonaisuudessaan 6,1 miljardia euroa, noin viidesosa edeltävää vuotta enemmän.

Puolustusmateriaalihankinnoilla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita ja puutteita. Samalla vastaamme Ukrainan sodan seurauksena muuttuneisiin toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Hankimme muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseita, taistelijan varusteita, tykistöampumatarvikkeita ja täydennämme nykyisiä ampumatarvike- ja ohjusvarastoja. Nämä järjestelmät ovat sellaisia, jotka ovat osoittaneet tarpeellisuutensa Ukrainassa käytävässä sodassa.

Seuraavaksi muutamia pitkäaikaisemman kehittämisen painopisteitä:

Maavoimien keskeisten järjestelmien elinkaaren päättyminen ja toimintaympäristön vaatimukset 2030-luvulla edellyttävät Maavoimien uudistamista 2020-luvun lopulta alkaen.

Panssarintorjunta-aseistuksen, rynnäkkövaunukaluston, tykistöaseiden ja ilmatorjuntajärjestelmien korvaamisen sekä ampumatarvikkeiden ajanmukaistamisen suunnittelu jatkuu maahyökkäyksen torjuntakyvyn ylläpitämiseksi.

Meripuolustuksen osalta Laivue 2020 -hankkeessa rakennetaan neljä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia vuoteen 2028 mennessä. Aluksia käytetään ympärivuotiseen ja pitkäkestoiseen läsnäoloon merellä kaikissa Itämeren sääolosuhteissa – ja kaikissa jääolosuhteissa.

Näistä uudet alukset ovat monipuolisia työjuhtia. Niiden tehtäviä ovat liikkuva alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen, merioperaatioiden johtaminen, sukellusveneentorjunta, merimiinoitus sekä pinta- ja ilmatorjunta.

Lisäksi tällä vuosikymmenellä otetaan käyttöön uusi pintatorjuntaohjusjärjestelmä, vedenalaista sodankäyntikykyä vahvistavat torpedot sekä modernisoituja miinoja. Pintatorjuntaohjuksilla voidaan vaikuttaa myös maalla oleviin kohteisiin, yli 200 kilometrin etäisyydelle.

Merivalvonnan suorituskyky varmistetaan aloittamalla vedenalaisen valvontajärjestelmän uudistaminen. Nord stream–kaasuputkiin kohdistunut sabotaasi on hyvä esimerkki siitä, että meillä on oltava riittävä kyky valvoa myös merenpinnan alla tapahtuvaa toimintaa.

Ilmavoimat puolestaan johtaa F-35-monitoimihävittäjien käyttöönoton. Uudet monitoimihävittäjät otetaan asteittain käyttöön ja samalla aloitetaan luopuminen nykyisestä Hornet-kalustosta.

Ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä parannetaan uudella ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä, mikä sekin hanke alkaa kaartua loppusuoralle. Finaalissa on kaksi israelilaista järjestelmää ja tarkoitus on tehdä päätöksiä ensi vuoden alussa. Varaudumme torjumaan myös lennokkien muodostamaa kasvavaa uhkaa, eli kehitämme puolustusvoimien lennokintorjuntakykyä.

Maa-, meri- ja ilmapuolustuksen lisäksi puolustuksen toimintakyky ja järjestelmät ovat yhä enemmän riippuvaisia digitalisaatiosta, informaatiosta ja myös avaruudesta. Tietoyhteydet ovat kriittisiä entistä verkottuneemmille asejärjestelmille. 2030-luvulle tultaessa puolustusjärjestelmän eri osien tuleekin keskustella keskenään entistä paremmin.

Ukrainan sodassa päähuomio on ollut perinteisessä, tykein ja tankein käytävässä sodassa. Samaan aikaan ja jo ennen hyökkäyksen alkamista on kuitenkin käyty näkymätöntä sodankäyntiä kyberympäristössä. Suomessa suojaamme kyberavaruuttamme nostamalla kyberhyökkäysten kynnystä. Kyberuhkat on kyettävä havaitsemaan ajoissa, ja kyberympäristön muutoksia on kyettävä seuraamaan reaaliajassa.

