Puolustusministeri Antti Kaikkonen 15.5. infotilaisuudessa Presidentinlinnassa

15.05.2022 - Puheita ja kirjoituksia

Hyvät suomalaiset,

haluan kiittää koko valtiojohtoa, tasavallan presidenttiä, pääministeriä, kollega ulkoministeriä, sekä kaikkia niitä lukuisia virkamiehiä, joiden määrätietoisen työn myötä voimme seisoa nyt tässä, huolellisesti arvioidun Nato-päätöksemme kanssa.

Riittävä pohjatyö on nyt tehty, ja voimme tehdä ratkaisevat päätökset. Kevättalven aikana on käyty lukuisia keskusteluja eri Nato-maiden päättäjien kanssa. On tunnusteltu maaperää, haettu tukea, ystäviä, turvaakin, jotta edellytykset päätöksenteolle olisivat olemassa.

Olemme käyneet isänmaan kannalta hyviä ja välttämättömiä keskusteluita eduskunnan eri valiokuntien kanssa. Työtä on tehty yli hallitus- ja oppositiorajojen. Suomen turvallisuus on yhteinen asiamme.

Ja mikä tärkeintä, tämän päätöksen takana on suomalaisten enemmistön vahva tuki. Aika harvassa asiassa taitavat suomalaiset muuten olla tänä päivänä yhtä yksituumaisia kuin siinä, että meidän on aika ottaa askel Naton jäseneksi.

Finlands statsledning har idag fattat beslut om att ansöka medlemskap i Nato. Finlands beslut att ansöka om medlemskap i Nato baserar sig på en noggrann analys och slutsatser.

För det första, endast genom ett Natomedlemskap kan vi säkerställa att tröskeln för ett väpnat angrepp mot Finland är tillräckligt hög. Och för det andra, maximera det finska folkets säkerhet i alla situationer.

Tämän päivän päätöksellä on erityisen suuria vaikutuksia juuri puolustushallinnolle.  Suomen historian käännekohdissa kansallisella puolustuksellamme on ollut kriittisen tärkeä rooli ja vastuu, jonka olemme kantaneet pyyteettömästi ja kunnialla. Niin teemme tälläkin kerralla.

Nyt tehty päätös hakea Naton jäsenyyttä ei tule vähentämään kansallisen puolustuskykymme merkitystä. Mutta, kun jäsenyytemme hyväksymisprosessi tulevina kuukausina saatetaan päätökseen, kuuluisa lausahdus ”Ei koskaan enää yksin” saa niin vahvan selkänojan, kuin tässä maailmanajassa mahdollista on. 

Tämä selkänoja on Naton viidennen artiklan mukaiset, valtiosopimusperustaiset turvatakuut.

Vastaamme jatkossakin lähtökohtaisesti itse alueemme, itsenäisyytemme ja vapautemme sotilaallisesta puolustamisesta. Naton jäsenenä saamme kuitenkin tarvittaessa avuksemme apua, joka on yhdessä liittolaistemme kanssa suunniteltu ja harjoiteltu.

Naton viidennessä artiklassa liittoutuman jäsenet antavat ja saavat toisiltaan turvatakuut. Toistan, antavat ja saavat.

Suomi tunnetaan vastuunsa kantavana ja velvoitteensa hoitavana maana, toimimmepa sitten maamme rajojen sisäpuolella tai maailmalla. Tällä linjalla pärjäämme pitkälle myös Naton jäsenenä – sekä poliittisesti että sotilaallisesti.

Applying for membership in NATO is a defining moment not only in Finnish, but also in European political history.

Finland is a country which fulfills its obligations and responsibilities, and does so in a pragmatic manner. This will be our line of policy also as a member of NATO.

Suomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä perustuu kattavaan arvioon, josta nostan esiin kaksi asiaa.

Ensinnäkin, vain jäsenyydellä voimme maksimoida ennaltaehkäisevän kynnyksen käyttää voimaa tai muita painostuskeinoja Suomea vastaan.

Toisekseen, vain jäsenyydellä voimme maksimoida itsellemme saatavan turvan, jos joutuisimme aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Suomi siis saa jäsenyyden myötä paljon. 

Natoon liittyminen tuo mukanaan myös velvoitteita. Tärkeimpänä velvoitteena on juuri mainitsemani artikla viisi; Suomi varautuu tulevaisuudessa myös tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa.

Tämän lisäksi liittolaisuus edellyttää myös muiden yhteisesti sovittujen velvoitteiden noudattamista ja yhteisiin toimintoihin osallistumista. Näen tämän positiivisena asiana: Suomen puolustuskyky vahvistuu entisestään, kun osallistumme yhteisen puolustuksen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. 