Avaruusjoukkoja emme ole Suomeen toistaiseksi perustamassa, mutta sen voin sanoa, että niin Puolustusvoimien kuin muidenkin viranomaisten toiminta on yhä enemmän riippuvaista avaruudellisista järjestelmistä. Tämän vuoksi kehitämme kykyämme avaruuden valvontaan, eli avaruustilannekuvan muodostamiseen yhdessä kumppaniemme kanssa. Tällä sektorilla Suomella on maailmallakin tunnustettua korkeaa osaamista, minkä lisäksi teemme eurooppalaista yhteistyötä.

Hyvät kuulijat,

myös Nato käyttää jaottelua viiteen toimintaympäristöön tai domainiin, joita ovat edellä mainitut maa, meri, ilma, kyber ja avaruus.

Nato-jäsenyysprosessimme on sujunut tähän asti todella nopeasti. Meiltä puuttuu enää kahden maan hyväksyntä jäsenyydellemme, se kuuluisa ratifiointi. Kärsivällisyyttä meiltä edelleen kysytään. Liittokunta on kuitenkin tehnyt selväksi, että olemme jo tukevasti puolustusliiton porstuassa. Suomen ja Ruotsin turvallisuudella on Natolle merkitystä myös tarkkailijajäseninä.

Meidän kannaltamme myönteistä on, että emme ole tässäkään asiassa yksin.  On Natonkin intressissä organisaationa, että meidät kaksi jäsenkriteerit kirkkaasti täyttävää maata, Suomi ja Ruotsi, saadaan jäseniksi. Tämä viesti tuli selväksi parin viikon takaisessa Naton puolustusministerikokouksessa.

Nato-jäsenyys tulee osaltaan vaikuttamaan myös puolustuksemme kehittämiseen. Nato antaa jäsenmaille suorituskykytavoitteita, joilla pyritään varmistamaan, että liittokunnalla on tehtäviensä ja toimintaympäristönsä vaatimat kyvyt. Tavoitteiden jyvittämisessä otetaan huomioon muun muassa kunkin jäsenmaan koko, bruttokansantuote, sekä asevoimien rakenne.

Naton puolustussuunnittelu etenee sykleittäin, oman aikataulunsa mukaisesti. Suomen ja Ruotsin integroiminen osaksi Naton puolustussuunnitteluprosessia on aloitettu jo tarkkailijajäsenyyden aikana. Tulevaisuudessa meidän tulee sovittaa yhteen kansallinen suunnittelu ja kehittäminen liittokunnan prosessien kanssa, niin aikataulullisesti kuin sisällöllisesti.

Tämä on meille uutta. Olemme tottuneet tekemään kaiken omista lähtökohdistamme, mutta jatkossa olemme osa yhteistä puolustusta. Samalla tulee kuitenkin muistaa, että suorituskykyjen rakentaminen on jatkossakin kansallisissa käsissä; me teemme lopulta itsenäisesti päätökset.

Kulttuurista muutosta ei voi kuitenkaan sivuuttaa. Se vaikuttaa myös muihin sotilaallisen puolustuksen osatekijöihin kuin kehittämiseen. Vaikka olemme pitkälle yhteensopivia, tehtävää riittää. Sen perusteella mitä olen liittymisprosessista havainnut, olen kuitenkin vakuuttunut, että tästäkin selviämme ilman suurempia ongelmia.

Tätä tukee tietysti myös pitkään rakennettu ja syvä kumppanuus Naton kanssa. Me tiedämme, mihin me olemme menossa ja Natossa tunnetaan, kuka on tulossa. Sopeutumista saattaa helpottaa sekin, että Naton strateginen kehittäminen kulkee suuntaan, joka vastaa yhä enemmän kansallisen puolustuksemme lähtökohtia.

Tästä kertoo mm. Madridin huippukokouksessa hyväksytty uusi strateginen konsepti, sekä siihen liittyvät kollektiivisen pelotteen ja puolustuksen kehittäminen. Uhka-arvio on yhteinen.

Asevelvollisuus on ja pysyy Suomen puolustusratkaisun perustana. Tähän Nato ei tuo muutosta. Asevelvollisuusjärjestelmämme on rakennettu vastaamaan Puolustusvoimille annettuun tehtävään koko Suomen sotilaallisesta puolustamisesta. Koko maan puolustaminen perustuu laajaan reserviin, joka luo puolustukselle alueellista kattavuutta ja toimintakykyä pitkäkestoisessa tai laajamittaisessa kriisissä.

Tämän merkitys on viimeisen kahdeksan kuukauden aikana tullut Ukrainan sotatapahtumien kautta kaikille hyvin selväksi. Asevelvollisuuden kehittämistä jatketaan, viime vuonna työnsä päättäneen parlamentaarisen komitean työn pohjalta.

Tässä yhteydessä haluan erityisesti korostaa myös reservin merkitystä. Puolustusjärjestelmämme luonteesta johtuen reservistä tulee pitää huolta. Reservimme osaamisesta pidämme huolta mm. kertausharjoituksilla, joita niitäkin lisätään nyt tuntuvasti.

Varautuminen sotilaallista uhkaa vastaan edellyttää tietysti myös muun yhteiskunnan kykyä tukea sotilaallista maanpuolustusta, jos tilanne niin vaatii. Kriittinen infrastruktuurimme on suojattava vihamielistä vaikuttamista vastaan. Tätä kautta nousee esille kokonaismaanpuolustus, jonka yhteensovittaminen on puolustushallinnon vastuulla.

Hyvät kuulijat,

tänään on kulunut kuukautta Venäjän hyökkäyssodan käynnistymisestä. Ukraina on puolustustaistelullaan osoittanut – kovalla hinnalla – mihin motivoitunut, omaa maataan puolustava kansa kykenee. Materiaalista apua he ovat toki tarvinneet ja tarvitsevat myös jatkossa.

Havainnot sotatoimista ovat osoittaneet, että kansallisesti tekemämme ratkaisut ovat olleet oikeansuuntaisia. Tasapaino teknisesti kehittyneimpien ja suorituskykyisimpien järjestelmien sekä toisaalta laajan ja määrällisesti riittävän sodankäyntikyvyn ylläpitämisen välillä on yksi keskeinen oppi.

Lopuksi, hyvät kuulijat,

olen esitellyt monia puolustusjärjestelmämme kouriintuntuvia tekijöitä. Puolustus on kuitenkin muutakin, kuin ammuksia, tykinputkia ja tutkalaitteita. Lopulta asevelvollisuusjärjestelmämme pysyy pystyssä vahvan maanpuolustustahdon varassa. Tutkimusten mukaan suomalaisten tahto puolustaa omaa maataan on ennätyslukemissa. Eurooppalaisessakin vertailussa olemme kärkijoukkoa, yhdessä ukrainalaisten kanssa.

Maanpuolustustahto on monen tekijän summa. Lopulta kyse on siitä, koemmeko isänmaan puolustamisen arvoiseksi. Suomessa näin on. Uskon, että tämä kertoo siitä, miten maassamme on osattu ratkaista yhteisiä ongelmia, puhaltaa yhteen hiileen: on pidetty kaikki mukana yhteiskunnallisissa murroksissa.

Tämä on aivan keskeistä myös kuluvalla vuosikymmenellä. Huolehditaan siitä, että vanhuksillamme on hoivaa. Torjutaan eriarvoistumista. Luodaan mahdollisuuksia kouluttautua, yrittää ja tulla toimeen yhteiskunnan eri sektoreilla. Tämä on mitä parhainta maanpuolustustyötä.

Puolustushallinnon osalta maanpuolustustahdon eteen tehdään töitä joka päivä. Puolustusvoimat on yhteiskunnan kiinteä osa, joka näkyy ja kuuluu. Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut vuoden aikana ja kurssit ovat täynnä. Olemme lisänneet rahoitusta vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta järjestäville tahoille.

Pyrimme tarjoamaan kansalaisille – niin reserviläisille kuin muillekin – mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen. Aktiivinen osallistuminen luo osaamista ja ymmärrystä sekä luottamusta niin omaan osaamiseen, kuin maanpuolustukseemme laajemmin. Tähän liittyy myös tavoitteemme lisätä asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrää. Maanpuolustus kuuluu kaikille.

Olemme pitäneet puolustuksestamme huolta aina ja näin teemme jatkossakin. Teemme sen kansallisista lähtökohdista, mutta toivottavasti mahdollisimman pian yhdessä liittolaisten kanssa. Vahvan kansallisen puolustuskyvyn sekä Nato-jäsenyyden yhdistelmä on uskottava ja pitkäkestoinen turvallisuusratkaisu. Kaiken pohjalla on kuitenkin kansalliset kykymme.

Näillä sanoilla haluan toivottaa teille mielenkiintoisia keskusteluja, maanpuolustushenkisiä kohtaamisia ja oikein hyvää syksyn jatkoa.

Kiitos.