Suomella on paljon annettavaa Natolle vahvan puolustuksemme ja osaamisemme myötä. Emme mene Natoon tyhjin käsin.

Naton tämänhetkinen, voimakaskin, kehittyminen vaikuttaa myös Suomeen jäsenenä. Jäsenenä Suomella on mahdollisuus vaikuttaa Naton kehitykseen ja osallistua täysimääräisesti Naton päätöksentekoon. Läheisenäkään kumppanina meillä ei ole ollut pääsyä niihin pöytiin, joissa Naton politiikasta päätetään – päätöksenteko-oikeus kuuluu vain jäsenille.

Tästä pääsen luontevasti seuraavaan asiaan, jota myös haluan korostaa – nimittäin yksimielisyyteen. Natossa päätökset tehdään yksimielisesti – mukaan lukien ne päätökset, jotka liittyvät puolustusvelvoitteiden toteuttamiseen. Suomi ei siis luovuta puolustukseensa liittyvää kansallista itsemääräämisoikeuttaan Natolle.

Näistä lähtökohdista käsin en näe tarpeelliseksi asettaa jäsenyytemme toteuttamiselle poliittisia tai sotilaallisia rajoitteita tai reunaehtoja. Kansallinen itsemääräämisoikeutemme ja suvereeniutemme säilyy.

Jatkossa teemme Nato-liittolaistemme kanssa yhdessä arvion siitä, miten Suomen ja koko Pohjois-Euroopan yhteinen puolustus järjestetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Hyvät suomalaiset,

Suomen Nato-jäsenyysprosessi on saattanut vaikuttaa vauhdin puolesta huimalta – ja kieltämättä iso politiikan muutos onkin tapahtunut yhden kevään aikana.

On kuitenkin hyvä tunnistaa, että näin nopea muutos on ollut mahdollinen vain menneiden vuosien ja vuosikymmenten toimien johdosta.

Puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta on kehitetty 1990-luvulta lähtien sillä periaatteella, että jos päätös puolustusliittoon liittymisestä joskus tehtäisiin, sille ei tuolloin olisi sotilaallisia esteitä.

Tämä on ollut käytännön työtä niin sanotun Nato-option puolesta. Nyt voimme todeta: olemme valmiit ottamaan tämän askeleen. Olemme erittäin Nato-yhteensopivia.

Näistä erinomaisista lähtöasetelmista huolimatta Nato-jäsenyyden toimeenpano tulee olemaan puolustushallinnolle vuosien mittainen prosessi.

Naton jäsenyys tulee aiheuttamaan Suomelle myös jonkin verran taloudellisia kustannuksia. Prosentuaalisesti emme puhu kuitenkaan kovin merkittävästä osuudesta puolustusbudjettimme kokonaisuudessa.

Nykyisten päätösten myötä puolustusmenomme ovat tällä hetkellä ja vuosikymmenen loppupuolelle asti riittävällä tasolla myös Naton tavoitteisiin nähden. Näin on tärkeää jatkaa myös tulevina vuosikymmeninä.

Myös Naton jäsenenä kansainvälisen puolustusyhteistyömme verkosto tulee olemaan meille arvokas. Sen mukainen yhteistyö jatkuu ja useiden maiden kohdalla kahdenvälinen yhteistyö tulee syvenemään uudelle tasolle. Esimerkiksi Ruotsin kanssa yhteistyömme tulee olemaan jatkossakin erityisen tiivistä. 

Suomi on aktiivinen ja haluttu kumppani kansainvälisessä puolustusyhteistyössä. Uskon ja luotan että löydämme paikkamme myös Nato-jäsenten pöydissä suomalaisille tyypillisellä tavalla; osamme tehden, omiin vahvuuksiimme nojaten, yhteistä hyvää rakentaen.

Tavoitteenamme on oltava, että Suomi ei enää milloinkaan sotaan joudu. Ei milloinkaan. Myös Euroopan suhteen on syytä asettaa tavoite: pysyvä rauha Euroopassa. 

Näillä ajatuksilla aloitamme askeleet kohti Suomen Nato-jäsenyyttä.

Riittävä pohjatyö tehty: Suomi ripeästi Naton jäseneksi

12.05.2022 - Blogi

Olemme Suomessa syystäkin ylpeitä puolustuskyvystämme. Olemme pitäneet omasta puolustuksestamme hyvää huolta ja rakentaneet hyvin toimivan kansainvälisen puolustusyhteistyön kumppanuuksien verkoston. Tätä työtä on jatkettava edelleen.

Nato-yhteensopivuus on ollut jo pitkään tärkeä osa puolustuspolitiikkaamme. Olemme toimineet Naton kumppaneina niin lähellä Natoa kuin vain voi toimia ilman jäsenyyttä.

Turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut. Suomenkin on syytä vetää tästä johtopäätökset.

Riittävä pohjatyö on nyt tehty. On ratkaisujen aika.

Meidän on turvattava rauha Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

Nato-jäsenyys nostaa merkittävästi kynnystä sille, että Suomi joutuisi sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Tämä on puolustuksellinen ratkaisu, joka ei uhkaa ketään.

Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä. Nyt on toimittava siten, että se toteutuu mahdollisimman ripeästi.

On toivottavaa, että läheinen kumppanimme Ruotsi päätyy samaan johtopäätökseen, ja voisimme hakea jäsenyyttä yhdessä.

Tärkein tehtävämme on pitää Suomi turvassa ja rauhassa. Nyt ja aina.

Kenttää kiertämässä Uudellamaalla 7.5.

06.05.2022 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on tavattavissa Uudellamaalla lauantaina 7.5.

11.30 – 12.15 Järvenpää – Tori, kävelykatu Janne

12.30 – 13.15 Tuusula, Jokela, kevätmarkkinat, Jokelan tiilitehtaalla

14.00 – 14.45 Espoo, Leppävaara, suurmarkkinat, paikka 94, Kauppakeskus Gallerian läheisyydessä (markkinapaikkana kävelykatu Leppäraitti ja Läkkitori).

Tervetuloa jututtamaan ministeriä ja kertomaan terveisiä!

Antti Kaikkosen vappupuhe 1.5.2022

01.05.2022 - Puheita ja kirjoituksia

Vappupuhe Hyvinkäällä, Keravalla ja Helsingissä.

Hyvät kuulijat, arvoisa vappuväki

Vielä vuosi sitten pidin koronavapun puheeni ruudun takaa, etäyhteyksillä.

Eilen illalla Havis Amanda, eli tuttavallisemmin Mantan patsas, sai jo toisen koronarokotuksensa. Hyvä näin, vaikka jääkiekkohuuman jäljiltä olemmekin oppineet, että Manta on harvinaisen lujaa tekoa.

Kaunis kevätsää ei meitä tänään varsinaisesti lämmitä. Mutta lämpöä sydämeen saamme siitä, että voimme olla perinteisin vappumenoin liikkeellä – ei vain ruutujen takana.

Hyvät vihreän vapun kuulijat,

Pelkästään valoisissa tunnelmissa emme vappua tänäkään vuonna vietä.

Surullisinta ja synkintä on, että sota Ukrainassa jatkuu. Inhimillinen kärsimys on suurta. Jokainen päivä sotaa on liikaa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ravistelee koko Eurooppaa. Helmikuun 24. päivästä alkaen olemme nähneet kuvia ja uutisia, jotka kauhistuttavat, sillä ne muistuttavat meitä siitä, mitä sota on ja mitä emme koskaan olisi halunneet nähdä enää Euroopassa.

Kaikki totuttu on nyt haastettu. Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta. Samalla se on hyökännyt niitä periaatteita vastaan, joille Eurooppa ja pitkä rauhan aika tässä maailmankolkassa on perustettu.

Tälle sodalle ei ole mitään oikeutusta. Ei mitään.

Suomi on hyökkäyksen ensi tunneista asti seissyt Ukrainan rinnalla. Olemme tukeneet Ukrainaa humanitaarisella avulla, rahallisesti, aseinkin.

Ukrainan urhea taistelu on kertonut siitä, mikä merkitys ihmisellä on sodankäynnissä. Oman maansa puolustamiseen sitoutuneet sotilaat ja siviilit ovat voittamaton yhdistelmä.

Ukrainan puolustuskyvyn supervoima on sen kansalaisten tahdossa puolustaa omaa maataan. Olemme Suomessa ansaitusti ylpeitä omasta maanpuolustustahdostamme, mutta kyllä me saamme hattuamme korkealle nostaa, kun ukrainalaisia katsomme.

Kunnioittavan maininnan ansaitsee myös oma väkemme. Lukemattomat suomalaiset ovat osallistuneet järjestöjen rahakeräyksiin ja toivottaneet ukrainalaiset pakolaiset tervetulleiksi Suomeen. Teitä on varmasti tässäkin joukossa – kiitos teille jokaiselle apuanne antaneelle.

Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan muutti myös Suomen turvallisuuspoliittisen ympäristön. Kun ympäristö muuttuu, pitää tehdä tilannearvio ja siitä johtopäätöksiä. Tätä arviointia on nyt tehty hötkyilemättä mutta rivakasti.

Olemme tehneet merkittäviä päätöksiä puolustuksemme vahvistamiseksi hyvästä vieläkin paremmaksi.

Korvaamme Merivoimien vanhenevat alukset uusilla, jotka rakennetaan Suomessa.

Teimme päätökset korvata vanhat Hornetit uusilla F-35 -hävittäjillä.

Täydennämme varastoja ja lisäämme kertausharjoituksia.

Tuemme vapaaehtoista maanpuolustusta ja palkkaamme lisää ammattiväkeä.

Pidämme koko Suomen puolustuksesta hyvää huolta.

Näin toimimalla nostamme kynnystä sille, että Suomi koskaan joutuisi sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. Rauhaamme ei kannata tulla häiritsemään. Puolustuksemme pitää.

Suomen puolustuksen perusta on aina oma kansallinen puolustuskykymme. Näin olisi myös Naton jäsenenä. Tärkein tehtävämme myös Naton jäsenenä olisi pitää omasta alueestamme hyvää huolta.

Niin, päätöksenteon hetki myös Nato-jäsenyyden hakemisesta lähestyy.

On tärkeää tunnistaa se turva, minkä Naton jäsenenä saisimme. Kynnys hyökkäykseen Suomea vastaan kohoaisi entistä korkeammalle.

Samalla on syytä ymmärtää koko paketti, mitä kaikkea jäsenyys merkitsisi. Jäsenyyden hakemisen polullakin voi olla kiviä, tämäkin on hyvä tunnistaa.

Suomalaiset ovat kääntyneet lyhyessä ajassa vahvasti Nato-jäsenyyden kannalle. Myös poliitikkojen piirissä on nähty samanlaista kehitystä. En ole tästä pätkääkään yllättynyt.

Terveen kansanvallan ja avoimen demokratian merkki on se, että eri mieltäkin saa olla kuin enemmistö. Vapaus omaan mielipiteeseen kuuluu kaikille.

Arvostettua valtiomiestä, presidentti Kyösti Kalliota lainaten: ”Kansakunnan menestys vaatii sisäistä rauhaa.”

Vaalitaan tuota sisäistä rauhaa. Ei lähdetä loanheittoon. Annetaan vapaus ja arvo myös toisella tavalla ajattelevalle.

Kansallinen yhtenäisyys ei tarkoita sitä, että kaikkien olisi pakko olla samaa mieltä. Yhden totuuden tie ei voi olla Suomen tie. Mutta toki toivomme, että Suomen tie olisi hyvä mahdollisimman monelle.

Suomen Nato-päätös tehdään nyt toukokuussa. Teemme sen, mikä tässä tilanteessa täytyy tehdä.

Hyvät ystävät,

turvallisuus on muutakin kuin rautaa tai rautaisia maanpuolustuksen ammattilaisia. Turvallisuutta on myös se, että kaikilla suomalaisilla on työtä, toimeentuloa ja toivoa.

On totta, että jo ennen koronapandemiaa moni suomalainen oli taloudellisesti tiukilla. Nyt inflaatio laukkaa ja hinnat nousevat. Epävarmuus koettelee talouden tekijöitä ja pysyvää näyttää olevan vain muutos.

Näistäkin selviämme.

Poliittiset päättäjät tekevät parhaansa siinä, että suomalaiset pärjäisivät myös ostovoiman heikentyessä. Jo päätetty perusturvan indeksikorotusten aikaistaminen tuo apua pienituloisimpien arkeen. Eläkeläisille, työttömille, opiskelijoille.

Opiskelijoiden ja nuorten hyvinvoinnista meillä on erityinen huoli ja vastuu.

Huoltovarmuus eli omavaraisuus, suomalainen ruoka, viisaat valinnat energiapolitiikassa. Nämäkin ovat turvallisuuden nurkkakiviä.

Hyvät ystävät,

edessä on isoja päätöksiä. On oltava valmiina odottamattomaankin. Peloissaan ei silti tarvitse olla.

Varautumisessa ei kilpailla maailmanmestaruudesta, mutta kärjen tuntumassa pieni Suomi niissäkin kisoissa varmasti olisi.

Ja lopuksi haluan sanoa:

Vaikka elämme kovia aikoja, tulevaisuuteen kannattaa silti katsoa luottavaisesti. Kun muutama viikko sitten kuuntelin eduskunnassa Ukrainan presidentin puhetta, erityisesti sen loppuosa lämmitti. Panitteko merkille, mistä hän puhui?

Hän puhui Ukrainan jälleenrakentamisesta. Vaikka maa on keskellä veristä sotaa, Ukrainassa katsotaan jo eteenpäin. Luotetaan siihen, että maalla on tulevaisuus, valoisa tulevaisuus.

Minä katson, että meidän tulee jatkaa Euroopan tulevaisuuden rakennustöitä. Annetaan me tässä kohtaa ja jatkossakin apua tuolle urhealle kansakunnalle, joka on kohtuuttomaan tilanteeseen joutunut. Seuraavien tavoitteiden on oltava: tulitauko, rauha, jälleenrakennus.

Ja pidetään huolta omasta maastamme, kauniista Suomesta, jonka vapauden merkkinä siniristiliput tänäänkin liehuvat.

Siis: nyt vietetään vappua ja nautitaan keväästä. Pidetään yllä hyvää, tänään ehkä iloistakin mieltä. Se on parasta kriisinkestävyyttä.

Oppimani vanhan säännön mukaan hyvässä vappupuheessa on hyvä aloitus ja hyvä lopetus ja ne ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Siispä päätän tähän.

Oikein hyvää ja iloista vappua teille kaikille.

Merkittävien päätösten kevät

22.04.2022 - Blogi

Tässä on nyt ollut vähän kaikenlaista. Lyhyessäkin ajassa ehtii tapahtua paljon.

Surullisinta ja synkintä on se, että sota Ukrainassa jatkuu.

Huhtikuun alussa kehysriihessä hallitus päätti esityksestäni merkittävästä lisärahoituksesta puolustuksemme tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan kyse on 2,9 miljardin lisäpanostuksesta vuosina 2022-2026. Puolustusvoimien perusteltu pyyntö lähivuosille hyväksyttiin sellaisenaan, mikä taitaa olla kovin harvinaista. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tälle on vahvat perusteet. Meidän on pidettävä puolustuksemme kunnossa.

Lisäykset kohdistuvat puolustusmateriaaliin ja henkilöstöön. Täydennämme varastoja ja lisäämme kertausharjoituksia. Tuemme vapaaehtoista maanpuolustusta. Pidämme puolustuksestamme huolta.

Näin toimimalla nostamme kynnystä sillä, että Suomi koskaan joutuisi sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.

Samalla viikolla Keskustan puoluevaltuusto kokoontui Vaasassa. Valtuustossa käytiin pitkä ja perusteellinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu. Puoluevaltuusto päätti yksimielisesti antaa puoluejohdolle ja valtioneuvoston jäsenillemme valtuudet tehdä kaikki Suomen turvallisuuden kannalta tarpeelliset ratkaisut, mikä pitää sisällään myös Nato-jäsenyyden hakemisen.

Viime viikolla hallitus julkisti ajankohtaisselonteon, joka käsittelee turvallisuusympäristömme muutosta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Selonteossa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, hybridivaikuttamista, kyberturvallisuutta ja huoltovarmuutta, vain muutamia mainitakseni.

Nyt selonteko on lähetetty eduskuntaan, jossa kansanedustajat pääsevät käsittelemään sitä ja kuulemaan asiantuntijoita. Myös Nato-jäsenyyttä punnitaan selonteossa. On tärkeää tunnistaa se turva, minkä Naton jäsenenä saisimme. Samalla on tärkeää kartoittaa myös jäsenyyden hakemisen riskit. 

Johtopäätösten aika lähestyy.

Kaiken tämän keskellä mielissämme on ukrainalaisten taistelu itsenäisyytensä ja vapautensa puolesta. Tällä viikolla Suomi päätti lähettää Ukrainan avuksi puolustusmateriaalia jo kolmannen kerran.

Syy tälle on selvä. Jokainen päivä sotaa on liikaa. Seuraavien askelten tulee olla: tulitauko, rauha, jälleenrakennus.

Elämme nyt merkittäviä aikoja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tämän kevään päätökset jäävät historiaan. Ne tehdään tulevaisuutta varten.

Antti Kaikkoselle Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen Sotavainajamitali

20.04.2022 - Uutiset

Puolustusministeri Antti Kaikkonen vastaanotti 20.4.2022 Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen Sotavainajamitalin. Mitalin luovutti yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ylläpitää vuosien 1939-1945 sodissa ja sotavankeudessa menehtyneiden, rajojen ulkopuolelle jääneiden sotavainajien muistoa.